RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta JAKELU A + F + H + RVLpääll + RVLappääll + Kompassi+ Netra Styks (10) Sisäasiainministeri Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt (7) SM, talousyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Ylitarkastaja Mika Limola) Valtiokonttori (2) VM (Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale) 110/JTO,JI,KVÄ,RT,ym

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 8 RAJOJEN VALVONTA... 8 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 8 Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SISÄISET TOIMINNOT Teknillinen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Alusala Ympäristöriskien hallinta Viestintä YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA ARVIO TOIMINNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOVAIKUTUKSISTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN TYÖTURVALLISUUS HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työilmapiiri Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Työkyky TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE... 48

4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUDET TUOTTO JA KULULASKELMA TASE MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET SISÄINEN VALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA OPERATIIVINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset Työajankäyttö RAJOJEN VALVONTA Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Kiinteä valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Pelastus- ja avustussuoritteet Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen Onnettomuuksien syyt merialueella SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Koulutusvuorokaudet... 74

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Prkenr P KOSTAMOVAARA RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos A-P KOIVISTO STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev T KAAKINEN SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev V HUUSKONEN P-KR Komentaja Ev O LAMPINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 1. JOHDON KATSAUS Euroopan unionin rajaturvallisuuden merkittävin haaste on Välimeren alueen epävakaa tilanne. Laittoman maahantulon merkittävimmät reitit Eurooppaan ovat Kreikan ja Turkin maarajalla sekä Pohjois-Afrikasta Välimeren ylitse Italiaan, Kreikkaan ja Maltalle. Vuonna 2011 Eurooppaan arvioidaan saapuneen alueelta noin laitonta maahantulijaa. Välimeren rajaturvallisuustilanteessa ei arvioida tapahtuvan merkittävää parantumista vuoden 2012 aikana. Rajaturvallisuustilanne Suomen rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt vakaana. Schengen ulkorajan rajanylityspaikoilla havaittu laittoman maahantulon määrä kasvoi vuodesta Sisärajoilla havaittujen tapausten määrä pysyi ennallaan. Maastorajoilla tilanne oli rauhallinen. Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä laittoman maahantulon riskilentoina olivat erityisesti Turkin ja Venäjän lennot. Kolmansista maista saapuvien transit-lentojen viisumivapauden hyväksikäyttö on jatkunut. Itärajalla havaitut uudet laittoman maahantulon ilmiöt, kuten Keski- ja Länsi-Afrikan maiden kansalaisten laittoman maahantulon yritykset, koskevat koko EU:n Venäjän vastaista rajaa. Rajaliikenteen kasvu jatkui ennätyksellisen voimakkaana. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 14,7 milj. matkustajaa, mikä on 2,6 milj. enemmän, kuin vuonna Itärajan osuus tästä oli 10,6 milj. matkustajaa. Rajanylitysliikenne kasvoi kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla yhteensä noin 22 prosenttia ja Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä noin 27 prosenttia. Syinä liikenteen kasvuun olivat muun muassa Venäjän talouskasvun piristyminen ja tullisäädösten muuttuminen, ostosmatkailun suosion kasvu sekä Suomen joustava viisumipolitiikka. Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro-juna toi selvää kasvua myös junaliikenteeseen. Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi noin 10 prosenttia. Helsinki - Pietari laivareitillä rajanylitysliikenne kasvoi merkittävästi. Vuonna 2012 kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana erityisesti itärajalla ja satamien liikenteessä. Itärajan rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja henkilöstövoimavaroja ei ole voitu kehittää rajaliikenteen kasvun edellyttämällä tavalla. Tästä syystä rajatarkastusten laatu sekä rajaliikenteen sujuvuus heikkenivät. Rajavartiolaitoksen voimavarojen väheneminen näkyi myös rajojen valvonnassa toiminnan laadun heikkenemisenä. Kaikkia luvattomia rajanylityksiä ei havaittu riittävän ajoissa. Myös rikostorjunnan laadussa tapahtui heikentymistä, kun rikosten selvitysajat kasvoivat. EU:n Schengen arvioinnissa Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä todettiin korkeatasoiseksi sekä Schengenin säännöstön vaatimukset täyttäväksi. Erityisen hyväksi arvioitiin viranomaisyhteistyö, riskianalyysijärjestelmä, laittoman maahantulon rikostorjuntajärjestelyt, Rajavartiolaitoksen ja Tullin yhteistoiminta rajanylityspaikoilla sekä Rajavartiolaitoksen koulutusjärjestelmä. Meripelastustapahtumien määrä oli neljättä vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Eräänä selityksenä ilmiölle on aktiivinen valistustyö. Meripelastustoimen viranomaisyhteistyössä keskityttiin suur- ja monialaonnettomuuksien edellyttämien uhkakuvien mukaisten toimenpiteiden kehittämiseen. Kansainvälinen merenkulkujärjestön (IMO) auditoinnissa Suomen meripelastusjärjestelyt todettiin erittäin toimiviksi sekä tehokkaalla ja esimerkillisellä tavalla järjestetyiksi. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Rajajoukkojen valmius ja koulutustaso kehittyivät toimintavuoden aikana. Vuonna 2011 käynnistettiin rajavartiolainsäädännön vuoden 2005 kokonaisuudistuksen täytäntöönpanon arvioinnin toisen vaiheen esiselvityshanke toimintaympäristön säädösmuutostarpeiden kartoittamiseksi. Tavoitteena on, että varsinainen lainsäädäntöhanke asetetaan kesällä 2012 ja että säädösmuutokset tulevat voimaan lukien.

7 3 Rajavartiolaitoksella on käynnissä laaja vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelma. Vuonna 2008 aloitettu hanke yksimoottoristen helikopterien korvaamiseksi päätettiin ja Rajavartiolaitos otti käyttöön neljä uutta helikopteria. Vuonna 2008 käynnistynyt partiovenehanke on edennyt aikataulun mukaisesti, 2011 vastaanotettiin neljä uutta partiovenettä. Partioveneiden toimitus jatkuu vuoteen Rajavartiolaitos on valmistellut hanketta kaksimoottorisen AB 412- helikopterikaluston korvaamiseksi uudella helikopterikalustolla. Dornier-lentokoneiden valvontatekniikan uudistuksen toinen vaihe on käynnissä. Molemmista koneista korvataan vanhentunut tutka- ja kamerajärjestelmä vuoden 2012 aikana. Rajavartiolaitos teki sopimuksen monitoimisen ulkovartiolaivan hankinnasta. Alus parantaa merkittävästi monialaisten merellisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja hallintaa Itämerellä. Alus otetaan käyttöön vuonna Rajavartiolaitos on jatkanut rajatarkastusten asteittaista automatisointia. Helsinki-Vantaan lentoaseman automaattista rajatarkastuslinjastoa laajennettiin 25 ja Vaalimaalla 5 automaattiin. Sisäasianministeriön asettama Viranomaisten venekalustotyöryhmä (VIVE) käynnisti toimintansa. Työryhmän tehtävänä on varmistaa merialueella toimivien viranomaisten vene- ja aluskaluston suorituskykyjen yhteensovittamista, edistää yhteistoiminnan sopimusjärjestelyjä sekä määrittää viranomaisvenekaluston yhteinen tavoitetila. Kansainvälisen toiminnan keskeisimmät toimintamuodot ovat olleet viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa sekä aktiivinen osallistuminen EU:n rakenteissa yhdennetyn ulkorajavalvonnan kehittämiseen. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin mukaisesti yhteyksiä myös EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Vuoden aikana käynnistettiin Turkissa EU:n Twinning-hanke. Hankkeella tuetaan Turkin rajoilla toimivien viranomaisten kehitystä kohti EU-standardeja. Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan kehittämistä tukeva MARSUNO-hanke (Maritime Surveillance in the Northern Sea Basin) päättyi vuoden 2011 lopulla. Siihen osallistui 24 viranomaistahoa yhdeksästä Itämeren alueen valtiosta. Rajavartiolaitoksen panos pilottihankkeessa oli merkittävä. Hankkeen loppupäätelmissä tuotiin esille, että yhteistyötä tulisi kehittää olemassa olevia järjestelyjä hyödyntäen. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kehitystyö jatkui tiiviinä. Rajaturvallisuusvirasto Frontexia koskeva uudistettu asetus astui voimaan joulukuussa. Asetusmuutoksen myötä viraston mahdollisuudet jäsenmaiden operatiivisen yhteistyön koordinointiin tehostuvat. Komissio antoi myös ehdotuksensa eurooppalaisen ulkorajojenvalvontajärjestelmän perustamisesta (EU- ROSUR). Jäsenmaiden kansallisissa koordinaatiokeskuksissa ja Frontex:ssa ylläpidettävä eurooppalainen tilannekuva tiivistää tietojen vaihtoa ja tehostaa EU:n ulkorajojen valvontaa. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna Komission Smart Borders aloitteen tavoitteena on rajanylitysliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Aloite sisältää ajatuksen eurooppalaisen rajanylitysjärjestelmän (Entry/Exit) luomisesta sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta. Toteutuessaan Smart Borders aloitteella voitaisiin vaikuttaa kasvavan rajanylitysliikenteen haasteisiin sekä mahdollistettaisiin automatisoitujen rajatarkastusten nykyistä laajempi käyttö. Hankkeilla on merkittäviä rajaturvallisuustilannetta parantavia vaikutuksia sekä kansallisella, että yhteisötasolla. Rajavartiolaitoksen taloudellinen tilanne vuonna 2011 oli hyvä. Rajavartiolaitos toimeenpanee kehyspäätöksen vähentämällä vuoden 2011 tasosta noin 160 henkilötyövuoden panoksen vuoteen 2016 mennessä. Tämä vähennys voi jatkossa edelleen heikentää rajaturvallisuustilannetta maasto- ja merirajoilla. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristö ja tulevaisuudennäkymät ovat haastavat. Kasvava rajaliikenne ja alusliikenne lisäävät Rajavartiolaitoksen tehtäviä. Uuden suorituskykyisemmän helikopteri- ja vartiolaivakaluston käyttöönotto kasvattaa käyttöja ylläpitokustannuksia ja yleinen kustannustason nousu leikkaa toimintamenomäärärahan ostovoimaa. Hallituksen kehyspäätös vähentää Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin määrärahaa noin 9 milj. euroa kehyskaudella. Kustannustason nousun vaikutus on myös noin 9 milj. euroa. Yhteensä tämä tarkoittaa ainakin 18 milj. euron vähennystä muiden toimintamenojen ostovoimaan. Rajavartiolaitos on käynnistänyt toimenpiteiden suunnittelun, joilla pyritään

8 kattamaan muista syistä kuin rajanylitysliikenteen kasvusta aiheutuvat kustannuspaineet. Arvioitua rajaliikenteen kasvua ei ole mahdollista hallita ilman lisävoimavaroja. Ilman lisävoimavaroja ja rajanylityspaikkojen kehittämistä liikenteen sujuvuus ja rajatarkastusten laatu tulevat jatkossa heikkenemään. 4

9 5 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaistunnusluku pysyi vuoden 2010 tasolla. Tämän aiheutti parantunut kustannusvaikuttavuus. Kustannusvaikuttavuuden parantuminen aiheutui painotettujen suoritteiden määrän kustannuksia nopeammasta kasvusta. Rajavartiolaitos tuotti suhteellisesti enemmän suoritteita pienemmällä taloudellisella panostuksella. Vaikuttavuuden tunnusluku sitä vastoin laski. Tärkeimmät syyt olivat rajaturvallisuuden ylläpitoon kuuluvien rajatarkastusten laadun heikkeneminen sekä rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen heikkeneminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta: Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sujuvan rajaliikenteenvarmistaminen Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille Merellisen turvallisuuden lisääminen Sotilaallisen maanpuolustukseen osallistuminen Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden osatekijän tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku.

10 Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen 4,3 4,1 4,3 3,9 (1-5) Yhdysmiesten toiminnan perusteella estetyt 5,0 5,0 4,1 5,0 luvattomat maahantulot (1-5) Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta 4,0 4,0 4,1 3,9 (1-5) Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudet- tomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,00 % 100,00 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,0 Rajatarkastusten laatu (%) 98,1 % 97,6 98,9 % 96,0 % Rajatapahtumien estäminen (%) 95 % 89 % 98 % 83 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 88 % 89 % 94 % 75 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,02 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,1 Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kokonaistunnusluku laski. Syynä tähän olivat rajatarkastusten laadun heikkeneminen ja rajatapahtumien estämis- ja paljastamisprosentin lasku. Molempiin syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset, joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa joko lainkaan tai asetetussa määräajassa. Kyselytutkimuksella selvitetty kansalaisten kokemus rajaturvallisuuden tasosta parani. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöt Kiinassa ja Intiassa ovat omalla toiminnallaan vuoden 2011 aikaan estäneet useiden satojen laitonta maahantuloa yrittävän pääsyn Suomeen ja/tai Schengen alueelle. Kyseisistä maista pyritään hankkimaan Suomen ja muiden Schengen maiden viisumeita väärin perustein muun muassa erilaisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien sekä kauppatoiminnan kautta. Venäjällä toimivat yhdyshenkilöt ovat estäneet useiden tuhansien laittomien maahantulijoiden ja mahdollisten rikoksiin syyllistyvien viisuminmyönnön tehdessään tiivistä yhteistyötä ulkoasiainministeriön virkamiesten kanssa. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminta on vuosien aikana osoittanut erinomaisen kustannustehokkuutensa laittoman maahantulon ja rajat ylittävän monialarikollisuuden ennakkotorjunnassa. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut ottaneensa vuoden 2011 aikana kiinni noin 200 laittoman maahantulon yrittäjää, mikä on hieman enemmän kuin vuoden 2010 aikana, jolloin Venäjän rajavartiopalvelu ilmoitti ottaneensa kiinni yli sata laittoman maahantulon yrittäjää. Toisaalta saatujen havaintojen mukaan laittoman maahantulon paine on siirtynyt Suomen rajalta etelämmäksi erityisesti Baltian maiden ja Puolan vastaisille rajoille Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 4,5 4,5 4,6 4,3 (1-5) Rajatarkastusten sujuvuus (min) Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,1 Kasvava henkilöiden rajanylitysliikenne on ruuhkaantunut itärajan suurilla rajanylityspaikoilla. Näin tapahtui lähes säännönmukaisesti viikonloppuisin ja venäläisten vapaapäivinä. Tämä näkyy rajatarkastusten sujuvuuden hidastumisena, mikä heikentää sujuvan rajaliikenteen kokonaistunnuslukua. Kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien kokemus rajaliikenteen sujuvuudesta kuitenkin parani, vaikka rajatarkastuksen odotusaika kasvoi selvästi.

11 7 Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne on ollut ajoittain lievästi ruuhkautunutta viikonloppuina. Muilla rajanylityspaikoilla raskaan liikenteen jonoja ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole ollut. Kaakkoisrajalla erityisesti rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja osin henkilöstöresurssit eivät vastaa enää kasvavan liikenteen tarpeita. Tämä heikentää liikenteen sujuvuutta. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 2009 Toteuma Tavoite Toteuma ,1 4,1 3,8 4,1 4,3 3,9 3,9 3,9 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,10 % 1,04 1,05 % 1,03 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 7,92 % 7,97 8,78 % 8,09 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve 100 % 100 % 75 % 100 % (%) RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle 3,5 3,5 3,6 3,4 harvaan asutulla alueella (1-5) Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) 3,8 3,8 3,9 3,6 Rajavartiolaitoksen osallistumisen vaikuttavuus rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen viranomaispalvelujen tuottamisessa pysyi vuoden 2010 tasolla. Partioinnin kattavuus maarajalla pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2010, vaikka partioinnin tuntimäärissä jäätiin hieman asetetusta tavoitteesta. Partiotuntimäärä on laskenut itärajalla suunnitellusti, koska voimavaroja on kohdennettu mm. rajatarkastuksiin. Valvonnan kattavuutta on parantanut teknisen valvonnan määrän kasvu toimintavarmemman kaluston hankintojen ja käyttöönoton johdosta. Merialueella partioinnin kattavuuden osalta ei ole päästy tavoitteeseen. Ilma-aluspartiointia on tehty suunniteltua vähemmän. Valvonnan kattavuus oli kuitenkin parempi kuin vuonna Kyselytutkimuksella selvitetty kansalaisten ja viranomaisten näkemys Rajavartiolaitoksen merkityksestä harvaan asuttujen alueiden turvallisuudelle heikkeni hieman Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Merellisen turvallisuuden lisääminen 4,3 4,3 4,1 4,1 (1-5) Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste % 0 % (%) Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle 4,9 4,7 4,4 4,9 tavoiteajassa (1-5) Aluspäästötapausten määrä suhteessa 0,2 % 0,2 % 0,3 % 0,6 % liikennemäärän (%) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,6 3,6 3,7 3,5 Merellisen turvallisuuden lisäämisen kokonaistunnusluku laski hieman. Aluspäästötapausten määrän kasvu suhteessa liikennemäärään kasvoi, mikä heikensi kokonaistunnuslukua. Kyselytutkimuksella selvitetty meri- ja ympäristötilannekuvan laatu heikkeni hieman. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 87 prosentissa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 24 minuuttia. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönottaminen yksiköiden katselmoimisen osalta on vielä kesken.

12 8 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 2009 Toteuma Tavoite Toteuma ,5 3,6 3,7 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,0 3,1 3,6 3,4 Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,5 4,6 Koulutus (1-5) 3,4 3,7 3,7 3,9 Sotavarustus (1-5) 3,3 3,4 3,3 3,4 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen osa-alueilla tavoitteet pääosin saavutettiin. Kaikki osa-alueet sotavarustusta lukuun ottamatta paranivat vuodesta 2010, mikä nosti kokonaistunnuslukua hieman Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 226,4 240,8 238,1 239,7 Kustannusvaikuttavuusindeksi parani selväsi vuodesta Tärkein syy tähän oli painotettujen suoritteiden määrän nousu vuodesta 2010, kustannusten samalla laskiessa hiukan. Painotettujen suoritteiden määrä laski rajojen valvonnassa, mutta kasvoi kaikilla muilla osa-alueilla, erityisen voimakkaasti rajatarkastuksissa. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Merkittävin vuonna 2011 toiminnalliseen tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä oli rajanylitysliikenteen erittäin voimakas kasvu. Tuottavuus nousi tai pysyi ennallaan kaikilla muilla tulosalueilla paitsi meriturvallisuudessa ja pelastustoimessa. Taloudellisuus parani tai pysyi ennallaan kaikilla tulosalueilla. Toiminnan laatu laski selvästi rajojenvalvonnan ja rikostorjunnan osalta ja pysyi muilla tulosalueilla vuoden 2010 tasolla. Rajojen valvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti Ulkoministeriön rajaasiaintoimikunnassa ja Sisäasiainministeriön johtoryhmässä. Rajavartiolaitoksen esikunta osallistui tilannekuvatoimintoihin liittyviin valtionhallinnon kehityshankkeisiin sekä valtionhallinnon tilannekuvan tuottamiseen.

13 9 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatilanteen jyrkkiin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti koko Rajavartiolaitoksen toiminta-alueella. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Rajatilanteessa ei vuositasolla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Määräajassa havaitsematta jääneet yksittäiset luvattomat rajanylitykset heikensivät rajojenvalvonnan laatua edellisestä vuodesta. Kansainvälinen yhteistyö on toteutettu suunnitellusti. EU:n rajaturvallisuuden kehittämisessä on oltu aktiivisia ja pyritty vaikuttamaan ulkorajavalvonnan tehostamiseen sekä rajanylitysliikenteen sujuvuuden edistämiseen tähtäävien hankkeiden etenemiseen. On toteutettu tavoitteen mukaisesti. 5. Rajojen valvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti.. Rajojen valvonta on järjestetty tuottavasti ja taloudellisesti. Taloudellisuus parani vuodesta Hankkeet Toteutuminen 1. Vakiinnutetaan käyttöön operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä. Tähän liittyen kehitetään ja yhtenäistetään Rajavartiolaitoksen johtokeskusten toimintaprosesseja, kalustoa sekä tilannekuva- ja riskianalyysituotteita. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa sekä meneillään oleva Hätäkeskuslaitoksen TOTI-hanke, johon osallistutaan aktiivisesti. 2. Jatketaan rajojen valvonnan toimintatapamallin kehittämistä 3. Valmistaudutaan toimimaan HARVA-hankkeen perusteella määritettävien viranomaisten yhteisten toimintamallien mukaisesti. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä. Järjestelmä osoitti toimivuutensa ja käyttöönotto on vakiintunut. Merivartiostojen johtokeskusten johtamisprosesseja kehitettiin sovittamalla yhteen meripelastuksen johtamisjärjestelmä ja operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä. Rajavartiostoissa tilannekeskukset muutettiin johtokeskuksiksi ja niiden toimintaprosessien kehittäminen aloitettiin. Johtokeskusten toimintaa tukevan tietojärjestelmän määrittelytyö käynnistettiin. Määrittelyssä huomioitiin muut SM:n hallinnonalalla käynnissä olevat tietojärjestelmähankkeet. Joulukuussa 2011 tilattiin Tieto Finland Oy:ltä rajavalvonta- ja tilannekuvasovelluksen toteutus (RASTI). Sovelluksen tavoitteena on toimia esikuntien, johtokeskusten ja vartioasemien työkaluna rajojen valvonnan suunnittelussa, riskianalysoinnissa ja tilanteen seurannassa. RASTI -sovelluksella on monia liityntäpintoja muihin järjestelmiin (TOTI, VITJA, KIEKU, Tracknet, RVL:n omat järjestelmät). RASTI otetaan käyttöön syksyllä Rajavartiolaitos on osallistunut käynnissä oleviin Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja poliisin KEJO hankkeisiin. Ne eivät ole pelkästään tietojärjestelmähankkeita, vaan niiden tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa laajemminkin viranomaisyhteistyötä. Osana hankkeisiin osallistumista on pyritty varmistamaan niiden yhteydessä valmistuvien ja niihin liittyvien Rajavartiolaitoksen omien tietojärjestelmien yhteensopivuus. Jatkettiin rajojen valvonnan toimintatapamallin kehittämistä selvittämällä kehittämiskohteita ja määritettiin kehittämisen jatkoaikataulu. Viranomaisyhteistyötä on jatkettu aiempien vuosien tapaan. HARVA hankkeen yhteydessä pilotoituja toimintamalleja on otettu alueellisen tarpeen perusteella käyttöön tai niiden käyttöönotosta on keskusteltu yhdessä päävastuuviranomaisten kanssa. Toimintaan osallistumisen kehittäminen tapahtuu Rajavartiolaitoksen päätehtävät ja kokonaisresurssit huomioiden.

14 10 4. Kehitetään Rajavartiolaitoksen suorituskykyä tilanteiden hallinnassa. 5. Valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustamaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR -konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. 6. Johdetaan vuonna 2011 toimeenpantavan Suomen ulkorajojen Schengen tarkastuksen valmistelut rajavartiolaitoksessa. Jatkettiin valmiusjoukkueiden kehittämistä määrittämällä Rajavartiolaitoksen strategian mukaiset kehittämistoimet. Määriteltiin suorituskykyvaatimukset erityistilanteisiin varautumisen ja terrorismin torjunnan osalta laatimalla suorituskykyvaatimukset valmiusjoukkueille sekä valmiusryhmille. Vuoden 2011 aikana on osallistuttu EU:n rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) liittyvän pilottihankkeen (Eurosur Big Pilot) valmisteluun. Varsinainen pilotointivaihe alkoi joulukuussa Pilottihankkeessa Suomi yhdessä Frontexin ja viiden muun EU:n jäsenvaltion kanssa osallistuu rajaturvallisuuden kansallisten koordinaatiokeskusten (NCC) kokeilutoimintaan vuosien aikana. Pilottivaiheessa kehitetään erityisesti tiedonvaihtojärjestelmää rajatilannekuvan osalta. Pilottivaiheen kokemuksia hyödynnetään kehitettäessä varsinaista kansallista rajaturvallisuuden koordinointikeskusta (NCC). EU:n tavoitteiden mukaisesti koordinointikeskukset aloittavat toimintansa alkaen. Tarkastukset toteutettiin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 115,6 120,9 117,7 117,5 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,1 4,5 3,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 95,1 % 88,9 % 97,9 % 83,3 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 87,9 % 89,5 % 93,8 % 75,0 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,6 3,8 3,4 Partioinnin kokonaiskattavuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2010, vaikka partioinnin tuntimäärissä jäätiin hieman asetetusta tavoitteesta. Partiotuntimäärä on laskenut erityisesti itärajalla, koska henkilötyöpanosta on siirretty mm. rajatarkastuksiin. Tehostuneet partiokäytännöt ovat nostaneet tarkastusten määrää vuodesta Valvonnan kattavuutta on parantanut teknisen valvonnan määrän kasvu toimintavarmemman kaluston hankintojen ja käyttöönoton johdosta.

15 11 Rajojen valvontaan kohdentunut työpanos laski 38 henkilötyövuodella. Tuottavuus säilyi vuoden 2010 tasolla, koska painotetut suoritteet eivät henkilömäärän laskusta huolimatta vähentyneet samassa suhteessa. Taloudellisuus parani ennakoitua enemmän, koska valvonnan kattavuus suhteessa kustannuksiin parani. Kaikkia luvattomia rajanylityksiä itäisellä maarajalla ei kyetty estämään tai paljastamaan. Tästä syystä toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnusluvun tavoitetta ei saavutettu. Osittain tähän vaikutti vähentynyt henkilömäärä rajojen valvonnassa itärajalla. Tärkein tekijä on kuitenkin tapausten vähäinen määrä, jolloin yksittäiset tapaukset vaikuttavat merkittävästi tunnuslukuihin. Kyselytutkimuksella selvitetty rajatilannekuvan laatu heikkeni. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2011 tulostavoitteet Tulos 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Rajanylitysliikenne on tarkastettu Schengen-säännöstön ja kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rajatarkastusten määrä kasvoi voimakkaasti arvioitua suuremmaksi. Syynä nousuun on taloudellisen toimeliaisuuden kasvu joka on vaikuttanut yksityiseen ja liikematkustamiseen. Tullitarkastusten määrä riippuu lähinnä puutavaran tuonnista tilapäisillä rajanylityspaikoilla. Sisärajatarkastusten väliaikainen palauttamisvalmius pidettiin yllä. Matkustajien odotusajat kasvoivat selvästi edellisestä vuodesta ja ylittivät tavoiteajan. Kaakkoisrajalla rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja osin henkilöstöresurssit eivät vastaa enää kasvan liikenteen tarpeita. Tämä heikentää liikenteen sujuvuutta. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä on estetty ja paljastettu. Tuottavuus ja taloudellisuus ovat parantuneet. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita. 2. Jatketaan automaattisten rajatarkastusten kehittämistä ja laajennetaan automaattilinjastojen käyttöä. Jatketaan biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvän kiinteän ja kannettavan teknisen välineistön käyttöönottoa. Samalla kehitetään rajatarkastusprosessia päämääränä laadukkaat rajatarkastukset ja sujuva rajaliikenne. 3. Kehitetään rajatarkastusten ja rikostorjunnan kahdensuuntaista tiedonkulkua. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen, Tullin, Senaatti-kiinteistöjen ja Kaakkois-Suomen tiepiirin hanke Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämiseksi on valmiina rakennustöiden aloittamiseksi kevään 2012 aikana. Muut hankkeet etenevät suunnitellusti. Rajatarkastusten automatisointi on edennyt Helsinki-Vantaalla ja Vaalimaalla. Vuonna 2011 Helsinki-Vantaalla otettiin käyttöön 15 uutta rajatarkastusautomaattia kokonaismäärän ollessa 25. Vaalimaalla korvattiin vuonna 2009 hankitut kolme rajatarkastusautomaattia viidellä uudella laitteella. Rajatarkastusten ja rikostorjunnan välistä tiedonkulkua on parannettu.. Erillinen projekti tiedonkulun parantamiseksi toteutetaan vuoden 2012 aikana.

16 12 4. Osallistutaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman, Sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman ja Laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoon. 5. Valmistaudutaan ottamaan käyttöön matkustajien omaehtoinen rajatarkastustietojen ennakkoilmoittautumisjärjestelmä. 6. Parannetaan rajatarkastuksen taktisen riskinanalyysin käytettävyyttä vakiinnuttamalla profiilikartaston valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen käyttö. 7. Tuetaan poliisin ja tullin rajatarkastusvalmiuksien kehittämistä. Rajavartiolaitos on toteuttanut pääosin sille vastuutetut Laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman mukaiset toimenpiteet vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana on käynnistetty erityisesti ulkorajojen valvontaan liittyviä kehityshankkeita: EU:n rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) ja Itämeren alueella toteutettu moniviranomaishanke merialueen tiedonvaihtojärjestelyistä (MARSUNO). Kehitystyö siirrettiin arvioitavaksi vuonna 2012 käynnistetyn rajanylityspaikkahankkeen yhteydessä. Rajatarkastuksen taktisen riskianalyysin käyttöä on vakiinnutettu. Schengen tarkastusten myötä tarvekartoitus on suoritettu yhteisymmärryksessä muiden viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitos on aloittanut toimenpiteet muiden viranomaisten valmiuksien kehittämiseksi. Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 10,8 12,1 12,8 14,7 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 77,4 85,6 85,7 87,7 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,4 4,7 4,3 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 98,1 % 97,6 % 98,9 % 96,0 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 3,9 3,9 4,0 4,1 Oikeusturva (%) 99,6 % 99,7 % 100,0 % 100,0 %

17 13 Henkilöliikenne ruuhkautui itärajan suurilla rajanylityspaikoilla liikenteen suuresta kasvusta johtuen. Näin tapahtui lähes säännönmukaisesti viikonloppuisin ja venäläisten vapaapäivinä. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden kokonaisliikennemäärä oli 14,7 miljoonaa, mikä on noin 2,6 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti yhteensä 10,6 miljoonaa matkustajaa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 27 prosenttia. Venäläisten matkustajien osuus liikenteestä oli 75 prosenttia. Myös raskas liikenne on lisääntynyt lähes kaikilla maarajan rajanylityspaikoilla. Lentoliikenteen kasvu oli noin 10 prosenttia. Helsingin sataman ulkorajaliikenne kasvoi noin 30 prosenttia Helsinki Pietari reitin kasvun vuoksi. Rajavartiolaitoksen tekemien käännyttämispäätösten määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin kasvu käännytyspäätöksissä tapahtui itärajan rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitoksen vastaanottamien turvapaikkahakemusten määrä kasvoi hieman vuoteen 2010 verrattuna. Valtaosa turvapaikanhakijoista saapui Suomeen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rajavartiolaitoksen vastaanottamien turvapaikkahakemusten suurimmat kansallisuudet olivat afgaanit, kiinalaiset, somalialaiset ja palestiinalaiset. Tuottavuus parani huomattavasti vuodesta Painotettujen suoritteiden määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin tarkastustoimintaan kohdennettujen henkilötyövuosien määrä. Myös taloudellisuus parani huomattavasti. Kustannukset nousivat vain hiukan vuodesta 2010, mutta painotettujen suoritteiden määrä nousi selvästi. Tämä paransi taloudellisuutta. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset, joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa. Rajatarkastusten sujuvuuden heikentyminen johtuu erittäin voimakkaasta rajanylitysliikenteen kasvusta ja sen syklisyydestä. Kyselytutkimuksella selvitetty rajatarkastusten asiakaspalvelun laatu parani hieman, vaikka liikenteen sujuvuus heikkeni. Kaakkoisrajalla erityisesti rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja osin henkilöstöresurssit eivät vastaa enää kasvan liikenteen tarpeita. Tämä heikentää liikenteen sujuvuutta. Rikkomusten määrä on noussut liikenteen lisääntyessä ja samalla myös jälkikäteen ilmitulleiden rikkomusten määrä on noussut. Tämä laskee rajatarkastusten laatua. Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ennalta ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTRviranomaisten kanssa. Tulos Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on vakiintunut asema kansallisessa viranomaiskentässä laittoman maahantuloon liittyvien rikosten johtavana erityisasiantuntijana. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on vuonna 2011 ehkäisty vakavan ja rajat ylittävän kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksia Suomeen sekä muualle EU:n alueelle. Vuoden 2011 aikana Rajavartiolaitoksessa aloitettiin esitutkinta 76 laittoman maahantulon järjestämisen tapauksessa, joista 10 tapauksessa epäiltiin törkeää tekomuotoa. Laittomaan maahantuloon liittyvien ihmiskaupparikosten osalta esitutkinta aloitettiin 9 tapauksessa, joista kahdessa epäiltiin törkeää tekomuotoa. Suurin osa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvista tapauksista paljastettiin Suomenlahden merivartiostossa ja noin kolmannes Länsi-Suomen merivartiostossa ja Kaakkois-Suomen rajavartiostossa.

18 14 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan myös esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä rattija vesiliikennejuopumuksista. 3. Merellinen ympäristönsuojelu on kattavaa ja valvontaa suoritetaan alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitoksella on valmius esitutkintaan. 4. Myös Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa ja hallinnollisiin maksuseuraamuksiin liittyvissä toiminnoissa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta. Vartiostoissa on huolehdittu ammattitaitoisesti oman valvontatoimen yhteydessä kohdatuista toimivallan piiriin kuuluvista rikoksista ja rikkomuksista. Rajavartiolaitoksessa annettiin vuoden 2011 aikana yhteensä noin 4500 kappaletta rangaistusvaatimuksia ja rikesakkoja. Suurin osa näistä oli paljastinlaite-, vesiliikenne-, ulkomaalais-, ja liikenne/ajoneuvorikkomuksia. Liikennemäärien kasvun myötä erityisesti paljastinlaiterikkomusten määrä on noussut merkittävästi vuoden 2011 aikana. Rajavalvonnan yhteydessä paljastettiin yhteensä 173 rattijuopumusta, joista 42 tapauksessa kyseessä oli törkeä rattijuopumus. Merialueella valvonnan yhteydessä havaittiin 237 epäiltyjä vesiliikennejuopumusta. Luonnonvararikoksia paljastui yhteensä 208 kappaletta näiden rikosten määrän pysyessä vuoden 2010 tasolla. Rajavartiolaitos suoritti lähes kaikkien paljastamiensa tapauksien esitutkinnan itsenäisesti. Vuoden 2011 aikana havaittiin Suomen merialueilla ja talousvyöhykkeellä yhteensä 52 alusöljypäästöä. Edellisien vuosien tapaan valtaosa päästöistä oli öljymäärältään pieniä ja ne sijaitsivat saaristossa tai satama-alueilla. Alusöljypäästöjen painopistealueella talousvyöhykkeellä sekä aluemerellä tehtyjen öljypäästöhavaintojen määrä kääntyi lievään nousuun. Havainnoista aloitettiin yhdeksän hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin yhteensä seitsemän kappaletta, joista kuudessa päätöksessä määrättiin hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitoksen ja Poliisihallituksen välinen yhteisymmärrysmuistio alusöljypäästöjen esitutkintavastuiden siirtymisestä poliisilta Rajavartiolaitokselle siirsi esitutkintavastuun poliisilta Rajavartiolaitokselle vuoden 2011 alusta lukien. Alusöljypäästöjen esitutkinta keskitettiin Länsi-Suomen merivartiostoon, joka aloitti vuoden 2011 aikana esitutkinnan yhteensä 18 alusöljypäästötapauksessa. Toistaiseksi vain yksi näistä tapauksista on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Osan tapauksista osalta esitutkinta on päätetty, keskeytetty tai rajoitettu. Esitutkinnassa olevista tapauksista viiden osalta tutkinta jatkuu vuoden 2012 aikana. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvissä esitutkinnoissa ja hallinnollisissa maksuseuraamuksissa toimenpiteiden kohteena olevien oikeusturva on vuonna 2011 ollut hyvällä tasolla. Rajavartiolaitoksessa suoritettavassa operatiivisessa laillisuusvalvonnassa sekä henkilöstölle annettavassa koulutuksessa on muun ohella kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta tehtiin vuonna 2011 yhteensä neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle joihin on laadittu tarvittavat selvitykset. Lisäksi kolmen kantelun osalta on toimitettu alustavaa selvitystä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelut koskivat Rajavartiolaitoksen suorittamaa esitutkintaa, pakkokeinojen käyttöä ja julkisuuslain soveltamista. Eduskunnan oikeusasiamies on toimintavuonna 2011 antanut 3 ratkaisua koskien Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toimintavuonna 2011 antanut kaksi Suomea velvoittavaa langettavaa ratkaisua liittyen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan soveltamiseen kotietsinnöissä. Toinen näistä tapauksista liittyi Rajavartiolaitoksen suorittamaan kotietsintään. Tuomiot johtivat nopealla aikataululla toteutettuun lainsäädäntömuutokseen, jolla säädettiin kansallisesti ihmisoikeussopimuksen edellyttämät riittävät oikeusturvakeinot kotietsintöjen osalta. Rajavartiolaitoksen toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä kokonaisuutena edellisiin vuosiin verrattuna on pysynyt samalla tasolla. Kokonaisluvussa on huomioitu myös rajatarkastuksiin tai niiden yhteydessä tehtyihin toimenpiteisiin liittyneet kantelut, joita on lukumääräisesti eniten.

19 15 5. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamisesta huolehditaan osana laadukasta ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 6. Rajavartiolaitoksen toiminnan laatuvaatimukset varmistetaan laadukkaalla laillisuusvalvonnalla. Rikostorjunnan toimintaedellytykset turvaavaa lainsäädännön kehittämistä toteutetaan jatkuvana prosessina. Rajavartiolainsäädännön vuoden 2005 kokonaisuudistuksen täytäntöönpanon II vaiheen arviointi käynnistettiin esiselvityshankkeena vuonna Tässä arvioinnissa selvitetään muun ohella Rajavartiolaitoksen salaisen tiedonhankinnan toimivaltuuksien muutostarpeet. Rajavartiolaitoksessa käytettiin ensimmäistä kertaa sille vuonna 2010 voimaan tulleessa lainsäädäntömuutoksessa säädettyjä telepakkokeinoja koskevia toimivaltuuksia itsenäisesti. Telepakkokeinojen käyttö toteutettiin Rajavartiolaitoksen esikunnan tiiviissä ohjauksessa ja valvonnassa. Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonta on vuonna 2011 täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja laillisuusvalvonnan kehittämistä jatketaan edelleen vuonna Hankkeet Toteutuminen 1. Kansallinen lainsäädäntöhanke (osallistuminen tai vetovastuu) laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien rikos- ja rangaistussäännösten tarkastamiseksi ja kehittämiseksi johtuen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta (KKO: 2010:6). 2. Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamishankkeen ja tässä yhteydessä muutettujen Rajavartiolaitosta koskevien säädösmuutosten toimeenpano ja huomioiminen Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa 3. PTR-viranomaisten välisen aktiivisen rikostorjuntayhteistyön syventäminen erityisesti hyödyntämällä voimaan tulleen PTR-lain ja asetuksen sekä yhteistyösopimusten luomia yhteistyömahdollisuuksia. Sekä Rajavartiolaitos että Valtakunnansyyttäjänvirasto esittivät korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun (KKO:2010:6) jälkeen oikeusministeriölle erillisen hankkeen asettamista laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistön muutostarpeen arvioimiseksi. Edellä mainitun lainsäädännön uudistustarpeen selvittäminen kirjattiin myös hallitusohjelmaan. Ennen kansallisen lainsäädäntöhankkeen perustamista oikeusministeriö edellytti sisäasiainministeriöltä vielä tarkempaa selvitystä kyseisen lainsäädännön muutostarpeesta. Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto on toimintavuonna 2011 aloittanut oikeusministeriön pyytämän lainsäädännön muutostarpeen selvitystyön ja työ jatkuu edelleen vuonna Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2011 esitutkinta-, pakkokeino-, ja poliisilain kokonaisuudistuksen ja uudet lait tulevat voimaan vuoden 2014 alussa. Rajavartiolaitos on toimintavuonna 2011 osallistunut aktiivisesti Poliisihallituksen viranomaistietojärjestelmää koskevaan VITJA - hankkeeseen, jolla toteutetaan Rajavartiolaitoksenkin käytössä olevan poliisiasiain tietojärjestelmän (PATJA) kokonaisuudistus. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alussa ja sillä toteutetaan muun ohella edellä mainitun lainsäädännön kokonaisuudistuksen tietojärjestelmille asettamat vaatimukset. Lisäksi Rajavartiolaitos osallistuu Valtakunnansyyttäjänviraston ja Poliisihallituksen loppuvuodesta 2011 perustamaan esitukintaviranomaisten ja syyttäjälaitoksen yhteiseen hankkeeseen, jossa nämä viranomaiset yhdessä valmistautuvat toimintansa kannalta erittäin merkittävän uuden lainsäädännön voimaantuloon. Vuonna 2011 valtakunnallinen PTR -johtoryhmä hyväksyi esityksen PTR -rikostorjunnan kehittämisestä toimintaympäristön haasteisiin. Rajavartiolaitos on osaltaan lähes kokonaisuudessaan kyennyt toteuttamaan esityksen mukaiset toimenpiteet jo toimintavuoden 2011 aikana. Rikostorjunnan kehittämistä koskevassa esityksessä on erityisesti otettu huomioon PTR -lain ja asetuksen sekä yhteistyösopimusten luomat yhteistyömahdollisuudet.

20 16 4. Kansainvälisen ja kansallisen rikostorjuntayhteistyön tiivistäminen Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi ja sen vaikutusten ehkäisemiseksi Suomessa. 5. Laillisuusvalvontaan kuuluvien asioiden tilastoinnin ja seurannan kehittäminen sekä sotilaskurinpitolain kokonaisuudistuksen aiheuttamien lainsäädäntömuutosten toimeenpano ja huomioiminen Rajavartiolaitoksen toiminnassa. 6. Osallistutaan aktiivisesti Sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman sekä Laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoon RVLE:n laatimien suunnitelmien mukaisesti. Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on toteutettu yhteistyössä sekä kansainvälisten että kansallisten viranomaistahojen kanssa. Rajaturvallisuusyhteistyössä Venäjän kanssa on kehittämisen painopisteenä ollut vuonna 2011 rikostorjuntayhteistyön syventäminen sekä lentoasemien ja satamien välisen rikostorjuntayhteistyön kehittäminen. Rajavartiolaitos on myös osallistunut omaan toimialaan liittyvissä asioissa Euroopan unionin rikostorjuntaa koskevien työryhmien työskentelyyn. Rajavartiolaitoksella on vuoden 2011 aikana ollut pysyviä yhdyshenkilöitä Venäjällä, Kiinassa sekä Virossa. Lisäksi Rajavartiolaitos aloitti vuoden 2011 aikana yhdyshenkilötoiminnan Riiassa Latviassa ja New Delhissä Intiassa. Rajavartiolaitos on myös kouluttanut uusia Suomeen suuntautuvia lentoja järjestäviä liikenteenharjoittajia Venäjällä ja Valko- Venäjällä. Kansallinen rikostorjuntayhteistyö on ollut tiivistä erityisesti muiden PTR-viranomaisten kanssa ja Rajavartiolaitos on osaltaan hyödyntänyt tehokkaasti vuoden 2010 alusta voimaan tulleen PTR-lain suomia rikostorjuntayhteistyön mahdollisuuksia. Rajavartiolaitos on vuonna 2011 ollut mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteisissä tutkintaryhmissä vakavan ja rajat ylittävän laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden torjumiseksi. Yhteisiä tutkintaryhmiä on perustettu kansallisesti myös metsästysrikosten tutkintaan. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti sekä kansallisiin että kansainvälisiin rikostorjuntaprojekteihin. Laillisuusvalvonnan ja laillisuusvalvontajärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna 2011 ja erityisesti laillisuusvalvonta-asioiden seurantaa ja tilastointia koskevan uudistuksen työstämistä jatketaan edelleen vuonna Uudistettu vahingonkorvausasioiden käsittelyjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2011 alusta lukien ja järjestelmän toimivuuden arviointi sekä mahdollisten tarkistamistarpeiden kartoittaminen aloitettiin toimintavuonna 2011 ja sitä jatketaan vuoden 2012 aikana. Sotilaskurinpitolain kokonaisuudistuksen aiheuttamien lainsäädäntömuutosten tarvetta on selvitetty toimintavuoden 2011 aikana käynnistetyssä rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanon II vaiheen arvioinnin esiselvityshankkeessa. Rajavartiolaitos on osallistunut tiiviisti ihmiskaupan tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja seurantaan. Rajavartiolaitos on toiminut kouluttajana muun muassa Puolustusvoimien kansainvälisessä koulutuskeskuksessa sotilastarkkailijakursseilla ja ulkoasianministeriön järjestämissä aluekoulutuksissa laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ennakkotorjunnassa. Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite: Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl)

21 17 Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,6 15,5 16,0 15,1 Henkilötyövuodet ,5 177,0 Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,4 4,5 4,2 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 100 % 100 % 91 % 77 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 100 % 86 % 95 % 52 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 80 % 59 % 78 % 75 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 72 % 48 % 58 % 63 % Oikeusturva (%) 100 % 100 % 99,9 % 99,9 % Rikosilmoitusten määrä kääntyi nousuun vuoteen 2010 verrattuna. Myös muiden rikosten tai rikkomusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Tämä on näkynyt myös rangaistusvaatimusilmoitusten kasvuna. Kaakkois-Suomen rajavartioston toiminta-alueella rangaistusvaatimusilmoitusten määrä nousi 63 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Yksittäisten nimikkeiden osalta erityisesti paljastinlaiterikkomusten sekä myös liikenne- ja ajoneuvorikkomusten määrät kasvoivat voimakkaasti. Myös rattijuopumusrikosten määrä on kääntynyt nousuun. Edellä mainittujen rikosten tai rikkomusten määrän lisääntyminen johtuu ensisijaisesti kasvaneista rajanylitysliikennemääristä. Valtionrajarikosten määrä on kääntynyt lievään nousuun, kun taas laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on pysynyt vuoden 2010 tasolla. Edellä mainittujen Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueelle kuuluvien rikosten määrän osalta vuodelle 2011 asetetusta tavoitteesta jäätiin jokin verran. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä, kuten esimerkiksi lähtömaassa tapahtuvalla yhdysmiestoiminnalla, on osaltaan kyetty pitämään näiden rikosten määrää vuoden 2010 tasolla. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevien rikosten määrää ja sen laskua suhteessa vuoteen 2009 selittää edelleen myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun (KKO:2010:6) linjaus, jonka mukaan edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty tekotapana yleistyneen menettelyn osalta, jossa maahantulon yhteydessä hyväksikäytetään väärin perustein saatuja viisumeja tai oleskelulupia. Käytettyjen pakkokeinojen määrä on noussut huomattavasti. Pakkokeinojen määrän nousu johtuu suurelta osalta tutkanpaljastinlaitteiden takavarikoista. Myös henkilöön kohdistuvien pakkokeinojen määrä on lisääntynyt. Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksujen määrä on viisinkertaistunut edelliseen vuoteen nähden. Seuraamusmaksujen voimakkaan kasvun taustalla ovat kasvaneet liikennemäärät. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus ovat kääntyneet selvään nousuun vuoteen 2010 verrattuna. Syynä tähän on painotettujen suoritteiden määrän selvä kasvu edellisestä vuodesta samalla, kun käytettyjen henkilötyövuosien määrä ja kustannukset ovat laskeneet.

22 18 Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku laski vuodesta Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa rikoslakirikosten selvitystasolle asetetusta tavoitteesta jäätiin selvästi ja lasku oli huomattava verrattuna edellisen vuoden selvitystasoon. Myös laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten selvitystaso laski selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus taas nousi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna yltäen lähes asetetulle tavoitetasolle. Edelleen tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osalta sekä vuoden 2010 taso, että toimintavuodelle 2011 asetettu tavoitetaso ylitettiin. Yllä mainittua toiminnan laadun ja palvelukyvyn laskua selittää osaltaan suoritteiden määrän voimakas kasvu ja toisaalta esitutkintaresurssien sitoutuminen aiempaa laajempien ja pitkäkestoisempien laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten tutkintaan. Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 6. Rajavartiolaitoksella on valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Tulos Meripelastussuunnitelmat on päivitetty kummankin meripelastuslohkon osalta ja jatkuvaa johtamisvalmiutta on pidetty katkeamattomasti koko vuoden ajan. Kaikkiin meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin pystyttiin osoittamaan apua. Merkittäviä epäonnistumisia ei sattunut ja saatu palaute oli pääsääntöisesti myönteistä. Koulutustoimintaa on jatkettu aikaisempien vuosien mallien mukaisesti ja pidetty yllä toimivaa johtamisjärjestelmää sekä siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmää on tuettu pyydetyssä laajuudessa. Lisäksi on osallistuttu yhteisiin meripelastusharjoituksiin. Yhteistyö lentopelastustoimen kanssa on sujunut ongelmitta ja tarvittaviin avunpyyntöihin on pystytty osoittamaan apua. Torjuntatoimien ensitoimenpiteiden käynnistämiseen on ylläpidetty valmiutta osana merialueen päivittäistä partiotoimintaa.

23 19 7. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) ja Eurooppan Unionin meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Rajavartiolaitos on tarjonnut aktiivisesti Ruotsin ja Tanskan kanssa yhteistoiminnassa kehittämäänsä ilma-alusten johtamismallia Baltic ACO (Baltic Aircraft Coordinator) lukuisilla kansainvälisillä foorumeilla muillekin tutustuttavaksi ja hyödynnettäväksi. Hankkeet 1. Operatiiviseen järjestelmäprojektiin liittyen vuonna 2011 jatketaan RVT/mepesovelluksen uusittavien toiminnallisuuksien toteuttamista laadittujen määrittelyiden pohjalta. Uusi ajelehtimis- ja etsinnänsuunnitteluohjelma otetaan käyttöön. 2. Otetaan käyttöön valtakunnalliset meripelastustoimen palvelutasotavoitteet. 3. Otetaan kansallisesti käyttöön Baltic ACO toimintamalli ja kehitetään kansallista ACO valmiutta kyseisen toimintamallin pohjalta. 4. Meri-ja lentopelastuspalvelun johtamis- ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen. 5. Systemaattisen meripelastusyksiköiden auditointijärjestelmän käyttöönottaminen. 6. Suomen ja Venäjän välisten meri- ja lentopelastuspalvelujärjestelyiden päivittäminen. 7. Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen saaristo- ja rannikkoöljyntorjunnassa. Toteutuminen Asiasta on laadittu tarvittavat selvitykset ja työ jakaantuu kolmeen eri hankkeeseen: - RVT rajavalvonta ja tilannekuvasovelluksen kehittäminen (työ käynnistynyt) - RVT meripelastussovelluksen jatkokehittäminen (työt tilattu) - Tracknet merivalvontajärjestelmän kehittämisestä on laadittu suunnitelma. Meripelastustoimen palvelutason arviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Suunniteltu kansainvälinen Baltic ACO-seminaari (Baltic Aircraft Coordinator) peruttiin vähäisen osanoton johdosta. Kansallisia koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia on pidetty tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Tanskan ja Ruotsin kanssa yhdessä kehitettyä Baltic ACO:n mukaista johtamismallia on levitetty hyvällä menestyksellä kansainvälisillä foorumeilla, muun muassa Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumilla (North Atlantic Coast Guard Forum), Arctisen alueen meripelastusyhteistyötä edistävissä tilaisuuksissa (Arctic SAR), kansainvälisessä meripelastajien yhteistyöelimessä IMRF (International Maritime search and Rescue Federation) sekä IMO:n eri alatyöryhmissä Baltic ACO-mallia testattiin niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin harjoituksissa. Yhteisten toimintamenetelmien kehittämiseksi osallistuttiin myös Tanskassa järjestettyyn ACO-koulutukseen. Vuonna 2011 on kerätty havaintoja ja kokemuksia Ruotsista vuonna 2008 aloitetusta lento- ja meripelastuksen johtamisjärjestelmän keskittämisestä Göteborg:iin yhteiseen keskukseen. Vaikka yhteinen johtokeskus JRCC Göteborg (Joint Rescue Coordination Centre) on ollut operatiivisessa toiminnassa vuodesta 2009, on työ edelleen osittain kesken, muun muassa sisäisten rakenteidensa osalta. Kokemuksia on kerätty myös Viron yhteisen johtokeskuskonseptin kehittämisestä. Työtä jatketaan vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimaa työryhmätyötä lentopelastuspuolen kehittämiseksi ei ole Rajavartiolaitoksen tiedusteluista huolimatta käynnistetty. Meripelastusyksiköiden katselmointi ei ole edennyt toivotulla tavalla. Katselmointia tukevien lomakkeiden valmistelu on edelleen kesken. Useista yrityksistä ja Ulkoasiainministeriön nootista huolimatta venäläisten edustajien yhteystietoja / nimiä ei ole saatu tietoon. Rajavartiolaitoksesta on oltu Ulkoasiainministeriöön yhteydessä syksyn aikana useasti. Kansallisella tasolla Suomen esitys uuden pöytäkirjan sisällöstä on valmis. Hanke on kesken ja jatkuu 2012.

24 20 8. Pelastustoimen ja RVL:n yksiköiden käytön kehittämistä meripelastustoimen erityistilanteissa (MIRG-toiminta ja kemikaalitoimintavalmius) jatketaan. 9. Jatketaan yhdessä pelastusja lääkintätoimen (ml. hätäkeskus) merellisten vasteehdotusten suunnittelua ja käyttöönottoa koko rannikon alueella. Lisäksi luodaan ilma-alusten osalta yhtenevät pelastus- ja lääkintätehtäviin liittyvät toimintamallit koko valtakunnan alueella yhdessä kyseisten vastuuviranomaisten kanssa. 10. Kehitetään Rajavartiolaitoksen sisäistä meriturvallisuusjärjestelmää ja sen toimintaprosesseja ja otetaan käyttöön järjestelmän uudistettavat osiot Merellisiin onnettomuustilanteisiin kehitettyjen MIRG-ryhmien (Maritime Incident Response Group) seminaari ja toimintamenetelmien sopiminen ja kehittäminen yhteistoiminnassa Rajavartiolaitoksen ja Sisäasiainministeriön pelastusosaston, sekä alueellisten pelastuslaitosten kanssa on sujunut suunnitellusti. Keväällä 2012 toteutetaan MIRGkoulutuskurssi. Rannikolle on saatu luotua yhtenäinen vastesuunnittelukäytänne pelastustoimen tehtäviin liittyen, mutta poliisin ja lääkintätoimen tehtäviin liittyvä työ on kesken. Vuoteen 2015 mennessä käyttöön tulevat uudet hätäkeskusalueet edellyttävät kuitenkin vasteiden uudelleen arviointia. Työn I- ja II-vaihe saatiin päätökseen. Katsastustoiminnan uudet toimintamallit otettiin merivartiostoissa koekäyttöön, josta saatujen kokemusten mukaisesti vahvistetaan lopulliset versiot käyttöönotettaviksi. Tästä huolimatta meriturvallisuuskäsikirjan kokonaisuudistaminen ei pysynyt aikataulussaan ja työn loppuun saattaminen siirtyi vuoden 2012 alkuun. Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi, sekä läheltä piti -tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustointa ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Etsinnät merialue(kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Muut pelastustehtävät (kpl) Sairaankuljetus (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) Avustustehtävä (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Maa-alueen avustustehtävä (kpl) Muu pelastussuorite (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskusten työaika Muiden meripelastusyksiköiden työaika Muu meripelastuksen varallaolo Merialueella pelastettu henkilö (kpl) Merialueella estetty onnettomuus (kpl)

25 21 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 6,7 7,2 6,8 7,5 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,6 4,1 3,5 Johtamisen laatu (1-5) - - 4,0 0,0 Yksiköiden valmius (1-5) - - 4,5 0,0 Meritilannekuva (1-5) 3,6 3,6 3,7 3,5 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 87 prosentissa apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat erilaisia merenkulun läheltä piti -vaaratilanteita. Meripelastustapahtumista pääosa kohdistui huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Noin neljännes kohdistui matkustaja-aluksiin ja rahtialuksiin sekä muihin työtehtävissä merellä liikkuneisiin aluksiin. Meri- ja muun pelastustoimen tuottavuus oli selvästi suunniteltua alhaisempi ja jäi myös vuoden 2010 tasosta. Tärkeimpänä syynä oli suunniteltua selvästi suurempi henkilötyövuosikertymä painotettujen suoritteiden määrän noustessa selvästi vähemmän. Myös taloudellisuus oli suunniteltua heikompi, mutta pysyi vuoden 2010 tasolla. Taloudellisuuteen vaikutti suunniteltua suurempien resurssien kohdentaminen meri- ja muuhun pelastustoimintaan. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Kyselytutkimuksella selvitetty meritilannekuvan laatu laski hieman. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2011 tulostavoitteet Tulos 1. Nykyiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius, sotavarustus sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajavartiomiehet on sijoitettu Rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. 2. Varusmieskoulutuksessa tuotetaan rajajoukkoihin sijoituskelpoisia asevelvollisia. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten tulee kyetä toimimaan sijoitustensa mukaisissa operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. Puolustussuunnitelmia on edelleen kehitetty. Johtamis- ja toimintavalmiutta kehitettiin uudistamalla hallintoyksiköiden operatiivista johtamisjärjestelmää. Kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Rajajoukkojen sotavarustusta kehitettiin suunniteltujen hankkeiden toteutuksella. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin. Asevelvolliset on koulutettu koulutussuunnitelmien ja joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Sijoituskelpoisten asevelvollisten määrä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Reservin kertausharjoitukset on järjestetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten sijoitusten mukaista ammattitaitoa on kehitetty suunnitelmallisella koulutuksella täydennyskoulutustapahtumissa ja kertausharjoituksiin liittyen.

26 22 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan. 5. Osallistutaan Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien käyttöön. 6. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiutta on kehitetty yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Uusien suorituskykyvaatimusten mukaiset koulutusohjelmat ovat käytössä varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Merivartiojoukkojen yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Maavoimien järjestelmät ovat operatiivisessa käytössä ja niitä ylläpidetään ja päivitetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Merivoimien järjestelmien osalta käyttöönottoa valmistellaan edelleen. Sotilaallinen maanpuolustus on järjestetty tuottavasti ja taloudellisesti. Kertausharjoitusten runsaan määrän johdosta koulutusvuorokaudet ja kustannukset ovat olleet edellistä vuotta korkeammat. Hankkeet 1. Osallistutaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoon. 2. Kehitetään rajajoukkojen kokoonpanoja, varustusta, käyttöperiaatteita, yhteistoimintaa, joukkotuotantojärjestelyjä ja koulutusta Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suunnitelmien mukaisesti vastaamaan arvioitujen uhkamallien edellyttämiä suorituskykyvaatimuksia ja tehtäviä. 3. Otetaan koulutuskäyttöön erikoisrajajääkärikomppania- ja tiedustelukomppaniahankkeiden materiaalia hankeohjelman mukaisesti. 4. Osallistutaan uuden puolustussuunnitelman laadintaan ja luodaan valmiudet toteuttaa sovellettu FINGOP suunnittelukierros Rajavartiolaitoksessa. Toteutuminen Selonteon ja turvallisuusstrategian toimeenpanoon on osallistuttu velvoitteiden mukaisesti. Rajavartiolaitoksen joukkotuotantosuunnitelma on päivitetty yhteistyössä Maavoimien kanssa. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiuksia on kehitetty toteuttamalla suunniteltuja hankkeita. Rajajoukkojen joukkorakenteen kehittämistyö on käynnissä.. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta on kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja suorituskykyvaatimuksia. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Merivartiokomppanian kehittämishankkeen esiselvitystyö on käynnissä. Materiaalia on otettu käyttöön hankesuunnitelman mukaisesti. Materiaalin varastoinnista, ylläpidosta ja käytöstä on laadittu ohjeistus. Puolustussuunnitelman laadintaan on osallistuttu velvoitteiden mukaisesti. Rajavartiolaitoksen soveltamisohjeen laatiminen FINGOP suunnitteluprosessista on aloitettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,2 11,5 12,0 11,9 Henkilötyövuodet

27 23 Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,6 3,8 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,0 3,1 3,6 3,4 Sijoitettavuus (%) 79 % 70 % 83 % 70 % Koulutettavuus (%) 98 % 85 % 91 % 85 % Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,5 4,6 Koulutus (1-5) 3,4 3,7 3,7 3,9 Materiaalivalmius (1-5) 3,3 3,4 3,3 3,4 Sotilaalliselle maanpuolustukselle ja kriisivalmiudelle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat suunnitellusti verrattuna vuoteen Tavoite ylittyi hiukan johtuen ennakoitua vähäisemmästä poistumasta kertausharjoituksista. Sotilaallisen maanpuolustuksen tuottavuus parani hiukan vuodesta Taloudellisuus parani selvästi. Käytetyn henkilötyövuosimäärän kasvaminen koulutusvuorokausien määrän kasvua hitaammin paransi tuottavuutta. Taloudellisuutta paransi koulutusvuorokausien määrän kustannuksia nopeampi kasvu. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn osa-alueilla tulostavoitteet pääosin saavutettiin. Varusmiesten sijoitettavuuden osalta tavoitetta ei saavutettu ja tulos pysyi vuoden 2010 tasolla. Suurimpina syinä olivat palveluserien pieni koko ja palveluksen keskeyttäneiden määrän pysyminen kohtuullisen korkealla tasolla. Toisaalta koulutus kyettiin antamaan tinkimättä suorituskykyvaatimuksista. Rajajoukkojen valmius ja koulutustaso kehittyivät selvästi toimintavuoden aikana. Materiaalivalmiuden suuri painoarvo vaikutti siihen, ettei toiminnan laadun kokonaistunnusluku noussut vuodesta Sisäiset toiminnot Teknillinen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Alus- että ilmaaluskaluston osalta jatkettiin vanhentuneen kaluston uusimista. Joulukuussa 2011 käynnistettiin Rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon, teknisten palvelujen, ja taloushallinnon vaihtoehtoisen mallin suunnittelu. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut on hankittu HALTIK:lta ja niitä on edelleen kehitetty yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Palveluiden kehittämiseen liittyen on rationalisoitu tietoliikennejärjestelyitä, valmisteltu perinteisestä teletekniikasta luopumista sekä VoIP-tekniikkaan siirtymistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (Turvallisuusverkko) toimeenpanoon ja aloittanut omien järjestelmiensä yhteensovittamisen turvallisuusverkon teknologisiin vaatimuksiin. Rajavartiolaitoksen strategiassa määritettyyn suorituskyvyn rakentamiseen vaikuttavissa rajavalvonnan, meripelastuksen ja rajatarkastusten kehittämishankkeissa korvattiin ja osin hankittiin suorituskykyä parantavaa meri- ja rajavalvonnan sensorikalustoa sekä rajatarkastusten valvontavälineistöä. Kansallisia rajavalvonnan tietojärjestelmiä kehitettiin rajavartiotoiminnassa tapahtuvien kansallisten ja kansainvälisten muutosten edellyttämällä tavalla. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin sekä kansainvälisiin tilannekuvahankkeisiin osallistuttiin suunnitelmien mukaisesti.

28 24 Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn kehittämiseen liittyen allekirjoitettiin uuden monitoimisen ulkovartiolaivan (UVL10) hankintasopimus joulukuussa Rajavartiolaitos jatkoi käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin: luopumalla Kainuun rajavartiostossa Karttimon rajavartioasemasta irtisanomalla vuokrasopimus päättymään luopumalla Suomenlahden merivartiostossa Pirttisaaren ja Jussarön merivartioasemista. Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan tulee jäämään hallinnansiirtojen jälkeen rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat. Materiaalihallinto Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Tulos Hankinnoista annettiin hankintaohjeet, joiden mukaisesti hankinnat toimeenpantiin hallintoyksiköissä. 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Varusmiesvaatetuksen taso saatetaan määrävahvuuteen. 7. Luodaan materiaalinen valmius ottaa vastaan sotilaalliseen maanpuolustukseen toimitettava materiaali. 8. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Koulutusta on toteutettu vuoden 2011 hankintoihin liittyvien koulutusvaatimusten mukaisesti. Materiaalinen valmius ylläpidettiin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Materiaalihallinnon asiantuntemusta ylläpidettiin riittävällä tasolla koulutusohjelman mukaisesti. Materiaalihallinnon asiantuntemusta ylläpidettiin koulutustilaisuuksien ja logistiikan- ja huollon johtoryhmätyöskentelyn avulla. Varusmiesvaatetuksen taso saatettiin määrävahvuuteen Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnan vaatetusmateriaalialan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Maavoimien esikunnan johtamana toteutettiin toukokuussa 2011 erityistarkastus kaikkien toimijoiden välillä. Tarkastuskertomuksen mukaisesti tarkennetaan toimintoja luovuttavan ja vastaanottavan yksikön välillä ja siten varmistetaan toiminta koko hankkeen ajan. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ylläpidettiin materiaalihallinnon keskittämisellä ja logistiikan ja huollon johtoryhmätyöskentelyllä. Työskentelyssä hyödynnettiin videoneuvotteluvälineitä ja yhteistä työryhmäsovellusta. Asiakastyytyväisyys pidettiin hyvällä tasolla.

29 25 Hankkeet 1. Operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen varustelun ja hankintaprosessin kehittäminen yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa. 2. Sähköisten hankintamenettelyjen kehittäminen osana Poliisin tekniikkakeskuksen ja Rajavartiolaitoksen välistä sopimusta. 3. Varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittäminen sisäisin järjestelyin sekä muonituksen uuden erityisohjelman käyttöönotto varusmiesmuonituksessa. 4. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön kehittäminen osana Puolustusvoimien organisaatiouudistusta. 5. Rajavartiolaitoksen ja Millog:n välisen yhteistyön käynnistäminen RVL:n omistaman materiaalin osalta. 6. sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen toiminnan ja varustuksen kehittäminen vastaamaan koulutusvaatimusten mukaista toimintaa ja - materiaalista valmiutta. 7. Siirtyminen varusmiesvaatetuksen osalta vaatetusyksiköiksi. 8. Rajavartiovaatetuksen kehittäminen. Toteutuminen Kaikki vuoden 2011 operatiiviseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot tilattiin vuodelle 2011 päätetyn varustelun mukaisesti. Ajoneuvot vastaanotettiin mennessä. Materiaalipalveluiden osalta on siirrytty tiettyjen nimikkeiden osalta valtakunnallisesti keskitettyyn hankinta- /tilausmenettelyyn RVLE/PTK sopimuksen osalta. Tämän mukaisessa menettelyssä ovat K-SR:n yhteyshenkilöt tilanneet PTK:lta hankittavat materiaalinimikkeet yhdellä tilauksella kaikkien hallintoyksiköiden puolesta. Neuvottelut muonituksen erityisohjelman käyttöönotosta eivät edenneet johtuen mm. Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisen valmisteluista. Neuvotteluja jatketaan Leijona Catering Oy: kanssa vuoden 2012 aikana. Yhteistyötä kehitettiin asiasta pidettyjen neuvotteluiden ja hallintoyksiköissä annetun opastuksen mukaisesti. Asiaa käsiteltiin toukokuussa 2011 järjestetyn erityistarkastuksen osana. Yhteistoiminta käynnistettiin sopimuksen mukaisesti ja materiaalin elinkaaren hallinnan käsittely käynnistettiin kesäkuussa 2011 annetun käskyn mukaisesti. Asiaa käsiteltiin syksyn aikana osana johtoryhmätyöskentelyä ja tuloksena oli ensimmäinen Rajavartiolaitoksen omaa materiaalia koskeva vuosityösuunnitelma. Työtä jatketaan vuonna Toimintaa ja varustusta kehitettiin Hanke-materiaalin toimitusten mukaisesti. Siirryttiin Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnan välillä allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Ensimmäisen vaiheen vaatetushankinnat käynnistettiin asiasta laaditun Rajavartiolaitoksen esikunnan asiakirjan mukaisesti. Vaatetuksen kehittämistä jatketaan vuonna Tietohallinto Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Tietotekniikan palvelut tuotetaan tehokkaasti. Tietotekniikan palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan käyttää monipuolisesti ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. Kehitetään kykyä ostaa tietotekniikkapalveluita. Tulos Tietotekniikan palvelut on toteutettu tehokkaasti yhteistoiminnassa kumppaneiden, pääasiassa HALTIK:n kanssa. Tietojärjestelmien osalta liittyy kohtaan 2.

30 26 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Perustietotekniikka täyttää niille asetetut vaatimukset. Perustietotekniikan käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa asetettujen vaatimustasojen mukaisia. 4. Tieto- ja valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö sitovat vähemmän voimavaroja kuin perinteiset työskentelytavat. 5. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja - järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja - tietoisuus on hyvällä tasolla. VM:n tietoturvahankkeiden vaatimukset täytetään. 6. Tietopalvelu täyttää operatiivisen toiminnan, hallinnon sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan tietotarpeet. Tietopalvelu on organisoitu tehokkaasti. 7. Hankesuunnitelman mukaiset tietotekniset palvelut ja - järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut Sisäasiainministeriön hallinnonalan Yhteisten palvelujen (YPOR) ja Arkkitehtuurityöryhmien sekä Hallinnon turvallisuusverkkohankkeeseen liittyvään työskentelyyn. Kokonaisarkkitehtuurityö on aloitettu osana Sisäasiainministeriön kokonaisuutta. Rajavartiolaitos on huomioinut tietojärjestelmähankkeissaan erityisesti tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurien asettamat vaatimukset. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin järjestelmäuudistuksiin ja ottanut niiden kehityksen huomioon myös omissa kehityshankkeissaan. Rajavartiolaitoksen tietoteknisen arkkitehtuurin sopeuttaminen tietohallintolain tavoitetilaan on aloitettu. Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitu palvelukeskeinen arkkitehtuuri. Tukitoimintojen tietojärjestelmähankkeissa toteutetaan valtiohallinnon ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurisia ratkaisuja. HALTIK:n ja Rajavartiolaitoksen välisen palvelusopimuksen mukaiset palvelutasovaatimukset ovat toteutuneet. Tietojärjestelmien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvää. Oman työn osuus tieto- ja valvontajärjestelmien ylläpidosta on vähentynyt HALTIK:n ja järjestelmätoimittajien ylläpitäessä Rajavartiolaitoksen järjestelmiä vaikka siirtymävaiheessa vaaditaan vielä lopullista odotusarvoa enemmän omaa työtä. Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuustoiminta on toteutunut suunnitellulla tavalla kokopäivätoimisen tietoturvapäällikön johdolla. Riskianalyysin perusteella tehty kehittämisohjelma on toteutettu vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusittu tietoturvallisuuden riskianalyysiprosessi on suunniteltu ja odottaa Sisäasianministeriön hallinnonalan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin käyttöönottoa. Henkilöstö on koulutettu tietoturvallisuuden verkkokoulutuksen avulla ja on suorittanut sen 99 prosenttisesti. kokonaisuudessaan. Rajavartiolaitos on kehittänyt tietoturvallisuustoimintaansa Sisäasianministeriön hallinnonalan tietoturvallisuustoiminnan osana ottaen huomioon Valtiovaranministeriön tietoturvahankkeet sekä omat erityispiirteensä. Tietoturvallisuuden perustason täyttymisen todentava auditointi on aloitettu joulukuussa 2011 ja se saadaan päätökseen helmikuun 2012 loppuun mennessä. Tietopalvelu toimii sovitun työnjaon mukaisesti ja palvelu on jatkuvaa. Tietopalvelua kehitetään edelleen osana Sisäasianministeriön ja Valtioneuvoston yhteisiä kehityshankkeita. Tietoteknisten palveluiden käyttöönottoa on jatkettu hankesuunnitelmien mukaisesti. Ydintoiminnan tietojärjestelmien määrittelyn aikataulu venyi 2 kuukautta suunnitellusta Rajavartiolaitoksen hankkeeseen osoitettavien resurssien puutteen vuoksi. Asianhallintajärjestelmä AS- DO:n täysimääräinen käyttöönotto on lykätty vuoden 2012 alkupuolelle. talous- ja henkilöstöhallinnonjärjestelmän KIEKU:n käyttöönoton valmistelu toteutui Rajavartiolaitoksen taholta suunnitelmien mukaisesti, mutta järjestelmätoimittajan vaikeudet ovat siirtäneet käyttöönottoa vuodelle 2012.

31 27 8. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Asiakastyytyväisyys on pidetty hyvällä tasolla. Hankkeet Toteutuminen 1. Käynnistetään toimenpiteet Tietoturvatasot hankkeen korotetun tason vaatimusten täyttämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä. 2. Jatketaan maa-, meri- ja rajatarkastustekniikan kehittämishankkeita: aloitetaan rajavalvonta-, tilannekuva- ja meripelastussovellusten toteutus, päivitetään ja kehitetään rajavalvonnan sensoreita, otetaan käyttöön C.VIS-järjestelmän edellyttämä tekniikka sekä kehitetään automaattisia rajatarkastuslinjoja. 3. Osallistutaan hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden määrittelyyn ja toteutukseen. 4. Toteutetaan uusien hallinnollisten tietojärjestelmien käyttöönoton edellyttämät tekniset toimenpiteet (Kieku, Asdo,). Osallistutaan hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehittämiseen. Uusien järjestelmien käyttöönotosta päätetään tarve-, kustannus- ja hyötyharkinnan jälkeen. Tietoturvatasot -hankkeen korotetun tason vaatimukset on huomioitu Rajavartiolaitoksen uusituissa pysyväismääräyksissä. Tietoturvallisuuden perustason täyttymisen todentava auditointi on aloitettu joulukuussa 2011 ja se saadaan päätökseen helmikuun 2012 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että korotetun tason vaatimukset täytetään viimeistään mennessä Maa-, meri- ja rajatarkastustekniikan hankkeita jatkettiin lähes hankesuunnitelman mukaisesti. Rajavalvonta- ja tilannekuvasovelluksen toteutusprojekti on arvioitua laajempi ja käyttöönotto tapahtuu arvioitua myöhemmin. Eräissä sensorihankinnoissa kaupalliset seikat ovat vähäisessä määrin viivästyttäneet hankintoja. C.VIS-järjestelmän edellyttämää tekniikkaa on kehitetty ja hankittu. Rajavartiolaitoksella on valmius aloittaa Euroopan unionin VIS-asetuksessa määritetyt viisumitarkastukset. Hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehittämiseen on osallistuttu osana Sisäasiainministeriön valmistelu- ja kehittämisprosessia. Asianhallintajärjestelmä ASDO:n edellyttämät toimenpiteet on kaikki toteutettu. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän KIEKU:n valmistelu on lykkääntynyt Rajavartiolaitoksesta johtumattomista syistä. Hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehittämiseen on osallistuttu osana Sisäasiainministeriön valmistelu- ja kehittämisprosessia. Uusien järjestelmien käyttöönotossa on otettu käyttöön systemaattinen arviointimenetelmä. Kiinteistöhallinto Vuoden 2011 tulostavoitteet Tulos 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon ja toimitilahallinnon asiakastyytyväisyys ei laske.. 2. Rajavartiolaitoksen, Senaattikiinteistöjen välinen yhteistyö on sujuvaa ja tehokasta.. 3. Rajavartiolaitoksessa otetaan käyttöön uuden omistajahallintatilanteen, teknisen palvelutuotannon kehittämistarpeiden ja VM:n linjausten mukainen kiinteistönpidon ja toimitilahallinnon tietojärjestelmä kustannusseurantaa, toiminnan tehokkuuden mittaamista ja toiminnan ohjausta varten. Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään kohtuullisen hyvin, vaikka monitasoinen hallinto sitoi normaaliin kiinteistönpidon suunnitteluun ja ohjaukseen käytettävissä olevia resursseja. Yhteistyö on ollut pääosin sujuvaa lukuun ottamatta erimielisyyksiä peruskorjauksien huomioimisesta vuokria määritettäessä. Tavoite on pääosin saavutettu, mutta kiinteistötietojärjestelmän tilatehokkuustietojen integrointi Senaatti-kiinteistöjen Optimaze - järjestelmään on tekemättä Rajavartiolaitoksesta johtumattomista syistä.

32 28 4. Suunnitellaan tarpeiden mukaiset ja tavoitteelliset ylläpitobudjetit ja toteuttamiskelpoiset uudis- ja peruskorjaushankkeiden investointiohjelmat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden kanssa seuraavalle suunnittelukaudelle. 5. Varmistetaan, että Senaattikiinteistöt rakentaa vuokravaikutteiset rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 6. Kiinteistönpidon ja toimitilahallinnon toiminnan ja talouden suunnitelmat toteutetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitteluyhteistyö on sujunut hyvin Rajavartiolaitoksen vetovastuulla. Rajavartiolaitoksen esikunta ja raja- ja merivartiostot ovat varmistaneet Senaatti-kiinteistöjen toteuttamien rakennushankkeiden laadun toimimalla joko rakennuttajakonsultin tai käyttäjän roolissa. Rakennushankkeiden oikeat kustannustasot on varmistettu laatimalla joko itse kustannusarviot tai tarkastamalla konsulttien laatimat kustannusarviot. Ylläpitovuokrabudjetit ylittyivät selvästi pääasiassa energiakustannuksien yllättävän suuren kustannusnousun takia. Hankkeet 1. Kiinteistönpidon ja toimitilahallinnon kehittäminen osana teknisen alan palvelutuotannon kehittämishanketta. 2. Toiminnallinen tilatarvemitoitus (WoP) sisällytetään osaksi uudis- ja peruskorjaushankkeita. 3. Kehitetään suojaluokiteltujen toimitilojen ja alueiden rakenteellisia ja teknillisiä vaatimuksia huomioiden valtiokonsernin ja EU-tasan ohjeet. Toteutuminen Kiinteistönpidon ja toimitilahallinnon kehittäminen on huomioitu osana teknillisten tukipalveluiden kehittämistä. Toiminnallinen tilatarvemitoitus on toteutettu kaikissa merkittävissä uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Suojaluokitukset on huomioitu rakennushankkeissa ja suunnitelmissa. Alusala Vuoden 2011 tulostavoitteet Toteutetaan suunnitellut kalusto-, järjestelmä- ja palveluhankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Alusten ja meripelastuskaluston käytettävyys varmistetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Tekniikasta johtuvat keskeytyspäivät minimoidaan Alusalan henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään koulutuksella ja kurssittamisella. Osaaminen vastaa alusalan tehtäviä. Tulos Hankkeet on toteutettu tehokkaalla rakennus ja korjausvalvonnalla varmistaen siten Rajavartiolaitoksen intressit vastaanottotilanteessa Alusten keskeytyspäivät ovat alhaisella tasolla. Alushuollon ennakoivaan ylläpitoon tähtäävät toimenpiteet ovat varmistaneet hyvän käytettävyyden. Telkkä-luokkaan kuluvat vartiolaivat Tiira ja Telkkä ovat olleet pois käytöstä operatiivisista syistä. Alusalan henkilöstöä on koulutettu sekä erillisissä alusalan sisäisissä koulutustilaisuuksissa että ulkopuolisilla kursseilla. Osa koulutuksesta on tehty huomioiden Ulkovartiolaiva 2010 hanke.

33 29 Alusalan hallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti vuorovaikutteisilla menetelmillä. Asiakastyytyväisyyttä parannetaan. Alusalan hallinto on joustavaa ja verkottunutta. Turha byrokratia on poistettu. Työryhmäsovellusta (Sharepoint) käytetään yhä laajemmin hankehallinnassa tiedonvälitykseen, työskentelyyn ja vuorovaikutuksen kasvattamiseen. Hankkeet Ulkovartiolaiva 2010 hankinta PV 08 -venesarjan alusten sopimuksenmukainen vastaanotto ja käyttöönotto Toteutuminen Ulkovartiolaiva UVL 10 hankintaan liittyviä neuvotteluja rahoituksen, sopimuksen, erittelyn ja laitevalinnan osalta pidettiin useita. Aluksen hankintasopimus allekirjoitettiin PV 08 sarjan partioveneet on otettu vastaan 2011 aikana. Vene 15 siirtyi vuodelle 2012 sopimuksen sallimissa sakottomissa rajoissa. Vanhenevien rannikkovartioveneiden uudistaminen. Osallistutaan I-veneen konseptisuunnitteluun yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja pelastusviranomaisten kanssa. Vanhenevan RIB- kaluston (AV/NV) sekä IA-alusten korvaaminen aluskalustotyöryhmän selvityksen mukaisesti. Korjaushankkeet toteutetaan kohdennetusti, taloudellisesti ja minimoimalla kaluston operatiivista käyttämättömyyttä. Toimialan organisaation kehittäminen osana teknillisten palvelujen kehittämishanketta Meriturvallisuus- ja katsastusjärjestelmän uudistaminen. Niin kutsuttua monitoimiviranomaisvenehanketta (MIV 15) on suunniteltu vuorovaikutuksessa viranomaisvenetyöryhmän kanssa. Hanke pyritään toteuttamaan moniviranomaishankkeena käyttöasteen sekä kustannustehokkuuden kasvattamiseksi. RIB kumiveneitä ei ole hankittu. IA alukset korjataan normaalin alushuollon toimenpitein. Korjaushankkeet on toteutettu minimoimalla negatiiviset vaikutukset käytettävyyteen. Toimialan toimenpiteet odottavat palvelutuotannon kehittämishankeen linjauksia. Uudistettu ohjeistus on ollut koekäytössä. Johtopäätökset työstetään kevään 2012 aikana. Ympäristöriskien hallinta Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen toiminnassa huomioidaan ympäristövaikutukset. 2. Palveluiden ja materiaalin elinkaaritarkastelussa huomioidaan ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset ovat osa käytettävissä olevien materiaalinimikkeiden ja järjestelmien elinkaariajattelua. 3. Ympäristöasiat ovat osa Rajavartiolaitoksen myönteistä julkisuuskuvaa. Tulos Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Palveluissa ja materiaalihankinnoissa huomioitiin materiaalin elinkaaren kokonaiskustannukset ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. ulkovartiolaiva 10 hanke, ajoneuvohankinnat ja Raja- ja merivartiokoulun ajokoulutusrata-hanke.. Ympäristöasiat huomioitiin erityisesti kalustohankinnoissa. Rajavartiomiesten päivittäisellä toiminnalla ja toiminnan pitkäjänteisellä suunnittelulla huomioidaan ympäristöarvot ja luodaan osaltaan positiivista julkisuuskuvaa.

34 30 4. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä raportoidaan ja tutkitaan kaikki poikkeamat. Tietojärjestelmän käyttö on vakiintunut ja järjestelmä on päivittäisessä käytössä. Hankkeet 1. Hiilijalanjälkien tunnuslukujen raportointi kiinteistötietojärjestelmään. 2. Huomioidaan MOTIVA:n raportti tietoteknisen ympäristön kehittämisessä Toteutuminen Senaatti-kiinteistöjen Optimaze -järjestelmän raporttien tunnuslukujen määrittely on vielä kesken ja sen vuoksi tunnuslukuja ei ole vielä voinut määrittää myöskään kiinteistötietojärjestelmään. Toteutunee vuoden 2012 aikana. On toteutunut osana Haltikin ja turvallisuusverkon TUVEN kehittämishankkeita. Viestintä Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen toimintaympäristössä: profiloituminen ydintoimintojen (rajaturvallisuus, merialueen turvallisuus, ympäristöturvallisuus, rikostorjunta, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan ylläpitäminen hyvällä asiakaspalvelulla. 3. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun toimivuuden seuranta ja kehittäminen. Tulos Rajavartiolaitoksen toiminta näkyi monipuolisesti julkisuudessa. Rikostorjuntaan liittyvät tapaukset, meripelastustapahtumat, kansainväliset operaatiot sekä rajatarkastus- ja rajavalvontatekniikan käyttöönotto saivat julkisuutta paikallismedian lisäksi valtakunnallisissa tieotusvälineissä. Erikoisrajajääkärikomppaniasta tehty dokumentaarinen sarja TV2:lla sai erinomaisen vastaanoton. Jopa uusintojen katsojaluvut olivat korkeat. Tämä ja muu onnistunut rekrytointiviestintä aikaan saivat kävijämäärän kasvun RVL internet-sivuilla sekä rajavartijan peruskurssin hakijamäärän kasvamisen ennätyslukemiin. Myös loppuvuoden erikoisrajajääkärivalintoihin saatiin runsaasti huipputason hakijoita. Asiakaspalvelua koskevat kansalaispalautteet pysyivät aiemmalla tasolla. Palautetta tuli lähinnä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilta sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksista. Henkilöstölle tuli myös kiitosta hyvästä asiakaspalvelusta. Uuden intranetin, Kompassin käyttöönottoon liittyi vilkasta palautteenantoa sisäisen tiedonkulun kanavan toimivuudesta. Kompassia kehitettiin ja kehitetään edelleen palautteen perusteella. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen intranetsivuston (Rajanetti) ja internetsivuston uusiminen, mahdollisen extranet -sivuston kehittäminen ja vastuuhenkilöiden koulutus liittyen SM verkkoviestinnän kehittämishankkeeseen ( ). 2. Tiivistetään tuottavuuden kehittämisen ja suurten investointien viestintää. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen intranet- sivusto uusittiin. Rajanetistä tuli Kompassi. Kompassin syyskuussa tapahtuneen julkaisun ja käyttöönoton jälkeen sivuston toimivuutta ja sisältöä on kehitetty edelleen. Internet-sivuston käyttöönotto siirtyi järjestelmätoimittajasta johtuneesta syystä vuoden 2012 puolelle. Extranet- sivuston käyttöönotosta ei ole tehty päätöstä Rajavartiolaitos on tiedottanut aktiivisesti uusista teknisistä innovaatioista ja hankinnoista. Loppuvuodesta tiedotettiin uuden ulkovartiolaivan hankkimisesta.

35 31 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Rajavartiolaitos 2011 toteutuma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetus, viisumit ja muut luvat/päätökset) 2011 tavoite RVLL 578/2005 perusteella annetut 2011 toteutuma suoritteet (vuokraus) 2011 tavoite TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset 5 3 Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Sisäasiainministeriön antamassa asetuksessa 986/2009 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista 6 :ssä säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatti kiinteistöille alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Kustannusvastaavuuslaskelmat on laadittu erikseen liiketaloudellisista suoritteista ja julkisoikeudellisista suoritteista. Rajavartiolaitos on ottanut alusta käyttöön Kiekun mukaiset seurantakoodit ja sisäinen laskentatapa on muuttunut. Vuoden 2011 kustannusvastaavuuslaskelmien tekemisessä on käytetty kirjanpidon tietoja ja toiminnoille kohdennettua työaikaa. Seurantakohdemuutoksen vuoksi kustannusvastaavuuslaskelmien laatimisperiaatteet tilinpäätöksessä ovat muuttuneet edellisistä vuosista eivätkä ne ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Vuokraustoiminta (palvelussuhdeasunnot / muu vuokraus) Laskelmissa on käytetty vuonna 2011 hyväksi toiminto-tililuokan seurantatietoja. Vuonna 2011 toiminnolle on kirjattu tulot ja suorat kulut sekä työaika. Henkilöstökulut on lisätty laskelmaan suhteellisena osuutena Rajavartiolaitoksen kokonaispalkkamenoista sen mukaan, mitä palvelussuhdeasuntoihin ja vuokraustoimintaan on kohdistettu työpanosta (0,04 % kokonaistyöpanoksesta). Tulojen kirjaus ja henkilöstökulujen kohdennus ovat ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Muut erilliskulut on otettu laskelmaan suoraan kirjanpidosta vuokraustoiminnolle kirjattuina kuluina aiheuttamisperiaatteen mukaan. Aikaisempina vuosina muut kulut on otettu suhteellisena osuutena Rajavartiolaitoksen kiinteistömenoista (21 %). Poistoina ja korkoina on otettu suhteellinen osuus (0,04 %) Rajavartiolaitoksen kokonaispoistoista ja koroista. Aikaisempina vuosina poistoissa on ollut mukana Rajavartiolaitoksen taseessa olevien asuinrakennusten poistot

36 32 ja niihin sitoutuneet korot. Korkoprosentti on Valtiokonttorin määräämä nimellinen korkokustannus 1,8 prosenttia. Tukitoimintojen kustannukset on otettu mukaan käyttäen Rajavartiolaitoksen laskettua yleiskustannuslisäprosenttia (106 %). Aikaisempina vuosina laskelmassa ei ole erikseen esitetty tukitoimintojen kustannuksia, sillä niiden on katsottu sisältyneen kiinteistömenojen muihin kuluihin. Yleiskustannuslisä on laskettu ydin- ohjaus- tukitoimintotasolla Rajavartiolaitoksen eri toiminnoille kohdistettujen tuntien sekä muiden toimintamenojen perusteella. Rajavartiolaitoksen kirjauskäytännön mukaan merkittävä osa (96,7 %) muista toimintamenoista kirjataan pelkästään tukitoimintoihin. Myös kirjatusta työajasta ohjaus- ja tukitoimintoihin kohdentuu merkittävä osa (33,2 %). MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOKRAUSTOIMINTA (Palvelussuhdeasunnot/muu vuokraus) Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Vuokraustoiminta Maksullisen palvelutoiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Vuokrat asunnoista Vuokrat muista rak./muut vuokrat Käyttökorvaukset Vuokrien tileistäpoistot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 46 % 45 % 55 % Vuoden 2011 ja vuoden 2010 laskelmia verratessa vuokraustoiminnan tulot ovat vähentyneet (-41 %). Tämä johtuu mm. siitä, että Rajavartiolaitoksen käytössä on huomattavasti aikaisempaan vähemmän palvelussuhdeasuntoja. Tuotot kattavat 46 prosenttia vuokraustoiminnan menoista. Erilliskulujen aiheuttamisperiaatteen mukainen kirjaaminen on tehnyt laskelmasta edellisiä vuosia tarkemman. Sairaankuljetustoiminta Sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelmaan on huomioitu meripelastus- ja muun pelastus- toiminnan sekä sairaankuljetusten tuotot eroteltuna alus ja ilma-alus sairaankuljetuksiin. Aikaisempina vuosina laskelmassa on ollut mukana vain ilma-aluksilla tehtyjen sairaankuljetusten tuotot ja kulut. Erilliskuluja on kirjattu vain Meripelastus- ja muu pelastustoimi toi-

37 33 minnolle. Tästä on otettu laskelmaan kuluksi 20 prosentin osuus (arvio). Henkilöstökulut on laskettu kolmen sairaankuljetuksia toteuttavan hallintoyksikön meripelastus- muu pelastustoiminta - toiminnolle kohdentamasta työajasta. Tästä on otettu sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelmaan mukaan 20 prosenttia. Yleiskulut on otettu laskelmaan Rajavartiolaitoksen kokonaisyleiskuluprosentin perusteella. Poistot ja korot on huomioitu samalla periaatteella kuin henkilöstökulut. Sairaankuljetustuotot kattavat vain 56 prosenttia kuluista. Tämä johtuu siitä, että hinnoittelu perustuu vuoden 2009 kustannusten toteumatietoihin. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta Julkisoikeudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot k otitalouk silta (sis. omavastuut) sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla sairaank uljetustuotot aluk silla Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 56 % 46 % 52 % Viisumit ja muut luvat ja päätökset Viisumitulot ja muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tulot ovat kirjanpidossa, mutta vastaavia kuluja ei erikseen seurata. Viisumin hinnan määrittää Ulkoasiainministeriö. Viisumien erilliskuluihin on laskettu kohdennettu työaika arvioiden, että yhden viisumin myöntämiseen ja muuhun hallinnointiin kuluu 45 minuuttia. Viisumeja on myönnetty vuonna 2011 yhteensä kappaletta. Viisumien myöntäminen on osa rajatarkastustoimintoa. Rajatarkastustoiminnolle on kirjattu työaikaa vuonna 2011 yhteensä 22,93 prosenttia Rajavartiolaitoksen työajanseurannan tunneista. Tästä viisumien myöntämiseen kulunut työaika on tuntia eli 0,15 prosenttia rajatarkastustoiminnolle kirjatusta työajasta. Henkilöstökustannukset on kohdennettu laskelmaan tämän tuntimäärän pohjalta. Yleiskululisä on otettu mukaan yleisku-

38 34 luprosentin avulla. Poistot ja korot on huomioitu samassa suhteessa kuin palkkakulut (0,15 % poistoista ja koroista). Aikaisempina vuosina viisumien ja lupien kustannusvastaavuuslaskelmaa ei ole tehty. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Viisumit ja muut luvat Julkisoikeudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Viisumit, muut luvat ja päätökset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot Viisumit Muut luvat ja päätökset 125 Muut toiminnan tuotot 0 Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot 32 Korot 6 Muut yhteiskustannukset 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 72 %

39 35 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos 2011 toteutuma 2011 tavoite TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot 26 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 69 % #JAKO/0! 25 % 64 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuotoissa on Rajavartiolaitoksen EU:n ulkorajarahastosta saadut rahoitusosuudet Rajavartiolaitoksen eri hankkeisiin sekä kulupuolella näitä hankkeita vastaavat menot. Tuloina on käsitelty sekä toimintamenomomentille tuloutetut varat, että momentille saatu kirjausoikeus. Lisäksi tuotoissa ovat mukana Marsuno ja VISE projektit. Marsunossa pilotoitiin merialueiden yhteisen tiedonvaihtoympäristön kehittämistä 24 jäsenvaltion kanssa ja VISE- projektissa pilotoitiin ja valmisteltiin kansallisesti EU:n viisumitietojärjestelmän ja rajanylitysjärjestelmän toimeenpanoa ja käyttöönottoa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuloista vain pieni osa on voitu kohdentaa menoja vastaavalle tilikaudelle, koska ulkorajarahoitus tulee merkittävästi jälkikäteen ja on riippuvainen rahoitusohjelmien ja raportoinnin hyväksymisaikataulusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 prosentin yleiskustannuslisänä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 prosentti Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista (arvio). Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut.

40 36 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Rajavartiolaitoksen vuonna 2009 laaditut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat päivitettiin ja yhdistettiin vuonna 2011 työskennelleen työryhmän toimesta. Rajavartiolaitoksen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille vahvistettiin Suunnitelma sisältää mm. henkilöstöpolitiikan ja toiminnan tarkastelun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista, sekä vuonna 2009 asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden arvioinnin. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen vieraili Rajavartiolaitoksen esikunnassa Vierailun aiheena oli tasa-arvosuunnittelun ja tasa-arvotyön edistäminen. Tasa-arvovaltuutettu piti Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelmaa huolellisesti tehtynä ja konkreettisena. Erityisen hyvänä tasa-arvovaltuutettu piti sitä, että palkkakartoituksessa oli analysoitu sekä palkkausjärjestelmää että palkkoja. Myös toimeenpano ja seuranta on vastuutettu selkeästi. Tasaarvovaltuutetun arvion mukaan tasa-arvosuunnitelma on onnistuneesti otettu työyhteisön kehittämisvälineeksi. Sukupuolivaikutukset arvioidaan lainsäädännön valmistelussa osana yleistä vaikutustenarviointia ja huomioidaan Rajavartiolaitoksen antamassa ohjeistuksessa. Sukupuolinäkökulma huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelussa. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmä arvioitiin sukupuolivaikutuksiltaan vuonna 2011 tarkentavien virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Arvioinnissa ei havaittu välittömästi tasa-arvoa heikentäviä sopimusmääräyksiä. Rajavartiolaitos osallistui Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Tasa-arvoa Palkkaukseen (TAPAS) hankkeeseen, jossa palkkausjärjestelmää arvioitiin tasaarvon näkökulmasta. Virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi on jatkuvaa toimintaa ja sukupuolivaikutuksia arvioidaan jokaisen virkaehtosopimusratkaisun yhteydessä valtiovarainministeriön antamien suositusten mukaan. Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamisessa on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä tasa-arvoista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Schengenin rajasäännöstön (II luku, 6 (2) artikla) mukaan Rajatarkastuksia suorittaessaan rajavartijat eivät saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Merkittävimmät sukupuoleen liittyvät seikat Rajavartiolaitoksen toimintakentässä kytkeytyvät ihmiskauppatapausten sekä laittoman maahantulon järjestämisen estämiseen ja paljastamiseen. Sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen saattaa johtaa tutkinnan kannalta positiiviseen lopputulokseen. Rajavalvonnan, rajatarkastuksen ja rajojen valvonnan suorittamiseksi saattaa olla tarpeen suorittaa henkilöntarkastus. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan pakkokeinolain (806/2011, 8 luku 33.3 ) mukaan henkilönkatsastusta ei saa toimittaa tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö. Sama koskee henkilöntarkastusta, jossa tarkastettavan kehoa kosketaan käsin tai hänen ruumiilliseen koskemattomuuteensa puututaan muulla vastaavalla tavalla. Pakkokeinolaki asettaa Rajavartiolaitokselle haasteita, koska vain harvat rajavartijat ovat naisia. Rajavartiolaitos pyrkii lisäämään rekrytoinnilla rajatarkastustehtävissä olevien naisten määrää, jotta henkilöön kohdistuvat etsinnät voidaan aina suorittaa samaa sukupuolta olevien rajavartiomiesten toimesta. Rekrytointipohja on kuitenkin kapea naisten vähäisestä asepalveluksen suorittamisesta johtuen. Yleisesti Rajavartiolaitoksen toiminnassa ilmenevät yhdenvertaisuushaasteet liittyvät rajanylitysliikenteessä liikkuvien ihmisten yhdenvertaiseen kohtelemiseen ja oikeuksien kunnioittamiseen. Rajavartiomiehillä on oltavat sellaiset tiedot ja taidot, että he voivat ottaa huomioon erilaisten ihmisten erityispiirteet. Rajavartiolaitoksen päätehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpito. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen on ensisijaista, mutta se ei estä asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

41 37 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rajavartiolaitoksen henkilökunta on ammattitaitoista ja työkykyistä. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista. Henkilöstöjohtaminen Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne, henkilöstömäärä ja henkilöstön työkyky vastaavat tehtäviä. 2. Henkilöstön osaaminen ja vuorovaikutteinen esimiestyö luovat edellytykset muutoksen hallintaan. 3 Työn tuottavuus ja palkkakilpailukyky paranevat ja tukevat osaltaan strategisia tavoitteita. Tulos Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelman valmistelu strategiakaudelle 2022 aloitettiin vuonna Suunnitelmassa analysoidaan henkilöstörakennetta henkilöstöryhmittäin sekä sen muutoksia, tarkastellaan tehtävänimikkeitä, koulutusvaatimuksia sekä luodaan henkilöstöryhmittäisiä uramalleja. Työhyvinvoinnin toteuttamiseksi, seuraamiseksi, arvioimiseksi ja parantamiseksi käynnistettiin Rajavartiolaitoksen työhyvinvointimallin luominen. Henkilöstön osaamista on ylläpidetty kouluttamalla. Esimiesten koulutuksiin on sisällytetty Rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen mallin koulutus. Rajavartiolaitoksen työhyvinvointikyselyn 2011 mukaan johtajuusindeksi on pysynyt edellisen kyselyn tasolla ja kyselyn mukaan johtamisen vahvuutena on oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu työyhteisössä. Virastoerän osalta saavutettu neuvottelutulos tuki työantajan tavoitteita, vaikka osa varallisuudesta jouduttiin suuntaamaan tavoitteiden vastaisesti. Hankkeet 1. Kevennetään hallintoa lakkauttamalla raja- ja merivartioalueet. Toteutuminen Raja- ja merivartioalueet lakkautettiin lukien. Alueiden päälliköt ja alueiden johtopaikoilla työskennellyt henkilöstö on määrätty uusiin tehtäviin. Raja- ja merivartio-, sekä rajatarkastusasemat ovat suoraan vartioston komentajan alaisuudessa. Toimialajohtajuus sekä asemien tuki on vartiostojen esikunnissa. 2. Uudistetaan henkilöstöhallinnon prosessit jakamalla rutiiniluonteissa asioissa päätösvaltaa alaspäin. 3. RVL:n tehtävien edellyttämän ja eri organisaatiotasoilla vaadittavan ydinosaamisen sekä muun osaamisen tasot määritetään ja kartoitetaan. 4. Rajavartiolaitoksessa siirrytään yhtenäiseen sähköiseen asiakirjahallintaan ASDOjärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilöstöhallinnon prosesseja on tarkasteltu ja päätösvaltaa jaettu alaspäin rutiiniluontoisissa asioissa. Tarkistetut prosessit tulevat laajamittaisesti käyttöön otettaessa KIEKU-tietojärjestelmä tuotantokäyttöön. Määrittely- ja kartoitustyö on aloitettu. Työ jatkuu vuonna ASDO-järjestelmä otettiin käyttöön asiakirjojen diarioinnissa ja osittain arkistoinnissa alkaen. Samalla siirryttiin yhdeksän eri arkistonmuodostajan käytännöstä yhteen yhteiseen arkistonmuodostajaan. Laajempaan käyttöönottoon (asiakirjojen valmistelu, sähköinen allekirjoitus, jakelu) tähtäävät valmistelut jatkuivat vuoden aikana, mutta vuoden lopulla todettiin, että päivämäärää joudutaan valmistelujen keskeneräisyyden vuoksi lykkäämään.

42 38 5. Parannetaan työn tuottavuutta ja palkkakilpailukykyä niitä tukevalla virastokohtaisella virkaehtosopimuksella ( ). Virastoerän osalta neuvoteltavissa ollut varallisuus kohdennettiin RVL strategiaa, vuoden alussa toteutettua organisaatiomuutosta ja työn tuottavuutta tukevalla tavalla. Vuoden 2010 työtaistelutoimenpiteiden jälkivaikutuksena osa varallisuutta jouduttiin kuitenkin kohdentamaan tavoitteiden vastaisesti. Työturvallisuus Vuoden 2011 tulostavoitteet 1. Määritetään työterveyden ostopalvelujen laatukriteerit yhdessä palveluntuottajan kanssa. 2. Terveystarkastusten sisältö vastaa tehtäville ja toimintaympäristölle asetettuja vaatimuksia. 3. Työn kuormitus ja riskit arvioidaan Rajavartiolaitoksen erityisolosuhteissa ja -tehtävissä. 4. Rajavartiolaitoksen työpaikat ovat savuttomia. Tulos Laatukriteerit on määritelty työterveyshuollon sopimuksissa. Terveystarkastusten sisältö ja niiden tarkoituksenmukaisuus on päivitetty uudessa sisäisessä työterveyshuollon määräyksessä. Toteutetaan vuonna 2012 Suunnittelu aloitettu ja sitä jatketaan vuoden 2012 aikana tavoitteena edelleen savuton Rajavartiolaitos v Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksessa luodaan työhyvinvoinnin seurantajärjestelmä. 2. Virkamiehen toimintaedellytysten ohjaus ja seuranta kohdennetaan työuran alkuun. 3. Turva-järjestelmän käytön ohjeistaminen Toteutuminen Työ on aloitettu vuonna Toteutus tapahtuu vuonna 2012 Rajavartiolaitoksen työhyvinvointimallin käyttöönoton yhteydessä. On toteutettu uudessa työterveyshuollon määräyksessä. Toteutetaan vuonna 2012 nykyisen version modernisoinnin yhteydessä. Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2009 Toteuma 2010 Tavoite 2011 Toteuma 2011 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 10,5 9,0 14,9 11,9 Lähtövaihtuvuus (%) 0,5 % 0,7 % 0,6 % 0,3 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3 4,3 4,4 4,3 Fyysinen kunto (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,3 8,9 8,6 8,7 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,6 0,7 0,8 0,9 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 38,4 38,7 38,7 39,4 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,1 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,3 % 12,5 % 12,2 % 12,6 % Tulostavoitteet saavutettiin pääosin vuonna Hallintorakenteen muutos toteutui suunnitellusti ja kaikille muutoksen kohteen olleille osoitettiin uusi työtehtävä. Asianhallintajärjestelmä ASDO otettiin käyttöön osittain ja valmisteluja käytön laajentamiseksi jatketaan. Monet tavoit-

43 39 teista vaativat toteutuakseen jo suunniteltuja toimenpiteitä vielä usean vuoden ajan. Tämän vuoksi työ tulostavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu edelleen vuonna Sairastavuus on vähentynyt jonkin verran. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota 1 3 vuorokautta kestäviin sairauslomiin sekä huolehtia pitkällä sairauslomalla olevien henkilöiden kuntoutus- ja tukitoimenpiteistä tavoitteena työhön palaaminen. Henkilöstöjohtamisen yhtenä tavoitteena on lisätä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon toimenpiteitä, joiden yhteydessä korostetaan myös virkamiesten henkilökohtaista panosta oman fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisessä. Työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä laatima Varhaisen välittämisen malli tukee tätä toimintaa. Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2009 Toimiala: Rajavartiolaitos 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT % osuus 2010 % osuus 2011 % osuus vert. ed. vuoteen henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) , ,4 henkilöstömäärä , ,1 naiset ,3 359,0 12, ,6-0,8 miehet ,7 2516,0 87, ,4-2,2 vakinaiset ,6 2822,0 98, ,3-1,9 naiset ,5 334,0 11, ,7-1,5 miehet , , ,6-2,0 määräaikaiset 38 1,3 53 1,8 48 1,7-9,4 naiset 23 0,8 25 0,9 27 1,0 8,0 miehet 15 0,5 28 1,0 21 0,7-25,0 kokoaikaiset , , ,1-2,1 naiset , , ,8-0,9 miehet , , ,3-2,3 osa-aikaiset 44 1,5 53 1,8 53 1,9 0,0 naiset 22 0,8 24 0,8 24 0,9 0,0 miehet 22 0,8 29 1,0 29 1,0 0,0 keski-ikä 38,4 38,7 39,4 1,8 naiset 45,0 44,5 45,1 1,3 miehet 37,5 37,9 38,6 1,8 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,2 77,8 76,2-2,1 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,0 (%) tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,3 2,1 välilliset työvoimakustannukset ,0 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 77,7 71,3 67,7-5,0 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,5-3,5 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,5 0,7 0,3-57,1 tulovaihtuvuus % 3,4 4,7 4,9 4,3 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,1 0,0 0,0 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,3 8,9 8,7-2,2 työterveyshuolto /htv ,4 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,8 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,0 naiset 4,06 4,17 4,20 0,7 miehet 4,20 4,20 4,20 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv ,0 koulutuspanostus työpäivää/htv 10,5 9,0 11,9 32,2 henkilöstön arvo ,8

44 40 Henkilötyövuodet Vuonna 2011 rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti (2 816/2010) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli seitsemän henkilötyövuotta (-0,2 %). Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden 2011 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa on miehiä 86,6 ja naisia 11,7 prosenttia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli vuoden 2011 lopussa 48 henkilöä, miehiä 21 ja naisia 27 henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 10 %, opistoupseereita noin 13 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 60 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 13 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 3 %. Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,4 vuotta) on noussut hienoisesti 1,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Keski-ikä on varsin matala johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (45,1 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (38,6 vuotta) korkeampi. Vuoden 2011 aikana miesten keski-ikä on kuitenkin noussut hieman naisten keski-ikää enemmän. Naisista 56,5 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 29,8 %. Suurin osa henkilöstöstä (33,2 %) oli vuonna 2010 ikäluokassa vuotta. Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli vuotta. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesta rekrytoinnista johtuen. Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard

45 41 Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2011 oli 4,2. Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 5,7 % (160 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,3 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma kasvoi, mutta lähtövaihtuvuus pieneni. Vuoden aikana ulkoisessa rekrytoinnissa valittiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 142 henkilöä. Vuoden 2010 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus kasvoi ollen 4,9 %. Haettavana olleisiin virkoihin haki miestä ja 835 naista. Yhteensä hakijoita oli henkilöä. Tehtäviin valittiin 119 miestä ja 23 naista. Hakijoita tehtävää kohden oli keskimäärin 14 henkilöä.

46 42 Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 163,2 milj. euroa, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna noin euroa. Työvoimakustannukset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,00 76,1 % 1,8 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,50 59,6 % 2,1 % A. Välilliset palkat , , ,50 16,5 % 0,7 % B. Sosiaaliturva , , ,50 22,1 % -2,6 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,00 1,8 % -30,0 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,90 40,4 % -3,0 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,40 100,0 % 0,0 % Työvoimakustannukset/HTV ,4 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lm x työpäivän pituus) vuonna 2011 oli 76,2 % mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Osuuden lasku johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan nousemisesta rajavartijan peruskurssin vahvuuden oltua edellisvuosien tasolla vuoden 2010 pienemmän kurssivahvuuden jälkeen. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,6 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ollen 19,1 prosentissa. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan 3,6 % ja tapaturmista johtuva palkallinen poissaolo 0,4 % säännöllisestä vuosityöajasta on edellisen vuoden tasolla.

47 43 TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) %-yksikköä Tehty vuosityöaika 76,2 77,8 76,2-1,6 Koulutus 4,2 2,5 4,7 2,2 Ei tehty vuosityöaika 19,7 19,7 19,1-0,6 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö 2011 (työpäivää) Vuosimuutos Vuosimuutos Vuosimuutos % mies % nainen % Yhteensä Erityisäitiysloma 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Äitiys/vanhempainloma , , ,2 Isyysloma ,6 0 0, ,6 Hoitovapaa , , ,2 Osittainen hoitovapaa , , ,2 Lapsen vaikea sairaus 9-55,0 0 0,0 9-55,0 Pakottavat perhesyyt 22 57, , ,9 Tilapäinen hoitovapaa , , ,6 Kaikki yhteensä , , ,8 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa aiheuttaa eniten poissaoloja. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma tuottivat eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö kasvoi yhteensä 40,8 %. Erityisesti miesten perhevapaisiin käyttämä aika kasvoi kun vastaavasti naisten perhevapaisiin käyttämä aika laski, erityisesti äitiys/vanhempainvapaan osalta. Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille oheisen taulukon mukaisesti: 2011 Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi Esiupseerikurssi Sotatieteiden maisterikurssi Opistoupseerin jatkokurssi 3 0 Mestarikurssi Rajavartijan jatkokurssi Rajavartijan peruskurssi Yhteensä Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Vuoden 2011 työhyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,47. Tulos on sama kuin edellisessä kyselyssä, joka suoritettiin vuonna Tyytyväisyys oli lisääntynyt eniten työnantajakuvan osalla (+0,11) ja heikentynyt eniten työilmapiiri ja työyhteisö (-0,04) osalta. Työilma-

48 44 piiri ja työyhteisö koettiin kuitenkin edelleen vahvimpana osa-alueena (3,90). Tyytymättömimpiä oltiin palkkaukseen (3,07). Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 75,2 % (73,9 %/2010, 75,9 %/2009) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,2 (tavoite 4,3). Vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 80,9 % (79,7 %/2010, 81,8 %/2009) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,3 (tavoite 4,4). Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä (2 071/2010, 2 153/2009) eli 85,7 % (84,3 %/2010, 86,5 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Testit suorittaneiden suhteellinen osuus oli pitkästä aikaa suurempi kuin edellisenä vuotena. Testit jätti suorittamatta 219 henkilöä hyväksyttävän syyn (esim. lääkärintodistus tai ulkomaankomennus) takia (241/2010). Ilman syytä testit jätti suorittamatta 173 henkilöä (182/2010). Ilman luokkaa jääneiden (= kaikkia testejä ei ole suoritettu) osuutta voidaan pitää kohtuullisen suurena.

49 45 Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavartiomiestä (2 034/2010, 2 154/2009) eli 83,6 % (82,9 %/2010, 85,0 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Kestävyystesteihin osallistui rajavartiomiestä (2 157/2010, 2 277/2009). Juoksutestiin osallistui edellä mainituista eli 77,7% (1 672/77,5%/2010, 1 674/73,5%/2009). Ergometritestiin osallistui 471 eli 22,3% (485/22,5%/2010, 603/26,5%/2009). Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Poissaolopäivien ja sairaustapausten määrä laski edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä ker-

50 46 tyi 8,7 työpäivää. Sairauspoissaolojaksojen määrä väheni muissa jaksoluokissa 3 10 päivän jaksoja lukuun ottamatta. Sairausajan palkat vuonna 2011 olivat ,30 euroa, joka oli 3,33 % palkkasummasta. Edelliseen vuoteen verrattuna sairausajan palkat nousivat n. 7,9 % ja osuus palkkasummasta 0,2 prosenttiyksikköä. Sairauspoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä ,3 % Sairaustapauksia ,2 % Sairauspäiviä/htv 8,6 8,3 8,3 8,9 8,7-2,2 % Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 28,7 %. Tapaturmapoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä ,7 % Sairaustapauksia ,3 % Sairauspäiviä/htv 0,8 0,6 0,6 0,7 0,9 28,6 %

51 47 Työkyky Henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2011 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 840 henkilöä on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä ja tulosten perusteella 86,7 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi, joka on laskenut hieman edellisen vuoden tasosta. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet. Kohtalaista ja huonoa työkykyä kokevat henkilöt on pidettävä kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2011 aikana 58 henkilöä, joka oli 21 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2011 aikana kaksi henkilöä.

52 48 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja ovat Ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2009 ja 2010 saadut palautukset yhteensä 1,75 milj. euroa. Tuloa vastaavat menot on maksettu vuosien 2009 ja 2010 aikana. Kiinteistövarallisuuden siirto Senaatti kiinteistöille on jatkunut edelleen. Vuoden 2011 aikana siirretyn kiinteistövarallisuuden arvo on 1,18 milj. euroa. Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Tulot kattavat vain noin kolme prosenttia Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden 2011 aikana 2,4 milj. euroa käyttöoikeutena Sisäasiainministeriön momentilta Ulkorajarahasto. Talousarvion toteutuminen Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista Momentti TA /LTA 2011 TA 2011 LTA III Yhteensä TA Selite Palkat , Palkeet hinnoittelun yhtenäistämi- 000 nen Ilma TA alukset Partioveneet Ulkovartiolai TA Yhteensä va. Sisäasiainministeriön sekalaisiin tuloihin ( ) tuloutettiin helikopterihankintoihin liittyvät toimittajan viivästyssanktiot euroa. Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 221,1 milj. euroa ja Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalushankintoihin momentille yhteensä 24,9 milj. euroa, josta 6,5 milj. euroa partiovenekaluston uusimiseen ja 18,6 milj. euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä 2,9 milj. euroa. Lisämäärärahasta 2,6 milj. euroa oli tarkoitettu palkankorotuksiin ja 0,2 milj. euroa Palkeiden hinnoittelun yhtenäistämiseen. Sisäasiainministeriön käyttöön kohdennetusta puolustusministeriön pääluokkaan kuuluvasta määrärahasta julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen on myönnetty Rajavartiolaitokselle yhteensä 1,3 milj. euron kirjausoikeus merenkulun hätäradioverkon kehittämiseen (GMDSS). Vuoden 2011 aikana määrärahaa on käytetty euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle euroa. Hankkeen määräaika on vuoden 2012 loppuun. Valtiovarainministeriön momentilta on maksettu kansallisen asiantuntijan palkkoja sivukuluineen euroa. Asiantuntija on toiminut Euroopan Unionin komission meri- ja kalastusasiain pääosastolla. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta ja maksettiin 12 työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous- ja ravitsemispalvelutehtäviin.

53 49 Ulkorajarahaston momentilta maksettiin ilma-alusten ja partioveneiden tukikelpoisia menoja euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille momentilta maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja euroa. Talousarvion toteuma 2011 (momentit 26.20) ja siirtyvät määrärahat Tunnus Talousarviotili nimi Määräraha tai tuloarvio vuodelta 2011 Siirtyvä määräraha ed. vuosilta Käytettävissä Käytetty, kertynyt tai peruutettu Siirretty vuodelle Toimintamenot (s2v) Bruttomenot , ,26 - bruttotulot , ,28 = Nettomenot , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) , , , , ,36 Ilma-alusten rahoitus (s3v) 0, , , , ,36 Partioveneiden hankinta (s3v) , , , , , Bell 412 helikopteri 0, , , ,59 0, Ulkovartiolaivan hankinta (s3v) , , , , ,75 Dornier valv.järj.uusim. (s3v) 0, , , , ,00 Rajavartiolaitos allekirjoitti ulkovartiolaivan hankintasopimuksen ja ensimmäisen maksuerän kuluja (20 % kauppahinnasta) kirjattiin euroa päättyvälle tilikaudelle siirtovelkojen kautta. Maksu suoritetaan vuonna 2012, kun asianmukaiset vakuudet on saatu toimittajalta. BELL412 siirtomäärärahasta ( ) peruutettiin ,59 euroa. Tämä määräraha oli myönnetty helikopterin lentovaurion korjaamiseen vuonna Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin momentin laajennus jonka perusteella määrärahaa voitiin käyttää myös Rajavartiolaitoksen SuperPuma -helikopterin vaurion korjaamiseen ja näitä kuluja kirjattiin momentille euroa. Ilma-alukset ( ) siirtomäärärahaa käytettiin helikoptereiden hankintamenojen maksamiseen. Tilikauden aikana saatiin päätökseen vuoden 2008 talousarviossa saatu neljän helikopterin hankintavaltuus. Dornier siirtomääräraha ( ) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Dornier- valvontalaitteiden rahoitus on saatu bruttomääräisenä Rajavartiolaitoksen talousarvioon ja Öljysuojarahaston myöntämä 3 milj. euron rahoitus tuloutetaan momentille hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke on vielä kesken ja se päättynee vuoden 2012 aikana. Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 29,7 milj. euroa. Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 16 mijl. euroa (12 milj. euroa/2010). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat Raja- ja merivartiokoulun kiinteistöinvestoinnit, Rajavar-

54 50 Valtuudet tiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Siirtyvän erän suuruus on 13 prosenttia (13,6 /2010, 13,2 /2009, 6,6 /2008) bruttotoimintamenoista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 5,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2011 aikana noin 6,7 milj. euroa (6,4 milj. euroa/2010). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista joiden maksatusaikataulu vaihtelee suuresti Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja valtiolta on 0,3 milj. euroa. Nämä ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatuja yhteistoiminnan tuottoja 1,7 milj. euroa (Frontex- yhteistoiminta matkakorvaukset ja operaatiot). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista merkittävimmät erät ovat ulkorajarahaston rahoitusosuudet 1,8 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (1 milj. euroa), sairaankuljetustulot (1 milj. euroa) ja muut tuotot (0,6 milj. euroa), joka sisältää huutokauppatulot, muonitustulot, muut sekalaiset tulot ja viisumitulot. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) ARVIO ARVIO Valtuus nro Valtuus nimi Valtuus määrä Ta-menot aik. vuodet Ta-menot 2011 Ta-menot 2012 Ta-menot 2013 Kaikki yht EBFrahoitus Kaikki yht Helikoptereiden hankinta (2008) Partioveneiden hankinta PV Partioveneiden hankinta, 10 kpl (2010) Ulkovartiolaivan hankinta (2011) Helikoptereiden hankinta Vuoden 2008 talousarviossa saatiin 11 milj. euron tilausvaltuus neljän helikopterin ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan sekä henkilöstön koulutukseen. Helikopterihankintoihin sitouduttiin allekirjoitetulla sopimuksella. Kustannusvaikutus oli yhteensä 10,8 milj. euroa (sopimustäydennys täsmensi optiokoneen hankintaa). Helikoptereiden hankintaa on rahoitettu EU-ulkorajarahastosta 3,3 milj. eurolla. Vuoden 2008 talousarviossa saatiin 12,5 milj. euron tilausvaltuus partioveneiden hankintaan. Kolmentoista partioveneiden hankintaan sitouduttiin allekirjoitetulla sopimuksella. Partioveneiden hankintaa on rahoitettu myös EU-ulkorajarahastosta 1,8 milj. eurolla.. Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa saatiin 9,2 milj. euron tilausvaltuus kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä oli vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta. Hankintamenettely ja hankintapäätös tehtiin ja lisähankintaoikeuspäätös Partioveneiden hankinta jatkuu vuoteen 2013 saakka. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin 97 milj. euron tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan. Valtuus myönnettiin korotettuna, sillä ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu 57 milj. euron tilausvaltuus myönnettiin ensimmäisen kerran vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa ja se uusittiin kokonaisuudessaan vuosien 2010 ja 2011 talousarvioissa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja suunnitteluun on kulunut 0,9 milj. euroa. Ulkovartiolaivan 95,8 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin Vuoden 2011 talousarviossa myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412 helikoptereiden uusimiseen. Hankintasopimusta ei tehty vuoden 2011 aikana ja valtuus on uusittu vuoden 2012 talousarviossa. Hankkeeseen tullaan hakemaan myös EU-ulkorajarahaston rahoitusta.

55 51 Tuotto ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,99 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,28 Muut toiminnan tuotot , , , ,99 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,37 Varast.lis (-) tai väh (+) , ,88 Henkilöstökulut , ,96 Vuokrat , ,68 Palvelujen ostot , ,28 Muut kulut , ,51 Valmistus omaan käyttöön , ,78 Poistot , ,41 Sisäiset kulut , , , ,95 JÄÄMÄ I , ,96 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 366, ,84 Rahoituskulut , , ,39-104,55 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,84 Satunnaiset kulut , , , ,69 JÄÄMÄ II , ,82 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 Kulut , , , ,03 JÄÄMÄ III , ,85 TUOTOT JA KULUT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,31 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,96 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,81 Tuotto- ja kululaskelmassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuokrat ja käyttökorvaukset ovat laskeneet, koska palvelussuhdeasuntojen vuokraus on vähentynyt. Muun toiminnan tuottojen ryhmässä kasvu johtuu yhteistoiminnan ja -rahoitteisen toiminnan tuottojen kasvusta. Toiminnan kulut kasvoivat vain 0,4 prosenttia. Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu merkittävimpänä eränä helikopterihankintoihin liittyvät toimittajan viivästyssanktiot euroa. Muut satunnaiset tuotot ovat vakuutusyhtiöiden maksamia vahingonkorvauksia, viivästyssakkoja, korvaus palvelussitoumuksen irtisanomisajan täyttämättä jäämisestä sekä korvaus vahingonteosta Rajavartiolaitoksen omaisuudelle.

56 52 Satunnaisiin kuluihin ( euroa) on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset ja muut maksetut korvaukset. Suurin maksettu korvaus on Liikennevirastolle maksettu euroa Emäsalon viranomaissatama- hankkeen virkistyshaittakorvaus ja oikeudenkäyntikulut. Muut satunnaiset kulut ( euroa) ovat ajallaan perimättä jääneitä palkkasaatavia ja Valtiokonttorin maksuvapautuslain mukaisia päätöksiä palkan takaisinmaksusta. Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET euroa euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,04 Muut pitkävaikutteiset menot , ,88 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,12 0, ,92 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,66 Rakennukset , ,33 Rakennelmat , ,55 Koneet ja laitteet , ,77 Kalusteet ,46 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,40 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPA PERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,87 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ: , ,19 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,76 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 9 848, ,97 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,63 Siirtosaamiset , ,10 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,23 Ennakkomaksut 3 864, , , ,80 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 266, ,45 Kirjanpitoyksikön tulotilit 0, ,20 0, ,45 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,98 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,17

57 53 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutokset , ,50 Pääoman siirrot ,40 0,00 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , ,15 0, ,90 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 4 579, ,30 Saadut ennakot 0, ,57 Ostovelat , ,62 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,68 Edelleen tilitettävät erät , ,45 Siirtovelat , ,63 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,77 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,67 Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (150,3 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 21,8 prosenttia. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden (109,3 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta ja tähän erään aktivoitiin tilikauden aikana 22,1 milj. euroa, mm. kolme helikopteria ja neljä partiovenettä ja 35 autoa sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoa. Taseen arvon nousu johtuu myös taseessa olevista merkittävistä keskeneräisistä investoinneista. Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 11 milj. euroa, kun se ennen kiinteistövarallisuuden siirtoa oli 162,2 milj. euroa. Rajavartiolaitos luovutti tilikauden aikana hallinnan siirtona Pirttisaaren ja Jussarön merivartioasemien rakennukset ja rakenteet Valtiovarainministeriön kautta Senaatti kiinteistölle ja Maa- ja metsätalousministeriölle (1,18 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Näitä valmistuneita hankkeita olivat: Kaakkois-Suomen rajavartioston passintarkastuskontit, Kainuun rajavartioston Raatteen, Rajakankaan ja Paljakan partioparakit sekä Karttimon laitetila, Lapin rajavartioston Tuntsan partiomaja ja varasto, helikopterin laskupaikka sekä taisteluradan taukotupa sekä Pohjois- Karjalan rajavartioston Inarin rajanylityspaikan valvontalaitteiden laitetila ja kalustosuoja. Aineettomien hyödykkeiden ryhmässä olevat keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ( euroa) ovat tietojärjestelmien kehittämiskuluja. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (28,7 milj. euroa) on keskeneräinen Dornier- valvontakonehankinta (3,6 milj. euroa), yhdeksän keskeneräistä partiovenettä (5,3 milj. euroa) ja keskeneräinen ulkovartiolaiva (19,1 milj. euroa). Lisäksi erässä on keskeneräisiä rakennushankkeita mm. Hiienvaaran silta ja wc, Satulavaaran partiomaja ja merkittävimpänä Raja- ja merivartiokoulun kulissitalo. Siirtovelkojen kautta on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen kun ostoreskontra sulkeutui. Siirtovelkojen suuri muutos johtuu siitä, että erässä on mukana ulkovartiolaivan ensimmäinen maksuerä 19,1 milj. euroa.

58 54 Määrärahojen käyttö ; 29 % palkat muut toimintamenot ; 71 % Rajavartiolaitoksen kassamenot 2011 (netto) MENOT Muutos% Muutos TOIMINTAMENOT, mom , Palkat 0, Palkat ja palkkiot 1, Kiinteät palkat 1, Työaikakorvaukset -26, Ylitytyöorvaukset 14, Lomarahat 3, Lomakorvaukset Sairausaikalisä 10, Vuosilomalisä 0, Lomarahavapaa 18, Varallaolokorvaukset Muut korvaukset ja lisät Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 3, Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot -13, Luottamusmiespalkkiot 14, Muut palkat ja palkkiot -56, Henkilöstösivukulut -2, Työnantajan sosiaaliturvamaksu -3, Eläkemaksut -2, Sosiaaliturvamaksujen palautuk -1, Tapaturmavakuutusmaksut -8, Tuotot ja muut kustannusten korvaukset Muut kustannusten korv Yht.toiminnan kust. korv. valtiolle * Yhteistoim.tuotot

59 55 Määrärahojen käyttö (netto) Palkkamenot ovat 71 prosenttia Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenot kasvoivat vain 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Nousu on vähemmän kuin yleinen palkankorotuksen määrä, jonka tilikauden vaikutus oli 2,0 prosenttia. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat vuodesta 2010 yhteensä kuusi henkilötyövuotta. Merkittävin vähennys palkkamenoissa oli työaikakorvauksissa, jotka laskivat 4,6 milj. euroa. Pääosin vähennys aiheutui varallaolokorvausten eriyttämisestä omaksi kokonaisuudeksi, vuonna 2010 ne sisältyivät työaikakorvauksiin. Myös vuodenvaihteen työjaksojen työaikakorvausten maksuaikataulu vähensi vuoden 2011 menoja. Muiden korvausten ja lisien osalta lasku johtuu tiliöintiohjauksen korjauksesta. Palkkoihin kohdistuneet tuotot ovat harjoittelijoista saatuja palkkakorvauksia. Yhteistoiminnan korvaukset ovat Keskusrikospoliisille maksettu Rajavartiolaitoksen virkamiehen lisäja ylityökorvaukset. MENOT Muutos% Muutos Muut toimintamenot 0, Ydintoiminnot Ohjaustoiminnot Tukitoiminnot yhteensä 0, Yleishallinto Hallinnolliset päätökset Sidosryhmäyhteistyö/edustaminen -10, Henkilöstön kehittäminen Palkan- ja palkkion laskenta Palvelussuhteen hallinta Henkinen ja fyysinen työkyky 17, Koulutus -22, Muut henkilöstöhallinnon tehtävät Taloushallinto Tarkastustoiminta IT-hallinto, arkkitehtuurit ja hankehallinta Verkkopalvelut Perustekniikka ja käyttäjätuki -11, Ydintoimintojen tietojärjestelmät Tukitoimintojen tietojärjestelmät Muu tietohallinto Tietopalvelu Viestintä -3, Oikeudelliset palvelut Kiinteistöhallinto 10, Toimistopalvelut Logistiikka Kuljetusvälinetoiminta ja huolto -31, Ilma-alustoiminta ja huolto -10, Alustoiminta ja huolto 2, Hankintatoimi Matkahallinto Turvallisuus ja riskienhallinta Ympäristönsuojelu Muonitustoiminta 2, Varasto- ja vaatetuspalvelut -13, Koiratoiminta 2, Voimankäyttö/suojavälineet 85, , Muut tukitoiminnot -46, Avoin toiminto 43, , Inve stointime not ilma - ja va rtioa luste n ha nkinta 210,

60 56 Muut toimintamenot ovat 29 prosenttia Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Muiden toimintamenojen osalta seuranta edelliseen vuoteen ei kaikilta osin ole verrannollinen, koska Rajavartiolaitos otti käyttöön Kieku-seurantakohteet Yllä olevassa taulukossa ne erät, joissa on esitetty prosentuaalinen muutos edellisestä vuodesta, ovat vertailukelpoisia keskenään. Muut toimintamenot kasvoivat vain 0,9 prosenttia. Tärkein selittävä tekijä on ilma-alus ja kuljetusvälinetoimintojen kulujen lasku 2,7 milj. euroa. Ilma-alushuoltojen ajoittuminen vaikuttaa merkittävästi vuosittaisiin kustannuksiin. Kuljetusvälinemenojen laskuun vaikuttivat vuonna 2010 tehdyt merkittävät ajoneuvohankinnat. Vuonna 2011 hankintoja oli vähemmän. Investointimenojen kassamenoissa kasvun aiheutti ulkovartiolaivan hankinnan käynnistyminen (+19,1 milj. euroa). Vaatetus 1 % Koiratoiminta 1 %Voimankäyttö 1 % Muonitus 1 % Logistiikka 23 % Muut tukitoiminnot Ydintoiminnot Johtaminen 4 % 3 % Ohjaustoiminnot 1 % 0 % Henkilöstöhallinto 7 % Perustekniikka 11 % Tieto- ja valvontajärj./muu tietohallinto 15 % Ydintoiminnot Ohjaustoiminnot Johtaminen Henkilöstöhallinto Perustekniikka Tieto- ja valvontajärj./muu tietohallinto Kiinteistöhallinto Logistiikka Muonitus Vaatetus Koiratoiminta Voimankäyttö Muut tukitoiminnot Kiinteistöhallinto 32 % Muut toimintamenot toiminnoittain 2011 (netto) 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materi-

61 57 aalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu hallinnollinen määräys RVLPAK A 22. Salaisten pakkokeinojen käytöstä laaditaan erillinen valvontakertomus. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tehtävien toteutumista sekä ylläpitää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden päälliköillä on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivisen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset: Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Vuonna 2012 laillisuusvalvonnan kehittämistyö jatkuu edelleen. Operatiivista laillisuusvalvontaa koskeva pysyväisasiakirja on tarkoitus uudistaa ja laillisuusvalvonta-asioiden seurantaa ja tilastointia pyritään edelleen tehostamaan. Sisäasiainministeriön asettamien laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän sekä poliisiin kohdistuvan valvonnan oikeusperustatyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa. Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2011 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin Sisäasiainministeriön yhteisellä arviointilomakkeella. Hallintoyksiköissä arviointi tehtiin apulaiskomentajien johdolla. Rajavartiolaitoksen esikunnassa arviointi tehtiin osastopäällikkökokouksessa. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2011

62 58 Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 4,1 4,2 4,3 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,9 4,0 4,1 Tavoitteiden asettaminen 4,3 4,3 4,5 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,5 4,6 4,6 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,8 4,0 4,0 Muu selvitystoiminta 2,8 2,9 3,2 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu merkittäviä riskejä. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan menettelyt täyttävät säädetyt tavoitteet. Arviointien tulokset Vuonna 2011 ei toteutettu erillisiä arviointeja. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden 2011 aikana tuli ilmi yksi Rajavartiolaitoksen varoihin kohdistunut väärinkäytös, jossa oli kyse lievästä maksuvälinepetoksesta. Henkilö sai sotilaskurinpitomenettelyssä kurinpito-ojennuksen. ALLEKIRJOITUKSET

63 tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 59 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta 150 Rikostorjunta Rajatarkastukset Rajojen valvonta Työajankäyttö SISÄISET TOIMINNAT YHT. Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta Rajojen valvonta OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 59,9 % 58,2 % 60,3 % 61,8 % 62,6 % Rajojen valvonta 28,7 % 29,5 % 29,8 % 29,9 % 29,4 % Kansainvälinen toiminta 0,7 % 1,0 % 1,0 % 1,1 % 1,3 % Rajatarkastus 24,1 % 19,9 % 20,6 % 22,0 % 22,9 % Rikostorjunta 2,8 % 3,4 % 4,2 % 4,0 % 3,9 % Meri ja pelastustoimi 1,5 % 1,8 % 1,8 % 1,9 % 2,0 % Sotilaallinen maanpuolustus 2,1 % 2,6 % 3,0 % 3,0 % 3,1 % SISÄISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 40,1 % 41,8 % 39,7 % 38,2 % 37,4 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

64 partiotuntia partiotuntia 60 RAJOJEN VALVONTA Partiointi Kokonaismäärä PARTIOINTI YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

65 partiotuntia tuntia 61 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV

66 valvontatuntia valvontatuntia 62 Kiinteä valvonta Kokonaismäärä KIINTEÄ VALVONTA YHT Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

67 kpl kpl 63 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 70 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

68 kpl kpl Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

69 kpl kpl 65 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

70 kpl Lajeittain YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäänn liittyvä tark Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tark Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark

71 hlöä hlöä 67 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne YHTEENSÄ Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

72 68 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI SALLA KUUSAMO KURVINEN VARTIUS INARI LEMINAHO RUHOVAARA NIIRALA PARIKKALA IMATRA NUIJAMAA VAINIKKALA VAALIMAA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ SATAMAT HELSINKI KOTKA TURKU NAANTALI MAARIAN HAMINA PORI RAUMA KALAJOKI KOKKOLA TORNIO SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA YHTEENSÄ

73 69 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO NUORGAM NÄÄTÄMÖ UTSJOKI AAVASAKSA KARESUVANTO KOLARI MUONIO PELLO TORNIO YHTEENSÄ LENTOASEMAT HELSINKI-VANTAA IVALO KEMI-TORNIO KITTILÄ KRUUNUPYY KUUSAMO MAARIANHAMINA OULU ROVANIEMI TURKU VAASA YHTEENSÄ SATAMAT ECKERÖ HELSINKI LÅNGNÄS MAARIANHAMINA TURKU VAASA YHTEENSÄ

74 kpl 70 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä YHTEENSÄ Vastaanotetut turvapaikkaanomukset Myönnetyt viisumit Rajalta käännytetyt Käännytysperusteet vuonna 2011 Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,45 % Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 16,81 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 9,24 % Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,26 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 55,07 % Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 5,69 % Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 12,48 %

75 kpl 71 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOI- MENPITEET Esitutkintaan tulleet tapaukset Hallintoyksiköittäin K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ VUONNA Muut rikokset tai rikkomukset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset Jatkotoimenpiteet Huomautus 9 % Valvontailmoitus 6 % R-ilmoitus 12 % S-ilmoitus 16 % Rikesakko 9 % Rangaistusvaatimusilmoitus 48 %