RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2007

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 RAJAVALVONTA... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SISÄISET TOIMINNOT Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Teknillisen toimialan tuloksellisuus Viestintä MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Työturvallisuus Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Tulot ja tuloutukset Määrärahat ja valtuudet Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Kassamenot Tase Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Operatiivinen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN HENKILÖTYÖVUODET... 54

4 1.4 LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖN LAATU IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot TYÖKYKY TYÖILMAPIIRI HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 79

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö HtN T VUORI STYKS Yksikön päällikkö Evl A HARTIKAINEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M MÖTTÖNEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajalla sekä Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun reformin voidaan sanoa toteutuneen Venäjän viranomaisten suunnittelemalla ja ilmoittamalla tavalla, eikä sillä ole ollut kielteisiä vaikutuksia rajaturvallisuuteen. Venäjän rajavartioasemaverkosto on nyt pääosin vastaava kuin Suomen puolella. Ammattilaisorganisaatioon siirtymisen myötä aiemmin useimmiten varusmiesten huolimattomuuttaan tai osaamattomuuttaan tekemät vähäiset luvattomat rajanylitykset eli rajajärjestyssopimuksen rikkomukset ovat vähentyneet. Luvattomat rajanylitykset maastorajalla olivat vuoden 2005 tasolla, joten vuonna 2006 todettu kasvu on ainakin toistaiseksi osoittautunut ohimeneväksi. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta hieman. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut lentoliikenteessä. Kaukoidän reitti- ja lomalentoliikenne on jatkanut voimakasta kasvuaan. Itärajalla kasvu keskittyi Kaakkois-Suomen kansainvälisille rajanylityspaikoille. Pohjoisempana ja tilapäisillä, lähinnä puutavaran tuontiin tarkoitetuilla rajanylityspaikoilla, liikennemäärät pienenivät. Helsingin satamassa ulkorajaliikenne väheni jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja koska matkustajamäärät Helsingin ja Tallinnan välillä ovat olleet suuria, vuoden 2007 n. 10 prosentin lasku meriliikenteen matkustajamäärissä leikkaa ulkorajaliikenteen kokonaiskasvun n. 2 prosenttiin. Viron liittyminen Schengen-alueeseen joulukuun lopulla käytännössä lopetti säännöllisen matkustajien ulkorajaliikenteen merialueella, mikä tulee näkymään vuoden 2008 tilastoissa muutenkin kuin matkustajien määrissä. Rajanylitysliikennettä kuvaavat muut tilastoluvut (käännytetyt, turvapaikanhakijat, ulkomaalais-, tieliikenne- ja rikoslain rikkomukset) säilyivät edellisvuoden tasolla. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta vuoden 2007 keskeisempi asioita olivat EU:n nopeita rajainterventioryhmiä koskevan asetuksen (Rapid) voimaantulo, paikallista rajaliikennettä koskeva asetus, EU:n ja Venäjän välisen takaisinottosopimuksen allekirjoittaminen, ulkorajarahaston perustaminen sekä Schengen-alueen laajeneminen. Sisärajatarkastukset vanhojen Schengen-valtioiden ja Viron, Unkarin, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Slovenian väliltä poistettiin maa- ja merirajoilla alkaen. Lentoasemilla tarkastukset päättyvät 2008 maaliskuun lopussa. Pelko Itä- Euroopan maista tulevien rikollisjoukkioiden lisääntymisestä Schengen-alueella alueen laajenemisen myötä on ainakin toistaiseksi osoittautunut turhaksi. Tässä vaiheessa ei voida vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jatkossa on tarkasti seurattava, miten joulukuussa 2007 Schengen-alueeseen liittyneet uudet jäsenmaat hoitavat velvoitteensa ulkorajan valvonnassa ja turvapaikanhakijoiden käsittelyssä. Euroopan rajaturvallisuusviraston (Frontex) toimintaa myös vuonna 2007 leimasi muutos. Viraston henkilönkunta lisääntyi, budjetti kasvoi ja uusia työkaluja, keskeisimpänä Rapid, tuli käyttöön. Ensimmäinen Rapid-harjoitus järjestettiin marraskuussa. Myös Rajavartiolaitos osallistui harjoitukseen. Vuoden aikana Frontex käynnisti yhteensä noin 40 operaatiota tai hanketta. Operaatioiden painopiste oli eteläisillä meriulkorajoilla. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti lentokenttäoperaatioihin sekä operaatioihin itäisellä maarajalla. Rajavartiolaitos järjesti marraskuussa Pohjois-Karjalan alueella erikoistilanteiden hallintaan keskittyneen Frontexin harjoituksen Northern Lights. Syyskuussa 2005 voimaan tulleen uudistetun rajavartiolain vaikutukset näkyivät kuluneenakin vuonna kasvavina rikostorjuntaa kuvaavina tunnuslukuina. Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettiin liki puolitoista tuhatta rikosasiaa. Suurimman massan näistä rikosnimikkeinä muodostivat liikenne- ja vesiliikennejuopumukset, väärennysrikokset ja valtionrajarikokset. Laittoman maahan-

7 tulon järjestämisrikoksia otettiin tutkintaan yli kuusikymmentä tapausta. Käsiteltyjen rikosasioiden lukumäärän lisääntyminen johtuu todennäköisesti enemmän ammattitaidon parantumisesta kuin rajat ylittävän rikollisuuden lisääntymisestä. Samalla tutkittaviksi otettujen rikosasioiden vaativuus on lisääntynyt, ja erityisesti laittoman maahantulon järjestämis- ja ihmiskaupparikoksiin liittyvät kansainvälisen järjestäytyneen monialaisen rikollisuuden kytkennät ovat asettaneet uusia haasteita rikostorjuntaorganisaatiolle koulutuksen, henkilövoimavarojen ja yhteistoimintajärjestelyjen osalta. Schengen-alueen laajentuminen edellyttää rikostorjunnalta aiempaa laajempaa kansainvälistä yhteistoimintaverkostoa. Rikosasiat liittyvät useimmiten maahantulon ja maastalähdön valvontaan, joten niiden tutkinnatkin painottuivat Suomenlahden merivartiostoon ja Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Itämeren liikennemäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta meripelastustehtävien määrä on pysynyt lähes identtisenä edelliseen vuoteen nähden niin lukumääräisesti kuin ajoittumisenkin osalta, mikä on helpottanut viranomaisten toiminnan suunnittelua ja sitä kautta ylläpitänyt meripelastuksen saatavuutta. Suuronnettomuuksia ei sattunut. Sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Suomen puolustusjärjestelmää on kehitetty valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Tähän liittyen Rajavartiolaitos on kehittänyt yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kriisin ajan valmiussuunnitelmia, kriisin ajan joukkoja ja niiden joukkotuotanto- ja koulutusjärjestelmää sekä ylläpitänyt kriisin ajan joukkojensa suorituskykyä ja valmiutta. Uusitut valmiussuunnitelmat ja niiden mukaiset joukot tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Rajavartiolaitos on myös osallistunut uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Rajavartiolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettua tulostavoitetta ei saavutettu, mutta tuloksellisuus kuitenkin säilyi edellisen vuoden tasolla. Toiminnallinen tehokkuus parani edelliseen vuoteen verrattuna, mutta laadunhallinnassa ei saavutettu tavoitetasoa. Laadunhallinnan tavoitteen saavuttamattomuuteen vaikuttivat erityisesti rajatapahtumien estämisen ja meripelastuksen suunnitelmavalmiuden heikkeneminen. Sotilaallisen maanpuolustuksen tulosalueella laskivat kaikki seurantakohteet edellisestä vuodesta. 3 Tulosmittarit (ind) Ta 2007 Tot 2007 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot kasvoivat noin kymmenen miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 99 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2007 Tot 2007 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 235 milj. euroa (231/2006). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannukset nousun päällimmäisenä syynä oli palkkaus-, alus- ja ilma-alusmenojen kasvu sekä pääoman korkoprosentin nousu kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin.

8 4 Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla ja rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräiseksi odotusajan tavoitteeksi asetettiin satamissa 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräisen odotusajan tavoite on satamissa 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus (%) Rajatarkastusten laatu (%) Rajatapahtumien estäminen (%) Rajatapahtumien paljastaminen (%) Rajatapahtumien selvitystaso (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset lkm Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot /vuonna ,5 /vuonna ,0 /vuonna / vuonna / vuonna /vuonna / vuonna /vuonna /vuonna 2003 Mittarin arvo 2005 Mittarin *) arvo 2006 Tavoitetaso/ enintään 42 99,9 99,9 99,5 99,9 99,7 99,5 99,9 99, , , Toteuma*) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Kasvaneiden tilastolukujen taustalla on parantunut ammattitaito ja rikostorjuntaan kohdennetut voimavarat; muut indikaattorit eivät osoita rajat ylittävän rikollisuuden merkittävää kasvua.

9 Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut kohtuullisen hyvä ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Suurimmat ongelmat rajaliikenteen sujuvuudessa ovat raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen sujuvuutta. Raskaan liikenteen ongelmat aiheuttavat enemmän riskejä liikenneja ympäristöturvallisuudelle kuin henkilöliikenteen sujumiselle. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla paljastetaan vuosittain muutamia kymmeniä luvattomia rajanylityksiä, joista suurin osa on vähäisiä ja huolimattomuudesta johtuvia. Laittoman maahantulon tarkoituksessa havaitaan vain yksittäisiä tapauksia. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. 5 Tunnusluku/mittari Avun saatavuus hätätilanteissa, % Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Toteuma 2005 Toteuma 2006 Tavoite , Toteuma *) 2007 Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmiuden osalta on pidetty ympärivuorokautista valmiutta ja kaikkiin meripelastustoimen hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua vaaditussa ajassa. Apu on saapunut paikalle keskimäärin alle 27 minuutissa siitä hetkestä kun hätätilanne on tullut Rajavartiolaitoksen tietoon. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Vuonna 2006 kaakkoisrajalla todettu laittomien rajanylitysten lisääntyminen maastorajalla osoittautui tilapäiseksi ja tilanne vakiintui vuonna 2007 aiempien vuosien kaltaiseksi. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti ja viittä tapausta lukuun ottamatta rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa.

10 6 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden EUmaiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston puitteissa. Moskovassa Suomen SLS:ssa on toiminut syyskuusta 2007 alkaen RVL:n yhdyshenkilö, joka osaltaan on auttanut torjumaan Venäjältä ja Venäjän kautta suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Moskovan yhdyshenkilö täydensi olemassa olevaa verkostoa (Pietari, Petroskoi, Murmansk, Peking). Rajavartiolaitos toimi itämeren rajavalvontayhteistyön puheenjohtajana kesästä 2006 alkaen saakka. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) on jatkettu Ruotsin puheenjohtajuudessa. Yhteistyössä on keskitytty Schengen alueen laajentumisen vaikutuksien selvittämiseen merelliseen rajaturvallisuusvalvontaan liittyen. Pääpaino vaikutusten arvioinnissa on selvittää huvi- ja kalastusalusten mahdollinen käyttö rajat ylittävään rikolliseen toimintaan. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön pysyvien asiantuntijoiden kokous järjestettiin Ruotsissa Kokouksessa sovittiin toimintatavoista kesän 2007 päällikkökokouksen päätösten mukaisesti suhteiden vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi muun muassa Frontex:n, Helcom:n, OPC:n, Mustanmeren rajaturvallisuusyhteistyön sekä kalastuksenvalvontaviraston (CFCA) kanssa. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä sekä sen alainen operatiivinen työryhmä kokoontuivat molemmat kolme kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kolme kertaa. Tähän liittyvässä alatyöryhmässä laadittiin yhteinen riskianalyysi. Lisäksi järjestettiin yhteiset merirajavalvonta- ja meripelastusharjoitukset, joista jälkimmäiseen liittyi myös öljyntorjuntaa. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso neljä kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa.

11 7 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Suomen ja Norjan välinen uusittu rajanhoitosopimus tuli voimaan kesäkuussa. Rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kolme kansallista asiantuntijaa). Baltian maiden, erityisesti Viron, kanssa keskityttiin Schengenvalmisteluihin pyrkien samalla ennakoimaan tulevaa sisärajatilannetta niin rajaturvallisuuden kuin resurssienkin näkökulmasta. Suomen ja Viron Rajavartiolaitosten esikuntien välillä allekirjoitettiin yhteinen suunnitelma Viron Schengeniin liittymiseen liittyvistä valmistautumistoimenpiteistä. Hankkeet 1. Rajavalvontajärjestelmän kehittäminen käynnistetään strategia 2015 mukaisesti. Tähän liittyen maarajan tekninen valvontajärjestelmä modernisoidaan ja laajennetaan painopistealueilla. Rajatilanne hallitaan riskianalyysin perusteella voimavaroja optimoimalla. 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakyvyn kehittäminen. Toteutuminen Rajavalvonnan kokeilutoiminnalla on tuotettu perusteita rajavalvonnan kehittämiselle. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajennus on käynnistetty. Riskianalyysi on operatiivisessa käytössä ja sitä hyödynnetään voimavarojen optimoinnissa. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty erityisesti painopistesuunnan yksiköiden osalta.

12 8 3. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa. 4. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö. 5. Lisätään osallistumista EU:n rajaturvallisuusviraston toimintaan ja siviilikriisinhallintaan. 6. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti. GOFREP- ja AIS-järjestelmien vaikutus aluksien tunnistuksien tarpeen vähenemiseen on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppaaluksilla on käytössä AIS-järjestelmä. GOFREP- ja AISjärjestelmät ovat mahdollistaneet entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi merialueella. Yhteistoiminnan tehostaminen Viron kanssa on aloitettu. Toimintojen tehostamiseksi on laadittu ja allekirjoitettu suunnitelma. Yhteistoiminnan painopiste on päällekkäisyyksien poistaminen valvonnassa luomalla yhteinen meritilannekuva ja suunnittelemalla molempien osapuolten resurssien käyttö tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmissa sovitulla tavalla. Vuonna 2007 yhteistoiminnan kehittämisen painopisteenä on ollut Suomen rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun päälliköiden lokakuussa 2006 allekirjoittaman rikostorjuntayhteistyön tiivistämistä koskevan yhteistyöpöytäkirjan toimeenpano. Rikostorjuntayhteistyön tiivistäminen on edennyt hyvin ja työtä jatketaan saatujen kokemusten perusteella. Frontexissa työskenteli päätoimisesti pääjohtaja ja kolme muuta suomalaisasiantuntijaa. Rajavartiolaitoksen johto osallistui Frontexin hallintoneuvoston työhön. Lisäksi Rajavartiolaitos osallistui Frontexin erilaisiin operaatioihin, seminaareihin, verkostoihin ja työryhmiin sekä tuotti sen pyytämää tietoaineistoa rajatilanteesta. EU:n rajavalvontaoperaatioon Moldovan - Ukrainan rajalla osallistuttiin neljällä rajavalvonta-asiantuntijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (operaation apulaispäällikkö). Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM). Kaksi asiantuntijaa osallistui koko vuoden (johtovastuussa) EU:n koordinoimaan koulutushankkeeseen Georgiassa. Lisäksi asiantuntija työskenteli Georgian rajapoliisille rajastrategiaa kehittävässä EU:n projektissa. EU:n rajavalvontaoperaatiossa Gazassa (Rafah) palveli koko vuoden yksi evp-rajaupseeri. Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku Radioon. Itämeren kaasuputkihankkeen johdosta kiinnostus Suomen talousvyöhykettä kohtaan lisääntyi. Rajavartiolaitos osallistui sekä lupahakemusten käsittelyyn että varsinaiseen valvontaan. Vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (The International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä sekä toimintaan liittyvää harjoittelua on jatkettu. Turun meripelastuskeskuksessa on ylläpidetty kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä.

13 9 Perustiedot Ta 2007 Tot 2007 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne. rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kokonaisuudessaan 8 %. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Syynä partioinnin vähenemiseen rajavartiostoissa oli henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin sekä Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu ja kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin tuntia. Rajavalvontaan liittyvien tarkastusten tavoite ( ) lähes saavutettiin. Tarkastusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen (96 000) verrattuna. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan sekä vene-, maasto- ja tieliikennesäännösten että kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 79 kappaletta (93/2006). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 65 (60/2006) kappaletta (SLMV 22, LSMV 38, K-SR 5). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 64 (62/2006). Maastorajalla 3 (8/2006) ja merialueella 14 (5/2006) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Henkilön aiheuttamia rajajärjestyssopimuksen rikkomuksia oli 15 kappaletta (30/2006). Rajajärjestyssopimuksen rikkomuksien määrän oleellinen väheneminen johtui pääasiassa siitä, että Venäjän rajavartiopalvelu siirtyi vuonna 2006 ammattilaisorganisaatioon ja sitä myötä Venäjän rajavartiopalvelun edustajien huolimattomuudesta tai osaamattomuudesta aiheutuneet vähäiset luvattomat rajanylitykset vähentyivät. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin selvittämään syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä 98 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin 364 (379/2006) rikosilmoitusta, annettiin 586 (618/2006) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 447 (477/2006) rikesakkoa sekä 369 (463/2006) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin tuntia (1 622/2006), joista Lapissa 576 tuntia (45 %) ja Länsi-Suomessa 539 tuntia (42 %). Virka-apua annettiin yhteensä tuntia (6 269/2006) 336 tapauksessa (340/2006). Rajavartiolaitos teki tutkinnan alusten laittomiin öljypäästöihin liittyen 13 tapauksessa ja hallinnollinen öljypäästömaksu määrättiin neljässä tapauksessa. Määrätyistä maksuista yhden merioikeus kumosi. Rajavalvontaan käytettiin 49 % (51 %/2006) kaikista resursseista.

14 10 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2007 Tot 2007 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 8,1 8,2 8,3 7,6 8,3 Rajatapahtumien estäminen (%) 93 % 89 % 95 % 97 % 89 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75 % 68 % 81 % 78 % 81 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,2 4,2 3,3 3,4 3,3 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 100 % 100 % 97 % 100 % 98 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 98 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuusindeksi pysyi ennallaan. Rajavalvonnan laadunhallinnan tavoitetaso alitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna laadunhallinnan indeksi laski neljä prosenttiyksikköä. Erityisesti rajatapahtumien estämisen hienoinen heikentyminen vaikutti laadunhallinnan laskuun. Toiminnan tuottavuuden tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuusindeksi nousi seitsemän prosenttiyksikköä. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet henkilötyövuodet vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen oli henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin sekä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Toiminnan taloudellisuudessa tavoitetaso ylitettiin. Edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuusindeksi kuitenkin laski yhden prosenttiyksikön. Rajavalvonnassa sekä suoritteet että taloudelliset panokset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron ja Puolan liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. Tulos Rajatarkastusten kattavuus oli 99,9%. Schengenin alueen sisärajaliikenteen laajenemiseen edellyttämät valmistelut toteutettiin. Suomen ja Viron merirajan osalta liikenne muuttui sisärajaliikenteeksi lukien. Valmistelut maaliskuussa 2008 tapahtuvan lentoliikenteen sisärajaliikenteen laajenemisen osalta ovat käynnissä. Rajatarkastuksia ei palautettu sisärajoille vuonna 2007.

15 11 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain lähinnä raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä, mistä johtuen Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten turvaamiseksi. Kyseisillä rajaasemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien läpäisykyky. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, tosin yleensä vain viisumivelvollisten venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteessä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaika saavutettiin. 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa. Eduskunnan oikeusasiamies on vuonna 2007 ratkaisemiensa kanteluiden osalta yhtä tapausta lukuun ottamatta todennut Rajavartiolaitoksen virkamiesten toimineen kanteluja koskevissa tilanteissa asianmukaisesti eivätkä ne siten johtaneet enempiin jatkotoimenpiteisiin. Toistaiseksi tehdyt ratkaisut osoittavat, että Rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Suunnittelu ja valmistelu sisärajatarkastusten palauttamisien mahdollistamiseksi satamissa ja lentoasemalla aloitettiin.

16 12 Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla minkä edistämiseksi päivitetään RATEK-raportti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksiss.a 4. Kehitetään matkustajatietojärjestelmien käyttöä ennakkoprofiloinnin mahdollistamiseksi. 5. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä. 6. Kehitetään rikostorjuntaa ja erityisesti rikostiedustelua ja tarkkailua siten, että ne tukevat entistä tehokkaammin rajatarkastuksia. Toteutuminen Vaalimaalla on vireillä raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamista selvittävä työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Työtä jatketaan vuoden 2008 aikana. Rajanylityspaikkojen kehittämistä käsiteltiin venäläisten kanssa säännöllisesti kaikilla yhteistoimintatasoilla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus ja uusi matkatavaroiden käsittelykeskus valmistuvat vuonna Rajavartiolaitos osallistuu hankkeeseen. Valmistelut automaattisen rajatarkastusjärjestelmän hankkimiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle aloitettiin pilottihankkeena loppuvuodesta Pilotointi jatkuu vuoden 2009 kesään saakka. Ulkoasiainministeriön uuden viisumijärjestelmän (SUVI) käyttöönotto on valmisteltu. Viisumijärjestelmä liitetään Rajavartiolaitoksen ULKONET-kyselyjärjestelmän taustarekisteriksi. RATEK- raportin päivittäminen on tekemättä. Sirumatkustusasiakirjalukijalaitteet (L-1 Border Guard II) on otettu operatiiviseen käyttöön rajanylityspaikoilla. SUVI-järjestelmän vaatima kuvauskalusto (henkilön valokuva viisumitarrassa) on otettu operatiiviseen käyttöön vuoden 2007 aikana. API-tietojen vastaanottoon tarvittava määrittelytyö on toteutettu ja teknillinen valmistelu jatkuu siten, että tietojen vastaanottovalmius saavutettaneen vuoden 2008 aikana RTT-hankkeen yhteydessä toteutettuna. Vuoden aikana otettiin käyttöön PTR-toiminnan uusi raportointijärjestelmä, joka on osa PTR-strategian täytäntöönpanoa. Marraskuussa 2007 järjestettäväksi suunniteltu Suomi - Viro PTRkokous siirtyi Viron osapuolen esityksestä tammikuulle Kokouksen teemana ovat Schengen-alueen laajentuminen sekä rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus ja viranomaisten yhteiset toimenpiteet sen torjumiseksi uudessa toimintaympäristössä. Käytännön kehittämistyö on tapahtunut raja- ja merivartiostoissa, joissa harjaantuminen rikostorjunnan tehtävissä on tukenut rajatarkastuksia. Rajavartiolaitoksen esikunnassa rikostorjunnan kokonaiskoordinaatio, tiedustelu ja tarkkailu ml., päätettiin siirtää raja- ja meriosastolta oikeudelliselle osastolle.

17 13 7. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ja ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman päivitystyöhön. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuivat ohjelmien toteuttamiseen paikallistasolla. Perustiedot Ta 2007 Tot 2007 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 15,2 15,5 16,1 17,0 16,4 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,4 4,8 6,0 5,5 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 16,4 miljoonaa (16,1/2006) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 1,8 %. Viisumivelvollisten määrä oli 5,5 milj (4,8/2006), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 13,6 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti (99,9 %). Rajatarkastuksia ei palautettu sisärajoille kertaakaan vuoden 2007 aikana. Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvoi. Venäjän rajan ylitti 7,2 (6,8/2006) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 5,2 miljoonaa henkilöä (73 %). Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Rajanylitysliikenne ruuhkautui lähinnä maasta lähtevän tavaraliikenteen osalta ajoittain Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemilla. Eteläisen Suomen satamat, tieverkko ja rajanylityspaikat ovat keskeisessä asemassa Venäjän logistisessa järjestelmässä. Suomen toimiva logistiikka tie- ja rajanylityspaikkaverkostoineen toimii elintärkeänä kanavana Venäjän kasvaville markkinoille suuntautuvalle tavaravirralle. Kulutuksen kasvaessa liikennemäärätkin kasvavat. Vuonna 2007 todettiin rekkaruuhkien alkaneen aiemmin, kestäneen pidempään ja jonojen olleen pidempiä kuin aikaisempina vuosina. Suomen viranomaiset onnistuivat tehostetulla yhteistoiminnallaan ehkäisemään pahimmat ongelmat, mutta siitä huolimatta vuoden loppua lähestyttäessä jonot ulottuivat Vaalimaan suunnassa toistuvasti yli 50 kilometrin päähän rajalta. Nuijamaalla ja Imatrallakin jonot kasvoivat usein kymmenien kilometrien pituisiksi häiriten liikennettä Lappeenrannan ja Imatran taajamissa sekä valtatie 6:lla. Suunnitelmissa oleva rekan pysäköintialue Vaalimaalla helpottaa tilannetta vasta vuoden 2009 lopulla. Viranomaisten yhteistyönä pyritään luomaan liikenteenohjausjärjestelmä, jolla saataneen helpotusta vuoden 2008 syksyllä odotettavissa oleviin entistä pahempiin ruuhkiin. Henkilöiden rajatarkastukset aiheuttavat ruuhkia vain satunnaisesti sesonkeihin liittyen. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,0 miljoonaan rajanylitykseen (5,6/2006), joista viisumivelvollisia oli noin ; määrä laski 29 % verrattuna edelliseen vuoteen. Myös tarkastettujen ajoneuvojen määrä laski ja oli ( /2006). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 4,2 miljoonaan (3,7/2006) rajanylitykseen eli kasvua oli n 13,9 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli noin ( /2006); kasvu oli 16,4 %. Kasvu muodostui pääosin Kaukoidän reittitarjonnan lisääntymisestä. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1606 (1609/2006) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin,

18 väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 1158 henkilöä (952/2006). Meriliikenteessä käännytettiin 112 henkilöä (277/2006). Lentoliikenteessä tehtiin 316 (356/2006) käännyttämistä. Vuoden 2007 luvuissa on mukana 15 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä ja vuoden 2006 luvuissa 10 Suomen ja Norjan välisellä rajalla ja viisi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla käännytettyä henkilöä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 37 (19/2006) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 226 turvapaikkahakemusta (309/2006). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (183 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Venäjän (67), Irakin (28), Moldovan (18), Turkin (14), Iranin (12), Intian (8), Mongolian (7), Kiinan 6) ja Sri Lankan (6) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 585 (758/2006), rikoslain rikkomuksia (1 252/2006), ajoneuvolain rikkomuksia 989 (1189/2006) ja tieliikennelain rikkomuksia 858 (1 249/2006). Viranomaisten, pääosin poliisin, kuuluttamia henkilöitä (SISkuulutukset, etsintäkuulutukset ja muut kuulutukset) havaittiin noin (2 425/2006). Rajanylityspaikoilla paljastettiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennyksiä sekä merkintöjen muutoksia 378 kappaletta (259/2006). Viisumi myönnettiin henkilölle (1 375/2006). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 suorittamasta noin 16,5 miljoonasta (16,2/2006) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 42 valitusta (36/2006) ja 53 kantelua (25/2006). Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 11 (13/2006) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2007 yhtään kantelua. Valitusasioiden määrä on pysynyt suhteellisen vakiona. Kanteluasioiden määrä on aikaisempiin vuosiin verrattuna lisääntynyt merkittävästi, mutta on edelleen vähäinen verrattuna rajatarkastusten määrään. Asian laadun kannalta määrällisesti eniten on kanteluita, jotka koskevat rajatarkastusten yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden suhteellisuutta ja rajavartiomiesten käyttäytymistä tarkastusten yhteydessä. Pääosassa kanteluita aiheuttaneista tapauksissa virkamiesten on todettu toimineen moitteettomasti. Rajatarkastuksiin käytettiin 45 % (43 %/2006) kaikista resursseista. Toiminnan tuloksellisuus 14 Tulosmittarit Ta 2007 Tot 2007 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,6 % 99,7 % 99,5 % 99,9 % 99,4 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,8 % 100,0 % 99,2 % 100 % 99,8 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Rajatarkastusten kokonaistuloksellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä. Rajatarkastusten laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu mutta se parani edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tähän oli oikeusturvan myönteinen kehitys.

19 Rajatarkastuksen tuottavuustavoitetta ei saavutettu. Edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus heikkeni yhden prosenttiyksikön, vaikka rajatarkastusten määrä lisääntyikin noin tarkastuksella. Tämä johtuu siitä, että rajatarkastuksiin kohdentuneet henkilötyövuodet kasvoivat 30:llä. Rajatarkastuksen taloudellisuustavoitetta ei saavutettu. Huolimatta rajatarkastusten määrä lisääntymisestä noin tarkastuksella taloudellisuus heikkeni seitsemän prosenttiyksikköä johtuen siitä, että samanaikaisesti taloudellisia panoksia rajatarkastuksiin lisättiin noin viidellä miljoonalla eurolla. 15 Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Huviveneilyn ruorijuopumusepäilykset kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, mutta kasvun selittää osaltaan kohdennettu valvonta ja liikenteen lisääntyminen. Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa aiempaa enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Menneen kesän osalta analysointi kohdistui teknisistä vioista johtuneisiin meripelastustehtäviin. Rajavartiolaitos on vuonna 2007 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella aiempaa useammin (n. 74 % tapauksista). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus päätoimijana merellisissä onnettomuustapauksissa on kasvamassa. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS-järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisestä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle tukeakseen pelastustoimen sisävesien pelastusjärjestelmän kehittämistä.

20 16 Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan koulutuksella ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja viidessä tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Meripelastustoimen yksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki meripelastustehtäviin käsketyt yksiköt kykenivät suorittamaan tehtävänsä. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 26,5 minuuttia. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä tarkastettiin vuoden aikana ja se on toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2007 aikana jatkettiin MKL:n kanssa GMDSS-radiojärjestelmän uusimisen suunnittelu. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa (3 kalustotuki, 8 tiedonvaihto,) Lisäksi COSPAS-SARSAT hälytyksissä (82 kpl), tehtiin yhteistyötä Norjan Bådön MRCC:n kanssa. 6. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 7. Säilytetään vapaaehtoisen meripelastustoimen asema etsintä- ja pelastustoiminnassa normaaliaikana ja poikkeusoloissa. 8. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään yhteensä 288 kertaa. Pelastustoimelle annettiin virkaapua sammutus ja pelastustehtävässä 281 kertaa. Muita kuin meripelastustoimen sairaankuljetuksia tehtiin yhteensä 119 kertaa. Yhteistyö vapaaehtoisten meripelastajien kanssa on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Rajavartiolaitos osallistui IMO:n ja EU:n meripelastustoimea koskevaan työskentelyyn sekä Baltic SAREX meripelastusharjoitukseen Tanskassa, johti Bold Mercy -meripelastusharjoituksen pohjoisen suuden (Fin Est Swe) Ahvenanmerellä sekä järjesti Fin Est Rus kolmikantameripelastusharjoituksen Suomenlahdella.

21 17 Hankkeet Toteutuminen 1. Meripelastustoimen suuronnettomuus-, monialaonnettomuus- ja monipotilastilanteisiin liittyvän yhteistyön kehittäminen muiden meripelastusviranomaisten kanssa ja toiminnan huomioiminen meripelastussuunnitelmissa. 2. Merellisten yksiköiden toimintaan liittyvien operatiivisten johtamisjärjestelmien tavoitetilan määrittäminen. Määrittelyn osa-alueita ovat ainakin etsinnän suunnitte-lu-, resurssiseuranta-, kenttäjohtotoiminta- ja meritilannekuvajärjestelmien sekä viestivälineiden tarpeet merivartiostojen johtokeskuksissa, merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja veneissä. 3. Meripelastustoimen ohjeistuksen kehittäminen. Merellisiä johtamisjärjestelmiä ja yhteistoimintajärjestelyjä on kehitetty erillisessä työryhmässä yhteistyössä poliisin, pelastustoimen, merenkulkulaitoksen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Lisäksi on jatkettu meripelastustoimen suuronnettomuus-, monialaonnettomuus- ja monipotilastilanteisiin liittyvää yhteistyötä pelastus- ja lääkintätoimen kanssa. Yhteistoimintatahojen valmiussuunnitelmat eivät kaikilta osin ole vielä yhtenevät meripelastustoimen valmiussuunnitelmien ja sovittujen käytäntöjen osalta. Hanke on liitetty osittain RVT:n tilannekuvaosuuteen, joka käynnistyy vasta vuoden 2008 puolella. Meripelastuksen ohjeistusta on kehitetty ja jatkettu tiivistä yhteistyötä hallintoyksiköiden kanssa. 4. Meripelastustoimen riskikartoitus- ja palvelutasohankkeen valmistuminen sekä aineiston hyödyntäminen meripelastustoimen tuloksellisuuden kehittämisessä. 5. Meripelastuksen johtokeskusten käytössä olevan GMDSS-radiojärjestelmän uusimisen suunnittelu. 6. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi välttämättömän koulutus- ja valistustyön edelleen kehittäminen ja suuntaaminen. 7. Meripelastustoimintaan liittyvä tutkimustoiminnan kehittäminen vuonna 2006 laaditun suunnitelman mukaisesti. Laaditut palvelutaso- ja riskikartoitus on tarkastutettu VTT:llä ja laadittu esitys palvelutasohankkeen tarvitsemasta tietoteknisestä alustasta. Uuden GMDSS-järjestelmän suunnittelua on jatkettu Merenkulkulaitoksen kanssa ja pyritty vaikuttamaan hankkeen rahoitukseen. Kesän aikana on toteutettu teknisistä vioista johtuvien meripelastustehtävien kartoitus merivartiostoissa. Kartoituksessa kerättiin tarkempaa taustatietoa noin 200 eri tapauksesta. Kerättyä materiaalia hyödynnetään valistuksessa. Meripelastustoimintaan liittyvää tutkimustoimintaa on lisätty aiemmasta. Yhteistyö eri merenkulkuoppilaitosten kanssa ei ole vielä toivotulla tasolla. 8. Meripelastusjohtajan, operaattorin ja valmiuspäivystäjien tehtäväkuvausten ja osaamisvaatimusten laatiminen. Merivartiostot ovat aloittaneet keskenään johtokeskusten päivystäjien tehtävänhallintaan liittyvien tasokokeiden yhtenäistämisen. Johtokeskusten päivystäjille on pidetty tasokokeita.

22 18 9. Osallistuminen Itämeren keskeisiin meripelastus- ja ympäristövahinkoharjoituksiin. 10. Itämeren alueen meripelastuskeskusten päälliköiden tapaamisen järjestäminen ja vakiointi. Kaikkiin keskeisiin Itämeren meripelastusharjoituksiin on osallistuttu; Baltic SAREX meripelastusharjoitukseen Tanskassa, johdettu Bold Mercy -pohjoinen meripelastusharjoitus (Fin Est Swe) Ahvenanmerellä sekä järjestetty Fin Est Rus kolmikantameripelastusharjoitus Suomenlahdella. Länsi-Suomen merivartiosto järjesti kaksipäiväisen tapaamisen marraskuussa Turussa. Paikalla oli Venäjää lukuun ottamatta kaikki Itämeren valtiot. 11. Meripelastusseminaarijärjestelmän vakiinnuttaminen. vuoden 2009 meripelastusseminaarin suunnittelu on sovittu aloitettavaksi vuonna Meripelastuksen vuosikertomuksen laadinta osana rajavartiolaitoksen toimintakertomusta. Vuosikertomus on laadittu ohjeiden mukaisesti. 13. Vapaaehtoisen meripelastuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi viestiyhteyksien kehittäminen ja Geneven sopimusten mukaisen rannikkopelastustoiminnan varmistaminen poikkeusoloissa. Rajavartiolaitos on sopinut yksityiskohtaisen työjaon asiaan liittyen SMPS:n, merivoimien ja SPR:n kanssa. Vastuu asian eteenpäinviemisestä on nyt em. tahoilla. 14. Osallistuminen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon onnettomuuksien ehkäisyn tehostamisessa, alueellisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnassa, tilastointijärjestelmän kehittämisessä ja onnettomuusriskien hallinnan välineistön kehittämissä. On osallistuttu suunnitelmien ja käskyjen mukaisesti. RVL on vastannut sisäisen turvallisuuden ohjelman suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntaa käsitelleen asiantuntijatyöryhmän työn johtamisesta. Perustiedot Ta 2007 Tot 2007 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus ym suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Pl. MRCC/MRSC Rajavartiolaitos johti kaikki meripelastustapahtumat (1 735 kpl) ja lisäksi se hoiti omalla vene-, laiva- ja helikopterikalustollaan pelastustyöt aiempien vuosien tapaan noin 65 % tapauksista ollen selvästi merkittävin toimija merellisissä vaaratilanteissa. Mikäli johtamiseen käytetty aika lasketaan mukaan vertailuun, Rajavartiolaitoksen osuus kokonaispanoksesta on peräti 83 %.

23 19 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 15 (2/2006) uhkaavaa merionnettomuutta ja pelastettiin (3 223/2006) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (5 742/2006). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 294/2006). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 167 kpl. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä (1 061/2006), joista etsintöjä oli 288 ja sairaankuljetuksia 119. Meripelastustoimeen käytettiin 2,4 % (2 %/2006) voimavaroista. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2007 Tot 2007 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,8 8,4 8,4 8,4 9,6 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,9 6,2 8,2 7,1 10,0 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,5 0,6 0,5 0,6 0,5 Meri- ja muu pelastustoimen toiminnallinen tuloksellisuus parani viisi prosenttiyksikköä ja tavoitetaso saavutettiin. Tuottavuutta eikä taloudellisuutta ei ole asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Meripelastustoimen suorituskykyä ylläpidettiin tavoitteiden mukaisesti ja apua kyettiin osoittamaan nopeasti kaikissa hätätilanteissa. Meri- ja muu pelastustoiminnan tuloksellisuus parani selvästi edellisestä vuodesta suunnitelma- ja johtamisvalmiuden kehittymisen vuoksi. Meripelastuksen johtamisvalmiutta on ylläpidetty johtokeskuksissa keskeytyksettä ja meripelastustoimen sisäisissä tarkastuksissa todetut puutteet on korjattu meripelastussuunnitelmiin. Tuloksellisuuden nousua selittää osin myös arviointiperusteiden tarkentuminen, mikä on lisännyt asiantuntijaarvioiden luotettavuutta. Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Kriisin ajan valmiussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Rajavartiomiehet on sijoitettu rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. Tulos Kriisin ajan valmiussuunnitelmat uusittiin ja ne astuivat voimaan Johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin.

24 20 Vuoden 2007 tulostavoitteet 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. Tulos Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 78 %. Kertausharjoituksia ei järjestetty vuonna Valmiuden säätelyyn liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Suunnitelmien uusiminen siirtyi vuodelle Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa joukkojen jaosta, kokoonpanoista, materiaalista, suorituskykyvaatimuksista, käyttöperiaatteista ja joukkotuotantojärjestelmästä tehtyjen päätösten mukaisesti. Rajajoukkojen taktiikkaa ja koulutusta kehitetään uusien suorituskykyvaatimusten ja käyttöperiaatteiden mukaisesti. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskeva kokonaisuudistus valmisteltiin tulevan voimaan Tärkeimpien rajavartiojoukkojen tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja niiden materiaalia kehitettiin erillisinä hankkeina. Rajavartiojoukkojen keskitetty joukkotuotanto- ja kertausharjoitussuunnitelma otettiin käyttöön. Erikoisrajajääkärikoulutuksen taktiikan kehittämiseksi on käynnistetty taktisen oppaan laatiminen ja tutkimustöitä. 5. Uusi erikoisrajajääkärikoulutus sekä kehitetyt tiedustelu- ja rajajääkärikoulutukset aloitetaan laadukkaasti heinäkuun 2007 saapumiserästä alkaen. Uusi erikoisrajajääkärikoulutus sekä uudistettu tiedustelukoulutus käynnistettiin heinäkuussa 2007 Imatralla, Onttolassa ja Ivalossa joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. 6. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Tuottavuus pieneni 4 ja taloudellisuus 9 indeksilukuyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Tuottavuus ylitti runsaasti tavoitetason ja taloudellisuus jäi hieman alle. Hankkeet 1. Rajajoukkojen ja rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien aikana. Toteutuminen Merivartiojoukkojen kokonaisuudistus valmisteltiin astuvaksi voimaan Erikoisrajajääkärikomppanioiden ja tiedustelukomppanioiden tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja niiden suorituskykyvaatimuksiin perustuvaa materiaalia kehitettiin kahtena hankkeena yhteistyössä puolustusvoimien kanssa

25 21 Perustiedot Tot 2006 Ta 2007 Tot 2007 Koulutusvuorokaudet (vrk) *) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) *) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavartiolaitos on osallistunut valtakunnan puolustussuunnitteluun ja puolustusvalmiuden kehittämiseen kiinteässä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Sotilaskoulutusta on annettu omalle henkilöstölle ja rajajoukkojen joukkotuotannossa palveleville varusmiehille. Valmiussuunnitelmat on uusittu kokonaisuudessaan. Supistettujen rajajoukkojen kokoonpanoja ja taktiikkaa on kehitetty puolustusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämällä tavalla tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista sekä niiden aiheuttamista esitutkinnoista ja muista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astui 779 varusmiestä ja koulutusvuorokausia kertyi noin ( /2006). Kertausharjoituksia ei järjestetty vuonna Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 3,6 % (4 %/2006) kaikista resursseista. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Tot 2006 Ta 2007 Tot 2007 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,8 6,5 7,0 5,3 Sijoitettavuus (%) 77 % 83 % 78 % 82 % 78 % Ei harjoituksituksia Ei harjoi- Koulutettavuus (%) 84 % 72 % 85 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,4 9,3 9,8 9,3 9,1 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 5,4 7,2 6,0 5,3 5,3 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 7,5 7,5 7,2 7,5 6,9 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaistuloksellisuus laski kuusi prosenttiyksikköä, eikä tavoitetasoa saavutettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen laadunhallinta heikkeni viisi prosenttiyksikköä. Syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen on laadunhallinnan kaikkien seurantakohteiden tasainen lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Kertausharjoituksia ei järjestetty vuonna Sotilaallisen maanpuolustuksen tuottavuuden tavoite ylitettiin. Indeksi kuitenkin heikkeni hieman edellisestä vuodesta, vaikka sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdennettiin 21 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutusvuorokausien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna noin vuorokaudella. Sotilaallisen maanpuolustuksen taloudellisuuden tavoitetta ei saavutettu. Indeksi heikkeni yhdeksän prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta. Vaikka taloudellisia resursseja kohdennettiin sotilaalliseen maanpuolustukseen noin 1 M vähemmän kuin edellisenä vuonna, niin taloudellisuus heikkeni johtuen koulutusvuorokausien määrän laskusta. Koulutusvuorokauden mää-

26 rän väheneminen liittyy varusmieskoulutuksen keskittämiseen ja koulutuksen lakkauttamiseen Kajaanissa Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja toimintaan vaikuttivat hallinnonalalla käynnistyneet palvelukeskushankkeet. Sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteisen tietotekniikkakeskuksen HALTIKin valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Rajavartiolaitoksen tietoteknistä infrastruktuuria kehitettiin siten, että Rajavartiolaitos voi hankkia pääosan perustietotekniikan palveluista HALTIK:sta alkaen. 27 henkilötyövuoden (ml. 22 virkamiehen) siirtäminen Rajavartiolaitoksesta HALTIK:iin valmisteltiin. Lisäksi valmisteltiin perustietotekniikkaan liittyvän käyttöomaisuuden, ohjelmistolisenssien ja sopimusten hallittu siirtäminen uudelle virastolle/virastoon. Viranomaisten turvallisuusverkkohankkeen suunnitteluun sekä VIRVE-radioverkon jatkokehittämisen suunnitteluun osallistuttiin aktiivisesti yhdessä sisäasiainhallinnon ja muiden hallinnonalojen edustajien kanssa. Rajavartiolaitoksen operatiivisten tietojärjestelmien tavoitetila määriteltiin. Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän uudistamiseksi perustetut projektit käynnistettiin. Uudistuksen päämääränä on toimeenpanna henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetussa laissa säädetyt muutokset sekä huomioida tehtävien painotuksissa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Rajavartiolaitoksen merialueen kuitujärjestelmän rakentamista jatkettiin Ahvenanmaan alueella. Osallistuttiin Merenkulkulaitoksen johtamaan GMDSS-järjestelmän selvitystyöhön. Osallistuttiin 1) raja- ja meriosaston johtamaan maarajojen teknillisen valvontajärjestelmän esiselvitystyöhön (MRTV II), 2) Puolustusvoimien materiaalilaitoksen kanssa maavalvontajärjestelmän sensori- ja lennokkilaitteiston markkinaselvitykseen ja testeihin ja 3) raja- ja meriosaston johtamaan automaattisen rajatarkastuslinjaston pilotointiin kartoittamalla tekniset vaihtoehdot ja valmistelemalla laitteiden hankinta. Hankittiin uuden partioveneen PV 06 E prototyyppi ja toimeenpantiin sen evaluointi. Valmius sarjaveneen PV 08 tarjouspyynnön jättämistä varten saavutettiin. Vartiolaivojen jätevesikäsittelyjärjestelmät muutettiin päästöttömäksi. Viimeisenä on VL Tavi, jonka jätevesikäsittelyjärjestelmä korjataan keväällä 2008 ennen sen purjehduskauden alkua. Vartiolaiva Merikarhun ohjaamon sähkö- ja elektroniikkajärjestelmät uudistettiin. Pääosa Rajavartiolaitoksen kiinteistökannasta (toimitilat ja niihin välittömästi liittyvät Rajavartiolaitoksen toimipisteiden toimintaan liittyvät metsäalueet ja muut alueet) siirrettiin Senaattikiinteistöille alkaen. Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan jäivät rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat, Ilmailulaitoksen maa-alueilla sijaitsevat lentotukikohtien rakennukset ja rakennelmat sekä saarikohteet. Muut metsäalueet siirrettiin metsähallitukselle. Osallistuttiin Rajavartiolaitoksen moottoriajoneuvojen merkinnöissä ja värityksessä käytettävän visuaalisen ilmeen muutoksen valmisteluun. Vuonna 2008 hankittavat partioajoneuvot tulevat olemaan väritykseltään ja merkinnöiltään uudistetun visuaalisen ilmeen mukaiset.

27 23 Materiaalihallinto Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Tulos Materiaalihankinnat on toteutettu materiaalihankinnoista annettujen käskyjen I/2007 ja II/2007 sekä lisähankinnoista annettujen ohjeiden mukaisesti. Hallintoyksiköt ovat ylläpitäneet kaluston käytön edellyttämää koulutusta siitä annettujen toimialakohtaisten- ja/tai laitekohtaisten koulutusvaatimusten mukaisesti. Koulutuksen ja seurannan toteutumista on seurattu materiaalitarkastusten yhteydessä. Lisäksi heinäkuussa 2007 toimeenpantiin tieliikennekäyttöön tarkoitettujen maastoajoneuvojen koulutustilaisuus RVLE:n johdolla. Materiaalia on vuonna 2007 hankittu hallintoyksiköiden suunnitelmien ja lisähankintojen mukaisessa laajuudessa. Hallintoyksiköiden materiaalihallinnon osaaminen on materiaalitarkastusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella hyvä. Materiaalihallinnon opetustilaisuudet pidettiin suunnitelmien mukaisesti. Materiaalialan asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Hankkeet 1. Varusmiesten muonitusjärjestelyt. 2. Vanhentuneen partiovenekaluston uudistus PV-06 alusluokalla. 3. Alusalan tukitoimintojen palvelukyvyn kehittäminen Länsi-Suomen merivartiostoon (2007). 4. Alusten harmaavesijärjestelmien muuttaminen päästöttömiksi (2007). 5. Rajavartiolaitoksen alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa. Toteutuminen Kehittämisvaihtoehtoja on kartoitettu RVLE:n johdolla. Muonitusalan henkilöstö on vähentynyt muonitushuollosta annetun raportin jälkeen 14 henkilöllä. Evaluointiversio PV 06 E on vastaanotettu ja evaluoitu. Valmius sarjaveneen PV 08 hankkimiseksi on saavutettu. Alusalan tukitoimintojen kehittäminen on vielä kesken. Alusalan tukitoimintojen prosesseja on tehostettu lisäämällä verkostoitumista ja kehittämällä sisäistä viestintää. Kaikkiin laivoihin pl. VL Taville on tehty muutoksia jätevesijärjestelmiin, jotka mahdollistavat kaiken jäteveden siirtämisen maihin alusten ollessa tavanomaisessa partiokäytössä. VL Tavi korjataan ennen purjehduskauden 2008 alkua. Alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa on selvitetty mm. toimintasäteen, lämmönhallittavuuden ja operaatioihin liittyvien kustannusrakenteiden osalta.

28 24 Hankkeet 7. Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen varustus. 8. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön turvaaminen (SAPtietojärjestelmä, materiaalikoodistot). Toteutuminen Uudistettujen rajajoukkojen koulutus on aloitettu pääosin vanhalla varustuksella. Varustuksessa olevista puutteista on informoitu puolustusvoimia sekä selvitetty mahdollisuuksia korvaavan varustuksen hankkimiselle. Rajavartiolaitoksessa on aloitettu SAP-koodien käyttöönotto materiaalikoodistotarpeiden mukaisesti. 9. Valmiusjoukkueiden välineistö. Hallintoyksiköt ovat toteuttaneet valmiusjoukkueiden välineistön hankinnat hankintaohjeiden mukaisesti. 10. Rajaturvallisuusteknologian asiantuntemus. Osaamista on ylläpidetty mm. osallistumalla resurssien puitteissa alan kansainvälisiin tapahtumiin. 11. Moottoriajoneuvojen merkintöjen ja värityksen uudistaminen. Uudistetun merkintöjen ja värityksen mukainen malli on esitelty ja hyväksytty käyttöön. Uuden mallin mukaisten merkintöjen ja värityksen käyttö aloitetaan vuodesta 2008 alusta alkaen käyttöönotettavissa ajoneuvoissa. Vanhan ajoneuvokaluston merkintöjen uudistaminen toteutetaan vuonna Tietohallinto Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Tietotekniset tukipalvelut tuotetaan tehokkaasti. Tukipalvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin. Palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan vertailla ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Tietoliikenneverkot ja -palvelut täyttävät johtamisen, valvonnan sekä tietojärjestelmien vaatimukset. Tietoliikenneverkon käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Tulos Luotiin valmius perustietotekniikan palvelujen hankinnalle HAL- TIK:sta. Valmisteltiin vaihtoehdot erikoistietotekniikan palvelujen tuottamiselle HALTIK-henkilöstövaikutuksia arvioineen työryhmätyön yhteydessä. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on mahdollistanut järjestelmien ja palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä tavoitteen mukaisen tietojenvaihdon. Jatkona edellisenä vuonna tehdyille tietoarkkitehtuurin nykytilan ja tietojärjestelmäkartan määrittelyille ja integraatioarkkitehtuuriselvitykselle määriteltiin Rajavartiolaitoksen operatiivisten tietojärjestelmien tavoitetila ja niiden teknologiavalinnat. Vuoden 2007 aikana todetut häiriötilanteet ja katkokset on selvitetty ja niiden johtaneet syyt otetaan huomioon kehitettäessä tietoliikenneverkkoja vuoden 2008 aikana yhteistoiminnassa PTHK/HALTIK:n kanssa. Verkon käytettävyys on ollut hyvä.

29 25 Vuoden 2007 tulostavoitteet 4. Tietotekniset johtamis- ja muut järjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys, eheys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Tulos Toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Kaikkien matalimman tärkeysluokan tietojärjestelmien toimintavarmuutta ei pystytty aina takaamaan. Järjestelmien käytettävyys, eheys ja luotettavuus ovat olleet hyvät. 5. Tekniset valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Valvontajärjestelmät vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin. 6. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja -järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja -tietoisuus on hyvällä tasolla. 7. Viranomaisyhteistyössä osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien ja tietojen yhteiskäyttöä. 8. Säilytetään hyvä tietotekninen osaaminen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa. 9. Hankesuunnitelman mukaiset järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Teknisiä valvontajärjestelmiä (MOTVJ/MRTV) on kehitetty aktiivisesti. Järjestelmäalustat tietoliikenneyhteyksineen mahdollistavat tilanteen mukaisen valvonnan keskittämisen ja/tai hajauttamisen. Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuustoiminta on järjestetty suunnitellulla tavalla. Tietoturvallisuuden riskienhallinnan kehittämissuunnitelma on otettu huomioon hankkeissa, toiminta- ja taloussuunnittelussa sekä SM:n hallinnonalan yhteisissä tietoturvallisuutta parantavissa hankkeissa. Rajavartiolaitoksessa koulutettiin koko henkilöstölle SM:n määräys tietoaineistojen luokittelusta ja turvaluokiteltujen tietoaineistojen käsittelystä. Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDOhankkeeseen. Järjestettiin teknillisen toimialan koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. Järjestettiin opetustilaisuudet RVL:n tietotekniikkahenkilöstölle sekä valvontalaite- ja erikoistietotekniikkatoimialan henkilöstölle. On toteutettu pääosin suunnitelmien mukaan. 10.Toteutetaan muut tietotekniset kalustohankkeet suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytysti vastaanotettuna. 11.Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Toteutettu. Asiakastyytyväisyys on pysynyt edellisen vuoden tasolla ollen ATK-toimialan osalta 3,50 ja viestitekniikan osalta 3,37 (asteikko 1-5).

30 26 Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä (RTT). Toteutuminen Käynnistettiin vuonna 2006 tehdyn esiselvityksen perusteella määrittely- ja toteutusprojektit. Tietosisällön ja rekisterijaon saattamiseksi uudistetun lainsäädännön mukaiseksi toteutettiin määrittely ja käynnistettiin toteutustoimenpiteet. Aloitettiin rajatarkastussovelluksen määrittely ja rikoksista epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisterin suunnittelu. Määriteltiin tilannekuvatoiminnallisuuksia sekä ennen muutosten suunnittelua auditoitiin nykyisen järjestelmän tietoturvallisuus. 2. ULKONET- järjestelmä. Otettiin käyttöön poliisin Heko-Passi -järjestelmän vaatimat muutokset sekä luotiin valmiudet liittää ulkoministeriön uudistuva Viisumi-järjestelmä ja SIS II -järjestelmä taustarekistereiksi. 3. Maarajojen tekninen valvonta. 4. Merialueen tekninen valvonta. 5. Biometriikan hyödyntäminen rajatarkastuksissa. 6. Ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten aineiden salakuljetuksen paljastamisen laitteistot. 7. VIRVE-päätelaitteiston uudistus (gps-paikannus) sekä integrointi muihin järjestelmiin. MRTV-järjestelmän vaatimat päivitystarpeet on suunniteltu ja tilattu. MRTV II -hankkeeseen liittyen käynnistettiin ensimmäisten testilaitteiden pilotointi rajavartiolaitoksen toimesta ja yhteistyössä Puolustusvoimien materiaalilaitoksen kanssa. Tracknet toimintavarmuuden parantamiseksi toteutettiin liittymien ja palvelinprosessien kahdentaminen sekä kehitetty merivalvontakameroiden perusparannusratkaisu. Hankittiin laivaluokan tietoliikenneohjain, joka mahdollistaa järjestelmien langattoman käytön. Korvattiin matkustusasiakirjojen luku- ja tarkastuslaitteita biometrisen tunnisteen lukemiseen kykenevillä laitteilla. Laadittiin markkinaselvitys automaattisen rajatarkastuslinjaston laitteista ja muista tarvittavista matkustusasiakirjojen lukulaitteista. Jatkettiin sydänäänien paljastuslaitteiden hankintoja. Otettiin käyttöön SM:n keskitetty paikannus/paikkatietopalvelu. Jatkettiin VIRVE-päätelaitteiden varustamista GPSpaikannuslaitteella. Ohjeistettiin ja koulutettiin tekstiviestipohjaisten rekisterikyselyjen teko VIRVE:llä eräisiin tietokantoihin. 8. Sähköiset verkkopalvelut (SM-online, RVL:n sisäiset). 9. SM:n tietotekniikkakeskus. 10. Kertakirjautumisjärjestelmä ja keskitetty käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä. 11. Rajavartiolaitoksen tietotekninen arkkitehtuuri (integraatio- ja sovellusarkkitehtuurit). Hankittiin kansalaisille suunnattu verkkopalvelu, jonka kautta on mahdollista hakea rajavyöhykeluvat. Sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteisen tietotekniikkakeskuksen HALTIKin suunnitteluun ja valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Vuoden 2007 aikana Rajavartiolaitoksen tietotekninen infrastruktuuri on saatettu siihen kuntoon, että palvelutuotanto voi käynnistyä suunnitellusti Rajavartiolaitos on osallistunut suunnitteluun ja toteutukseen. SM:n hanke ei ole edennyt toivotulla tavalla. Keskitetty käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä tullaan ottamaan käyttöön Rajavartiolaitoksessa vuonna Jatkona edellisenä vuonna tehdyille tietoarkkitehtuurin nykytilan ja tietojärjestelmäkartan määrittelyille ja integraatioarkkitehtuuriselvitykselle määriteltiin Rajavartiolaitoksen operatiivisten tietojärjestelmien tavoitetila ja niiden teknologiavalinnat.

31 27 Hankkeet 12. Tietopalvelujen mobiilikäyttö. 13. Toiminnan seurannan ja uuden tulosaluejaon muutokset tietojärjestelmiin. 14. Asianhallintajärjestelmä (käyttöönotto 2007/2008). Toteutuminen Toteutettiin eräiden rekisterikyselyjen suorittaminen langattomasti taktisen johtamisjärjestelmän johtamislaitteesta/virvepäätelaitteesta ja Tracknet-sovelluksesta. Selvitettiin tekniset toteutusvaihtoehdot Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentatoimen järjestelmän määrittelyn yhteydessä. Luotiin valmiudet aloittaa SM:n hallinnonalan yhteishankkeen toteutus Rajavartiolaitoksessa vuoden 2008 aikana. 15. SM:n keskitetty puhelunvälityspalvelu. 16. Tietojenkäsittelyn valmiussuunnitelmat. Suunnitteluun on osallistuttu. Palvelun käyttöön siirrytään vuonna Pidettiin kriittisten tietojärjestelmien valmiussuunnitelmat ajantasaisina. 17. Hanke- ja projektinhallinta. Saatettiin loppuun vuonna 2006 aloitetut tietoiskumaiset koulutustilaisuudet tietojärjestelmäprojekteista sekä lisättiin projektipäällikköosaamista lähettämällä osallistuja PTHK:n järjestämään koulutukseen. Kiinteistöhallinto Vuoden 2007 tulostavoitteet Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle ei laske kiinteistöpalvelujen tasoa. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä hyvän kiinteistöhallintatavan mukaisesti. Raja- ja merivartiostot vastaavat rajavartiolaitoksen kiinteistöpalveluiden tuottamisesta alueellaan. Raja- ja merivartiostot toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. Raja- ja merivartiostot rakennuttavat rajavartiolaitoksen toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. Tulos Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen hallinnan siirtoprosessi alkaen oli odotettua haastavampi. Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään, vaikka kiinteistöhallinnon suunnitteluun ja ohjaukseen oli käytettävissä suunniteltua vähemmän resursseja. Kiinteistöpalvelujen siirron vaikutusta kiinteistöpalvelujen tasoon voidaan arvioida vasta vuonna Rajavartiolaitoksen kiinteistöjä on ylläpidetty hyvän kiinteistöhallintatavan mukaisesti. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalveluja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Energiasäästötoimenpiteitä on jatkettu. Raja- ja merivartiostot ovat toteuttaneet pääosan rakennusinvestointiohjelman hankkeista.

32 28 Vuoden 2007 tulostavoitteet Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistönpidon riittävä osaaminen (ml. vuokrattavat toimitilat ja rakennushankkeet). Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Tulos Osaamista on ylläpidetty myös muutostilanteessa sisäisillä opetustilaisuuksilla. Asiakastyytyväisyyden pysyi samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle vuodesta 2008 alkaen. 2. Rajavartiolaitoksen toimitilahallinnon muodostaminen. Toteutuminen Kiinteistövarallisuuden hallinnansiirto toteutui osittaisena Rajavartiolaitos vuokrasi alkaen takaisin tarvitsemansa kiinteistöt Senaatti-kiinteistöiltä siirretystä kiinteistövarallisuudesta. Rajavartiolaitoksen toimitilahallinnon kehittäminen ja muodostaminen siirrettiin vuodelle 2008.

33 29 Teknillisen toimialan tuloksellisuus Muonitus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,2 8,2 8,2 Vaatetus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,7 6,9 6,9 Taisteluväline Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,2 7,0 7,1 7,1 Ilma-alus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 5,8 7,7 7,3 7,2 Käytössäoloaika (%) 69 % 73 % 70 % 70 % Alus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 7,1 7,2 7,1 Käytössäoloaika (%) 94 % 95 % 98 % 92 % Kuljetusväline Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 7,0 7,0 7,0 Valvontalaite ja tietoliikenne Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,7 6,9 6,8 6,7 MRTV:n käytössäoloaika (%) 98 % 99 % 99 % 100 % MTVJ:n käytössäoloaika (%) 99 % 100 % 97 % 97 %

34 30 ATK Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,6 6,9 6,9 7,0 Palvelimien käytössäoloaika (%) 98 % 100 % 99 % 100 % Virustorjunnan onnistuminen (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tietojärjestelmien väärinkäytön torjunta (%) Ei tap Ei tap 0 % Ei tap Määräysten noudattamatta jättäminen (tasoluokitus 0-10)6,3 10,0 10,0 10,0 Kiinteistö Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,5 6,4 6,5 6,5 Viestintä Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen. 2. Rajavartiolaitoksen viestintästrategian jalkauttaminen. Vuoden 2007 tulostavoitteet 3. RVL:n voimakkaampi profiloituminen ydintoimintojen (rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 4. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, oma-aloitteisella ja avoimella tiedottamisella, visuaalisen ilmeen selkeyttämisellä ja asiakaspalvelua jatkuvasti kehittämällä. 5. RVL:n organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen. Tulos Tiedotettiin RVL toiminnan ja asiakkaiden kannalta keskeisistä asioista ja tapahtumista. Internet-sivuilla julkaistiin säännöllisesti ajankohtaisia tiedotteita. Internet-sivujen sisältöä kehitettiin vastaamaan kansalaisten tiedontarpeita. Julkisuuskuvatutkimus on toteutettu. Sisäistä viestintää on tehostettu lisäämällä ja selkeyttämällä Rajanetin tietotarjontaa sekä toimittamalla laajempaa henkilöstölehteä. Tulos Rajavartiolaitoksen internet-sivut on muutettu esittelemään toimintaa ydintoimintojen kautta. Rajamme Vartijat -lehdessä on esitelty laajemmin eri ydintoimintoja teemanumeroissa. Lisättiin tiedottamista tiedotuskampanjoin sekä tiedottein erityisesti internetissä. Internet-sivut on yhdenmukaistettu visuaalisesti. Asiakaspalautteisiin on vastattu mahdollisimman nopeasti. Julkisuuskuvatutkimuksen kysely kohdistui erityisesti asiakkaisiin rajatarkastustoimipaikoissa. Tiedottamisessa ja esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksissa on esiinnytty yhtenäisellä ilmeellä. Tunnuslausetta on käytetty lehtiilmoittelussa, tiedotteissa ja messuilla.

35 31 6. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun selkeyttäminen ja tehostaminen niin, että johdolla on mahdollisimman tehokkaat ja kattavat tiedonvälityskanavat, ja että henkilöstöllä on mahdollisimman tehokkaat ja kattavat tiedonvastaanottokanavat. 7. Sisäisen viestinnän tehostaminen erityisesti esimiesten vuorovaikutteista viestintävalmiutta kehittämällä. Rajanettiä on selkeytetty ja tiedotettu kattavasti ajankohtaisista asioista. Henkilöstölehteä toimitettu monipuolista sisältöä painottaen. Esimieskoulutuksessa on otettu huomioon viestintätaidot, vuorovaikutus ja esiintyminen. Hankkeet 1. Viestintästrategian toteuttamisen edellyttämien toimenpiteiden kehittäminen. Toteutuminen Graafisen ilmeen yhdenmukaistaminen on aloitettu. Tiedottamista on lisätty sekä intra- että internetissä. 2. Viestintästrategian toteutumisen seurannan kehittäminen (julkisuuskuvatutkimukset, sidosryhmäkartoitukset, mediaseuranta). 3. Asiakaspalauteseurantajärjestelmän kehittäminen. Julkisuuskuvatutkimus on toteutettu. Mediaseurantaa on tehostettu. Sidosryhmäkartoitus on aloitettu julkisuuskuvatutkimuksen yhteydessä. Siirretty vuodelle 2008.

36 32 Hankkeet 4. Viestinnän organisointi siten, että vartiostoissa on päätoiminen tiedotussihteeri vuoden 2007 loppuun mennessä. 5. Rajavartiolaitoksen Intranet-sivujen uusiminen ja vastuuhenkilöiden koulutus. 6. Kuva-arkisto järjestelmän käyttöönotto ja vastuuhenkilöiden koulutus. 7. Rajavartiolaitoksen uuden graafisen ilmeen käyttöönotto. 8. Sisäisen viestinnän kehittäminen intranetin ja henkilöstölehden lisäksi panostamalla vuorovaikutteisiin tiedonvälityskanaviin, kuten keskinäisviestintään: esimiesalaiskeskustelut, työyksikköpalaverit, yksikkökokoukset, videoneuvottelut- ja tiedotustilaisuudet hallintoyksikkö- ja koko rajavartiolaitoksen tasolla. 9. Rajavartiolaitoksen museo- ja perinnetoiminnan kehittäminen, ml. perinnetiedon keruun käynnistäminen. 11.Juhlavuosien 2009 ja 2019 julkaisujen valmistelun käynnistäminen. Toteutuminen Toteutunut. Siirtyy vuoteen SM:n sivustouudistuksen myötä. Kuva-arkistojärjestelmä on valittu, käyttöönotto ja koulutus toteutetaan vuonna Graafinen ohjeistus saatiin lähes valmiiksi. Otetaan käyttöön vuonna Kehitetty intranettiä ja henkilöstölehteä. Lisätty viestintäverkoston tietojenvaihtoa. Viestinnän valtakunnallisissa palavereissa on käytetty videoneuvotteluja. Museo- ja perinnetoiminnan ohjeistus on päivitetty. Perinnetiedon keruu on käynnistetty. 90. juhlavuoden valmistelut käynnistetty. Satavuotishistoriikin kirjoittaminen etenee suunnitelmien mukaan.

37 33 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetus 1118/2004 rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä Rajavartiolain 578/ :n perusteella liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta. Kustannusvastaavuuslaskelma / liiketaloudelliset suoritteet Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Varsinaiset tuotot vuokrat palvelussuhdeasunnoista Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korv.) TUOTOT YHTEENSÄ: KUSTANNUKSET palkkaukset: 0,13 % RVL:n vs. palkkamenoista muut menot: 22 % kiint.hallinnon kulutusmenoista pääomakustannukset (poistot ja korot) KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: ALIJÄÄMÄ: Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on n 2,2 M alijäämäinen ja tuotot kattavat 48,2 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennuksien kustannukset olivat 22 % (22 % / 2006) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 3,0 % (2,0 % / 2006). Palvelussuhdeasuntoihin kohdentuvat palkkakustannukset on laskettu suhteellisena osuutena rajavartiolaitoksen kokonaispalkkakuluista palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneiden tuntien suhteessa kokonaistyötuntimäärään. Laskennallinen palkkakustannusten kasvu johtuu siitä, että vuonna 2007 palvelussuhdeasuntoihin kohdistui lähes kaksinkertainen työtuntimäärä kuin edellisenä vuonna ollen (2 826/2006) työtuntia. Tämä muutos johtuu pääosin vuoden 2007 alussa käyttöönotetun uuden työajan seurantajärjestelmän myötä muuttuneesta työtuntien kirjaustavasta. Pääomakustannusten lasku johtuu vähentyneestä kiinteistökannasta.

38 34 Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetukset) TUOTOT [ ] KUSTANNUKSET [Euro] Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja euroa, jolloin laskua edelliseen vuoteen on noin 29,7 %. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 VLLV 2006 sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 583/ / /27 641/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 700/ /40 931/25 635/ Kuva VLLV:n lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin Sairaankuljetuslentotunteja oli 89 (79/2006) eli 10 tuntia enemmän (12 %) kuin vuonna Huolimatta lentotuntien määrä kasvusta pienenivät tulot johtuen siitä, että sairaankuljetuslentoista tehtiin yli 50 % AB 412 kalustolla, jonka suoriteasetuksen mukainen maksu on pienempi kuin AS 332 kalustolla. Palkkaus ja muut kustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja kustannusvastaavuus jäi noin euroa alijäämäiseksi. Tuotot kattavat 51,7 % kustannuksista.

39 35 Yhteisrahoitteinen toiminta yht. yht. TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET 0 0 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus -% 158,48 56,42 *) yhteisrahotteisten kulujen määrittämisessä on käytetty yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstömenojen ja RVL:n henkilöstömenojen suhdetta 0,1889% (0,0886%/2006) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan on otettu mukaan, tuloja EU:n riskianalyysikeskuksesta ( ), sekä raja- ja merivartiokoulun TACIS-projektista ( ), tulot Kanariansaarten Hera II-projektista ( ) EU:n maarajakeskuksen maksama suoritus matka- ja asumiskuluista vuodelta 2005 ( ), EU:n koulutuskeskuksen suoritus vuodelta 2004 ( ) Tulot projekteista (UNDP ), (Gordius ), (URSUS ), (Northern Lights ) sekä Romanian Twinning hankkeesta (3 750 ).

40 36 4. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Henkilöstöjohtamiselle määritetyt tulostavoitteet ja niiden toteutuminen. Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on yhdessä tekemisen meininki. 2. Rajavartiolaitos on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja. 3. Henkilöstön osaaminen on korkeatasoista. 4. Kaikilla on mahdollisuus kehittyä työssään. 5. Johtaminen ja esimiestyö on mallikelpoista. 6. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja -määrä ovat tehtäviä vastaavat. 7. Kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testit suoritetaan kattavasti. Tulos Henkilöstön edustajat on pääsääntöisesti otettu mukaan kehittämishankkeisiin. Työyhteisön vuorovaikutustaitojen parantaminen on otettu huomioon myös aloitetussa esimiesvalmennuksessa ja RMVK:n kursseilla. Avoimiin tehtäviin on ollut riittävästi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Rajavartiolaitoksen julkisuuskuvan kehittämistä jatketaan. Rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät on hoidettu hyvin. Osaamisen johtamista kehitetään. Strategisella henkilöstösuunnittelulla on luotu perusteita tarkoituksenmukaiselle urakierrolle ja osaamisen parantumiselle monipuolisempien ja vaativampien tehtävien myötä. Pääsääntöisesti kaikkiin tehtäviin on haettu henkilöstöä avoimen haun kautta. Koulutuksen ohella on korostettu henkilön kokemusta ja ammattitaitoa. Tehtäviä kehitetään sisällöllisesti muun muassa uutta tekniikkaa ja tietojärjestelmiä käyttöönottamalla. Rajavartiolaitoksessa on aloitettu suunnitelmallinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus syyskuussa Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä vastaa lakisääteisten tehtävien edellyttämää tarvetta. Sotilasvirassa palvelevista kaikki kenttäkelpoisuustestit vuonna 2007 suoritti 81,8 % ( ,7 %). Parannusta edelliseen vuoteen oli 2,1 prosenttiyksikköä. Kenttäkelpoisuusindeksin keskiarvo oli hyvä 4,23 (vuonna ,21). Hankkeet Toteutuminen 1. Laaditaan vuonna 2007yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa strateginen henkilöstösuunnitelma henkilöstörakenteen ja henkilöstömäärän tarkistamiseksi vastaamaan RVL:n strategiaa ja tuottavuuden parantamiselle asetettuja vaatimuksia. 2. Uusien henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien (palkka- ja henkilötieto, työnantajan henkilötieto) tietojen hyödyntämisen varmistaminen Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnittelutyöryhmä jätti yksimielisen esityksen Rajavartiolaitoksen strategisesta henkilöstösuunnitelmasta vuosille Henkilöstösuunnittelutyöryhmässä oli edustus seitsemästä (7) henkilöstöjärjestöstä. Strategisen henkilöstösuunnitelman laatiminen jatkuu vuonna Personec F.V. Henkilöstön käyttöönotto on toteutunut, mutta tietosisällön oikeellisuutta ja tietojen hyödyntämistä kehitetään. Valtiotyönantajan henkilöstöjärjestelmä TAHTI on otettu käyttöön.

41 37 Hankkeet 3. Siirtyminen SM:n yhteiseen asianhallintajärjestelmään Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen ja rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen ja virkanimikkeiden yksinkertaistaminen henkilöstöstrategian ja organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukaisesti Kehitetään rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa Suunnitellaan (2007) ja toteutetaan tarvittaessa (2008-) rekrytointipohjan laajentaminen sopivan ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. 7. Uusitaan rajavartiolaitoksen palkitsemisjärjestelmät ja -menetelmät Tulospalkkiojärjestelmän valmistelu ja käyttöönotto Raja- ja merivartijoiden rekrytointijärjestelmän uudistaminen Toteutuminen Hallinnonalan puitesopimuksen valmistelun pitkittymisen ja teknisten haasteiden vuoksi asianhallintajärjestelmään siirrytään Rajavartiolaitoksen osalta vasta vuonna Tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen on aloitettu Rajavartiolaitoksen strategisen henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Palkkausjärjestelmää on kehitetty yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa sekä sopimusneuvottelujen yhteydessä että erikseen nimetyissä työryhmissä. Selvitystyö on käynnissä ja valmistuu vuoden 2008 aikana. Osallistutaan Johtamistaidon opiston strategisen palkitsemisen tutkinto-ohjelmaan aikana ja sen pohjalta laaditaan selvitys Rajavartiolaitoksen strategisen palkitsemisen kokonaisuudesta. Tulospalkkion käyttöönottamisen valmistelua jatketaan strategisen palkitsemisen kokonaisuudesta tehtävän selvitystyön yhteydessä. Rekrytointijärjestelmän uudistaminen on käynnissä. 10. Tarkistetaan perus-, täydennys- ja jatkokoulutusjärjestelmien rakenteet ja oppisisällöt sekä valmistellaan työnantajan tukema tohtorikoulutusohjelma. 11. Luodaan rajavartiolaitokseen henkilöstö- ja urasuunnittelujärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. 12. Luodaan Venäjän kielen opiskelujärjestelmä vuoteen 2008 mennessä. Uusi rajavartiomiesten koulutusjärjestelmä on otettu käyttöön. Asiaa tarkastellut työryhmä jätti esityksensä Henkilöstön edustajia oli työryhmässä neljästä (4) henkilöjärjestöstä. Esityksen pohjalta Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen uudesta rajavartiomiesten koulutusjärjestelmästä Työ on käynnissä. Perusteita on määritelty Rajavartiolaitoksen strategisen henkilöstösuunnitelman suunnitteluprosessissa. Venäjän kielen opiskelujärjestelmän kehittämisprosessi on kesken. Suunnitellusta kuusiportaisesta nousujohteisesta intensiivikurssista on jo osia käytössä.

42 38 Hankkeet 13. Kehitetään hyvän yhteistoiminnan käytäntöjä liittämällä yhteistoiminta nykyistä paremmin osaksi työelämän suhteiden kehittämistä ( ). 14. Yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan henkilöstöhallinnon menettelytapoja ja parannetaan toimialan osaamisen tasoa ( ). 15. Toteutetaan työn tuottavuushanke ( ). 16. Valmistellaan koulutuksen vaikuttavuuden ja osaamisen laadun seurantajärjestelmä ( ). 17. Kehitetään tavoite- ja kehityskeskustelujen sisältöä ja tietoaineiston hyödyntämistä ( ). 18. Laaditaan rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat vuonna Toteutuminen Henkilöstö on mukana yhä useammassa kehittämishankkeessa yhteistoimintamenettelyn lisäksi. Menettelytapojen kehittämiseen on vaikuttanut henkilötietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin kehittämishankkeet. Tarpeet on tiedostettu ja konkreettisiin tuloksiin päästään vuoden 2008 kuluessa. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin koulutusohjeen mukaiset henkilöstöjohtamisen ja -alan opetustilaisuudet, joiden yhteydessä voitiin todeta etenkin palkkausjärjestelmään liittyvien käytänteiden tehostuneen huomattavasti. Työn tuottavuutta pohtinut työryhmä jätti esityksensä Työryhmässä oli edustus neljästä (4) henkilöstöjärjestöstä. Tuottavuuden parantamista työaikasopimusta kehittämällä käsiteltiin järjestöjen kanssa yhteisesti. Työryhmien tulokset jalkautetaan käytäntöön tulossuunnittelun ja virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Hanke on kesken. Työryhmä laati esityksen RVLPJ-kouluttamispaketista Työryhmässä oli henkilöstöjärjestöjen edustus. Työryhmän esitys koulutuspaketista hyväksyttiin ja siirrettiin Raja- ja merivartiokoulun koulutusporataliin virkamiesten itseopiskelua ja koulutuskäyttöä varten. Koulutuspaketti osaltaan syventää tavoite- ja kehityskeskustelujen sisältöä. Kehitystyö jatkuu. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan osana strategista henkilöstösuunnitelmaa vuoden 2008 aikana. 19. Verkostoidutaan tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi myös kansainvälisesti ( ). Verkostoituminen on käynnissä. Kööpenhaminan ja Bolognan prosessien vaatimusten soveltaminen otettiin huomioon Raja- ja merivartiokoulun opetuksen suunnittelussa. EU:n alueelle on muodostettu yhteisiä koulutus- ja tutkimusalueita. Raja- ja merivartiokoulu toimi aktiivisesti Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin yhteistyöoppilaitoksena (Partnership Academy). Yhteistyö Frontexin kanssa tiivistyi ja laajentui Rajavartiolaitoksen johdon linjausten mukaisesti. Vuonna 2007 RMVK järjesti kaksi Frontexin Mid-Level kurssia. Lisäksi Frontexin tuottama rajavartiomiesten perusopetuspaketti (EUTD) on otettu peruskurssien opetusohjelmiin. Koulu jatkoi yhteistyötä DCAF:n Länsi-Balkanin rajaturvallisuusprojektissa kanssa tehtyjen linjausten mukaisesti ja aloitti EU:n Georgia-projektin II-vaiheen johtamisen.

43 39 Hankkeet 20. Kehitetään johtajien ja esimiesten valintamenettelyjä ja otetaan käyttöön tarpeellisia soveltuvuustestejä ( ). 21. Käynnistetään suunnitelmallinen esimiesten johtamistäydennyskoulutus (2007), otetaan käyttöön johtamispalautejärjestelmä johtamisen onnistumisen mittaamiseksi sekä tarkistetaan johtajakoulutuksen sisällöt ( ). Toteutuminen Hanke käynnistetään RVLE:n toimenpitein vuonna Rajavartiolaitoksessa on aloitettu suunnitelmallinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus syyskuussa Johtajakoulutuksen sisältöjen tarkistuksen osalta hanke on kesken. Työturvallisuus Vuoden 2007 tulostavoitteet 1. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. 2. Henkilöstön työympäristö ja työskentelytavat ovat turvallisia. Liian pitkät työvuorot eivät aiheuta työuupumusta eivätkä työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. 3. Henkilöstön vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla. 4. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien torjunnan tavoitteena on nollataso. Tulos Lähtövaihtuvuus RVL:ssa oli 6,9% (5,0%). Lähtövaihtuvuus kasvoi pääasiassa vanhuuseläkkeelle lähtevien määrän kasvusta johtuen (v ,4 % ja v ,0 %). Ennenaikaisten erojen määrä (103 henkilöä, 3,4 % henkilöstöstä)) on samaa tasoa kuin vanhuuseläkkeelle lähteneiden lukumäärä. Ennenaikaisten erojen määrää voidaan pitää huolestuttavan korkeana. Rajavartiolaitoksessa ei tehty työilmapiirikyselyä vuonna Työvuorojen pituuksien vaikutusta työturvallisuuteen ja työuupumukseen selvitettiin vuonna Selvitystyötä jatketaan vuonna Keskeisten työyksiköiden työvuorosuunnittelijoita koulutettiin turvallisuusalojen työvuorosuunnittelun koulutuspäivillä Työterveyslaitoksen toimesta. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille rajavartiomiesten perus-, täydennys- ja jatkokoulutukseen on otettu mukaan vuorovaikutustaitojen opetusta. Tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 0,7 vrk/htv. Kaikkiaan tapaturmista syntyi 2217 sairauspäivää joka on 9,9 % enemmän kuin vuonna 2006 (2018 vrk). Tapaturmia kirjattiin vuonna kappaletta. Tapaturmien ja onnettomuuksien torjunnassa ei saavutettu tavoitetta.

44 40 Vuoden 2007 tulostavoitteet 5. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään työterveyshuollon analysoituja tilastoja hyödyntäen. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan panostetaan tehostamalla terveystarkastusten yhteydessä tehtyihin havaintoihin liittyvää neuvontaa. Painonhallintaan ja fyysisen kunnon säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja ja selvittää työkykyä tukevien toimenpiteiden tarpeen, jos poissaolot pitkittyvät tai tihenevät. 6. Työhyvinvoinnin tukeminen on osa normaalia toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla. 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tutkitaan kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. Tulos Sairauspoissaolotietojen, kuntotestitulosten ja terveystarkastustietojen vuosittaisen analyysin avulla on määritetty työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan painopistealueet. Koska työntekijän siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on työnantajalle kallein mahdollinen ratkaisu, etenkin kroonistuvat ja pitkiin poissaoloihin johtavat sairaudet on pyritty tunnistamaan ajoissa ja käynnistetty kuhunkin tilanteeseen sopivat tukitoimet. RVL:n työterveyshuollon sopimusasemien henkilöstö on ohjattu keskustelemaan entistä aktiivisemmin terveystarkastusten yhteydessä havaituista muutoksista tarkastettujen kanssa. Tupakointi laitoksessa on vähentynyt (31,4 28,2 %, hallintoyksiköittäin 18,1-37,2 %), mutta ylipainoisten osuus henkilöstöstä on jo 54 % ja osuuden vuosittainen kasvu 1-2 prosenttiyksikköä. Alle 30- vuotiaiden sotilasvirassa palvelevien fyysinen kunto on sekä varusmiesaikaisten Cooper-testien että RVL:n omien kuntotestien mukaan lähes yhden kuntoluokan huonompi kuin vanhempien ikäluokkien, ja tämä saattaa tulevaisuudessa näkyä myös työkyvyn heikkenemisenä, ellei asiaan puututa. Ilmiö näyttää liittyvän yhteiskunnassa ja 80-luvuilla tapahtuneisiin muutoksiin, ja mahdollinen tilanteen korjautuminen vie pitkän ajan. Ajan tasalla olevaa tilastotietoa tuodaan aktiivisesti esille laitoksen opetustilaisuuksissa ja kursseilla, koska terveyshaittojen välttäminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Työhön liittyvät, sairaustapauksia provosoivat tekijät pyritään vuosittain kartoittamaan ja korjaamaan, ja työtehtävät ja työolot järjestämään yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa niin, että työn tekeminen onnistuu ilman terveydellisiä haittatekijöitä. Työhyvinvointitoiminta on osa normaalia henkilöstöhallinnon ja linjaorganisaation toimintaa. Työhyvinvointiryhmät/vast. lakkautettiin vuoden 2007 lopulla hallintoyksiköistä. Työhyvinvointitoiminta käsitellään henkilöstön kanssa yhteistoiminnassa työturvallisuustoiminnan kautta. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tallennettiin 513 poikkeamaa vuonna 2007 (609/2006). Tallennettujen poikkeamien määrä on noin 5 % sattuneista läheltä piti -tilanteista tai tapaturmista/vast. Rajavartiolaitoksessa. Poikkeamien ilmoituskynnys on edelleen korkea. Varusmiesten tapaturmien nollatasoa ei saavutettu.

45 41 Vuoden 2007 tulostavoitteet 8. Päihdeasioiden käsittelyssä tavoite on madaltaa puuttumiskynnystä ja korostaa esimiesten ja työtovereiden vastuuta päihdeasioihin puuttumisessa. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Tulos Raja- ja merivartiokoulun järjestämille perus-, täydennys- ja jatkokoulutukseen on otettu mukaan Rajavartiolaitoksen päihdepolitiikan luentoja tavoitteena madaltaa työtovereiden ja esimiesten puuttumiskynnystä. Rajavartiolaitoksen huumausaineohjelma on tekemättä, mikä estää huumausaineiden käytön testauksen henkilökunnalle. Hankkeet 1. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä. Toteutuminen Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmää on kehitetty jatkuvasti. Viimeisenä järjestelmään lisättiin henkilökuntaa koskevat uhkaustilanteet. Varusmiehiä koskevat poikkeamat siirtyvät vuoden 2008 suunnitelmaan. Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Tulosmittarit Ta 2007 Tot 2007 Ammattitaito (koulpv/htv) 24,7 20,0 17,5 18,0 10,0 Lähtövaihtuvuus (%) 6,4 6,6 5,0 8,0 6,9 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 8,8 8,3 8,3 8,7 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,6 0,7 0,7 0,5 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,5-3,3-5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Tulot ja tuloutukset Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti ( ) on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2007 aikana noin 4,4 M (5,1 M /2006). Näiden lisäksi menoja oikaistiin sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautuksilla (1,2 M ) ja Kelan maksamalla korvauksella työterveyshuollon kustannuksiin (0,5 M ). Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta euroa, jotka ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitolaskuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatavaa rahoitusta euroa. Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset ( ), sairaankuljetustulot ( ), viisumitulot ( ) sekä EU:lta saadut tulot (sisältää ennakkoa TACIS-projektista euroa).

46 42 Määrärahat ja valtuudet Talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom ) myönnettiin nettomäärärahaa euroa. Vuoden 2007 toisessa lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa euroa kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjauksen tilausvaltuuden perusteella tehdyn sopimuksen mukaisiin indeksien muutoksista aiheutuneisiin menoihin. Indeksien muutoksista aiheutuva menoerä maksettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenoista vuonna Lisätalousarviossa myönnetty määräraha kohdennettiin Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston kustannuspaikalle muihin toimintamenoihin käytettäväksi vartiolaivojen jätevesijärjestelmän uusimiseen. Vuoden neljännessä lisätalousarviossa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa yhteensä euroa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa sovittujen palkkojen yleiskorotuksen mukaisiin lisäkustannuksiin. Nettomäärärahaa myönnettiin yhteensä Talousarviossa myönnettiin momentille kiinteää määrärahaa Immolan varuskunta-alueen peruskorjaushankkeeseen ja Emäsalon merivartioaseman ja sataman suunnittelun menoihin. Määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä ,91 hankkeiden aikataulun viivästymisistä johtuen. Kiinteistöt siirtyivät Senaattikiinteistölle, joka vastaa hankkeiden loppurahoituksesta. Vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin talonrakentamisvaltuus Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviovuoden kirjanpitoon menoja yhteensä ,84 euroa. Valtuutta ja määrärahaa jäi käyttämättä 4 983,62 euroa, joka on kirjattu siirretyn määrärahan peruutuksena. Valtiovarainministeriön momentilta on maksettu kansallisen asiantuntijan palkkaa EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin -momentille , kirjattiin yhteensä Työministeriön momentille ja kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yht Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Rajavartiolaitoksen toimintamenojen käyttö momentilla oli euroa ( euroa/2006) ja käyttöaste 93,9 %. Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2008 yhteensä noin 13,4 milj. euroa (17,5 milj. euroa/2006). Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi 0,98 milj. euroa (3,4 milj. euroa/2006). Siirtyvistä määrärahoista on sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä noin 7,6 milj. euroa (7,0 milj.euroa/2006). Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi vastaava määrä sidottuja hankkeita kuin edellisenä vuonna eli noin 3 milj. euroa. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi sidottuja hankkeita 2,8 milj. euroa. Vartiostojen sekä raja- ja merivartiokoulun siirtyvien sidottujen hankkeiden kokonaismäärä oli 1,8 milj. euroa. Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Siirtyvän erän suuruus on 6,7 % (8,8 %/2007) toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne.

47 43 Kassamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) kassamenot olivat noin 210,1 M (200.4M /2006, 202,9 M /2005, 197,9 M /2004, 185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 150,2 M (147,6 M /2006,148,1 M /2005, 139,6 M /2004, 134,7 M /2003). Palkkamenojen nousu (1,7 %) johtui pääosin Valtion yleisen virkaehtosopimuksessa sovitun palkkojen yleiskorotuksen mukaisista lisäkustannuksista. Muut toimintamenot olivat 59,9M (52,8 M /2006,54,8 M /2005, 58,4 M /2004, 50,7 M /2003). Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,4 % ja merkittävimmät nousua aiheuttaneet hankkeet/hankinnat olivat DO228-valvontalentokoneen vuosihuollot, laitekorjaukset sekä moottorin peruskorjaus ja modifikaatio, AS332 vuosihuollot (pääroottorin navan peruskorjaus ja modifikaatiot), vartiolaiva Merikarhun merenkulku- ja valvontajärjestelmien peruskorjaus, vartiolaivojen jätevesijärjestelmien uusiminen, uuden partioveneen prototyypin rakentaminen sekä kiinteistöhallinnon menoissa Kainuun rajavartioston esikunta-alueen rakennusten peruskorjaus. Rakentamismomentin ( ) kassamenot olivat 0,2 M ja tämä koostui Emäsalon merivartioaseman suunnittelusta, Immolan varuskunta-alueen suunnittelusta ja Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta.

48 44 RAJAVARTIOLAITOS 2007 KUSTANNUKSET KASSAMENOT (brutto) Muutos% Muutos TOIMINTAMENOT, mom , Palkat 1, Palkat ja palkkiot 2, Kiinteät palkat 2, Työaikakorvaukset 2, Ylitytyöorvaukset -3, Lomarahat 2, Sairausaikalisä 2, Vuosilomalisä 3, Muut korvaukset ja lisät 2, Lentolisät 0 Lisäytyöorvaukset 0 Tehtäväpäivystyskorvaukset 0 Vuosilomakorvaukset 0 Muuttoraha 0 Harjoituspäivärahat 0 Muilta momenteilta maks palk 0 Tasoitusvapaa Sairaus- ja tapaturmavakuutus 27, Henkilöstön kuntoutus Käännöspalkkiot Tulkkien palkkiot Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot Luento- ja tuntiopetuspalkkiot -51, Luottamusmiespalkkiot Muut palkat ja palkkiot 45, Henkilöstösivukulut 0, Työnantajan sosiaaliturvamaksu 1, Eläkemaksut 1, TAEL eläemaksut -100, Sosiaaliturvamaksujen palautuk 16, Tapaturmavakuutusmaksut -20, Muut toimintamenot 13, Yleistoiminnot 77, Henkilöstötoiminnot 12, Tekniset- ja materiaalitoiminnot 8, Materiaalihallinto 8, Ilma-alus 22, Alus 13, Kuljetusväline -3, Muonitus -21, Vaatetus 2, Taisteluväline 29, Valvontalaite ja tietoliikenne -31, ATK 1, Toimistomateriaali -100, Koiratoiminta 38, Kiinteistöhallinto Muut erittelemättömät tekn.toimintojen 11, menot -1, Partiomatkojen päivärahat -8, Jakamaton -285, EU 13, Twinning -96, ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom , RAKENTAMINEN, mom ,

49 45 Tase Rajavartiolaitoksen kiinteistötaseen arvo vuoden lopussa oli 35,2 M ia edelliseen vuoteen verrattuna se pieneni noin 78 % (162,2 M /2006). Avaavaa tasetta korjattiin ,10 euron arvosta. Korjauksessa lisättiin taseeseen Kainuun rajavartioston Rajakankaan, Vartiuksen, Kuivajärven, Raatteen, Karttimon, Kortessalmen ja Paljakan rajavartioaseman tontit sekä Lapin rajavartioston Raja-Joosepin, Virtaniemen, Näätämön rajavartioaseman ja Raja-Joosepin puomivartion, Kattilaskosken partiomajan ja Ainijärven partiomajan tontit. Valtion maiden uudelleen järjestelyissä 1990-luvun alkupuolella omistajiksi kiinteistörekisteriin merkittiin Suomen valtio / Rajavartiolaitos. Vuonna 1996 tehdyssä metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen välisessä puitesopimuksessa em. tontit liitettiin virheellisesti puitesopimuksen piiriin, eikä huomioitu tonttien tehtyjä rekisteröintejä. Tontit eivät olleet aloittavassa Metsähallituksen eikä Rajavartiolaitoksen taseessa. Tontit eivät sisältyneet Rajavartiolaitoksen kiinteistörekisteriin, minkä vuoksi niitä ei huomattu 1990-luvun lopussa tasearvoja määriteltäessä. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä 2,2 M toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Lisäksi taseesta poistettiin huonokuntoisia ja toiminnan kannalta tarpeettomia rakennuksia ja rakennelmia yhteensä 0,6 M arvosta. Näitä olivat muun muassa Soitiniemen partiomaja ja sauna (LR), Kovasvaaran valvontatorni (KR), Koijanvaaran ja Ostronsaaren valvontatornit (P- KR), Santion venevaja ja polttoainevarasto (K-SR) sekä Virpiniemen maakellari (LSMV). Lisäksi Maarianhaminan passintarkastuslaituri luovutettiin Ahvenanmaan Meripelastusseura ry:lle (LSMV). Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina toisille tilivirastoille omaisuutta yhteensä 128,5 M arvosta. Syyskuussa siirrettiin Lapin rajavartioston rajavartiotoiminnan kannalta tarpeettomaksi käyneitä partiomajoja maa- ja metsätalousministeriön hallintaan ,38 eurolla. Joulukuussa vastaanotettiin Merenkulkulaitokselta euron huoltolautta, ja Suomen ympäristökeskukselta ,67 euron Sonar-kaikumittain asennettuna ulkovartiolaiva Uiskoon. Joulukuussa siirrettiin kiinteistöjä ,13 eurolla, maa- ja metsätalousministeriölle. Valtiovarainministeriölle siirrettiin asunto-osakkeita ,87 eurolla sekä kiinteistöjä ja niihin kuuluvia liittymiä ja polttoaineita yhteensä ,69 eurolla. Rajavartiolaitos vastaanotti Valtiokonttorilta yhden valtion perintöasunnon (As Oy Merikasarminkatu 12), ja se on viety Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisen tuottojen kautta euron arvosta. Myös tämä perintöasunto kuului Valtiovarainministeriölle siirrettyihin asuntoosakehuoneistojen osakkeisiin. Joulukuussa siirrettiin Hurpun rajavartioasema Kaakkois-Suomen rajavartiostolta Suomenlahden merivartiostolle. Muut täydentävät tiedot Vartiolentolaivueessa (VLLV) on otettu käyttöön SaSiMS-materiaalin- ja huollonhallintajärjestelmä ilma-alusmateriaalin osalta vuoden 2007 aikana. Varaosat ja laitemateriaali on kokonaisuudessaan inventoitu ja viety SaSiMS-kirjanpitoon, mutta vuosina hankitun materiaalin hinnoittelu on vielä kesken. Kyseisestä materiaalista on hinnoiteltu noin %. Materiaalia ei voitu hinnoitella ohjelmateknisistä syistä massa-ajona Sonetista SaSiMSiin, vaan hinnat täytyy poimia osanumero- ja eräkohtaisesti aiemmista tuontiasiakirjoista ja/tai Sonetin nimikeperustiedoista. Lisäksi aiemmin käyttöomaisuuskirjanpidossa ja sonetin varasto-osiossa 0-arvolla

50 (=poistolaskenta suoritettu) ollut materiaali hinnoitellaan SaSiMS-järjestelmässä todellisten korjauskustannusten mukaan, jolloin ilma-alushuollon todelliset kustannukset saadaan paremmin selville. Edellä esitetystä vaihto-omaisuuden arvostuksen keskeneräisyydestä johtuen ei VLLV ilmoita vaihto-omaisuuden muutosta vuoden 2007 tilinpäätöksessä. 46 Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä ,98 euroa Tacis-projektin saatavan oikaisua euroa Siekkijoen partiomajan tontti, joka on ollut Rajavartiolaitoksen taseessa, mutta joka on RVL:n päällikön päätöksellä 2865/523/ luovutettu metsähallitukselle ja jäänyt poistamatta RVL:n taseesta. Tontin arvo 2 825,56 euroa on kirjattu satunnaisten kulujen kautta pois RVL:n taseesta Valtiokonttorin maksuvapautuslain (529/80) mukaisia päätöksiä palkan takaisin maksusta neljä kappaletta yhteensä 2 573,84. vahingonkorvauksia 7 888,58 euroa ja muita maksettuja korvauksia 444,00 euroa. Vahingon korvauksia ja muita maksettuja korvauksia on maksettu alla olevan luettelon mukaisesti. Aihe Päätös Tosite Euroa Vahingonkorvaukset (61000) Rajakoiran pureman aiheuttama vahinko / Matti K-SR 2901/64/2006 1B ,00 Hiiri Ilmaisinlinjan purkamisen yhteydessä puustolle K-SR 272/64/2006 1B ,00 aiheutunut vahinko / Heikki Jokela Meripelastustehtävässä tapahtunut merivahinko, RVLE 37/64/2007 1B ,20 P/V Bogge / Helsingin meripelas- tusyhdistys Rajakoiran aiheuttama vahinko / Martti Nesterinen RVLE 506/64/2007 1B ,00 Ajoneuvovahinko / Ari Jääskö LR 522/64/2007 1B ,00 Kadonneen kellon korvaaminen / Jarno Tolvanen P-KR 746/64/2007 1B ,00 Rajakoiran pureman aiheuttama vahinko / Harri RVLE 689/64/2007 1B ,80 Saarinen Katkenneen suksisauvan korvaaminen / Elias Korvausanomus 1B ,00 Moilanen 521/64/2007 Rajakoiran autolle aiheuttaman vahingon korvaaminen K-SR 1301/64/2007 1B ,00 / Aleksei Dorofejev Kellon lasin rikkoutuminen palveluksessa / Henrik Kuulusteluptk 1B ,23 Wetterstrand 36/RjK/P-KR/2007 Pelkolan valvontakaapeloinnit hankkeessa syntynyt K-SR 1606/64/2007 1B ,00 vahinko / Juhani Laihia Virve-käsiradion löytöpalkkio / Markku Kemppinen K-SR 2319/64/2007 1B ,00 Rajakoiran aiheuttama vahinko / Marika Parmonen KR 1105/64/2007 1B ,99 Rajakoiran pureman aiheuttama vahinko / Olli SLMV 1323/64/2007 1B ,00 Visuri Ajoneuvovahinko / Avain Vaunu Oy Asiasta ei vielä päätöstä 1B ,28 Terveystarkastuksesta johtuneet sairaanhoitokulut RVLE 1302/64/2007 1B ,08 / Pihla Keto Räjäytystyössä puustolle aiheutettu vahinko / K-SR 2995/64/2007 1B ,00 Kari Ruti Vahingonkorvaukset yhteensä 7 888,58 Muut maksetut korvaukset (61090) Käräjäoikeus- ja perinnän peruutuskulut / Perintätoimistö P. Lappalainen Ky Lasku docid B ,00

51 47 Virkamatkan yhteydessä turmeltuneiden siviilivarusteiden RVLE 355/43/2007 1B ,00 korvaaminen / Esa Asikainen Muut maksetut korvaukset yhteensä 444,00 YHTEENSÄ 8 332,58 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A 21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy tulosneuvotteluissa Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU-hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU-hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle.

52 48 Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu pysyväisohje RVLPAK A 22. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinnan ja pakkokeinojen käytön valvonta, sotilaskurinpitoasiat sekä muut sisäisen tutkinnan asiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden komentajalla on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivinen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset Vuosi 2007 oli nykymuotoisen laillisuusvalvonnan ensimmäinen, joten vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. Toiminnasta voidaan kuitenkin tehdä se johtopäätös, että samalla kun Rajavartiolaitoksen sisäistä valvontaa on kaikilla tasoilla terävöitetty, on laillisuusvalvonta täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Vuonna 2008 toimintaa on kehitettävä henkilörekisterien valvonnan ja voimankäyttötilanteiden seurannan osalta.

53 49 Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2007: Tarkastava osasto RVLpääll Henkos Henkos Aihe Yleistarkastus (strategian toimeenpano, lakiuudistuksen toimeenpano, henkilöstövoimavarat) Uusiutuneen lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien asioiden tarkastaminen SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Tarkastuksen kohde LSMV SLMV RMVK SLMV LSMV K-SR P-KR KR LR RMVK VLLV Henkos RVLPJ maksuperusteiden tarkastus K-SR Palke/Joensuu, Rovaniemi P-KR SLMV LSMV Henkos Arkistotoimen tarkastukset SLMV Rmos Rmos Rmos Tilanteenseurantajärjestelmän toimivuus ja riskianalyysi; kohteet, raportointi, liittyminen operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen. Operatiivisten tietojärjestelmien toimivuus, kehitystarpeet sekä lakimääräisten velvoitteiden noudattaminen henkilörekistereiden osalta. Rajavalvonnan ja muiden valvontatehtävien sekä rikostorjunnan ja PTR-yhteistoiminnan järjestelyt uudistuneen lainsäädännön puitteissa. Kriisin ajan operatiivisten valmiussuunnitelmien tarkastaminen. RMVK LSMV K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VLLV RMVK K-SR SLMV P-KR KR LR LSMV Hallintoyksiköt

54 50 Tarkastava osasto Rmos Aihe Varusmieskoulutuksen vastaavuus rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien uusiin operatiivisiin vaatimuksiin. Tarkastuksen kohde RMVK P-KR LR Rmos Yhdyshenkilötoiminnan tarkastus Peking Rmos Meriturvallisuusjärjestelmän toimeenpano SLMV LSMV K-SR Rmos Meripelastustoimen tarkastus SLMV Oikos/Rmos Teknos Rajavalvonnan ja muiden valvontatehtävien sekä rikostorjunnan ja PTR-yhteistoiminnan järjestelyt uudistuneen lainsäädännön puitteissa. Lisäksi tarkastetaan henkilörekistereitä ja niiden käyttöä. LSMV:n tarkastuksen yhteydessä myös alusöljypäästöjen maksuseuraamusmenettelyn tarkastus Materiaalihallinnon tarkastus. Hankintojen toteuma ja hankintamenettelyn lainmukaisuus sekä vakuuksien pätevyys. LSMV SLMV P-KR LR LSMV VLLV Teknos Tietoliikenneyhteydet ja MOTVJ SLMV Teknos Tarkastava osasto Ohjelmistot, laitteistoarkkitehtuuri, atk-toiminnan järjestelyt, määrärahasuunnittelu ja tietoturvallisuus Aihe KR SLMV Tarkastuksen kohde Teknos Teknos Ohjelmistot, laitteistoarkkitehtuuri, atk-toiminnan järjestelyt, määrärahasuunnittelu ja tietoturvallisuus Alusteknillisen ylläpitotoiminnan tarkastus erityisesti vartiolaivojen ja apuveneiden osalta VLLV LSMV Teknos Styks Styks Kiinteistötoimen yleistarkastus. Kiinteistötietojärjestelmien käyttö toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Kiinteistöjen hallinnansiirron valmistelu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, sisäisen valvonnan sekä taloushallinnon tarkastus. SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) LSMV KR LR VLLV LR SLMV Palke/Joensuu

55 51 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt ja rajavartiolaitoksen esikunnan osastot tekivät vuonna 2007 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arvioinnin VM:n suosittelemalla COSO- ERM-mallilla ja se oli jaoteltu seuraaviin alaryhmiin: sisäinen toimintaympäristö, tavoitteiden asettaminen, riskien tunnistaminen ja arviointi, valvontatoimenpiteet ja seuranta sekä tilivelvollisuuden raportointi. Sisäisen valvonnan arviointi RVL Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi Sisäinen toimintaympäristö 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoitteiden asettaminen Sarja1 Valvontatoimenpiteet Riskien tunnistaminen ja arviointi Sisäinen toimintaympäristö 3,4 3,3 Tavoitteiden asettaminen 3,3 3,4 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,2 3,3 Valvontatoimenpiteet 3,3 3,2 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 3,3 3,4 Kuva Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Hallintoyksiköiden tekemissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu muuta merkittävää riskiä kuin tilastojärjestelmän luotettavuus sekä sen valvontatoimien riittävyys tuottaa toimintakertomukseen ja suunnittelun tueksi oikeaa ja riittävää tietoa. Vuoden 2006 toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan arvioinnissa kiinnitettiin huomiota samaan asiaan ja kehittämistoimina oli tuolloin tilastojärjestelmän ohjeistuksen yhtenäistäminen ja parantaminen sekä valvonta ja tarkastustoimenpiteiden lisääminen. Puutteen korjaaminen ei ole edennyt kaikilta osin toivotulla tavalla. Muun muassa poliisin tulostietojärjestelmään syntyvä Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatilasto ei ole täysin yhtenevä Rajavartiolaitoksen tilastojärjestelmän vaatimien rikostorjuntatilastojen kanssa. Ohjeistuksesta huolimatta rikostorjuntatilastoja ei ole saatu syötettyä täysin luotettavasti käsin rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään.

56 52 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Tehdyt sisäisen valvonnan arvioinnit perustuvat valtiovarainministeriön suositukseen valtionhallinnon hyväksi käytännöksi. Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti ja ne täyttävät toiminnalle asetetut tavoitteet. Toiminnan tilastotietojen keruun luotettavuutta parannetaan kehittämällä eri lähdejärjestelmistä kerättävän tilastotiedon yhtenevyyttä sekä siirtymällä tilastojen manuaalisesta syötöstä sähköiseen tiedon siirtoon. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana tuli ilmi yksi rajavartiolaitoksen varoihin tai omaisuuteen kohdistunut väärinkäytös, jossa virkamiehen todettiin kavaltaneen takavarikossa olleita varoja. Virkamies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin viralta pantavaksi. Tuomio ei ole lainvoimainen.

57 53 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2007 lopussa ( ) rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 6 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 32 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2006 lopun tilanteesta (3 008 hlöä) laski vuoden 2007 aikana 43 henkilöllä (-1,4 %) henkilöön. Vuoden 2007 aikana upseereiden lukumäärä kasvoi vuoden 2006 tapaan 17 henkilöllä, kun taas muiden henkilöstöryhmien lukumäärät vähenivät; raja- ja merivartijoiden määrä 7 henkilöllä, opistoupseereiden määrä 36 henkilöllä, erikoisupseereiden määrä 4 henkilöllä sekä siviileiden määrä 15 henkilöllä vuoden 2006 loppuun verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit 32 Määräaikainen virkasuhde 6 Työllisyysvaroin palkatut Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön kokonaismäärän vähentyminen vuoden 2007 aikana on kohdistunut tasaisesti kaikkiin rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin Kaakkois-Suomen rajavartiostoa ja Raja- ja merivartiokoulua lukuun ottamatta, joiden vahvuus on jonkin verran lisääntynyt. Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset näkyvät opistoupseerien määrän vähenemisenä luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit ovat näkyneet rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen.

58 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen vakituisesta henkilöstöstä 88,3 % on miehiä ja 11,7 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾ (71,7 %). Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan Miehet Naiset Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijan virkaan vuonna Upseerin ja opistoupseerin virkaan ensimmäiset naiset nimitettiin vuonna Vuoden 2007 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kolme (3) naista upseerin virassa, kaksi (2) naista opistoupseerin viroissa sekä 52 naista raja- tai merivartijan virassa. Kaikista sotilasviran haltijoista naisia on 2,3 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2007 rajavartiolaitoksen henkilöstö tuotti (3 042/2006) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 93 henkilötyövuotta (-3,1 %). Henkilötyövuosien vähentyminen on seurausta opistoupseerien ja siviilien määrän vähentymisellä, vaikka kaikissa muissakin henkilöstöryhmissä upseereita lukuun ottamatta on tapahtunut tasaista vähentymistä. Henkilötyövuosien määrä ,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6-0,1 1,2 0,2-2,9-3,

59 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,9 % (210 hlöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) Vuoden aikana rekrytoitiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 106 henkilöä. Rekrytoinnin pääpaino kohdistui Kaakkois-Suomen rajavartiostoon (65 hlöä) ja Suomenlahden merivartiostoon (20 hlöä). Vuoden 2006 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus oli 3,5 %. 1.5 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2006 oli 77,5 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Nousu johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan vähenemisestä. Rajavartiolaitoksessa tehdyn vuosityöajan osuus on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on selitettävissä palkallisen henkilöstökoulutuksen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) suurella määrällä. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisestä vuodesta 2,0 prosenttiyksikköä 18,0 prosenttiin. Nousu johtuu lähinnä vuosilomiin käytetyn ajan lisääntymisestä. Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus laski edellisestä vuodesta 3,0 prosenttiyksikköä 4,0 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 117 henkilötyövuotta. Koulutukseen käytetyn ajan vähentyminen johtuu raja- ja merivartijan peruskoulutuksen vähentymisestä. Ylityökorvausperusteisia töitä tehtiin edellisten vuosien tasoisesti. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylityökorvausten määrä on 1,4 % (= 43 htv). Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,6 %, mikä on hieman edellistä vuotta enemmän. Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen määrä 0,3 % vastaa aiempien vuosien tasoa.

60 % 80 % Työajankäytön kehittyminen 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 17,8 16,4 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 7,3 6,9 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 74,8 76,6 20 % 0 % Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika 2. HENKILÖSTÖN LAATU 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (37,8 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (44,6 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (36,9 vuotta) korkeampi. Naisista 57 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 26 %. Suurin osa henkilöstöstä (19 %) on viime vuoden tapaan ikäluokassa Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 41,4 % ja yli 45-vuotiaiden osuus 29,3 %. Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 36,3 vuotta (-0,6), opistoupseerit 41,8 vuotta (+1,2), erikoisupseerit 45,9 vuotta (+1,7), rajavartijat 33,7 vuotta (+1,3), merivartijat 46,7 vuotta (+1,0) sekä siviilit 47,3 vuotta (-0,1) Henkilöstön ikärakenne

61 Naisten ikärakenne on epätasapainoinen nuorempien ikäluokkien pienen osuuden johdosta. Ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä, Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesti rekrytoinnista johtuen. 57 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Naiset Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko 1,5-8 määräytyy seuraavasti: 1,5 = perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakoulututkinto, 7 = ylempi korkeakoulututkinto ja 8 = tutkijakoulutus. Koulutustasoindeksi 8,0 7,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,4 5,1 3,3 4,0 3,8 3,0 2,0 1,0 0,0 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi 3,8 kuvaa hyvin rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämää koulutusvaatimusta, koska pääosaan ammattiosaamista vaativista tehtävistä (esimerkiksi raja- ja merivartijan tehtävät) edellytetään keskiasteen koulutusta. Toisaalta organisaatiosta puuttuu toistaiseksi kokonaan tutkijakoulutusta edellyttävät tehtävät.

62 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 75,0 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on noin 2,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,23. Vuonna 2006 keskiarvo oli 4,21. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavartiomiestä eli 81,8 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 79,7 %, joten parannusta tapahtui 2,1 prosenttiyksikköä. Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus % 20 34,0 34,4 27,7 26,8 19,4 19,5 13,5 12,6 32,4 33,1 24,3 23,8 21,9 15,1 16,0 35,2 22,6 20,3 17,3 18, ,2 6,6 6,0 6,5 6,6 0,3 0,1 0,3 0,2 0, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 66,0 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuoden 2006 tasosta (64,2 %) tapahtui parannusta 1,8 prosenttiyksikköä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 3,98, joten tavoite (hyvä 4,0) käytännöllisesti katsoen saavutettiin. Vuoden 2006 keskiarvio oli 3,96, Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä eli 83,8 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2006 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 82,0, joten parannusta tapahtui 2,8 prosenttiyksikön verran.

63 59 Rajavartiomiesten fyysinen kunto 30 27,1 26,6 % ,6 21,3 21,9 21,3 16,1 15,4 10,0 10,8 23,2 23,1 17,8 17,0 13,7 23,9 23,6 22,2 22,3 20,1 18,1 18,0 16,2 12,7 12,8 3,9 4,0 5,1 5,1 5, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Sairauspäivien määrän kasvusta (4,2 %) huolimatta poissaolopäivien määrä on alempi kuin vuosina Vuoden 2007 kasvu johtui lähinnä pitkien (yli 60 vrk) poissaolojen määrän noususta. Edellä mainitusta syystä johtuen sairaustapausten määrä väheni 2,7 %. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi henkilölle (78,2 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 4,0 vuorokautta ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,7 vuorokautta Sairauspäivien jakaantuminen yli 180

64 Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 9,9 %, johtuen pitkien (yli 60 vrk) poissaolojen määrän vähentymisestä. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä on 2000-luvulla vaihdellut työpäivän välillä. Tapaturmatapauksia oli 177 kappaletta kohdentuen 134 henkilöön ja keskimääräinen poissaolon pituus oli 12,5 vuorokauden pituinen Tapaturmapäivien jakaantuminen yli 180

65 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2007 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 95,9 % (hallintoyksiköittäin 87,9-97,9 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 88,9 % (hallintoyksiköittäin 86,3-89,9 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaisen ja hyvän työkykyindeksin yhteenlaskettu osuus on 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Vuosina kohtalaisten ja huonojen työkykyindeksien osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan, mutta erinomaisten työkykyindeksien osuus on vähentynyt 3,4 ja hyvien kasvanut 4,0 prosenttiyksikköä. Osan tästä siirtymästä voi selittää vastausprosentin selvä kasvu. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. RVL:n TYÖKYKYINDEKSI % 50 % 40 % 30 % 20 % 47,2 % 41,7 % % 0 % 9,7 % 1,4 % Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono 2.6 Työilmapiiri Työilmapiirikyselyä ei suoritettu vuoden 2007 aikana. Seuraava kysely tehdään vuoden 2008 aikana valtiovarainministeriön VM-Baro - henkilöstökyselyjärjestelmällä, jolloin kyselyn tuloksia voidaan paremmin verrata muiden organisaatioiden tuloksiin.

66 62 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 155,5 M, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna euroa. Työvoimakustannusten 3,3 % nousuun vaikuttivat virkaehtosopimusten sopimuskorotukset ja palkkausjärjestelmän liukumat. Henkilöstön palkkaukseen käytetyn palkkasumman (työajan palkat ja välilliset palkat) osuus työvoimakustannuksista oli 73,0 % eli 113,6 M. Tehdyn työajan palkkojen (tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika) 88,3 M :n osuus palkkasummasta nousi 77,8 %:iin lähinnä koulutukseen käytetyn työajan vähentymisestä johtuen. Tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista on 56,8 %. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) 25,2 M :n osuus palkkasummasta pieneni edellä mainitun koulutusajan vähenemisestä johtuen 22,2 %:iin. Sosiaaliturvamenojen (sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) 37,6 M :n osuus työvoimakustannuksista väheni 24,2 %:iin. Puolen prosenttiyksikön lasku edellisten vuosien tasosta johtui työnantajan sosiaaliturvamaksun alenemisesta. Muiden välillisten kustannusten (virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali) 4,2 M :n osuus työvoimakustannuksista säilyi ennallaan 2,7 %:ssa. Kaikkien välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset) 67,2 M :n osuus työvoimakustannuksista on 43,2 %, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtuu sosiaaliturvamenojen ja muiden välillisten kustannusten hienoisesta laskusta. Työvoimakustannusten kehitys Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset

67 63 ALLEKIRJOITUKSET Toimintakertomus on käsitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Rajavartiolaitoksen vuoden 2007 toimintakertomus on hyväksytty. Helsingissä. päivänä maaliskuuta 2008 Rajavartiolaitoksen päällikkö Vara-amiraali Jaakko Smolander Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sijainen Prikaatikenraali Mikko Kirjavainen

68 64 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 250 TOIMINTAMENOT [milj. ] Ko vuoden hintatasossa (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Enn 2003 Enn 2004 Enn 2005 Enn 2006 Enn 2007 Rajatarkastukset Rajavalvonta (ml. kansainväl. toiminta) OPERATIIVINEN TOIMINTA YHT. 52,7% 53,2% 53,6% 54,0% 60,0% Rajavalvonta (ml. kansainväl. toiminta) 29,2% 29,0% 27,9% 27,6% 29,4% Rajatarkastukset 20,3% 20,9% 22,4% 23,3% 24,1% Rikostorjunta 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 2,8% Meri- ja muu pelastustoimi 0,8% 0,8% 0,9% 1,1% 1,5% Sotilaallinen maanpuolustus 2,4% 2,5% 2,4% 2,1% 2,1% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 47,3% 46,8% 46,4% 46,0% 40,0% Henkilöstön koulutus 12,9% 12,9% 12,8% 12,2% 8,1% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,9% 17,0% 17,1% 17,5% 19,0% Materiaalihallinto 13,3% 12,9% 12,8% 12,8% 9,8% Muonitus 4,0% 3,8% 3,7% 3,5% 3,1% Varastopalvelut 0,9% 0,8% 0,8% 0,8% 1,0% Taisteluväline 0,5% 0,4% 0,4% 0,4% 0,2% Ilma-alushuolto 1,5% 1,5% 1,5% 1,4% 0,9% Alushuolto 2,0% 2,0% 2,1% 2,1% 1,7% Kuljetusvälinehuolto 1,4% 1,2% 1,2% 1,1% 0,5% Valvontalaite ja tietoliikenne 1,8% 1,8% 1,9% 1,9% 1,3% Tietotekniikka 1,1% 1,2% 1,3% 1,4% 1,1% Kiinteistöhallinto 4,2% 3,9% 3,7% 3,5% 3,1% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

69 65 TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2007 [tuntia] tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta (ml. kansainväl. toiminta) Meri- ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastukset Sotilaallinen maanpuolustus 2007 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta (ml. kansainväl. toiminta) 50,7% 51,2% 51,0% 47,7% 50,0% 49,4% 48,6% 48,5% 48,4% 49,1% 49,2% 44,7% 49,1% Rajatarkastukset 39,1% 38,3% 38,1% 41,5% 38,3% 39,8% 42,0% 41,0% 40,8% 39,8% 39,0% 46,3% 40,3% Rikostorjunta 4,2% 4,5% 4,5% 4,5% 4,8% 4,7% 4,1% 5,2% 5,2% 4,2% 5,6% 4,4% 4,7% Meri- ja muu pelastustoimi 2,1% 2,2% 2,3% 2,5% 2,8% 2,2% 2,4% 2,5% 2,8% 3,0% 2,5% 1,8% 2,4% Sotilaallinen maanpuolustus 4,0% 3,8% 4,1% 3,8% 4,2% 3,9% 2,9% 2,8% 2,8% 3,9% 3,7% 2,8% 3,6% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

70 66 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] SLMV LSMV

71 67 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

72 68 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

73 69 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

74 70 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] TARKASTUKSET K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Lajeittain [kpl] Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tarkastukset Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen

75 71 2. Jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] JATKOTOIMENPITEET K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Seuraamuksittain [kpl] R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS

76 72 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne [kpl] Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] Lentoliikenne [kpl]

77 73 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI SATAMAT KITTILÄ KUUSAMO FÄRJSUNDET KEMI-TORNIO 212 ECKERÖ PORI RAUMA OULUNSALO LR HELSINKI KOTKA LOVIISA KIRKKONUMMI TURKU ROVANIEMI NAANTALI MAARIAN HAMINA UUSIKAUPUNKI KALAJOKI KASKINEN KEMI KEMIÖN SATAMA 2 (MJÖSUND) TAALINTEHTAAN 12 SATAMA KRUUNUPYY SALON SATAMA 5 KOKKOLA KRISTIINAN- VAASA KAUPUNKI PLMV OULU PIETARSAARI RAAHE TORNIO VAASA SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA YHTEENSÄ KR K-SR KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA LOVIISA VAALIMAA MAARIANHAMINA NAUVO KOTKA HURPPU HELSINKI 2006 ORRENGRUND 2007 PIRTTISAARI HURPPUSTORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR PORKKALA KOTKA HANKO 1 BÅGASKÄR SLMV1 881 HANKO UTÖ HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI GLOSHOLMA SUOMENLINNA PORKKALA JUSSARÖ NAUVO MAARIANHAMINA KÖKAR HIITTINEN YHTEENSÄ KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA HKI-HERNESAARI MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

78 74 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO IVALO ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ KARESUVANTO LR PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA NÄÄTÄMÖ NUORGAM UTSJOKI KARIGASNIEMI KIVILOMPOLO KILPISJÄRVI KARESUVANTO MUONIO KOLARI PELLO AAVASAKSA TORNIO YHTEENSÄ KOLARI ROVANIEMI TORNIO RÖYTTÄ PELLO KUUSAMO KEMI-TORNIO MERIVARTIOASEMAT KALAJOKI KOKKOLA VIRPINIEMI OULUNSALO KR KAJAANI HAAPASAARI BOISTÖ SUOMEN- LINNA M-HAMINA NAUVO STORKLUBB ENSKÄR PIETARSAARI KRUUNUPYY YHTEENSÄ VALLGRUND VAASA P-KR JOENSUU LSMV KUMMELGRUND MERIKARVIA SUSILUOTO NAANTALI ECKERÖ TURKU ENSKÄR MAARIANHAMINA NAUVO STORKLUBB KÖKAR HANKO UTÖ LAPPEENRANTA SLMV K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR SATAMAT HELSINKI TURKU ECKERÖ M-HAMINA LÅNGNÄS VAASA KEMI YHTEENSÄ LENTOASEMAT KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO KEMI-TORNIO HKI-VANTAA TURKU M-HAMINA OULU KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

79 75 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET 1. Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI AJON.LAKI MUU ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI AJON.LAKI MUU YHTEENSÄ Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET YHTEENSÄ Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM YHTEENSÄ RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.

80 76 RIKOSTORJUNTA ESITUTKINTAAN TULLEET TAPAUKSET VARTIOSTOITTAIN Muut Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Väärennysrikokset Laittoman maahantulon järjestäminen Rattijuopumus Vesiliikennejuopumus Ihmiskauppa Alueloukkaus Valtionrajarikokset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Muut Yhteensä

81 77 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

82 78 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 %

83 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 79 KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL Reserviläiset RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV 800 RMVK VLLV RVL