LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3)

LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3) RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2013 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014-2017 Toiminnan painoalueet Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitoksen tärkeimmät haasteet ovat rajaliikenteen kasvun hallinta sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen pieneneviin resursseihin. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan yli 20 miljoonaan rajanylittäjään 2017 mennessä. Myös Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa. Rajavartiolaitos ei pysty vastaamaan liikenteen kasvuun sisäisin voimavaroin. Liikenteen pitäminen sujuvana ja turvallisena edellyttää Suomelta liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamista sekä rajaviranomaisten voimavarojen vahventamista. Rajanylityspaikkojen uudistamisesta on valmisteltu kehittämisohjelma yhdessä Suomen ja Venäjän viranomaisten kanssa. Kehittämisestä syntyy Rajavartiolaitokselle noin 16 milj. euron pysyvä lisätarve kehyskaudella. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-alusten vuoroja yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius pidetään korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitämiseksi ajanmukaisena tehdään merkittäviä investointeja. Talouden sopeuttamisohjelma Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy talouden sopeuttamisohjelma, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet ja määrärahavähennykset sekä hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna

2 (3) (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyisi aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle sekä Suomenlahdelle. Tämä tarkoittaa, että nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti ja tehokkaasti, luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet mahdollistavat vähennysten ajoittamisen usealle vuodelle. Vaikutuksiltaan merkittävimmät sopeuttamistoimenpiteet ovat: Rajojen valvontaa vähennetään Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta noin 40 % vuoteen 2017 menneessä. Itärajan rajavartioasemien henkilöstö vähenee noin 180 HTV:lla. Lapissa toiminnot keskitetään neljälle rajavartioasemalle. Toimenpiteiden säästövaikutukset ovat 10,0 milj. euroa. Valvontaa ja toimitiloja vähennetään merellä. Valvonnan vähennys painottuu Pohjanlahdelle (25 %). Vartioasemia ei lakkauteta, mutta niitä siirretään halvempiin tiloihin. Meripelastuksen johtamisvalmius ylläpidetään. Säästövaikutus on 5,8 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen keskitetyn hallinnoinnin ja tukeutumisen vaihtoehdot selvitetään 2013 aikana. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovuttaisiin 2017. Suorituskyky Suomen läheisillä merialueilla säilyisi riittävänä. Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Vartiolaiva Merikarhu on peruskorjattava 2017, mikäli laivasta ei luovuta. Ilma-alusten käyttötapaa uudistetaan. Vartiolentolaivueen operatiivinen johtaminen ja lentoteknisen huollon johtaminen keskitetään 1.6.2013. Säästövaikutus on 1,1 milj. euroa. Lisäsäästöjä tavoitellaan ilma-alusten korjaamotoimintojen keskittämisestä ja tukeutumisen uudistamisesta, jotka suunnitellaan 2013 kuluessa. Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään Imatralle 2014 aikana ja Espoon toimitiloista luovutaan. Merellisen koulutuksen yksikkö sijoitetaan Porkkalan merivartioaseman yhteyteen. Peruskoulutuksen kustannustehokkuutta parannetaan mm. muuttamalla rajavartijaoppilaan asema kadetin asemaa vastaavaksi vuonna 2014. Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Rajavartijaoppilaan uudesta asemasta tehdään säädösmuutokset, jotka astuvat voimaan 2014. Keskitetään hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviä ja voimavaroja, sijoitetaan pääkaupunkiseudun yksiköt halvempiin toimitiloihin ja vähennetään matkustusta. Vähennetään kulutusmenoja. Säästövaikutukset ovat 7,1 milj. euroa.

3 (3) Suunnitellut muutokset koskevat laajasti Rajavartiolaitoksen henkilöstöä. Arviolta 160 180 virkamiehen virkapaikka voi siirtyä uudelle paikkakunnalle ja noin 500 virkamiehen tehtävä voi muuttua. Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys varmistaa sopeuttamisohjelman tehokkaan toimeenpanon. Kaikki virkamiehet ovat siirtovelvollisia. Henkilöstöstä pidetään huolta. Irtisanomisia tai lomautuksia ei suunnitella. Tehtävämuutoksissa sovelletaan palkkatakuuta. Sopeuttamistoimia koskevat päätökset tehdään vuoden 2013 alkupuolella. Tavoitteena on, että henkilöstö, jota muutos koskee vuoden 2014 alusta, saa tietää mahdollisen uuden tehtävän ja virkapaikan kesäkuun loppuun 2013 mennessä ja Raja- ja merivartiokoulun henkilöstö syyskuun loppuun 2013 mennessä. Määräaikaisten siirtojen suunnitelma tarkennetaan vuoden 2013 lopulla valmisteltavassa seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja niiden toimeenpanosta määrätään erikseen. Tulossuunnitelma 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017 on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa 15.1.2013. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat Rajavartiolaitoksen kannanottoja, johon sisäasiainministeriö ei ole ottanut kantaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sij. Prikaatikenraali Mikko Kirjavainen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Rajavartiolaitos 30.01.2013 klo 09.19. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. LIITTEET JAKELU Seuraavalla sivulla SM:n talousyksikkö (6 kpl) A + F + Kompassi RVLpääll + RVLappääll TIEDOKSI Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) SM:n valmiuskoordinaattori H

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/2014-2017 Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Teknillisen toimialan alueellistetut tehtävät Liite 9 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 10 SUUNNITTELUALA JA TALOUSHALLINTO Liite 11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Liite 12 LENTOTOIMINTA

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/2014-2017 1. YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysiin liittyen ja jaetaan erillisenä aineistona ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät ovat Venäjä, Euroopan unioni ja Itämeri sekä talouden kehitys. Venäjä on järjestänyt Suomen vastaisen rajan valvontansa tehokkaasti. Laiton maahantulo säilynee Suomen ja Venäjän rajalla hallittavana. Itämeri on Venäjän energiaja rahtikuljetusten pääreitti. Pietarin satamahankkeet lisäävät Itämeren strategista merkitystä Venäjälle. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusien kulkuväylien avautuminen edellyttää Venäjältä merkittäviä lisäpanostuksia. Venäjän rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Venäjän epävakailla etelärajoilla. Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvaa. Rajanylittäjistä noin 75 % on venäläisiä. Tärkein kasvun syy on Venäjän väestön ostovoiman kehitys. Kasvua selittää lisäksi viisumien saannin helpottuminen. Jos kasvuvauhti säilyy noin 20 %:ssa vuodessa, rajanylitysten määrä kaksinkertaistuisi jo seuraavan viiden vuoden sisällä. Pietarin ja Helsingin välillä alkoi säännöllinen risteilyalusliikenne vuonna 2010. Matkustaja-alusliikenne on vakiintunut ja sen arvioidaan kasvavan. Venäläisten matkailulla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle. Suomen ja Venäjän välisen raskaan liikenteen ja transit-liikenteen kasvua hillitsee Venäjän oman satamakapasiteetin kehittyminen. EU:n ja Venäjän viisumivapauden vaikutusten hallinta tulee olemaan Suomelle suuri haaste. Rajaliikenteen odotetaan kasvavan, koska Venäjän tai Suomen kansalaisen ei tarvitse hakea maksullista viisumia. Rajatarkastajien tehtävät ja erilaiset jatkotoimenpiteet lisääntyvät, kun viisuminhakuprosessiin kuulunut maahanpääsyn edellytysten ennakkotarkastus poistuu. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa pitkään Euroopan turvallisuuteen. Voimakkaana jatkuva väestönkasvu aiheuttaa monialaisia ongelmia. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Osa maahantulijoista turvautuu laittomiin maahantulon keinoihin. EU:n rajaturvallisuuden suurimmat haasteet säilyvät Välimeren alueella, Heijastevaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisäävät mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 EU:n tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueella jatketaan merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä. Tavoitteena on viranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. EU:n yhdenmukaisen ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. Suomeen perustetaan suunnittelukaudella EU:n rajavalvontajärjestelmään (EUROSUR) kuuluva koordinaatiokeskus ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Smart Borders pakettiin kuuluvat EU:n laajuiset tietotekniset järjestelmät. EU:n rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu. EU:n rajaturvallisuusviraston toimintakenttä laajenee mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Välimeren alueen EU maiden tilanne ja erityisesti Kreikan epävakaus voivat vaarantaa Schengen järjestelmän toimivuutta ja yhtenäisyyttä. EU:n haasteena on kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. EU:n talouden kasvunäkymät ovat heikot ja yhteisvaluutta euro on kriisissä. Epävarmuus vaikuttaa EU:n maiden talouteen pitkään, sillä haasteisiin ei ole löytymässä nopeaa tai helppoa ratkaisua. Vaihtoehtona on esitetty euroalueen maiden talousintegraation vahvistamista. On mahdollista, että kansallisten intressien vahvistuminen ja keskinäinen epäluottamus johtaa päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten elintason lasku ja tyytymättömyys harjoitettua politiikkaa kohtaan voivat johtaa levottomuuksiin ja turvallisuuden heikkenemiseen. ** Sisäiset tekijät Maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat nopeasti viennistä riippuvaisen Suomen talouteen. Hallituksen päämääränä on pysäyttää valtion velkaantuminen ja luoda edellytyksiä yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Suomen talouspolitiikka on nojannut arvioon maltillisesta talouskasvusta. Hallitus on päättänyt nyt noin viiden miljardin euron sopeuttamistoimista. Talouden taantuma tai ennakoitua hitaampi kasvu voi aiheuttaa tarpeen päättää lisäsopeuttamistoimista. Julkinen talouden tasapainottaminen säilyy Suomen haasteena pitkään. Valtio pyrkii tehostamaan toimintaansa mm. uudistamalla hallintoa sekä kannustamalla viranomaisia yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön. Tavoitteena on pitää Suomi turvallisena maana ja viranomaiset toimintakykyisinä. Kustannustason nousun ja määrärahaleikkausten vaikutusten hallinta on viranomaisille suuri haaste. Viranomaisten muutosvalmius on tärkeää, jotta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan ylläpitää. Suomi panostaa rajaliikenteen kasvun ja tulevan EU-Venäjä viisumivapauden vaikutusten hallintaan. Hallitus on päättänyt tehdä merkittäviä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tehdyn arvion mukaan kahdeksasta itärajan kansainvälisestä rajanylityspaikasta kuusi on uudistettava kehyskauden aikana. Itärajan rajanylityspaikkojen liikenneväyliä uudistetaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on suunniteltu terminaaliuudistusta. Helsingin sataman ulkorajaliikenteen kasvun jatkuessa on perustettava uusi rajatarkastusyksikkö. Haasteeksi on muodostumassa mahdollisuudet kohdentaa rajanylityspaikoille tarvittava lisähenkilöstö. Riskinä on, että valtion merkittävät investoinnit jäävät hyödyntämättä. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutos ja supistuva määrärahakehys asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitoksen tulee vapauttaa suunnittelukauden loppupuolella noin 28 milj. euroa kehysleikkausten ja kustannusten kasvun vaikutusten hallintaan. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä hallinnosta ja tukitoiminnoista sekä rauhallisemmilta rajaosuuksilta. Työvoiman joustavaa käyttöä on tehostettava. Toimitila-, kaluston käyttöja ylläpito- sekä ICT-kustannuksia on vähennettävä. Rajanylitysliikenteen kasvua ei ole mahdollista hallita ilman pysyviä lisävoimavaroja.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 3 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tunnusluku/mittari 2011 Tot 2012 Sma 2012 Arvio 2013 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 107 104 107 Vaikuttavuus (ind) 94 98 92 95 - Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 4,2 3,8 3,9 - Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 4,3 4,6 4,6 4,6 (1-5) - Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja 4,1 3,8 4,1 3,4 rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) - Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-4,1 4,1 4,2 4,2 5) - Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 3,8 3,8 3,7 3,8 (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 113 116 114 120 - Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 111 958 110 115 115 154 116 296 - Kustannukset (milj. euroa) 239,7 235,0 247,9 244,8 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2022 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2022 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. Suomi antaa vahvan panoksen EU:n yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajavalvonnan toimeenpanossa ja kehittämisessä. EU lainsäädännön, yhteisten toimintamallien ja tekniikan kehittämistä sekä nopeaa käyttöönottoa edistetään. Euroopan rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Välimeren alueella. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimaan yhteistyöhön henkilöstöllä ja kalustolla. Suomella on tehokas rajaturvallisuusjärjestelmä. Kasvava rajaliikenne lisää Rajavartiolaitoksen tehtäviä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Lisävoimavaroja tarvitaan itärajan rajanylityspaikkojen uudistamiseen, vahventamiseen ja varustamiseen. Rajatarkastusten toimintamallia kehitetään ja biometriikkaan perustuvien tarkastuslait-

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 4 teiden käyttöä lisätään. Samalla Suomi varautuu EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Venäjän ja muiden keskeisten maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Rikostorjunta pidetään tehokkaana, mikä ennaltaehkäisee ja torjuu rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Itämeren pitäminen turvallisena on Suomelle tärkeää. Kasvava alusliikenne lisää monialaisen merellisen onnettomuuden riskiä. Rajavartiolaitoksen jatkuva johtamisvalmius, kattava valvontajärjestelmä sekä uudistuva alus- ja ilma-aluskalusto parantavat valmiuksia onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Kehitetään Rajavartiolaitoksen valmiutta avomeriöljyntorjunnan sekä muiden merellisten turvallisuustehtävien johtamisessa. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta riskien hallinnassa edistetään. EU:n meripolitiikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti. Rajavartiolaitoksen hyvä valmius ja nopea toimeenpanokyky kaikissa turvallisuustilanteissa ylläpidetään. Asevelvolliset koulutetaan korkeatasoisesti. Rajajoukkojen kykyä erikoisjoukkotoimintaan ja tiedusteluun valtakunnan puolustamiseksi kehitetään. Rajavartiolaitoksen osaaminen rajaturvallisuudessa ja meripelastuksessa ylläpidetään kansainvälisesti korkeatasoisena. Vartiostoja kehitetään operatiivisina johtoportaina. Hallinnon ja tukipalvelujen toimintamalli uudistetaan. Työvoiman joustavaa käyttöä ja tuottavuutta edistäviä toimintamalleja lisätään. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet, määrärahavähennykset ja hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitos toiminta keskittyy aikaisempaa selvemmin ydintehtäviin. Tämä tarkoittaa, että - nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, - kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti tehokkaasti, - luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, - rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja - sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Voimavarat keskittyvät aikaisempaa enemmän Suomen kannalta tärkeimmillä alueille kaakkoisrajalle, pääkaupunkiseudulle ja merelle. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Muutoksessa pidetään huolta henkilöstöstä. ** Keskeisimmät hankkeet EU yhdenmukaisen rajaturvallisuuden toimeenpano Rajaliikenteen kasvun hallinta ja EU-Venäjä viisumivapauteen varautuminen Merellisen turvallisuuden vahvistaminen Rikostorjuntaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen toimeenpano Talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 2 TULOSALUE 1 RAJOJEN VALVONTA 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJOJEN VALVONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansainvälinen - EU:n ulkorajavalvonnan velvoitteet ja Eurooppalaisen rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittäminen sekä sisärajoihin kohdistuva laittoman maahantulon ja muun rikollisuuden paine - Operatiivisen turvallisuusyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Frontexin ja muiden EU:n virastojen kanssa sekä Itämeren maiden kesken ml. Itämeren alueen rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus - EU:n yhdennetyn meripolitiikan vaikutukset erityisesti yhteisen merialueen tiedonvaihtoympäristön luomiseen ja rannikkovartiostotoimintoihin liittyen - lähialueen tilanteessa ei tapahdu suuria muutoksia, väestö keskittyy edelleen alueellisiin keskuksiin ja syrjäseutujen autioituminen jatkuu. - Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilynee tyydyttävänä ja halu pitää rajavalvonta Suomeen (EU) kunnossa säilyy - Venäjällä on merkittävä määrä laittomasti länteen pyrkiviä kolmansien maiden kansalaisia. Venäjän maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voivat aiheuttaa laittomien siirtolaisten liikettä länteen päin. - Venäjän halu kehittää paikallisia yhteistyöjärjestelyjä (paikallinen rajaliikenne ja meritilannekuvayhteistyö) Kansallinen - Merellisten viranomaisten kansallisen toiminnan kehittäminen huomioiden kansainväliset hankkeet ja kytkennät muihin kansallisiin toimijoihin (PTR ja muut toimijat). - Merellisen ympäristön suojelun torjuntakapasiteetin vajaus suuriin öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin liittyen - Öljyntorjuntaan liittyen viranomaisyhteistyön kehittäminen ja selkeyttäminen avomereltä rantaviivaan asti Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Vähennetään rajojen valvonnan voimavaroja kaakkoisrajalta pohjoiseen sijaitsevalla itärajan osuudella noin 40 % ja Pohjanlahdella noin 25%. - Vähennetään voimavaroja sisärajalta. - Keskitetään rajojen valvonnan hallintoa vartiostojen esikuntiin - Vähennetään vaativien ja erityistilanteiden hallinnan resursseja - Ylläpidetään uskottava rajojen valvonnan kyky itärajalla kehittämällä toimintamallia - Kehitetään merellistä toimintaa - Kehitetään organisaatiorakennetta sekä riskianalyysiä ja tilannekuvaa - Hyödynnetään uudistuvan kaluston suorituskyky - Kehitetään viranomaisyhteistyötä erityisesti HARVA alueilla sekä tietojärjestelmähankkeissa - Kehitetään rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä - Vakiinnutetaan operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän käyttö 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset kyetään havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l2_rajojen_valvonta_final.doc

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 Toistuva rajaturvallisuuteen liittyvä laiton toiminta kyetään paljastamaan myös muualla rajaalueella. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista ja vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5. Rajojen valvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetasot on esitetty kohdassa 3. 6. Rajavartiolaitoksella on omatoiminen valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Edistetään viranomaisten yhteistyötä harvaanasuttujen alueiden turvallisuudesta huolehtimiseksi sekä osallistutaan aktiivisesti tätä tavoitetta tukeviin tietojärjestelmähankkeisiin. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. RAJOJEN VALVONTA: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 284 447 268 500 265 254 253 300 josta itärajalla 205 719 194 540 188 664 182 550 Tekninen valvonta 896 735 903 500 875 000 902 500 Tarkastukset 25 658 26 450 29 390 24 800 Rajavyöhykeluvat 9 144 9 150 7 545 7 150 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virka-aputehtävät) 471 580 576 565 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 117,5 111,3 121,4 115,1 Henkilötyövuodet 1 376 1 329 1 371 1 303 Tehokkuus Tuottavuus ind 117 120 115 120 Taloudellisuus ind 114 121 110 117 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,5 4,2 4,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 83,3 % 98,0 % 94,9 % 98,4 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75,0 % 93,0 % 84,8 % 92,6 % Tilannekuvan laatu 3,4 3,8 3,8 3,9 4. KEHITTÄMISHANKKEET Toimeenpannaan rajojen valvonnan 2017 konsepti Lakkautetaan Siilastuvan, Utsjoen, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemat 1.1.2014 Keskitetään vaativien tilanteiden hallinnan suorituskyky Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 3 Toimeenpannaan merellisten turvallisuustehtävien konsepti. Alusten kustannustehokkaamman hallinnoinnin mahdollisuudet selvitetään. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovutaan 2017 Perustetaan Rajaturvallisuuden kansallisen koordinaatiokeskus NCC Finlandin Kehitetään Rajavartiolaitoksen kokonaisturvallisuusjärjestelmä Kehitetään Rajavartiolaitoksen vedenalaista toimintakykyä Hoidetaan Itämeren rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus 2013 Kevennetään operatiivista hallintoa Kehitetään riskianalyysijärjestelmää

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 3 TULOSALUE 2 RAJATARKASTUKSET 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJATARKASTUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Suunnittelukaudella korostuu varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen. Tärkein suunnitteluperuste on edelleen kasvava rajaliikenne. Kuluvan vuosikymmenen lopulla on varauduttava ja kyettävä huolehtimaan merkittävästi nykyistä suuremman ulkorajaliikenteen turvallisista rajatarkastuksista ja liikenteen sujuvuudesta. Muita keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia seikkoja ovat; Ulkoinen toimintaympäristö - Varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen - Rajatarkastusten toteuttaminen Schengenin rajasäännöstön mukaisesti - Schengen-tarkastusten edellyttämien jatkotoimenpiteiden toimeenpano - EU:n rajaturvallisuushankkeet (VIS, Entry/Exit, RTP) - Venäjän rajapolitiikka ja Rajavartiopalvelun käytännön toiminta - Venäjän rajojen varusteluviraston (Rosgranitsa) infrastruktuurihankkeiden ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toimeenpano - Venäjän ja Suomen välisen matkustaja-alusliikenteen kasvuun varautuminen Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajanylitysliikenteen sujuvuuden turvaaminen ja lisääntyvän rikollisuuden paljastaminen rajanylityspaikoilla - Rajatarkastusprosessien ja -taktiikan kehittäminen/yhtenäistäminen - Rajaylityspaikkojen infrastruktuurien kehittäminen - Rajatarkastusten edellyttämien henkilöstövoimavarojen varmistaminen - Rajatarkastusten osittaisten automatisointien jatkaminen - Kannettavien rajatarkastuslaitteiden käytön laajentaminen - Biometriikan hyödyntämisen jatkaminen ja laajentaminen - Ennalta saatavia matkustajatietojen (API-tiedot) hyödyntäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan ja estetään. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa 3. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_final.docx

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. RAJATARKASTUKSET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14,7 15,5 16,8 18,8 Tullitarkastukset (hlöä) 6 370 8 225 4 855 5 510 Käännyttämispäätös 1 305 1 305 1 342 1 425 Myönnetyt viisumit 1 938 1 946 1 483 1 834 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 4 6 1 4 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 188 211 185 211 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 491 670 435 650 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 539 570 523 570 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 87,7 90,0 94,7 96,2 Henkilötyövuodet*) 1 028 1 075 1 069 1 089 Tehokkuus Tuottavuus ind 135 134 148 162 Taloudellisuus ind 131 136 141 159 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,5 4,3 4,3 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 95,8 % 97,1 % 89,3 % 93,0 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 13 9 10 10 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään ja otetaan käyttöön uudistettu rajatarkastusprosessi Itärajalla Uudistetaan rajanylityspaikan infrastruktuuri Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Niiralan, Vartiuksen ja Rajajoosepin rajanylityspaikoilla Otetaan käyttöön biometriikkaan perustuvat uudet rajatarkastuslaitteet. Lentoasemalla ja satamissa kehitetään automaattista rajatarkastusta. Lisätään rajatarkastushenkilöstöä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonnos_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_fin al.docx

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 4 TULOSALUE 3 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA- TOIMENPITEET 1. MERKITTÄVIMMÄT RIKOSTORJUNTAAN, HALLINNOLLISIIN MAKSUSEU- RAAMUKSIIN JA VALVONTATOIMENPITEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, niihin liittyvät asiakirjaväärennykset sekä ihmiskauppaan liittyvät rikokset ovat laajoja ja tutkinnallisesti vaativia sekä pitkäkestoisia rikoskokonaisuuksia. - Schengen-sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo Suomeen on kasvussa suunnittelukaudella. - Laiton maahantulo Baltian ulkorajojen kautta lisääntyy edelleen. Osa laittomasti Baltiaan saapuneista henkilöistä pyrkinee sisärajojen kautta myös Suomeen. - Välimeren alueen epävakaana jatkuva tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. - Lentoliikenteessä kasvavan ongelman laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa muodostavat Turkki, Venäjä ja Aasian maat. - Etenkin Liettuasta, Virosta, Romaniasta mutta myös Puolasta ja Bulgariasta lähtöisin olevien ammattimaisten omaisuusrikollisten aktiivinen tilauksiin perustuva toiminta Suomessa jatkuu ja lisääntynee edelleen aiheuttaen kasvavan tarpeen PTR-viranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja reaaliaikaiselle tietojen vaihdolle. Rikoshyötyä kanavoituu ulkomaille. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valtakunnallisesti keskitetty ohjaus ja koordinointi tehostavat erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. - Vuonna 2014 voimaan tulevan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien uudistaminen (erityisesti VITJA) edellyttää lähes koko RVL:n henkilöstön koulutusta. Rikostorjunnan kannalta erittäin merkittävä lainsäädännön kokonaisuudistus aiheuttaa laajamittaisia toimintatapojen muutoksia ja niiden omaksumista. Kokonaisuudistukseen liittyvä koulutus toteutetaan toimintavuonna 2013. - Poliisin hallintorakenteen uudistus. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTRviranomaisten kanssa. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. 3. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytyksistä huolehditaan osana laadukasta, ennakoivaa ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 4. Merellinen ympäristönsuojelun valvonta on kattavaa ja sitä suoritetaan muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos suorittaa myös korkeatasoisen alusöljypäästöjen esitutkinnan. 5. Rajavartiolaitoksen toiminnassa laatuvaatimukset varmistetaan tehokkaalla laillisuusvalvonnalla, kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa 3. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA-TOIMENPITEET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 960 1 040 905 990 Valtionrajarikos (kpl) 192 206 185 208 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 79 90 74 87 Muu rikos (kpl) 6 613 6 480 7 400 7 350 Rikesakko 731 795 785 795 Rangaistusvaatimusilmoitus 3 789 3 625 4 211 4 200 Pakkokeino 3 388 2 960 3 795 3 900 Huomautus 675 820 845 850 Päätös alusöljypäästöasiassa 7 7 7 7 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 235 85 85 100 Turvaamistoimenpide 3 492 3 240 3 162 3 190 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 1 221 1 082 1 219 1 205 Valvontailmoitus 445 356 343 375 Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,1 15,6 16,2 16,7 Henkilötyövuodet 177,0 185,8 182,5 188,5 Tehokkuus Tuottavuus ind 126 113 127 125 Taloudellisuus ind 122 115 121 122 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,5 4,4 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 76 % 91 % 83 % 87 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 50 % 94 % 72 % 66 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 75 % 82 % 79 % 84 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 63 % 63 % 62 % 67 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Vahvistetaan rajaturvallisuutta toimeenpanemalla RVL:n vuoden 2005 lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarkastus. Toteutetaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksen koulutus. Kehitetään rikostorjunta- ja esitutkintayhteistyötä Venäjän viranomaisten ja erityisesti turvallisuuspalvelun kanssa. Valmistaudutaan VITJA toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Kehitetään rikostorjunnan välineistöä. Kehitetään laillisuusvalvontaa.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 5 TULOSALUE 4 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 1. MERKITTÄVIMMÄT MERITURVALLISUUTEEN JA PELASTUSTOIMEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Meriliikenne - Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää myös risteävän liikenteen määrää Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella - vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien (monialaonnettomuuksien) todennäköisyyttä - Itämerelle rakennetun kaasuputken huolto- ja kunnossapitotyöt lisäävät merionnettomuuksien riskiä Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä - EU:n liikennepolitiikan sekä kansallisen meristrategian vaikutukset Meripelastustoimi - meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta säilyy tiiviinä ja pyritään vaikuttamaan aktiivisesti IMO:n päätöksiin, EU:n meripolitiikan toimeenpanoon sekä kansalliseen meristrategiaan - monialaonnettomuuksien hallinta sekä poikkihallinnollinen valmiussuunnittelu ja vaste-toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen - Itämeristrategian ja kansallisen meristrategian vaikutukset - Pelastustoimen yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa - Rajavartiolaitoksen meripelastuksen sidosryhmien kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen johtamisen yhdenmukaistaminen molemmissa meripelastuksen johtokeskuksissa Pelastus- ja lääkintätoimi ja lentopelastuspalvelu - tiivistyvä yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa - tiivistyvä yhteistyö Norjan ja Ruotsin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa - terveydenhuoltolain ja pelastuslain kokonaisuudistus - Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja Poliisihallituksen KEJO-hankkeet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Meripelastustoimi - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen palvelutasotavoitteiden vaikutukset - RVL:n meripelastussovelluksen jatkokehittäminen - Yhteistoimintasopimuksen tarve SMPS:n kanssa Pelastustoimi, ensihoito- ja lentopelastuspalvelu - RVL:n voimavarojen käyttö etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviin harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla huomioiden muun muassa terveydenhuoltolain kokonaisuudistus ja siihen liittyvien sopimusten tekeminen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa - Meri- ja lentopelastukseen liittyvän kansallisen yhteistyön kehittäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä ylläpidetään Baltic ACO-toimintamallin (lentotoiminnan koordinointi onnettomuustilanteessa) mukaista kykyä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella, yhdenmukaistamalla salihenkilöstön toimintatapoja sekä vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Vakiinnutetaan meripelastustoimen palvelutasoarviointijärjestelmä ja jatketaan systemaattisen meripelastusyksiköiden katselmointijärjestelmän käyttöönottamista. 6. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 7. Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ja Euroopan Unionin meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 8. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjärjestelmä on toimiva sekä poikkeamaraportointi, analysointi ja dokumentointi kattavaa 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIEDOT Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Tulosmittareissa arvioidaan kullekin palvelutasoalueelle kohdentuneita suoritteita. MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 254 225 226 217 - Meri 94 - Maa 160 Pelastustehtävät (kpl) 1 228 1 315 1 173 1 250 - Meri 1 096 - Maa 132 Sairaankuljetus (kpl) 433 439 420 432 - Meri 64 - Maa 369 Avustustehtävä (kpl) 479 435 493 473 - Meri 432 - Maa 47 Muu pelastussuorite (kpl) 429 417 473 477 - Meri 300 - Maa 129 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) 406 758 393 000 394 700 401 000 - Meripelastuksen johtokeskukset 35 598 - Muut meripelastusyksiköt 19 771 - Meripelastuksen varallaolo 351 389 Pelastettu henkilö (kpl) 3 291 4 200 3 200 3 705 Estetty onnettomuus (kpl) 3 13 8 16 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 6,5 5,3 6,6 Henkilötyövuodet 88 78 60 75 Tehokkuus Tuottavuus ind 98 117 141 113 Taloudellisuus ind 95 119 135 111 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,1 3,8 4,2

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 3 Johtamisen laatu (1-5) 0,0 4,0 0,0 4,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 4,5 0,0 4,5 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,7 3,8 3,8 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään onnettomuuspaikan johtajan kansainvälisesti yhdenmukainen koulutus ja järjestetään pilottikurssi Valmistellaan ja julkaistaan valtakunnallinen meripelastustoimen yhteistoimintasuunnitelma Kehitetään vedestä pelastamisen toimintakykyä uudella partiovenekalustolla Laaditaan toimintaohje merellisiä kemikaalionnettomuustilanteita varten (e- TOKEVA) Jatketaan merivartiostojen ja pelastuslaitosten yhteistyön kehittämistä (MIRG toiminta) Osallistutaan merialueen sääpalveluiden kehittämiseen tähtäävään Euroopan avaruusjärjestön (ESA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 LIITE 6 TULOSALUE 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 1. MERKITTÄVIMMÄT SOTILAALLISEEN MAANPUOLUSTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansalliset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut ja puolustussuunnittelua määrittävien uhkakuvien muutokset - Valtioneuvosten selonteko ja hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt linjaukset. - Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimien operatiivisten suunnitelmien ja joukkorakenteen uusiminen - FINGOP suunnittelukierroksen toteuttaminen - Joukkorakenteen 2015 mukaisten joukkojen kehittäminen. Materiaali- ja tietojärjestelmähankkeet - Tärkeimpien rajajoukkojen materiaalin kehittämishankkeet - Puolustusvoimien alueellisten joukkojen kehittämishankkeet - Puolustusvoimien tietojärjestelmien kehittäminen ja päivitykset Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyön kehittäminen - Normaaliolojen tilannekuvayhteistyön tiivistyminen tietojärjestelmähankkeiden avulla ja valmistautuminen poikkeusoloihin Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Rajajoukkojen kokonaisuudistus - Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toteuttaminen osana Puolustusvoimien joukkorakenne 2015 kehittämistä. Uusitun ja tiivistyneen puolustusjärjestelmän vaatimukset aktiiviselle suunnittelulle ja harjoittelulle - Maavoimien uudistuneen taistelutavan huomioiminen suunnittelussa ja harjoittelussa - Tärkeimmät rajajoukot puolustusjärjestelmän yhteisinä suorituskykyinä ja sen aiheuttamat vaatimukset suunnittelulle ja koulutukselle - Muiden rajajoukkojen ja esikuntien tehtävien ja käyttöperiaatteiden yhteensovittaminen ja kehittäminen uusitussa puolustusjärjestelmässä. Varusmieskoulutuksen joukkotuotanto kolmessa koulutusyksikössä - Koulutuksen ja koulutusympäristön kehittäminen vastaamaan uudistuvaa joukkorakennetta ja taistelutapaa, erityisesti johtamis- ja tietojärjestelmät huomioiden. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Nykyiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius, sotavarustus sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään ja kehitetään suunnittelukierroksen ja materiaalihankkeiden avulla. 2. Varusmieskoulutuksessa tuotetaan rajajoukkoihin sijoituskelvollisia asevelvollisia. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten tulee kyetä toimimaan sijoitustensa mukaisissa operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS 2014 2017 2 5. Osallistutaan Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien käyttöön. 6. Sotilaallisen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetaso on esitetty kohdassa 3. ALUEVALVONTAAN LIITTYVÄT TULOSTAVOITTEET TA 1:LLÄ (osana rajavalvontaa) 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 87 990 87 236 83 920 84 560 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,9 11,6 10,3 10,1 Henkilötyövuodet 139 139 117 115 Tehokkuus Tuottavuus ind 114 114 130 133 Taloudellisuus ind 111 115 124 131 Toiminnan laatu ja palvelukyky 3,7 3,9 3,8 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,7 3,7 3,7 Sijoitettavuus (%) 70 % 86 % 82 % 86 % Koulutettavuus (%) 85 % 93 % 92 % 93 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,5 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,9 3,8 3,8 Materiaalivalmius (1-5) 3,4 3,3 3,3 3,5 4. KEHITTÄMISHANKKEET Uudistetaan erikseen määritettyjen rajajoukkojen kokoonpanot ja käyttöperiaatteet Kehitetään kykyä erikois- ja vastaerikoisjoukkotoimintaan sekä tiedusteluun