Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous

Transkriptio

1 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous

2 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet ja arvokas elämä Laitoshoidon lakkauttaminen 2020 mennessä kokonaan Valtioneuvoston ohjeistus kehitysvammaisten asumisesta (STM 2012:5 ja 2012:15) KEHAS ohjelman Keski-Suomen alueellinen suunnitelma Perhehoitajalain uudistus (mm. Perhehoito ensisijainen hoitomuoto, pakollinen ennakkovalmennus, vastuuhenkilön nimeäminen perhehoidon tukitoimien järjestämiseen sekä sijaisjärjestelmän kehittäminen ovat puolestaan omiaan parantamaan perhehoitajien asemaa sekä perhehoidon laatua) Rakenteen kehittäminen ehto perhehoitopalvelun laadun kehittämiselle: rekrytointi, valmennus, perhehoitajan tuki, ohjaus, neuvonta ja perhehoidon valvonta Kustannussäästöt Työllisyyden edistäminen

3 Vammaisten perhehoidon kehittämiseksi tulisi huolehtia Perhehoidon rakenteen luomisesta, perhehoidon koordinoinnista ja toiminnan vakiinnuttamisesta Perhehoitoperheiden hyvinvointia, erityisesti perhehoitajien jaksamista tukevien toimintamallien sisältöjen kehittämisestä Perhehoidon tukimuotojen taloudellisten edellytysten varmistamisesta

4 Perhehoitopalveluiden käyttö Kunnille tehdyn selvityksen mukaan perhehoitopalveluissa oli 171 vammaista henkilöä (selvitys ) Heistä noin puolet tarvitsi lyhyt- tai osa-aikaista ja puolet pitkäaikaista perhehoitoa. Toimeksiantosopimussuhteisia perhehoitajia on Keski-Suomessa noin 70. Saman selvityksen mukaan lisätarve eri-ikäisillä vammaisilla henkilöillä lyhytaikaiseen perhehoitoon on 65 ja pitkäaikaisen perhehoitoon 29:llä henkilöllä. Yhteensä perhehoitopaikkojen tarve/vajausta on siis lähes 100 paikkaa. Perhehoitajien tarpeen lähivuosille arvioitiin olevan jopa 74 uutta perhehoitajaa. Tarve muodostuu perhehoidon laajentumisesta, sijaistarpeista ja eläkkeelle jäämisen vuoksi syntyneestä tarpeesta. Nyt toimivista perhehoitajista suurin osa jopa 80 % - on iältään yli 50 vuotiaita - joten muutoksia on tulossa lähivuosina. Keski-Suomessa on arviolta 1571 kehitysvammaista henkilöä, joista alle 6-vuotiaita 59 lasta vuotiaita 230 lasta yli 16 vuotiaita ja aikuisia noin 1100 henkilöä.

5 LIITE 1. Vammaisten perhehoidon käyttäjien määrä Keski-Suomessa 2012

6 LIITE 2. Arviointia perhehoitopaikkojen lisätarpeista vammaisille henkilöille Keski-Suomessa vuonna 2012

7 KESKI-SUOMEN KUNNAT 2011 Vammaisten perhehoidon vastuuhenkilöt ja toimijat kunnittain Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari Saila Kainulainen Kannonkoski Karstula Multia Multia Leena Muukkonen Keuruu Tuulikki Välimäki SAARIKKA: Eija- Maria Leppänen Saarijärvi Uurainen Hanna Höykinpuro Petäjävesi Äänekoski: Mirva Vesimäki Jyväskylä Hilja Ryynänen, Aulikki Pärnänen, Merja Korpela Konnevesi Eira Ohvo Laukaa Anne-Mari Koukka Hankasalmi Tarja Sirkka Muurame Riikka Lahtela Toivakka Heli Kantola Jämsä Ulla Lahti Joutsa Pirkko Simo Luhanka Sirpa Hyytiäinen Kuhmoinen Ulla Lahti

8 Koordinoinnin kustannukset ja hallinto Maakunnallisen vammaisten perhehoidon koordinoinnin kustannukset arvioidaan olevan noin vuodessa. Kustannukset muodostuvat yhden koordinaattorin (AMK) palkasta 45 %, koordinointi-, kunta- ja verkostotyöstä sekä matkakuluista maakunnassa 20 % perhehoitajiin kohdennetuista perhehoitajalain 1 : mukaisista ohjaus-, valmennus- ja seurantakuluista 35 %. Keski-Suomen perhehoidon koordinoinnin hallinnointi? osa SOTE uudistusta 2017 alkaen vastuullisen sote-järjestäjän päätettävissä Pilotointi: Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

9 Perhehoidon kehittäminen ) Arvokas elämä hanke (KSVS) 2) Jatkorahoitus haettu Jos ei myönnetä voidaan venyttää 2014 loppuun saakka supistetulla toiminnalla 3) Rahoitus maakunnallisena yhteistyönä 4) Jos jatkorahoitus saadaan, saattaen vaihto perhehoitoyksikkö/-koordinointi pilotti 8/ hankerahoituksella Vammaisten perhehoidon koordinaattori kevät 2015 alkaen rinnalle saattoon 5) Ikäihmisten perhehoidon koordinaattori tiimipariksi 6) osaksi Sote ratkaisua; hallinnointi ennen tätä?

10 Perhehoidon koordinointi ja tehtävät Perhehoitoperheiden hankinta ja rekrytointi (toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito) läheltä omaa kotikuntaa perhehoitajien ennakkovalmennus Perhehoitajien täydennyskoulutus (hankeaikana, myöhemmin kuntien kanssa yhdessä) Perhehoitajapankin eli perhehoitajarekisterin ylläpito ja päivittäminen Perhehoitopaikkojen välitys ja palveluiden kartoitus, sijoituksen valmistelu yhteistyössä kuntien kanssa Perhehoitajien ohjaus-, seuranta ja valvontakäynnit (sis. perhetapaamiset/kotikäynnit, puhelinkontaktit, sähköpostit, muu viestintä viestintäsuunnitelman mukaisesti) Perhehoitajalain mukainen perhehoitajan tuki ja tukimuotojen kehittäminen (sis. esim. koulutus, täydennyskoulutus, työkokoukset, vertaistuki, mentorointi, työnohjaus, työhyvinvointi ja virkistystoiminta, pienryhmät/aloituksen intensiivinen tukiaika, yhteydenpito ja tapaamiset perhehoitajan kanssa) Perhehoitajien sijaisjärjestelmän kehittäminen Perhehoidon seuranta, arviointi, kehittämistyö ja tiedottaminen Kumppanuus- ja verkostoyhteistyö kuntataso, alueellinen taso Perhehoitoliiton ja vammaisjärjestöjen verkostoihin yhteydenpito

11 LIITE 3. Vammaisten perhehoidon merkitys ja kehittämistarpeita vanhempien, perhehoitajien ja vammaispalveluista vastaavien näkökulmia