LAUSUNTO Hallintovaliokunta. VNS 5/2016 vp Sisäisen turvallisuuden selonteko

Transkriptio

1 LAUSUNTO Hallintovaliokunta VNS 5/2016 vp Sisäisen turvallisuuden selonteko Johdanto Sisäisen turvallisuuden selonteossa hallitus linjaa pitävänsä huolta itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä varmistavan, että kehyskauden kuluessa itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys. Perustason valvonta on riittävä rajatilanteen ollessa vakaa ja rauhallinen. Tämä taso ei kuitenkaan mahdollista reagointia pitkittyvissä tai useilla toimintasuunnilla samanaikaisesti ilmenevissä rajatilanteen poikkeamissa. Rajanylitysliikenteen valvonnassa painotettiin aikaisemmin turvallisuuden ohella myös liikenteen sujuvuuteen liittyviä tavoitteita. Tältä osin hallitus on keventänyt vaatimuksia. Lisäresurssi itärajan valvontaan on tarkoitus järjestää siten, että Rajavartiolaitos palauttaa vuosina omin toimenpitein 80 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin. Lisäksi Rajavartiolaitos tulee esittämään, että hallitus osoittaa sellaisen pysyvän lisämäärärahan, jolla päästään yhteensä 160 rajavartijan lisäykseen itärajan valvonnassa. Selonteossa on kuvattu Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarve (15 milj. ). Sopeuttamistarpeesta muihin toimintamenoihin kohdistetaan noin 9 miljoonan euron säästö. Tämän jälkeen henkilöstöön kohdistuvaa sopeuttamistarvetta jää vielä noin 100 henkilötyövuotta. Tämä vastaa 6 miljoonaa euroa. Sisäisen turvallisuuden tila Rajavartiolaitoksen ulkoinen toimintaympäristön ennustettavuus on heikentynyt oleellisesti viime vuosien aikana. Rajaturvallisuuden riskit ovat nousseet samanaikaisesti sekä EU:n eteläisillä ulkorajoilla - joilla on merkittäviä vaikutuksia sisärajojen tilanteeseen - että Suomen ulkorajoilla. Samalla rajaturvallisuuden kytkeytyminen ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden riskeihin on tiivistynyt edelleen. EU:n ulkorajoilla eteläisen naapuruston epävakaus pitävät laajamittaisen laittoman maahantulon ja sisäisen turvallisuuden uhat edelleen korkeina koko EU:ssa. Viime vuoden erittäin laajamittainen laiton maahantulo itäisen Välimeren reitillä saatiin supistumaan kuluvan vuoden keväällä Länsi-Balkanin maiden toimenpiteiden ja EU- Turkki -julkilausuman myötä. Toistaiseksi Turkki on pitänyt kiinni julkilausuman toimeenpanosta, mutta poliittiset riskit reitin tilanteen kehityksessä ovat ilmeisiä Turkin kärjistyneen sisäisen tilanteen ja sen EU-politiikan muutosten vuoksi. Nopeat muutokset itäisen Välimeren tilanteessa ovat siksi hyvin mahdollisia. Potentiaali laajamittaisille väestöliikkeille alueella pysyy joka tapauksessa erittäin merkittävänä huomioon ottaen tilanne Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa.

2 2 (9) Kartta: Laittomat rajanylitykset rajanylityspaikkojen välillä tammi-lokakuussa Lähde: Frontex Laiton maahantulo keskisen Välimeren reitillä Libyasta ja vähäisemmässä määrin Egyptistä Italiaan on ollut edellisvuotta vilkkaampaa (n joulukuun alkuun mennessä). Reitin käyttöä edistävät mm. Sahelin alueen kautta Libyaan johtavat maareitit, Libyan epävakaus ja kyvyttömyys valvoa rajojaan, lähellä Libyan rannikkoa sijaitseva eri toimijoiden pelastuskapasiteetti, jota salakuljettavat käyttävät hyväkseen, ja palautusten vähäisyys EU-jäsenmaista lähtömaihin. Jos nämä tekijät eivät muutu, voidaan arvioida laittoman maahantulon jatkuvan ja suurella todennäköisyydellä kasvavan keskisellä Välimerellä tulevina vuosina. Samalla on huomattava, että pelastuskapasiteetin vahvistaminen lähellä Libyan aluevesiä ei ole johtanut kuolemantapausten vähentymiseen. Päinvastoin, pelastuskapasiteetista on tullut tekijä, johon perustuen salakuljettajat lähettävät siirtolaisia merelle yhä heikkokuntoisemmissa aluksissa. Tämä on johtanut kuolemantapausten merkittävään kasvuun kuluvana vuonna (4 100 / +45 % viime vuoteen verrattuna). Laittoman maahantulon ja vakavien humanitaaristen vaikutusten lisäksi on selvää, että edellä mainittuihin ilmiöihin liittyy vakavia sisäisen turvallisuuden riskejä. Vierastaistelijoiden ja erityisesti terroristiorganisaatioihin linkittyneiden kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen suuresta maahantulijoiden määrästä on haastava tehtävä. Ns. hotspotien kehittäminen Italiaan ja Kreikkaan on tuonut tehokkuutta maahantulijoiden rekisteröintiin ja tunnistamiseen, mutta samalla on todettava, että merkittävä osa mereltä pelastetuista maahantulijoista tuodaan Italiaan yhä satamiin, joissa hotspoteja ei ole. Tämä lisää riskiä tunnistamattomien vaarallisten henkilöiden maahanpääsystä EU-alueelle ja edelleen sisärajojen kautta Suomeen. EU:n sisärajoilla useiden jäsenmaiden edelleen ylläpitämä sisärajavalvonta on hillinnyt edellisvuoteen verrattuna oleellisesti Schengenin sisäisiä sekundäärisiä liikkeitä kohti Pohjoismaita ja Suomea. Suomen kannalta tärkeiden Tanskan ja Ruotsin sisärajavalvonnan jatkuvuus helmikuun 2017 jälkeen on kuitenkin epävarmaa. Niiden päät-

3 3 (9) tyminen lisäisi huomattavasti laittoman maahantulon riskiä Schengen alueen sisärajojen kautta Suomeen. Suomen itärajalla tilanne on pysynyt kuluvan vuoden maaliskuusta saakka laittoman maahantulon osalta rauhallisena. Venäjän FSB:n rajavartiopalvelu on vakuuttanut, että tilanne on hallinnassa ja operatiivinen yhteistyö toimii itärajalla jälleen varsin hyvin, mutta samalla todennut, että uhka on edelleen olemassa. On kuitenkin selvää, että riskit itärajalla ovat nousseet pysyvästi. Vanhaan, varsin vakaaseen tilanteeseen ei ole yleisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymisen vuoksi paluuta. On myös huomattava, että vaikka Suomen itärajalla tilanne onkin ollut loppuvuonna erittäin rauhallinen, on EU:n itäisillä maarajoilla tälläkin hetkellä käynnissä mittavia laittoman maahantulon ilmiöitä, joiden toistumista Suomen itärajalla ei voida sulkea pois. Esimerkiksi Puola on tehnyt kuluvana vuonna jo noin käännytystä lähinnä tšetšeenitaustaisille Schengen alueelle pyrkiville Venäjän kansalaisille Terespolin rajanylityspaikalla. Samalla rajanylityspaikalla on jätetty kuluvan vuonna yli turvapaikkahakemusta. Itärajan riskit eivät liity pelkästään laittomaan maahantuloon vaan myös ulkoisen turvallisuuden uhkiin. Rajavartiolaitos on havainnut rajavalvonnan yhteydessä tai saanut tietoonsa kuluvana vuonna useita tapauksia, joissa on syytä epäillä ulkopuolisten tahojen kiinnostusta Rajavartiolaitosta, sen toimintoja tai muita Suomen alueella olevia kohteita kohtaan. Tapaukset liittyvät sekä uuden teknologian käyttöön että toisaalta henkilöiden suorittamaan mahdolliseen luvattomaan toimintaan Suomessa. Toimintojen kehittämistarpeet RVL:n nykyisen sopeuttamisohjelman ( ; 28 milj. ) prioriteetteina on ollut taata kaakkoisen maastorajan turvallisuus, ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus, kyky torjua rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää luotettavaa meripelastuksen johtamisjärjestelmää ja huolehtia Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista. Sopeuttamistavoitteen saavuttamiseksi merkittävin toiminnan supistaminen kohdennettiin itärajan km pitkän pohjois-osan valvontaan. Isoja leikkauksia on tehty myös merialueen valvontaan. Sopeuttaminen on edellyttänyt noin 300 henkilötyövuoden vähentämistä. Päätökset sopeuttamistoimista tehtiin suotuisan turvallisuustilanteen vallitessa. Turvallisuustilanteen ja sen ennustettavuuden heikkeneminen erityisesti Itämeren alueella edellyttää perusteellista uudelleen arviointia. Itärajan valvonnan tasoa ei voi enää laskea. Päinvastoin, itärajan turvallisuus on oltava keskeinen prioriteetti. Rajavartiolaitos on pystynyt siirtämään henkilöstöä rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan vähentyneen liikenteen vuoksi. Turvallisuustilanteen vuoksi myös maanpuolustuksen velvoitteet on toteutettava täysimääräisesti. Meripelastuksen johtamisjärjestelmästä ei myöskään voida tinkiä. Tulevista sopeuttamistoimista suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu valvontatekniikkaan sekä ajoneuvo- ja kalustohankintoihin. Tästä syntyy merkittävää korjaus- ja investointivelkaa tuleville vuosille. Muiden viranomaisten lukuun tai niiden tueksi suoritetaan aiempaa vähemmän tehtäviä. Vasteajat harvaan asutulla alueella tulevat kasvamaan niin maalla kuin merelläkin. Turvallisuusviranomaisilla tulee olla sekä kyky havaita uhat että riittävät voimavarat pitkäkestoisenkin tilanteen hallitsemiseksi. Hybridiuhkiin tulee pystyä vastaamaan viranomaisten normaaliolojen toimivaltuuksilla. Rajavartiolaitoksella on aluevalvonta- ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviensä vuoksi osaaminen ja toimivalta vastata myös ulkoisen turvallisuuden uhkiin. Valtakunnan rajalla ja merellä toimivana turvallisuusviranomaisena Rajavartiolaitos varautuu

4 4 (9) toimimaan sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Rajavartiolaitos varautuu hybridiuhkiin osana rajaturvallisuus-, aluevalvonta- ja meripelastustehtäviään, muuta varautumista sekä henkilökunnan ja asevelvollisten koulutusta. Toimintaympäristön muutoksen myötä Rajavartiolaitoksen rooli itärajalla ja saaristossa on korostunut. Hybridiuhkiin ja nopeasti syntyviin tilanteisiin on kyettävä vastaamaan normaaliolojen resursseilla ja toimivaltuuksilla. Tätä koskeva lainsäädäntöhanke on käynnissä. Viime talvi osoitti, että rajatilanne itärajalla voi muuttua nopeasti. Rajatilanteen ennustettavuus on heikentynyt merkittävästi. Laittoman maahantulon ilmiöihin tulee kyetä vaikuttamaan nopeasti ja riittävällä voimalla ennen kuin ne muuttuvat hallitsemattomiksi. Itärajan rajaturvallisuus ei voi perustua Venäjän tahtotilaan huolehtia siitä. On tärkeää ylläpitää itsenäinen kyky valvoa ja hallita tilanteet itärajalla. Tämä edellyttää, että itärajalle palautetaan riittävät henkilöstöresurssit. Lisäksi Rajavartiolaitos on muodostanut noin 100 henkilön reservin eläkkeelle jääneistä rajavartiomiehistä. Rajavartiolaitos kykenee tehostamaan toimintaansa rajatilanteen hallitsemiseksi lyhytaikaisesti ja rajoitetuilla alueilla. Pitkittyvissä tai useilla toimintasuunnilla samanaikaisesti ilmenevissä rajatilanteen poikkeamissa mahdollisuutta reagointiin ei ole. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien kehittämiseksi on valmisteilla säädösmuutosehdotukset siten, että uusiin uhkiin kyetään vastaamaan tehokkaasti ja kehittyvää teknologiaa kyetään hyödyntämään valvonnassa. Rajatarkastustoiminnot on järjestetty säädösten mukaisesti rajaturvallisuutta painottaen. Itärajan rajanylityspaikkojen rakenteet ovat pääosin riittävät. Matkustajaliikenne mahdollistaisi rajanylityspaikkojen aukiolon rajoittamisen itärajalla. Helsinki-Vantaan lentoasemaa laajennetaan vastaamaan jatkuvaan lentoliikenteen kasvuun. Finnairin ja Finavian ennusteen mukaan ulkorajaliikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla kasvaa 5 miljoonaan matkustajaan vuonna 2018 ja edelleen 6 miljoonaan vuonna Lisäys johtuu ennen kaikkea Finnairin tavoitteesta lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Euroopan unionin tietojärjestelmähankkeet lisäävät rajaturvallisuutta ja samalla heikentävät rajanylitysliikenteen sujuvuutta. Vaikutuksia rajanylitysliikenteen sujuvuuteen on vähennetty lisäämällä automaattisia rajatarkastuslaitteita. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Lentoliikenteen kasvu edellyttää toimivan infrastruktuurin lisäksi henkilöstövoimavaroja, joita ei nykyisessä turvallisuustilanteessa ole suunnattavissa Rajavartiolaitoksen sisäisin toimin. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnasta samoin kuin meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa. Merivartioasemaverkostoa on supistettu ja toimintaa on keskitetty isompiin yksiköihin, jotka mahdollistavat paremmin meripelastuksen valmiuden säätelyn. Toimintamatkat merialueella kuitenkin pitenevät. Tämä edellyttää, että merellinen kalusto kyetään ylläpitämään ja uudistamaan suunnitellusti. Euroopan unioni lisää merkittävästi ja nopealla aikataululla turvallisuusvelvoitteita. Asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja sen velvoitteet tulivat voimaan loppuvuodesta EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin pohjalle perustettavan Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön perustettiin noin rajavartijan nopean toiminnan reservi. Jäsenvaltioiden on osoitettava 2-3 % niiden rajavartijavahvuudesta reserviin. Suomen osuus on 30 rajavartijaa. Jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä antamasta tukeaan omaan vaikeaan rajatilanteeseen vetoamalla. Viimeistään vuoden 2017 alkupuolella on tulossa voimaan myös Schengenin rajasäännöstön (562/2006) muutos. Muutos velvoittaa tekemään EU-kansalaisille pakolliset rekisterikyselyt rajatarkastuksissa. Lisäksi kolmansien maiden kansalaisten maas-

5 5 (9) talähtötarkastuksiin sisällytetään pakolliset rekisteritarkastukset. Nykyisin rekisteritarkastukset eivät ole pakollisia EU-kansalaisille. Kolmansien maiden kansalaisille rekisterikyselyt ovat pakollisia maahan tultaessa mutta ei maasta lähdettäessä. Muutos lisää merkittävästi rajatarkastusten kestoa. Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen Euroopan unionin rajanylitystietojärjestelmästä (EES). EES:n tavoite on parantaa kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastusten laatua ja Schengen-alueella laittomasti oleskelevien identifioimista sekä tehostaa terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaa, paljastamista ja tutkintaa. Jäsenvaltiot ovat velvollisia liittämään kansalliset järjestelmänsä EES:än, järjestämään kansallisten yhteyspisteiden toiminnan ja tarvittavan koulutuksen henkilöstölle ennen järjestelmän käyttöönottoa. Asetusehdotuksen velvoitteet muun muassa matkustajien rekisteröimiseksi lisäävät yksittäiseen rajatarkastukseen kuluvaa aikaa. Komissio julkaisi asetusehdotuksen Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmästä (ETIAS). Ehdotus nähdään osana laajempaa ulkorajojen vahvistamiskokonaisuutta, johon kuuluvat aiemmin mainitut rajanylitystietojärjestelmä EES ja EUkansalaisten systemaattiset rekisteritarkastukset. Kyse on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetusta ennakkorekisteröitymisjärjestelmästä. Viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaiset toimittaisivat verkkohakemuksessaan ennen EU:n ulkorajalle matkustamista muun muassa henkilötiedot, matkustusasiakirjan tiedot, asuinpaikkaa koskevat tiedot ja yhteystiedot. Tiedot tarkistettaisiin muista EU:n tietojärjestelmistä. Näin pyrittäisiin arvioimaan muodostavatko hakijat laittomaan maahanmuuttoon, turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvää uhkaa. ETIASkeskusyksikkö perustettaisiin Frontexiin (Euroopan raja- ja merivartiovirasto). Jäsenmaat velvoitettaisiin perustamaan kansalliset yksiköt. Kansallisen yksikön perustaminen ja liikenteen sujuvuuden takaaminen rajanylityspaikoilla lisääntyvistä tarkastusvelvoitteista huolimatta edellyttävät lisäresursseja. Järjestelmän arvioidaan tulevan käyttöön vuonna Merellisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää korkeaa toimintavalmiutta. Meripelastukseen käytettävän kaluston tulee olla toimintakuntoista ja toimintavarmaa kaikissa olosuhteissa. Kalusto vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja huoltoa. Rajavartiolaitoksen alusja ilma-aluskalustoa on tarve tulevina vuosina peruskorjata ja uudistaa. Rajavartiolaitos uusii kevyen aluskaluston nopeat veneet ja tekee partioveneluokan järjestelmäpäivityksen vuosina Meripelastushelikoptereihin tehdään kertaluonteisia peruskorjauksia vuosina Näiden lisäksi Rajavartiolaitoksella on tarve korvata luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet seitsemällä meriveneellä. Veneiden uusimisessa tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa yhdistyvät kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Rajavartiolaitos on suunnitellut yhtenä sopeuttamistoimenaan luopuvansa vartiolaiva Merikarhun operatiivisesta käytöstä. Neljää vartiolaivaa ei ole enää varaa ylläpitää. Jäljelle jäävistä kolmesta vartiolaivasta kaksi tulee peruskorjata vuosina Mikäli lisärahoitusta peruskorjaukseen ei saada, niin näidenkin laivojen käytöstä tulee luopua. Tällä olisi dramaattinen vaikutus meripelastukseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja torjuntaan sekä ympäristövalvontatehtäviin. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneet on hankittu 1990-luvun puolivälissä. Ne saavuttavat 30 vuoden käyttöiän 2025 ja tulevat elinkaarensa päähän. Rajavartiolaitos käynnistää 2017 esiselvityksen valvontalentokoneiden korvaamiseksi.

6 6 (9) Taloudelliset voimavarat, toiminnan tuloksellisuus ja resurssitarpeet Rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahojen arvioidaan laskevan vuoden ,4 miljoonasta eurosta 222,5 miljoonaan euroon vuonna Määrärahaarviossa on huomioitu voimassa olevan kehyspäätöksen lisäksi kilpailukykysopimuksesta tulevat leikkaukset sekä hallituksen esittämä lisämääräraha eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimeenpanemiseksi. On epävarmaa jatkuuko leikkaukset myös vuosina 2020 ja 2021 ja palautetaanko kilpailukykysopimuksen määräaikaisiksi tarkoitetut leikkaukset. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on vähentynyt 1990-luvun alusta noin 25 %. Sama suuntaus jatkuu myös tulevina vuosina. Rajavartiolaitoksen arvioidaan joutuvan vähentämään henkilöstöään edelleen noin sadalla vuoteen 2021 mennessä. Taloustilanne pakottaa Rajavartiolaitoksen edelleen priorisoimaan tehtäviään ja aloittamaan uusien sopeuttamistoimien toimeenpanon vuoteen 2017 saakka ulottuvan sopeuttamisohjelman vielä ollessa kesken. Sopeuttamistarpeeksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan yhteensä 15 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva rahoitus pienenee noin 10 miljoonaa euroa ja hintojen nousu VM:n ennusteen mukaan laskettuna olisi 5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kun Rajavartiolaitoksen henkilöstö on vähentynyt 1990-luvun alusta noin 25 %, on omin toimenpitein siirretty yhteensä virkamiestä uusiin tehtäviin. Rajanylityspaikoille on siirretty virkamiestä tarkastamaan enimmillään % kasvanutta rajanylitysliikennettä. Rajavartiolaitos on lakkauttanut yhden merivartioston, varusmiesten koulutusyksikön, meripelastuslohkokeskuksen, koulutuskeskuksen, 70 % vartioasemistaan ja kaksi paikallistason johtoporrasta. Toimintaa on kehitetty hankkimalla valvontatekniikkaa, lisäämällä liikkuvuutta sekä virtaviivaistamalla ja automatisoimalla rajatarkastusprosessia. Digitalisaatiota ja robotiikkaa on hyödynnetty tehokkaasti jo vuosikymmeniä. Muutokset ovat perustuneet Rajavartiolaitoksen strategiaan sekä toimintaympäristön vaatimuksiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pitkäjänteisen suunnittelun ansiosta henkilöstöä ei ole tarvinnut lomauttaa tai irtisa-noa. Tuottavuutta ja tehokkuutta on kehitetty omin toimenpitein valtionhallinnon mallioppilaana.

7 7 (9) Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden arvioidaan jatkossa kehittyvän alla olevan taulukon tunnuslukujen mukaisesti. Suunnitelmaluvut Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) (arvio) 99,3 100,1 99,2 98,6 98,3 98,2 Tuottavuus ind 122,5 121,2 122,1 124,3 126,9 129,9 Taloudellisuus ind 115,7 113,6 117,5 122,1 125,9 131,1 Voimavarojen hallinta Tnta-menomääräraha mom Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen toiminnan laatu ja palvelukyky tulevat laskemaan toiminnan priorisoinnin seurauksena. Toiminnan taloudellisuus sen sijaan paranee, kun käytössä oleva rahoitus vähenee. Myös toiminnan tuottavuus paranee, kun vähenevällä henkilöstöllä tehdään priorisoitavat tehtävät mahdollisimman tehokkaasti. Rajavartiolaitoksen määrärahakehityksen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten, kansalaisten odotusten, lisääntyvien EU-velvoitteiden ja Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen sujuvuusvaatimusten välillä on räikeä ristiriita. Nykyisen palvelutason ja palveluverkoston säilyttäminen edellyttäisi 13 miljoonan euron lisämäärärahan. Vain tämä poistaisi 15 miljoonan euron sopeuttamistarpeen. Rajavartiolaitoksella on mahdollisuus tehdä 2 miljoonan euron sopeuttaminen sen vaikuttamatta palvelutasoon. Sisäisen turvallisuuden selonteossa hallituksen linjaaman 160 rajavartijan lisäys itärajan valvontaan hallituskauden aikana edellyttää pysyvää lisärahoitusta 80 rajavartijan palkkaamiseksi. Rajavartiolaitos palauttaa omin toimenpitein 80 rajavartijaa rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan vuoteen 2018 mennessä. Nämä toimet yhdessä muodostavat hallituksen linjaaman 160 rajavartijan lisäyksen. Euroopan unioni lisää merkittävästi ja nopealla aikataululla turvallisuusvelvoitteita. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteiden hoitamiseksi vuodelle 2017 osoitettu 2 miljoonan lisämääräraha tulee osoittaa myös tuleville vuosille. Rajanylityspaikoilla tehtävien rekisterikyselyjen tehostaminen edellyttää 15 rajavartijaa lisää huolehtimaan Helsinki-Vantaan lentoaseman nykytasoisen liikenteen sujuvuudesta. EU:n Älykkäät rajat -hanke ja ETIAS-matkustajatieto- ja lupajärjestelmä edellyttävät 80 virkamiehen lisäystä. Lisääntyvän matkustajaliikenteen tarkastukset edellyttävät 70 rajavartijan lisäystä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Muussa tapauksessa matkustajat jonoutuvat tarkastuksiin ja myöhästyvät jatkolennoiltaan.

8 8 (9) Toimintamenojen resurssikehitys ja lisäresurssitarpeet on esitetty seuraavassa kaaviossa: On huomattava, että mahdolliset lisäresurssit itärajan valvonnan parantamiseksi, EUvelvoitteiden hoitamiseksi tai Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi eivät vähennä Rajavartiolaitoksen 15 miljoonan euron sopeuttamistarvetta lainkaan. Lisäresurssit on käytettävä lisääntyvien velvoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi. Sopeuttamistarpeen poistaa ainoastaan leikkauksia ja hinnannousua vastaava lisärahoitus. Merellisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää korkeaa toimintavalmiutta. Ilmaaluskalusto vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja huoltoa. Meripelastukseen käytettävän kaluston tulee olla toimintakuntoista ja toimintavarmaa kaikissa olosuhteissa. Kaluston ylläpitomenot kasvavat yleistä hintojen nousua nopeammin. Rajavartiolaitoksen aluskalustoa on tarve tulevina vuosina peruskorjata ja uudistaa. Rajavartiolaitos suunnittelee käyttävänsä investointimomentin ( Rajavartiolaitoksen Ilma- ja vartioalusten hankinta) kehyksessä olevaa määrärahaa kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusintaan 9,42 miljoonaa euroa , ilma-alusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin 4,71 miljoonaa euroa vuosina ja partioveneluokan järjestelmäpäivitykseen 3,5 miljoonaa euroa vuosina Tämän lisäksi Rajavartiolaitoksella on tarve korvata luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet seitsemällä meriveneellä. Veneiden uusimisessa tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa yhdistyvät kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Rahoitus on osoitettu kahden uuden veneen hankintaan. Myönnetyllä 6 miljoonan euron rahoituksella useamman veneen sarjasta tulevat kustannushyödyt jäävät saamatta ja yksittäisen veneen hinta kohoaa tämän takia huomattavan korkeaksi. Tästä syystä myönnetty rahoitus ei riitä kahteen veneeseen. Rajavartiolaitos tulee esittämään kehyksen ylittävää lisärahoitusta myös puuttuvan viiden meriveneen hankintaan vuosille yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Mikäli lisärahoitusta ei saada, Rajavartiolaitoksen toimintakyky kelirikkoaikaa heikkenee merkittävästi rannikolla ja ulkosaaristossa, kun nykyisistä rannikkovartioveneistä joudutaan luopumaan. Lisäksi tavoiteltua öljyntorjuntakykyä rannikolla ja saaristossa ei tulla saavuttamaan. Rajavartiolaitos on suunnitellut yhtenä sopeuttamistoimenaan luopuvansa vartiolaiva Merikarhun operatiivisesta käytöstä. Neljää vartiolaivaa ei ole enää varaa ylläpitää. Jäljelle jäävistä kolmesta vartiolaivasta kaksi tulee peruskorjata vuosina Peruskorjaukset edellyttävät 16 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisärahoitukseen tulisi sitoutua molempien alusten osalta kerralla ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin pystyttäisiin takaamaan parhaiten hankinnan kustannus-tehokkuus. Mikäli lisära-

9 9 (9) hoitusta ei saada, niin näidenkin laivojen käytöstä tulee luopua. Tällä olisi dramaattinen vaikutus meripelastukseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja torjuntaan sekä ympäristön valvontatehtäviin. Valvontalentokoneiden korvaaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavalla kehyskaudella. Valvontalentokoneiden suorituskyky suuren öljyonnettomuuden torjuntatoimenpiteiden johtamiseksi on välttämätön. Valvontalentokoneiden ympäristövalvontakykyä ja merivalvontakykyä rajaturvallisuustehtävissä tai alueellisen koskemattomuuden valvontatehtävissä ei ole kustannustehokasta korvata meripelastushelikoptereilla. Rajavartiolaitoksen lisäresurssitarpeet ovat tiivistetysti: Toimintamenot (milj. ) Nykyisen palvelutason säilyttäminen (+13 M ) 8,0 13,0 12,7 12,7 Itärajan valvonta (+80 htv) 3,3 6,1 5,7 5,7 Lisääntyvät EU-velvoitteet turvallisuudelle Eurooppalainen raja- ja merivartiosto 2,0 2,0 2,0 2,0 Ulkorajoilla rajatarkastusten tehostaminen (+15 htv) 1,7 1,2 1,2 1,2 Älykkäät Rajat (+60 htv) 2,7 3,2 5,1 ETIAS-matkustajatieto- ja lupajärjestelmä 2,4 Hki-Vantaan liikenteen kasvu (+70 htv) 3,3 4,6 5,7 5,5 EU-puheenjohtajuus 2,0 Toimintamenot yhteensä 18,3 31,6 30,5 34,7 Investointimenot (milj. ) YHT Merivene hankinta, lisämääräraha 5 veneeseen 3,3 6,6 6,6 16,5 Vartiolaivojen Tursas ja Uisko peruskorjaus 8,0 8,0 16,0 Valvontalentokoneiden uusiminen 10,0 15,0 15,0 40,0 Investointimenot yhteensä 3,3 6,6 14,6 18,0 15,0 15,0 72,5 Johtopäätökset Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden heikentyminen eivät ole tilapäisiä ja ohimeneviä ilmiöitä. Näiden suhteen parempia aikoja ei ole odotettavissa. Sisäisen turvallisuuden selonteossa viranomaisten esittämät keskeiset uhkat ovat edelleen valideja. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Itärajan turvallisuudesta ei voida enää tinkiä. Itärajan valvontaan on saatava selonteon linjauksen täyttämiseksi 80 rajavartijan lisäresurssi. Rajavartiolaitoksen velvoitteet Euroopan unionin asettamien lisävaatimusten hoitamiseksi ja Helsinki-Vantaan nopeasti kasvavan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi lisääntyvät merkittävästi. Matkustajaliikenteen tarkastusten sujuvuuden takaamiseksi on osoitettava lisäresurssit. Ristiriita Rajavartiolaitoksen heikentyvän taloustilanteen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten ja lisääntyvien velvoitteiden välillä on räikeä. Euroiksi muutettuna noin 35 miljoonaa. Rajavartiolaitoksen sisäisillä sopeuttamistoimilla ja tehtävien priorisoinnilla ei eroa kurota umpeen.