Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari Keuruu

Transkriptio

1 Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari Keuruu

2 Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema synnyttää jopa miljardin euron lisätulon julkiseen talouteen. Yhden prosenttiyksikön lisäys aktivointiin maksaa puolestaan noin 75 miljoonaa euroa. 2

3 Hallitusohjelma Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia, mistä johtuu heikko kasvu ja korkea työttömyys. Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Hallituksen toimenpiteet: - Työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka - Yrittäjyyden ja omistajuuden sekä yritysten rahoituksen vahvistaminen - Kasvua edistävät panostukset - Julkista taloutta nopeasti vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset - Julkisen talouden kestävyyden turvaavat pidemmän aikavälin uudistukset - Työllisyyttä vahvistavat uudistukset 3

4 Hallitusohjelma Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi Ratkaisuehdotus v 2015 loppuun mennessä työvoimapalvelujen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Tavoitteena kohtaantoongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta. Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon 4

5 Selvitetään työvoimapalvelujen siirto resursseineen vaikeammin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Yksityisten työvoimapalvelujen roolia erityisesti helpommin työllistyvien palveluissa lisätään 5

6 4000 Työttömien työnhakijoiden määrä ikäluokittain vuonna 2008 ja heinäkuussa yli heinä.15 6

7 Työttömät työnhakijat ja työvoimapalveluissa oleva työnhakijat Keski-Suomessa Työttömät työnhakijat yhteensä Työvoimapalveluissa yhteensä 7

8 9 000 Työvoimapalveluissa olevien asiakkaiden määrä Keski-Suomessa kuntiin työllistetyt yksityiselle sektorille työllistetyt Työvoimakoulutuksessa Työharjottelu/työelämävalmennus Valmennuksessa Kokeiluissa Vuorotteluvapaan sijaisena Kuntouttavassa työtoiminnassa Omaehtoisessa opiskelussa 8

9 Pitkäaikaistyöttömien ja työvoimapalveluissa olevien pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys Keski-Suomessa Vuosi 2015 vajaa ka Vuosi 2014 vajaa ka Vuosi 2013 vajaa ka Vuosi 2012 vajaa ka Vuosi 2011 vajaa ka Vuosi 2010 vajaa ka Vuosi 2009 vajaa ka Vuosi 2008 vajaa ka Vuosi 2007 vajaa ka Vuosi 2006 vajaa ka Palveluissa yhteensä Pitkäaikaistyöttömiä 9

10 tammi.12 helmi.12 maalis.12 huhti.12 touko.12 kesä.12 heinä.12 elo.12 syys.12 loka.12 marras.12 joulu.12 tammi.13 helmi.13 maalis.13 huhti.13 touko.13 kesä.13 heinä.13 elo.13 syys.13 loka.13 marras.13 joulu.13 tammi.14 helmi.14 maalis.14 huhti.14 touko.14 kesä.14 heinä.14 elo.14 syys.14 loka.14 marras.14 joulu.14 tammi.15 helmi.15 maalis.15 huhti.15 touko.15 kesä.15 heinä.15 Avoimien työpaikkojen kehitys Keski-Suomessa vuosina

11 Asiakasmäärä Arvio monialaista yhteispalvelua tarvitsevista TE-palveluiden asiakkaista Eteläinen alue, pl. Jyväskylä Kokonaismäärä Sosiaalipalvelujen tarve Terveyspalvelujen tarve

12 Monialaisen palvelun tarve Ei monialaisen palvelun tarvetta Arvioidut yhteensä Kunta Kokonais-määrä Sosiaali-palvelut Terveys-palvelut Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Saarijärvi Toivakka Uurainen Äänekoski Yhteensä %

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 Virta/varantokaaviot tammi-kesäkuussa 2015 Virta yli 3, 6 ja 12 kk työttömyyteen on Keuruulla suurempi kuin Keski- Suomessa keskimäärin Edellä mainitut virtaluvut ovat kuitenkin Keuruulla muuta Keski-Suomea pienempiä tuetun työllistämisen palvelulinjan asiakkailla. Näyttäisi myös siltä, että virrat pitkittyneeseen työttömyyteen ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna. Työnvälitys ja yrityspalvelulinjan työttömyysjaksoista 77 % prosenttia päätyy avoimille työmarkkinoille sekä Keski-Suomessa että Keuruulla Osaamisen kehittämispalvelujen työttömyysjaksoista runsas puolet ohjautuu työvoimapalveluihin. Avoimille työmarkkinoille tämän linjan työttömyysjaksoista päättyy Keuruulla suhteellisesti enemmän kuin Keski-Suomessa Tuetun työllistämisen palvelulinjan työttömyysjaksoista 65 % Keski- Suomessa ja 68 % Keuruulla päättyy työvoimapalveluihin. 21

22 Havainnot työllistymisen vaikeutumiseen liittyen: - liittyy usein muita esim. terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan liittyviä ongelmia - ammatillisen koulutuksen puute on usein taustalla - korreloi iän ja työttömyyden pitkittymisen kanssa - taustalla yhä useammin myös työhistorian puuttumista kokonaan? - kaikilla asiakkailla ei ole edellytyksiä avoimille työmarkkinoille 22

23 Kuntakokeiluhankkeiden tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja, joilla ratkaistaan työllistymisen vaikeutumisen ongelmaa. Kuntakokeiluhankkeiden lisäarvo: valmistanut kuntia lisääntyvään vastuuseen vaikeammin työllistyvien palvelussa Laajentanut monialaisuuden käsitettä; monialainen yhteispalvelu nykyisiä TYPpejä monialaisempi, esim. yritysyhteistyö Palvelukapeikkojen poistaminen esim. terveydentilan selvittely, eläkeselvittely Asiakkaan poluttamisen vahvistaminen; asiakkaan osaamisen ja edellytysten kehittyminen ja niiden todentaminen prosessin edetessä Eri toimijoiden nykyistä laajempi yhteistyö; asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja edistäminen 23

24 Työkanavahanke Koonnut eri toimijat yhteistyöhön (kaupungin sisällä sekä suhteessa terveydenhuoltoon, koulutusorganisaatioihin, välityömarkkinatoimijoihin ja yrityskenttään) Mahdollistanut asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun (terveydentila, sosiaalinen tilanne, osaaminen, työllistymisedellytykset jne.) Tuonut resursseja asiakkaan kuuntelemiselle Tarjonnut asiakkaalle mahdollisuuden yhden luukun periaatteeseen => on kehen ottaa yhteyttä Avannut väyliä ongelmien ratkaisemiseen, esim. terveydentilan selvittäminen, eläkeselvittely Tuonut välineitä oman osaamisen osoittamiseen Luonut väyliä avoimille työmarkkinoille 24

25 Työllisyyden hoito on ensisijassa elinkeinopolitiikkaa ja sen lisäksi aktivointipolitiikkaa työhallinnon välineitä laajemmalla keinovalikoimalla ja laajalla yhteistyöllä. 25