SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys. Mikael Palola ja Reijo Räsänen

Transkriptio

1 SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys Mikael Palola ja Reijo Räsänen

2 Sairaanhoitopiirin hallituksen toimeksianto ( ) Selvityshenkilöiden tehtävänä on valmistella ehdotus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman peruslinjauksiksi Keski-Suomen maakunnassa Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiosta maakunnassa ja sosiaalipalveluiden vaiheittaisesta liittämisestä tähän kokonaisuuteen Sote järjestämismallin rahoituksesta ja kytkennästä sairaalahankkeen investoinnin toteutukseen Selvitystyön tulee olla valmis 24.9 mennessä ja ehdotusta käsitellään syksyn sopimusohjausneuvotteluissa ja maakunnan muilla foorumeilla. Tämän jälkeen ehdotus ja järjestämissuunnitelma lähetetään kuntien käyttöön ja päätettäväksi 2

3 Selvitystyön rajaukset Selvityshenkilöt ovat tehneet selvityksen omien virkatehtäviensä ohessa ilta- ja viikonlopputyönä Karkeantason selvitys, jossa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän linjausten pohjalta Selvitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvaihtoja Arvioitu järjestämisorganisaation vaihtoehtoisia hallintomalleja Arvioitu sote-kustannusten vaihtoehtoisia jakomalleja Selvityksessä on käsitelty palveluiden tuottamista ainoastaan siltä osin, kun se on ollut tarpeellista palveluiden järjestämistä ja hallintoa koskevan tarkastelun näkökulmasta Selvityksessä on tarkasteltu Keski-Suomen maakunnan aluetta pois lukien Jämsä ja Kuhmoinen 3

4 Selvitystyön sisältö Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrittely ja palveluiden integraatio Palveluiden järjestäminen Palveluiden rahoitus Palveluiden tuottaminen Sote-palveluiden järjestämisen nykytilanne Keski-Suomessa Sote-palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Keski-Suomessa Esitys Keski-Suomen sote-mallin peruslinjauksiksi 4

5 Taustana olevat valtakunnalliset sote-linjaukset Tavoitteena varmistaa laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten sote-palvelujen yhdenvertainen saatavuus Tavoitteena integroida sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut yhdeksi alueelliseksi kokonaisuudeksi Sote-alueen hallinnon järjestäminen maakunnan keskuskaupunkien ympärille vastuukuntamallilla Sote-alueen rahoituksen järjestäminen lähtökohtaisesti ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatiomallilla Järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin mukaan Keski-Suomessa vaihtoehtona Yksi yhtenäinen sote-alue vastuukuntamallilla Yksi yhtenäinen sote-alue kuntayhtymämallilla (Jämsä mukana) Sote-alue vastuukuntamallilla ja perustason alue Sote-alue kuntayhtymämallilla ja perustason alueita (Jämsä mukana) 5

6 Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Sosiaali- ja terveyspalveluilla tarkoitetaan tässä raportissa päivähoitoa lukuun ottamatta kaikkia kuntien vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä Palveluiden jaottelu sosiaalipalveluihin, perusterveydenhuollon palveluihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin ei ole yksiselitteistä Jaottelu on olennaista, jos sote-palveluja/kokonaisuutta jaetaan usean järjestäjän kesken Jaotteluun ei ole kuntalaisten näkökulmasta edes tarvetta Jaottelu voi pahimmillaan jopa vaikeuttaa kuntalaisten mahdollisuuksia tulla kohdelluksi kokonaisuutena ja saada kokonaisvaltaisia palveluita Hallinnollisella jaottelulla on myös vaikeutettu palveluiden yhdenmukaista järjestämistä ja kuntalaisten valinnanvapautta sekä palvelutuotantoon sidottujen resurssien tehokasta käyttöä 6

7 Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Sosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Sosiaalipäivystys Kunnan palvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Neuvonta ja ohjaus Lapsiperheiden kotipalvelu Neuvolan perhetyö Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun sijaishuolto Neuvonta ja ohjaus Toimeentulotuki Työllistymiseen liittyvät palvelut Kuntouttava työtoiminta Asumisasiat Talous- ja velkaneuvonta Maahanmuuttajapalvelut A-klinikka Nuorisoasemat Nuorten päihde- ja huumepysäkit Päiväkeskukset Ensisuojat Hoitokodit Tukiasunnot Katkaisuhoito, vieroitushoito, korvaushoito Kuntoutuslaitokset Sosiaalipäivystys 7

8 Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Vanhuspalvelut Muu kunnan palvelu Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Päivätoiminta Ikäneuvola Ikäihmisten terveystarkastukset Muistihoitajapalvelut Kotihoidon tukipalvelut Ikäihmisten kotipalvelu Ikäihmisten kotisairaanhoito Tavallinen asumispalvelu Tehostettu asumispalvelu Laitoshoito Kuntoutuspalvelut 8

9 Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Mielenterveyspalvelut Neuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut Muu kunnan Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito palvelu Mielenterveyskuntoutujien kotihoito Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Psykiatrinen avohoito (mm. MTT) Psykiatrinen sairaalahoito Perhesuunnittelu Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Pienten lasten psykologipalvelut Koulupsykologipalvelut TK-Psykologipalvelut (aikuis-) Toimintaterapiapalvelut Puheterapiapalvelut 9

10 Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Vastaanottoja poliklinikkapalvelut Sairaalahoito Muu kunnan palvelu Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sairaanhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Fysioterapeutin vastaanotto Lääkärin vastaanotto Erikoislääkärin vastaanotto Päivystysvastaanotto Näytteenotto (lab) Laboratoriopalvelut Kuvantaminen (rtg.) Seulontatutkimukset Rokotukset Terveyskeskusten akuuttiosasto Terveyskeskusten pitkäaikaisosasto Kuntoutussairaala Keskussairaalan osastot Teho-osastohoito Operatiivinen toiminta 10

11 Palveluiden järjestämisvastuu Järjestämisvastuun siirtämisen merkitys käytännössä Järjestämisvastuu on määritelty nykylainsäädännössä epäselvästi Kun kunta siirtää järjestämisvastuun toiselle organisaatiolle, kunta siirtää samalla itseltään ao. palveluita koskevan päätösvallan ja vastuun Siirrettyään järjestämisvastuun, kunta/valtuusto/lautakunta ei päätä Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (palveluiden myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikkaverkko/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluita tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palveluiden järjestämiseen Siirrettyään järjestämisvastuun Kunta ei toimi tilaajan roolissa suhteessa järjestäjään Kunta ei voi tilata alueelleen muista kunnista poikkeavia palveluja Kunnan ja järjestäjän välille ei laadita palvelusopimuksia (järjestäjän toimialueella oltava yhdenvertaiset palvelut/perusteet) 11

12 Palveluiden järjestäjän rooli Sote-aluen JÄSENKUNNAT Kunnat osallistuvat sote-palveluiden järjestämiseen sote-alueen toimielimissä olevien edustajiensa kautta. Kunnat maksavat kuntalaisten sote-palveluiden kustannukset SOTE-ALUE =palveluiden järjestäjä Päättää Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (palveluiden myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikkaverkko/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluita tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palveluiden järjestämiseen Palvelut järjestetään yhtenäisesti koko sote-alueella (ei kunnittaisia sopimuksia) Järjestäjä tilaa palvelut valitsemiltaan tuottajilta Tuottaja Tuottaja Tuottaja Tuottaja Tuottaja

13 Sote-alue tilaa palvelut palveluntuottajilta Sote-alue Järjestää ja tilaa palvelut Sote-alueen oma palvelutuotanto -organisaatio MEHILÄINEN 13

14 Järjestämisalue ja väestöpohja Järjestämisalue on palveluiden järjestämisvastuussa olevan organisaation maantieteellinen toiminta-alue Järjestämisalueen väestöpohja on alueella asuva väestö Selvityksessä lähtökohtana sote-uudistuksen linjauksiin sisältyvät väestöpohjavaatimukset Selvityksessä ei ole pyritty selvittämään optimaalista väestöpohjaa eikä tässä arvioida sote-linjauksissa esitettyjen väestöpohjavaatimusten perusteita 14

15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Esitämme, että Keski-Suomessa Yhdistetään perus- ja erikoistason sote-palvelut yhdeksi alueelliseksi kokonaisuudeksi Muodostetaan yksi järjestämisvastuussa oleva sote-alueen organisaatio Perustason alueita ei muodosteta Järjestämisvastuu siirretään sote-alueelle samanaikaisesti kaikkien sote-palveluiden osalta Kiinnitetään erityistä huomiota kuntien muiden palveluiden ja sotepalveluiden yhteensovittamiseen sekä kuntien ja sote-alueen yhteistyöhön 15

16 Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta Hallintomallit Peruskunta Vastuukunta Kuntayhtymä Vertailunäkökulmat Kuntalainen (oikeus palveluihin, asiakasmaksut, vaikuttaminen) Kunta (sote-palveluja koskeva päätösvalta) Toimielimet (valtuusto, hallitus, lautakunta, valmistelu) Henkilöstö Rahoitus (kustannustenjako, talousarviosta päättäminen) Palvelutuotanto Hallinnon ja palveluiden integraatio (sote-palvelut, kunnan muut palvelut) Sairaala-hanke (investoinnin rahoittaminen) Toimintakulttuuri, kokemus palveluiden järjestämisestä ja maakunnallisesta toiminnasta. 16

17 Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta 17

18 Luottamushenkilöorganisaatiot VASTUUKUNTAMALLI Jyväskylän kaupunki KUNTAYHTYMÄMALLI Kuntayhtymä Jyväskylän kaupungin edustajat Jyväskylän kaupunginvaltuusto Jyväskylän kaupunginhallitus Perusturvalautakunta (61) Vahvistaa talousarvion Päättää järjestettävistä palveluista ja niiden tuottamisesta Kuntien edustajat Yhtymävaltuusto (61) Yhtymähallitus (9) Kuntien edustajat Yksilöasiain jaosto Valmistelujaosto (9) Valmistelee ja panee täytäntöön Yksilöasiain jaosto Asioita valmistelevat virkamiehet Jyväskylän kaupunginjohtajan alaisuudessa olevia virkamiehiä Kunnat (20, muut kuin JKL) Asioita valmistelevat virkamiehet kuntayhtymän virkamiehiä Kunnat (21, JKL ja muut) Asettaa tavoitteet

19 Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta Hallintomalleilla ei lopulta ole kovin merkittäviä eroja Kuntayhtymämallin esteet Järjestämislaki-luonnos ei mahdollista Keski-Suomen sote-alueen hallinnon järjestämistä kuntayhtymämallilla ilman Jämsän ja Kuhmoisten mukana oloa Esitämme, että Keski-Suomessa Sote-alueen hallinto järjestetään vastuukuntamallin pohjalta Vastuukuntana Jyväskylän kaupunki Perusturvalautakuntaan jäseniä esim. 1 jäsen/5000as (61) tai 1 jäsen/7000as (47) Selvityksessä esitetyt Keski-Suomen sote-mallin peruslinjaukset ovat yhtälailla mahdollisia toteuttaa myös kuntayhtymämallin pohjalta, mikäli em. esteet poistuvat ja kunnat niin päättävät 19

20 Palveluiden rahoittaminen Sote-uudistuksen linjausten mukaan rahoitusvastuu säilyy järjestämisvastuun siirrosta huolimatta edelleen (myös pienillä) kunnilla Yhteistoiminta-alueen kunnat voivat sopia rahoituksen järjestämisestä/kustannusten jakamisesta Järjestämislain valmistelutyöryhmä esittää perälautamallia, parhaana vaihtoehtona ryhmä pitää ikärakenteella ja sairastavuudella painotettua kapitaatiomallia Kustannusten jakaminen asukaslukuperusteisesti vaikuttaisi Keski- Suomen kuntien nykyisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin eri tavoin Monikanavaisesta yksikanavaiseen rahoitusmalliin 20

21 Suomi on erilainen EU -maa RAHOITTAJIA TILAAJIA Lukumäärä Asukkaita/ rahoittaja Lukumäärä Asukkaita/ tilaaja SUOMI Kreikka Itävalta Malta Saksa Ruotsi Luxemburg Kypros Slovakia Tanska Tsekki Viro Slovenia Espanja Latvia Italia Liettua Irlanti Bulgaria Unkari Lähde: Thomson S, Foubister T, Belgia Mossialos E. Financing Health Portugali Care in Europe. Hollanti Observatory Studies Series No 17, Romania European Observatory on Health Systyems and Policies Puola Iso-Britannia Ranska Markku Pekurinen

22 Riskien tasaus ja palvelujen järjestäminen/ Riskien tasaaja tilaaminen EU maissa Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systyems and Policies Palvelujen järjestäjä/tilaaja SUOMI 336 Kuntaa 336 Kuntaa Saksa 200 Rahastoa 200 Rahastoa Kreikka 30 Rahastoa 30 Rahastoa Itävalta 21 Rahastoa 21 Rahastoa Ruotsi 21 Maakäräjää 21 Maakäräjää Italia 20 Aluetta 20 Aluetta Espanja 20 Aluetta 20 Aluetta Tsekki 9 Rahastoa 9 Rahastoa Slovakia 6 Rahastoa 6 Rahastoa Tanska 5 Aluetta 5 Aluetta Iso-Britannia 1 Kansallinen 152 Primary Care Trusts Romania 1 Kansallinen 42 Alueellista rahastoa Bulgaria 1 Kansallinen 28 Alueellista rahastoa Hollanti 1 Kansallinen 19 Rahastoa Luxemburg 1 Kansallinen 9 Rahastoa Latvia 1 Kansallinen 8 Alueellista rahastoa Belgia 1 Kansallinen 7 Rahastoa Liettua 1 Kansallinen 5 Alueellista rahastoa Portugali 1 Kansallinen 5 Alueellista terveyshallintoa Viro 1 Kansallinen 4 Alueellista rahastoa Ranska 1 Kansallinen 3 Rahastoa Kypros 1 Kansallinen 1 Vakuutuslaitos Unkari 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Irlanti 1 Kansallinen 1 Terveysviranomainen Malta 1 Kansallinen 1 Ministeriö Puola 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Slovenia 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Markku Pekurinen 22

23 Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahavirrat m v Rahoituslähde Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen käyttö / kohde Kunnallinen Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Yritykset Työnantajat Valtion verotus Kunnallisverotus Vakuutetut Työnantajat 4 798, , , , ,7 510, , , ,9 Valtio Kunnat Sairausvakuutus Sairaanhoitovakuutus Työtulovakuutus 3 746, , ,4 262, ,3 573,6 35,2 253,1 225,1 80,9 Perusterveyden huolto Yksityinen terveydenhuolto (svkorvattava) Sairausvakuutusmaksut Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Työterveyshuolto Yksityinen kuntoutus (sv-korvattava) 1 044,7 554,6 50,3 Työnantajat 311, ,8 Lääkkeet (sv-korvattava) 647,5 Asiakasmaksut 3 187,5 Kotitaloudet 215,4 Matkat (sv-korvattava) 26, ,5 Muu yksityinen terveydenhoito 864, Markku Pekurinen 23

24 ASIANTUNTIJOIDEN VARSIN LAAJA NÄKEMYS Kuntarakennemuutos ei riitä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseksi Rahoituksen väestöpohjaksi vuosittain kohtalaisen vakaan tilanteen saavuttamiseksi tarvitaan vähintään asukasta Monikanavainen rahoitusjärjestelmä tulisi muuttaa yksikanavaiseksi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulisi integroida ja samaan järjestämisvastuuseen tulisi liittä merkittävä osa sosialitointa (ei päivähoito) Järjestämisvastuu ja tuottaminen voidaan erottaa toisistaan, tuottaminen voisi olla nykyistä monimuotoisempaa Perusterveydenhuollon toiminta heikentynyt

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua 878,5 M Kelan osuus yht. 183,558 M Erikoissairaanhoito; 242,889 M Ympäristöterveydenhuolt o; Lääkkeet ja vastaavat valmisteet; Lääkärinpalkkiot; Hammashoito ; Matkat; Tutkimus ja hoito; Sairauspäivärahat; Perusterveydenhuolto 162,744 M Vammaisetuudet; Kuntoutus; Kuntoutusraha; Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa; M Erityishoitoraha; 159 Työterveyshuolto;

26 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten menojen %-osuudet Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua KELA 20,9 % Ympäristöterveydenhuolto 0,4 % Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 32,5 % Erikoissairaanhoito 27,6 % Perusterveydenhuolto 18,5 %

27 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski- Suomessa toiminnoittain vuonna 2011, sis. Jämsän seudun 981,4 M Kelan osuus 204,1 M Ympäristöterveydenhuolto; Lääkärinpalkkiot; Erikoissairaanhoito; Lääkkeet ja vastaavat valmisteet; Hammashoito; Tutkimus ja hoito; Matkat; Sairauspäivärahat; Perusterveydenhuolto; Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa; Vammaisetuudet; Kuntoutus; Kuntoutusraha; Erityishoitoraha; Työterveyshuolto;

28 Kustannustenjako kapitaatiolla (2011) Asukasluku Toteutuneet Sotekustannukset.pl päivähoito /as Jos kuntien yhteenlasketut toteutuneet kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa Jos kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa vaikutus Jos kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa vaikutus % Muurame Laukaa Uurainen Petäjävesi Toivakka Saarijärvi Jyväskylä Konnevesi Karstula Kyyjärvi Keuruu Äänekoski Joutsa Kannonkoski Hankasalmi Pihtipudas Viitasaari Kivijärvi Kinnula Multia Luhanka Yhteensä

29 Kustannustenjako valtionosuuksien laskennallisten kustannusten suhteella (2011) Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuks et (pl. Päivähoito) yhteensä, 1000 euroa (Sotkanet) Kunnan osuus Keski-Suomen kuntien yhteenlasketui sta Valtionosuuksien perusteena olevat laskennalliset kustannukset Kuntien osuus K-S:n yhteenlasket uista laskennallisis ta kustannuksis ta Kuntakohtaiset kustannukset, jos vuoden 2011 kustannukset olisi jaettu laskennallisten kustannusten suhteessa Kunnittainen vaikutus Kunnittain en vaikutus % Muurame , , ,96 Laukaa , , ,97 Jyväskylä , , ,58 Uurainen , , ,93 Toivakka , , ,03 Petäjävesi , , ,74 Äänekoski , , ,44 Saarijärvi , , ,05 Kyyjärvi , , ,11 Karstula , , ,71 Hankasalmi , , ,42 Kannonkoski , , ,55 Konnevesi , , ,86 Keuruu , , ,85 Kinnula , , ,62 Pihtipudas , , ,86 Multia , , ,38 Joutsa , , ,07 Viitasaari , , ,03 Kivijärvi , , ,00 Luhanka , , ,16 Keski-Suomi , ,

30 "SORMIHARJOITELMA"Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot , keskimäärin/v Kunta Asukasluku Nettomenot/v Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin/THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame % 0, ,2 % Laukaa % 0, ,2 % Jyväskylä % 0, ,0 % Uurainen % 0, ,7 % Toivakka % 1, ,6 % Petäjävesi % 1, ,5 % Äänekoski % 1, ,3 % Saarijärvi % 1, ,8 % Kyyjärvi % 1, ,0 % Karstula % 1, ,0 % Hankasalmi % 1, ,2 % Konnevesi % 1, ,1 % Keuruu % 1, ,7 % Kinnula % 1, ,9 % Pihtipudas % 1, ,0 % Multia % 1, ,9 % Joutsa % 1, ,3 % Viitasaari % 1, ,3 % Kannonkoski % 1, ,9 % Kivijärvi % 1, ,3 % Luhanka % 1, ,1 % Keski-Suomi % 1, %

31 Palveluiden rahoittaminen Esitämme, että Keski-Suomessa Kustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa tarve- ja olosuhdetekijöillä huomioituna (kapitaatioperiaate). Lähtökohtana ovat THL:n terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet. Jatkossa tarvekertoimina voidaan soveltuvin osin käyttää nyt valmisteilla olevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä uudistettavia valtionosuuksien määräytymisen perusteina olevia tarve- ja olosuhdetekijöitä huomioivia tarvekertoimia Sote-alueen rahoitus järjestetään soveltaen yksikanavarahoitusmallin periaatteita 31

32 Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2009 Kunta Asukaslu ku 2009 Nettomenot 2009 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame % 0, % Laukaa % 0, % Jyväskylä % 0, % Uurainen % 0, % Toivakka % 1, % Petäjävesi % 1, % Äänekoski % 1, % Saarijärvi % 1, % Kyyjärvi % 1, % Karstula % 1, % Hankasalmi % 1, % Konnevesi % 1, % Keuruu % 1, % Kinnula % 1, % Pihtipudas % 1, % Multia % 1, % Joutsa % 1, % Viitasaari % 1, % Kannonkoski % 1, % Kivijärvi % 1, % Luhanka % 1, % Keski-Suomi % 1, %

33 Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2010 Kunta Asukaslu ku 2010 Nettomenot 2010 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame % 0, % Laukaa % 0, % Jyväskylä % 0, % Uurainen % 0, % Toivakka % 1, % Petäjävesi % 1, % Äänekoski % 1, % Saarijärvi % 1, % Kyyjärvi % 1, % Karstula % 1, % Hankasalmi % 1, % Konnevesi % 1, % Keuruu % 1, % Kinnula % 1, % Pihtipudas % 1, % Multia % 1, % Joutsa % 1, % Viitasaari % 1, % Kannonkoski % 1, % Kivijärvi % 1, % Luhanka % 1, % Keski-Suomi % 1, %

34 Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2011 Kunta Asukaslu ku 2011 Nettomenot 2011 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame % 0, % Laukaa % 0, % Jyväskylä % 0, % Uurainen % 0, % Toivakka % 1, % Petäjävesi % 1, % Äänekoski % 1, % Saarijärvi % 1, % Kyyjärvi % 1, % Karstula % 1, % Hankasalmi % 1, % Konnevesi % 1, % Keuruu % 1, % Kinnula % 1, % Pihtipudas % 1, % Multia % 1, % Joutsa % 1, % Viitasaari % 1, % Kannonkoski % 1, % Kivijärvi % 1, % Luhanka % 1, % Keski-Suomi % 1, %