RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 RAJAVALVONTA... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SISÄISET TOIMINNOT Teknillinen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Ympäristön suojelu Viestintä MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Työturvallisuus Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Määrärahojen käyttö Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖMÄÄRÄ... 50

4 1.2 HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN HENKILÖTYÖVUODET LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖN LAATU IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot TYÖKYKY TYÖILMAPIIRI HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 76

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Lp-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö K LAITINEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartioasemien lukumäärä vastaa pääpiirteissään tilannetta Suomen puolella. Tiheimpänä asemaverkosto on säilynyt Viipurin suunnalla. Rajavartiopalvelu pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne väheni noin viidellä miljoonalla rajanylityksellä vuoteen 2007 verrattuna. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla liikenne on hieman kasvanut, mutta vastaavasti ulkorajat ylittävä lentoliikenne ja Helsingin sataman ulkorajaliikenne on vähentynyt. Vähenemisen pääsyynä on Schengenalueen laajeneminen ja siitä aiheutunut Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen sekä Suomen ja yhdeksän EU-valtion välisen lentoliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi, johon ei normaalitilanteessa kohdisteta rajatarkastuksia. Suomen merialueilla kauppa-alusliikenne on säilynyt vilkkaana. Vastatakseen meri- ja ympäristöonnettomuusuhkiin Rajavartiolaitos on kehittänyt valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Rajavartiolaitos on osallistunut operatiiviseen yhteistyöhön ja järjestelmien kehittämiseen aktiivisesti ja ylläpitänyt nopeiden rajainterventioryhmien edellyttämää kansallista henkilöstöpoolia. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut useisiin Frontexin koordinoimiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja Raja- ja merivartiokoulun asema yhtenä Frontexin yhteistyöakatemioista on vahvistunut. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt neliportaisen rajaturvallisuusmallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksella (2005) täsmennettiin Rajavartiolaitoksen tehtäviä ja toimivaltuuksia esitutkintaviranomaisena. Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskeva laaja lainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan Vuoden 2005 uudistukseen sisältyi keskeisimpinä lakeina laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2995), rajavartiolaki (578/2005) sekä laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005). Kokonaisuudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti vastauksessaan (EV 92/2005 vp), että hallitus tarkkaan seuraa Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa sekä huolehtii siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen selvitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. Edellä olevan perusteella eduskunnalle on syysistuntokaudella 2008 annettu edellytetty kirjallinen selvitys. Samanaikaisesti on valmisteltu nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys (219/2008 vp), jossa esitetään eräitä tarpeellisia muutoksia tehtäväksi Rajavartiolaitosta koskeviin säännöksiin. Lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen tutkinnassa olleiden ja syyteharkintaan saatettujen laittomaan maahantuloon tai sen järjestämiseen liittyvien rikostapausten kokonaismäärä on selvästi kasvanut. Näiden rikosasioiden tutkinta on keskittynyt erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille. Vireillä olevaan rajavartiolaitoksen lainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksessä esitetään Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi.

7 3 Hallitusohjelman turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma määrittävät myös Rajavartiolaitoksen kehittämistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti näiden valtioneuvoston linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämistä. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat olleet laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Rajavartiolaitoksen toiminnallisia valmiuksia parannetaan uusimalla ilma-alus- ja partiovenekalustoa. Hankintapäätös helikopterihankinnasta tehtiin huhtikuussa. Hankintapäätös Dornier-lentokoneen ympäristönvalvontalaitteiden uudistuksesta tehtiin maaliskuussa. Uuden PV 08 partiovenesarjan hankinta on käynnistetty. Sarjaveneestä solmittiin kesäkuussa sopimus 13 uuden veneen hankinnasta. Sopimukseen liittyy 8 veneen optio. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta vuoden 2008 keskeisempi asioita olivat EU:n rajaturvallisuuden kehittämishankkeita käsittelevä komission rajapakettitiedonanto ja siitä tehdyt neuvoston päätelmät, maahanmuuttopaketin hyväksyminen Eurooppa neuvostossa lokakuussa sekä Sveitsin liittyminen Schengen alueeseen Rajavartiolaitos jatkoi strategiansa mukaista tukipalvelujen kehittämistä. Pääosa rajavartiolaitoksen kiinteistöomaisuudesta siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan vuoden 2008 alusta alkaen. Perustietotekniikan palvelutuotanto siirrettiin alkaen perustetulle sisäasianhallinnon tietotekniikkakeskukselle (HALTIK). Hallitusohjelman mukaiset konsernitasoiset palvelukeskushankkeet ovat kaventaneet viraston omaa taloudellista liikkumavaraa ja asettavat paineita myös palkkakustannusten hallintaan sekä nykyisten tehtävien toteuttamiseen aikaisempaa vähemmällä henkilöstöllä ja tuottavammin. Rajavartiolaitoksella on ollut riittävä henkilöstö tehtäviensä hoitamiseen vallitsevassa tilanteessa, mutta sen alueellinen sijoittuminen ei täysin vastaa toiminnallista tarvetta. Rajavartiolaitoksen tehtävissä käytettävä tekniikka on pidetty toimintakuntoisena. Teknisiä järjestelmiä ja laitteita ei ole kuitenkaan voitu uudistaa suunnitellussa aikataulussa määrärahavajauksen vuoksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot kasvoivat noin seitsemän miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 30 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 228 milj. euroa (235/2007). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannusten lasku johtui pääosin pääomakulujen pienenemisestä (poistot ja pääoman laskennallinen korko pieneni n 7,9 miljoonaa euroa). Poistojen pieneneminen johtuu luovutetusta kiinteistövarallisuudesta. Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa

8 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan Unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti kansalaisten arjen turvaa, erityisesti rajamaakunnissa ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Rajavartiolaitoksen panos merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. Toimintavalmius merellisten monialaonnettomuuksien varalta on hyvä. 4. Yhteiskunnan turvaamiseksi Rajavartiolaitos kykenee toimimaan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi perustuu rajavartiolaitoksen onnistumiseen rajavalvontaan, rajatarkastuksiin, meri- ja muuhun pelastustoiminnan sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvässä laadunhallinnassa, tuottavuudessa ja taloudellisuudessa. Vuoden 2008 tavoitteena on säilyttää vaikuttavuus vähintään vuoden 2006 tasolla Tunnusluku Ta 2008 Tot 2008 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tuottavuus (ind) Taloudellisuus (ind) Vertailulukuna on vuoden 2002 taso ( indeksiluku=100). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuudelle asetettua tavoitetasoa ei saavutettu ja se jäi kuusi prosenttiyksikköä alle vuoden 2006 tasosta. Syynä vaikuttavuuden laskuun on tuottavuuden ja taloudellisuuden heikkeneminen, mikä johtuu pääosin rajatarkastusten vähenemisestä n 4,7 miljoonalla sekä kassamenojen kasvusta n 7 miljoonalla eurolla. Merkittävin syy rajatarkastusten vähenemiseen oli Viron laivaliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi joulukuussa Laadunhallinnan lasku johtuu rajatapahtumien estämisen sekä selvitystason heikkenemisestä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on merkille pantavaa, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Poliisi on vähentänyt omaa vastuutaan kyseessä olevien rikosten selvittämisessä ja sektorivastuu on siirretty Rajavartiolaitokselle myös tekoihin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden osalta. Laittoman maahantulon järjestämisen tilastot ilmentävät, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydintoimialueen rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla paljastetaan vuosittain muutamia kymmeniä luvattomia rajanylityksiä, joista suurin osa on vähäisiä ja huolimattomuudesta johtuvia. Laittoman maahantulon tarkoituksessa havaitaan vain yksittäisiä tapauksia. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmiuden osalta on pidetty ympärivuorokautista valmiutta ja kaikkiin meripelastustoimen hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua vaaditussa

9 5 ajassa. Apu on saapunut paikalle hätätilanteissa keskimäärin 29 minuutissa siitä hetkestä kun hätätilanne on tullut Rajavartiolaitoksen tietoon. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan perusteltu tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu tilannekuva. Ilmiöön vaikuttamisen osalta on käynnissä selvitystyö Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla.

10 6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden EUmaiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston ja yhteisoperaatioiden puitteissa. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkostossa yhdyshenkilöt toimivat Petroskoissa, Murmanskissa, Pietarissa, Moskovassa ja Pekingissä. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatkettiin Ruotsin puheenjohtajuudessa. Toiminnassa keskityttiin yhteistyön kehittämiseen operatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi, sekä vahvistettiin suhteita muun muassa Frontex:n kanssa. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön mallia on aktiivisesti tuotu esille EU:n tasolla ja alueellisesti tapahtuvassa kehitystyössä. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui neljä kertaa sekä pysyvän työryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui viisi kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kolme kertaa. Tähän liittyvässä alatyöryhmässä laadittiin yhteinen riskianalyysi. Lisäksi järjestettiin yhteiset merirajavalvonta- ja meripelastusharjoitukset sekä yhteinen pienveneiden valvontaoperaatio. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso neljä kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen sekä viraston strategiseen kehittämiseen. Erillishankkeina asiantuntijatasolla osallistuttiin mm. viraston tilannekeskuksen FSC:n ja EU:n rajavalvontajärjestelmän EU- ROSURIN kehittämisprojekteihin sekä tuettiin kansallisen koordinaatiokeskuksen perustamista Romaniaan. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat kansainvälisen rajapoliisikonferenssin toimintaan päällikkötyöryhmässä ja rannikkovalvontatyöryhmässä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken.

11 7 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden ja Schengenin yhteisten standardien sekä tarkastusjärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kolme kansallista asiantuntijaa). Hankkeet 1. Laaditaan kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma rajavalvontajärjestelmän kehittämiseksi erillisen työryhmän toimesta Toteutuminen Rajavalvonnan kehittämissuunnitelman valmistelu on edelleen käynnissä. Sen ohella käynnistettiin uuden rajavalvontamallikonseptin käyttöönoton valmistelut. 2. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän I modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 3. Tuetaan maa- ja merirajojen valvonnan tuloksellisuutta kehittämällä teknistä valvontaa sekä niihin liittyviä johtamis- ja esitysjärjestelmiä. Käynnistetään tehdyn esiselvityksen perusteella kehittämishanke (MRTV II) teknisen valvonnan kehittämiseksi. 4. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. Ylläpidon ja modernisoinnin osalta kaikkia hankkeita ei saatu toteutettua rajallisista voimavaroista johtuen. Teknisen valvonnan kattavuuden laajentaminen itärajan painopistealueella siirtyi toteutettavaksi vuonna MRTV II - hanketta ei ole käynnistetty. Osana teknisen valvonnan tulevaisuuden kehittämistä on selvitetty eri vaihtoehtoja teknisen valvonnan toteutukselle. Suorituskykyä on parannettu ylläpitämällä osaamistaso ja varustus korkeatasoisena. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu käytännön tasolla.

12 8 5. Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkueiden kehittäminen. Selvitetään valmiusjoukkuetoiminnan kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Valmiusjoukkuetoiminnan jatkokehittämisen selvitystyö on käynnistetty. 6. Valtakunnallisten rajavartioreservien tarpeen, toimeenpanovaatimusten ja varustuksen tarkastaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 7. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen osana meneillään olevaa valmiussuunnittelua ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 8. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä vastaaminen myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti. 9. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. merirajan vartioinnissa ja riskianalyysiyhteistyössä. Valtakunnallisten rajavartioreservien toimeenpanon suunnitelmia ei ole päivitetty. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen ja päivittäminen on edelleen käynnissä osana valmiussuunnittelua. Toimenpiteet ovat vielä keskeneräiset.. Viron ja Venäjän kanssa rikostorjunta- ja analyysiyhteistyötä toteutettu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka puheenjohtajuusvuorossa oli Venäjä. Työryhmä valmisteli keväällä yhteisen analyysin Suomenlahden alueen uhkista rajaturvallisuudelle. Analyysi päivitettiin lokakuussa Analyysin perusteella toteutettiin kesällä yhteen sovitettu huviveneliikenteeseen kohdistunut operaation Suomenlahden alueella. Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla, että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. SLMV on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan.

13 9 10. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö. 11. Ylläpidetään henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Luodaan edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. 12. Rajavartiolaitoksen kevyen helikopterikaluston ja partiovenekaluston uusiminen. Yhteistoiminnasta laaditaan eri toiminnan tasoilla vuosisuunnitelmat. Rajavartioyhteistyötä on syvennetty erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan valmiuksien lisäämisessä. Helsinki - Vantaan lentoaseman ja Venäjän keskeisten Suomen läheisten lentoasemien välisestä rikostorjuntayhteistyöstä rajaturvallisuuteen liittyen on laadittu yhteistyösuunnitelma, jossa todetaan tavoitteet, yhteistyötasot, operatiivisen tiedon vaihto ja operaatiot. Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välisten yhteisten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan liittyvien yhteistoimintasuunnitelmien laadinta käynnistettiin vuoden 2008 aikana. Vuoden aikana toteutettiin alueellisella tasolla yhteen sovitettu rajaturvallisuusoperaatio rajanylityspaikalla sekä toteutettiin maastorajalla yhteen sovitettuja rajanvalvontaharjoituksia. Henkilöstöpoolia on pidetty yllä. Pooliin sisältyvää EU:n nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) edellyttämää ja myös rajaturvallisuusviraston operaatioiden (FJST) käyttöön tarkoitettua 38 henkilön RVL:n kansainvälistä valmiusjoukkoa käytettiin yhteensä 24 yhteisoperaatiossa vuoden 2008 aikana. Vartiolaivan käytölle yhteisoperaatiossa ei ollut edellytyksiä, mutta RVL:n ilma-alus (DO 228) osallistui kahteen otteeseen Kreikan alueella pidettyyn operaatio Poseidoniin. Pooliin kuuluvaa henkilöstöä on lisäksi käytetty viidessä EU:n siviilikriisinhallinta- ja rajaoperaatiossa. Rajavartiolaitos on tehnyt sopimukset kolmen helikopterin ja 13 partioveneen hankinnasta. Sopimuksiin sisältyy optiot yhden helikopterin ja kahdeksan partioveneen lisähankinnasta. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, koska rajavartiostoissa oli edellisvuosia vähemmän rajavartiomiehiä komennettuna tukemaan painopistealueiden rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin kuitenkin alle tavoitetason Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu, mutta kiinteän valvonnan kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Rajavalvontaan liittyvien tarkastusten tavoite ( ) lähes saavutettiin. Tarkastusten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvon-

14 10 taan sekä vene-, maasto- ja tieliikennesäännösten että kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 60 kappaletta. Luvattomista rajanylityksistä estettiin 79% ja paljastettiin 95%. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin selvittämään syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä 85 % tutkituista tapauksista. Selvitystaso laski edelliseen vuoteen verrattuna. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Suomenlahdella, Pohjanlahdella ja Pohjoisella Itämerellä havaittiin vuonna 2008 yhteensä 110 öljypäästöä, joista 96 Suomen talousvyöhykkeellä. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin verrattuna oli erityisesti yksityishenkilöiden tekemien öljypäästöhavaintojen kuusinkertaistuminen. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset havaitsivat merellisen ympäristövalvonnan yhteydessä päästöistä 55. Näistä valvontalentokoneella havaittiin 35 ja helikopterilla 20. Ilma-alusten tekemät havainnot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2007 Rajavartiolaitoksen ilmaalukset havaitsivat 76 päästöä. Vaikka valvontalentokoneella havaittujen päästöjen lukumäärä laski edellisiin vuosiin verrattuna, päästöjen yhteenlaskettu tilavuus kuitenkin kasvoi. Vuonna 2008 kaikkien päästöjen tilavuudeksi arvioitiin vähintään kuusi kuutiota, kun se vuonna 2007 oli 3,8 m3. Kasvua selittää helmikuussa 2008 Viron puolella havaittu yli kolmen kuution yksittäinen öljypäästö. Suurin osa havaituista päästöistä oli kuitenkin pieniä. Valvontalentokoneella havaituista öljypäästöistä 89% oli tilavuudeltaan alle 100 litraa ja päästöistä alle 10 litraa oli 63%. Edellisvuoden tapaan muiden kuin Rajavartiolaitoksen ilma-alusten havaitsemat päästöt olivat lähinnä satamien tai rannikon läheisyydessä. Lentovalvonnassa suurin osa päästöistä keskittyi Suomenlahdelle, itä-länsisuunnassa kulkeville laivareiteille. Suomen tekemistä havainnoista 17 oli Viron talousvyöhykkeen puolella. Viron valvontalentokone puolestaan havaitsi kuusi öljypäästöä Suomen puolella. Myös satelliittikuvilta havaitut öljypäästöt olivat lähinnä Suomenlahdella. Vuonna 2008 Suomen alueelta saatiin 235 satelliittikuvaa, joista valtaosa saatiin Euroopan Meriturvallisuusviraston (EMSA) tarjoamina. Yksi öljypäästövalvonnassa käytettävä satelliittikuva kattaa kerrallaan jopa 400km x 400 km alueen. Satelliittikuvilta havaittiin pohjoisella Itämerellä 124 mahdollista öljypäästöä, joista 21 voitiin varmentaa öljyksi. Suomen alueella satelliittikuvalta havaittiin 28 mahdollista öljypäästöä, joista yhdeksän varmennettiin öljyksi. Rajavartiolaitos teki hallinnollisen tutkinnan alusten laittomiin öljypäästöihin liittyen kahdeksassa tapauksessa ja määräsi yhden euron suuruisen hallinnollisen öljypäästömaksun. Kahdessa tapauksessa maksu jätettiin määräämättä päästöjen vähäisyyden vuoksi ja viiden tapauksen osalta tutkinta oli vielä vuodenvaihteessa kesken. Edellä mainituista kahdeksasta päästöstä kaksi tapahtui Suomen talousvyöhykkeellä, yksi aluemerellä, kaksi saaristossa ja kolme satamassa. Tehostuneen valvonnan ansiosta suurten alusöljypäästöjen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna ja tietoisuuden lisääntymisen myötä alusöljypäästöjä koskevien ilmoitusten ja havaintojen lukumäärä kasvoi 38 % vuodesta Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa käsiteltiin kahta valitusta Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 ja 2008 määräämistä öljypäästömaksusta. Merioikeus hylkäsi molemmat valitukset ja pysytti Rajavartiolaitoksen maksupäätökset. Merioikeuden ratkaisuista toinen jäi lainvoimaiseksi ja toisen osalta asian käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.

15 11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 8,2 8,3 8,3 8,0 8,4 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 95 % 89 % 97 % 79 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 68 % 81 % 81 % 80 % 95 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,2 3,3 3,3 3,4 3,0 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 100 % 97 % 98 % 95 % 85 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 98 % 98 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Rajavalvonnan tulosalueella tehokkuuden tavoitetasot ylitettiin. Tuottavuus laski kolme prosenttiyksikköä ja taloudellisuus säilyi ennallaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 partioitiin ja suoritettiin kiinteää valvontaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosalueelle kohdentui n 100 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulosalueen kassamenot kasvoivat 11 miljoonaa euroa. Laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja laadunhallinta heikkeni edellisestä vuodesta 17 prosenttiyksikköä. Laadunhallinnan lasku johtui rajatapahtumien estämisen ja selvitystason heikkenemisestä. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus laski kymmenen prosenttiyksikköä. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä Tulos Rajatarkastusten kattavuus oli 99,9%. Schengenin alueen sisärajaliikenteen laajenemiseen edellyttämät valmistelut toteutettiin. Suomen ja uusien Schengenjäsenmaiden välinen, erityisesti Viron liikenne muuttui sisärajaliikenteeksi lukien. Rajavalvonta palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ- huippukokouksen vuoksi Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. Matkustajien keskimääräiset odotusajat olivat maarajoilla ja lentoasemilla kahdeksan minuuttia. Ne kyettiin siis säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä.

16 12 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Rajavartiolaitoksen vuonna 2008 suorittamasta noin 11,7 miljoonasta (16,5/2007) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 73 valitusta (42/2007) ja 24 kantelua (53/2007). Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta neljä (11/2007) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle tehtiin yksi kantelu (0/2007). Valitusasioiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Kanteluasioiden määrä on laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna merkittävästi, mutta on edelleen vähäinen verrattuna rajatarkastusten määrään. Asian laadun kannalta määrällisesti eniten on kanteluita, jotka koskevat rajatarkastusten yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden suhteellisuutta ja rajavartiomiesten käyttäytymistä tarkastusten yhteydessä. Pääosassa kanteluita aiheuttaneista tapauksissa virkamiesten on todettu toimineen moitteettomasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin paljastamaan ja pääosin myös estämään. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Kuusamon rajanylityspaikalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla. 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksissa. 4. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. rikostorjunta- ja riskianalyysiyhteistyössä. Toteutuminen Vaalimaalla jo vuonna 2006 suunniteltu raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen ei edennyt lainkaan. Hanke pysähtyi Rajavartiolaitoksesta riippumatta päätettyihin uusiin tarkasteluihin. Hanke näyttäisi etenevän vuonna Rajanylityspaikkojen kehittämistä käsiteltiin venäläisen osapuolen kanssa säännöllisesti kaikilla yhteistoimintatasoilla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus ja uusi matkatavaroiden käsittelykeskus valmistuvat vuonna Rajavartiolaitos osallistui hankkeen valmisteluun. Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamista selvittävä työryhmä valmisteli ja sopi kokeilun aloittamisesta Nuijamaan rajanylityspaikalla maaliskuussa Kokeilu jatkuu vuoden 2009 marraskuulle asti. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylityspaikan automaattisen rajatarkastusjärjestelmän pilotointi aloitettiin ja jatkettiin helmikuulle 2009 asti. Järjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Kokemukset ovat lupaavia. Itärajalle soveltuva automaattilinjaston pilotoinnin valmistelu aloitettiin loppuvuonna Kolmikantaisessa Viro-Venäjä-Suomi rajaturvallisuusyhteistoiminnassa toteutettiin yksi pienveneiden valvontaoperaatio. Lisäksi kolmikantayhteistoiminnassa laadittiin yhteinen riskianalyysi.

17 13 5. Otetaan käyttöön APItietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä sekä kehitetään API-tietojen vastaanottamisvalmiuden laajentamista koskemaan myös muut liikennemuodot ja valmistaudutaan PNRtietojen (varausjärjestelmätiedot) vastaanottoon lentoliikenteessä. 5. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän monialarikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 6. Kehitetään rikostorjuntaa ja erityisesti rikostiedustelua ja tarkkailua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 7. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon API-tietojen vastaanottoon tarvittava määrittelytyö on toteutettu. Valmistelu jatkuu siten, että tietojen vastaanottovalmius saavutettaneen vuoden 2009 aikana RTT-hankkeen yhteydessä toteutettuna. PNR-tietojen vastaanotosta on käynnistetty selvitystyö. PTR-yhteistyötä on kehitetty mm. osallistumalla poliisin johtaman viranomaisten yhteisen PTR-rikostiedustelutoiminnon kehittämistä suunnittelemaan asetetun työryhmän työhön. Työryhmän väliraportti valmistui vuoden aikana. Mahdolliset päätökset toiminnon kehittämisestä raportin perusteella tehtäneen vuonna Valtakunnallista riskianalyysijärjestelmää on kehitetty mm. strategisen riskianalyysin sisällön osalta Käytännön kehittämistyö on tapahtunut raja- ja merivartiostoissa, joissa harjaantuminen rikostorjunnan tehtävissä on tukenut rajatarkastuksia. Rajavartiolaitoksen esikunnassa rikostorjunnan kokonaiskoordinaatio, tiedustelu ja tarkkailu ml., päätettiin siirtää raja- ja meriosastolta oikeudelliselle osastolle. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ja ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman päivitystyöhön. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuivat ohjelmien toteuttamiseen paikallistasolla. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 15,5 16,1 16,4 16,0 11,7 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,4 4,8 5,5 4,3 6,0 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 11,7 miljoonaa (16,4/2007) henkilöä, missä on laskua edellisvuoteen noin 28,5 %. Lasku johtuu käytännössä Viron laivaliikenteen muuttumisesta sisärajaliikenteeksi joulukuussa 2007 ja lentoliikenteen pienestä notkahduksesta vuonna Viisumivelvollisten määrä oli 6,0 milj (5,5/2007), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 10,2 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kattavasti (99,9 %). Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvoi. Venäjän rajan ylitti 7,7 (7,2/2007) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 6,0 miljoonaa henkilöä (78 %). Lentoasemien ulkorajaliikenne laski 3,9 miljoonaan (4,2/2007) rajanylitykseen eli laskua oli n 8,6 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli noin ( /2007); lasku oli 19,3 %. Liiken-

18 14 teen laskun pääsyynä oli tapahtunut Schengen -alueen laajeneminen sekä toissijaisena syynä talouskriisin vuoksi vähentynyt lentomatkustus. Rajatarkastukset palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ huippukokouksen vuoksi Uusien Schengen -jäsenmaiden ansiosta vähentyneen ulkorajaliikenteen vuoksi myös rajatarkastusten toimintamenot ja henkilötyövuodet vähenivät. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä. Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden turvaamiseksi. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien läpäisykyky. Tilannetta vaikeutti Venäjän asetus n:o 304, jonka mukaan Vaalimaan vastaisella Torfjanovkan rajanylityspaikalla ei tullattu Venäjälle vietäviä autoja lainkaan, joten autokuljetukset ohjattiin Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikoille. Suomen puolella henkilöiden rajaliikenne ruuhkautui vain venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteen vilkkaimpina hetkinä. Eteläisen Suomen satamat, tieverkko ja rajanylityspaikat ovat edelleen keskeisessä asemassa Venäjän logistisessa järjestelmässä. Suomen toimiva logistiikka tie- ja rajanylityspaikkaverkostoineen toimii jatkossakin elintärkeänä kanavana Venäjän kasvaville markkinoille suuntautuvalle tavaravirralle talouden nyt meneillään olevasta taantumasta huolimatta. Suunnitelmissa oleva rekan pysäköintialue Vaalimaalla helpottaa tilannetta aikaisintaan vasta vuoden 2009 lopulla. Tielaitos toteuttanee Vaalimaalla suunnitelmissa olevan rekan pysäköintialueen 500 rekalle. Rajavartiolaitos käännytti valtakunnan rajoilta yhteensä 1471 (1601/2007) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin, väärien tietojen antaminen sekä maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 1145 henkilöä (1158/2007). Meriliikenteessä käännytettiin 25 henkilöä (112/2007). Lentoliikenteessä tehtiin 278 (316/2007) käännytystä. Vuoden 2008 luvuissa on mukana 22 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä sekä yksi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla käännytetty henkilö ja vuoden 2007 luvuissa 15 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä. Rajavartiolaitos vastaanotti 263 turvapaikkahakemusta (226/2007). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (201 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Irakin (65), Venäjän (53), Somalian (38), Intian (15), Nigerian (12), Ghanan (8), Iranin (8), Sri Lankan (8),Algerian (5) ja Moldovan (5) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 693 (585/2007), rikoslain rikkomuksia 689 (2 146/2007), ajoneuvolain rikkomuksia 657 (989/2007) ja tieliikennelain rikkomuksia 453 (858/2007). Rajanylityspaikoilla paljastettiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennyksiä sekä merkintöjen muutoksia 329 kappaletta (378/2007). Laittoman maahantulon järjestämisen osalta aloitettiin vuonna 2008 yhteensä 75 esitutkintaa (56/2007). Lukumääräisesti eniten tutkintoja oli SLMV:ssa 45 (42/2007).

19 15 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,7 % 99,5 % 99,4 % 99,5 % 99,4 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 100,0 % 99,2 % 99,8 % 99,5 % 99,9 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Rajatarkastuksen tulosalueella tehokkuuden tavoitetasoa ei saavutettu. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus heikkeni neljä prosenttiyksikköä. Tuottavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä ja taloudellisuus 9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Rajatarkastusten määrä väheni 16,4 miljoonasta 11,7 miljoonaan tarkastukseen. Tulosalueelle kohdennettiin 158 henkilötyövuotta edellistä vuotta vähemmän ja kassamenot pienenivät 7 miljoonaa. Rajatarkastuksen laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja tunnusluku parani kolme prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Laadunhallinta paranemisen syynä on oikeusturvan myönteinen kehitys. Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajavartiolaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä meriturvallisuutta ja meripelastuksen ennalta ehkäisevää työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Meripelastustapahtumien määrä oli toista vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2008 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Huviveneilyn ruorijuopumusepäilykset laskivat selvästi (n. -20 %) edellisestä vuodesta. Tapauksia oli vuonna 2008 yhteensä 206 kpl. Ennaltaehkäisyssä Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa aiempaa enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2008 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen sekä pelastustapahtumien aktiivinen johtaminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella aiempaa useammin (n. 76 % tapauksista). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus päätoimijana merellisissä onnettomuustapauksissa on edelleen kasvamassa keskeisillä merialueilla. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa.

20 16 Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS-järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisestä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle. Rajavartiolaitos on osallistunut vuoden 2008 aikana aktiivisesti hätäkeskustoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Rajavartiolaitos on myös tukenut lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS- SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätapauksiin kyetään osoittamaan apua viipymättä palvelutasopäätösten edellyttämällä tavalla. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan koulutuksella ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. 144 hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja kuudessa tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Meripelastustoimen yksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki meripelastustehtäviin käsketyt yksiköt kykenivät suorittamaan tehtävänsä. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä tarkastettiin vuoden aikana ja se on toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kerran. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen kesken oli kaksi työryhmää joissa pyrittiin kehittämään meripelastustoimen ja pelastustoimen yhteistyötä. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2008 aikana jatkettiin MKL:n kanssa GMDSS-radiojärjestelmän uusimisen suunnittelua. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa Lisäksi COSPAS-SARSAT hälytyksissä (85 kpl), tehtiin yhteistyötä Norjan Bådön MRCC:n kanssa.

21 17 6. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään yhteensä 309 (288/2007) kertaa. Pelastustoimelle annettiin virka-apua sammutus- ja pelastustehtävässä 357 (281/2007) kertaa. Muita kuin meripelastustoimen sairaankuljetuksia tehtiin yhteensä 164 (119/2007) kertaa. Rajavartiolaitos tuki lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS-SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. 7. Säilytetään vapaaehtoisen meripelastustoimen asema etsintä- ja pelastustoiminnassa normaaliaikana ja poikkeusoloissa. 8. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 9. Laaditaan meripelastustoimen palvelutasopäätös, jonka mukaiseen toiminnan tasoon sitoudutaan. Yhteistyö vapaaehtoisten meripelastajien kanssa on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Rajavartiolaitos osallistui IMO:n ja EU:n meripelastustoimea koskevaan työskentelyyn sekä Baltic SAREX meripelastusharjoitukseen Tanskassa, johti Suomi - Viro - Ruotsi meripelastusharjoituksen Suomenlahdella sekä osallistui Suomi Viro Venäjä kolmikantameripelastusharjoituksen Suomenlahdella. Rajavartiolaitoksen rahoituskehyksen johdosta hankkeen edellyttämä teknistä alustaa ei ole kyetty hankkimaan ja hanke on toistaiseksi keskeytetty. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus ym suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toiminta-aika ei pidä sisällään meripelastuksen johtokeskusten johtamiseen käytettyä aikaa Rajavartiolaitos johti kaikki meripelastustapahtumat (1 693 kpl) ja lisäksi se hoiti omalla vene-, laiva- ja helikopterikalustollaan pelastustöistä yli 2/3 tapauksista ollen selvästi merkittävin toimija merellisissä vaaratilanteissa. Mikäli johtamiseen käytetty aika lasketaan mukaan vertailuun, Rajavartiolaitoksen osuus kokonaispanoksesta on peräti yli 85 %. Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 52 (15/2007) uhkaavaa merionnettomuutta ja pelastettiin (3 100/2007) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (4 039/2007). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 432/2007). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 144 kpl. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä (1 190/2007), joista etsintöjä oli 309 (288/2007) ja sairaankuljetuksia 164 (119/2007). Meripelastustoimeen käytettiin 3,0 % (2,4 %/2007) voimavaroista.

22 18 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,4 8,4 9,6 8,4 9,6 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,2 8,2 10,0 7,1 10,0 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 Meri- ja muu pelastustoimen tulosalueella tehokkuutta ei ole asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Meripelastustoimen suorituskykyä ylläpidettiin tavoitteiden mukaisesti ja apua kyettiin osoittamaan nopeasti kaikissa hätätilanteissa. Meri- ja muu pelastustoiminnan tuloksellisuus säilyi edellisen vuoden tasolla ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet ylitettiin. Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Rajavartiomiehet on sijoitettu rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. 2. Valmiuden säätelyyn liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla. 3. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Tulos Kriisin ajan valmiussuunnitelmat uusittiin ja ne astuivat voimaan Johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin. Suunnitelmia on pidetty ajan tasalla. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 85 %. Reservin harjoitukset on järjestetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti.

23 19 4. Rajavartiomiesten kriisin ajan tehtävien koulutus järjestetään niin, että he kykenevät toimimaan uusien rajajoukkojen operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa joukkojen jaosta, kokoonpanoista, materiaalista, suorituskykyvaatimuksista, käyttöperiaatteista ja joukkotuotantojärjestelmästä tehtyjen päätösten mukaisesti. Rajajoukkojen taktiikkaa, koulutusta ja joukkotuotantojärjestelyjä kehitetään uusien suorituskykyvaatimusten ja käyttöperiaatteiden mukaisesti. 5. Erikoisrajajääkärikoulutusta sekä tiedustelu- ja rajajääkärikoulutusta kehitetään koulutuksessa saatujen kokemusten ja koulutustarkastusten perusteella. 6. Otetaan käyttöön erikseen määritetyllä tavalla Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät. 7. Saatetaan loppuun valtakunnallisen ja alueellisen tason yhteistoimintasopimusten uusiminen Puolustusvoimien kanssa. 8. Osallistutaan Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksiin osana uuden puolustusjärjestelmän harjoittelua. Koulutus sijoituksen mukaisiin vaativampiin tehtäviin on käynnistetty. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskeva kokonaisuudistus valmisteltiin tulevan voimaan Tärkeimpien rajavartiojoukkojen tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja niiden materiaalia kehitettiin erillisinä hankkeina. Koulutusta on kehitetty saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmien käyttöönottoa on valmisteltu ja osia järjestelmistä testattiin harjoitusten yhteydessä. Rajavartiolaitoksen ja Pääesikunnan välien sopimus on vahvistettu. Rajavartiolaitoksen ja puolustushaarojen välisten yhteistoimintasopimusten valmistelu on käynnissä. Valmius- ja pääsotaharjoituksiin osallistuttiin laajasti Rajavartiolaitoksen esikunnan ja vartiostojen osalta. Hankkeet 1. Osallistutaan turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon laadintaan. Toteutuminen Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laadintaan on osallistuttu. 2. Osallistutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) toimeenpanoon ja päivittämiseen. YETT:n toimeenpanoon on osallistuttu itsenäisesti sekä osana Sisäasiainministeriön valmiustyöryhmän työskentelyä.

24 20 3. Rajajoukkojen ja Rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien aikana Toimeenpanoa on jatkettu vuoden 2008 aikana. 4. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyötä Puolustusvoimien kanssa erillisen suunnitelman perusteella valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden Tilannekuvajärjestelmäyhteistyötä on kehitetty valmistelemalla Puolustusvoimien tilannekuvajärjestelmien käyttöönottoa. 5. Saatetaan loppuun yhteistoimintasopimusten tarkistaminen Pääesikunnan ja puolustushaarojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla erikseen käskettävien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Yhteistoimintasopimusten valmistelu puolustushaarojen kanssa on edelleen käynnissä. Rajavartiolaitoksen ja Pääesikunnan välinen yhteistoimintasopimus on vahvistettu. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Koulutusvuorokaudet (vrk) ) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavartiolaitos on osallistunut valtakunnan puolustussuunnitteluun ja puolustusvalmiuden kehittämiseen kiinteässä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Sotilaskoulutusta on annettu omalle henkilöstölle ja rajajoukkojen joukkotuotannossa palveleville varusmiehille. Päätason valmiussuunnitelmat on uusittu kokonaisuudessaan. Supistettujen rajajoukkojen kokoonpanoja ja taktiikkaa on kehitetty puolustusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämällä tavalla tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista sekä niiden aiheuttamista esitutkinnoista ja muista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,5 5,3 7,0 7,3 Sijoitettavuus (%) 83 % 78 % 78 % % Ei harjoituksituksia Ei harjoi- Koulutettavuus (%) 72 % % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,3 9,8 9,1 9,8 8,5 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 7,2 6,0 5,3 6,0 5,3 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 7,5 7,2 6,9 7,5 6,3 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind)

25 21 Sotilaallisessa maanpuolustuksen tulosalueella tehokkuudelle asetettua tavoitetta ei saavutettu. Tuottavuus heikkeni 42 prosenttiyksikköä ja taloudellisuus 38 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Koulutusvuorokaudet ovat vähentyneet n :sta :een. Henkilövuosia kohdentui tulosalueelle 27 enemmän kuin edellisenä vuotena ja tulosalueen kassamenot kasvoivat 3 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosien kasvu johtuu toteutetusta valmiussuunnittelusta sekä pidetyistä kertausharjoituksista. Tämän lisäksi osallistuttiin Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoitukseen. Vuoden 2008 aikana toimeenpantiin kolmen yksikön kertausharjoitukset, jonka lisäksi useita tehtäväkohtaisia harjoituksia. Harjoituksiin osallistui 323 rajavartiomiestä sekä 517 reserviläistä. Laadunhallinnalle asetettua tavoitetasoa ei saavutettu vaikkakin laadunhallinta parani edelliseen vuoteen verrattuna neljä prosenttiyksikköä. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus laski 18 prosenttiyksikköä. Sisäiset toiminnot Teknillinen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) perustaminen, sen toiminnan käynnistäminen ja yhteensovittaminen asiakasvirastojen kanssa oli merkittävä koko toimintakertomusvuotta leimaava kokonaisuus. Rajavartiolaitoksen tietoteknistä infrastruktuuria kehitettiin siten, että Rajavartiolaitos kykeni siirtymään perustietotekniikan palveluiden hankintaan HALTIK:sta alkaen. Palvelujen hankintaan liittyen siirrettiin 27 henkilötyövuotta (ml. 22 virkamiestä) Rajavartiolaitoksesta HALTIK:iin. Osallistuttiin aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (Turvallisuusverkko) sekä VIRVE -radioverkon jatkokehittämisen suunnitteluun yhdessä sisäasiainhallinnon ja muiden hallinnonalojen edustajien kanssa. GMDSS -järjestelmän uusiminen suunnittelua jatkettiin yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa. GMDSS-järjestelmän uusiminen kytkettiin Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen hankesuunnitelman osaksi. Rajavartiolaitoksen toiminnallisessa tietojärjestelmässä otettiin käyttöön uusi versio, jossa on toteutettu tarvittavat muutokset tietosisällön ja rekisterijaon saattamiseksi uudistetun lainsäädännön mukaiseksi. Toteutettiin maarajojen teknillisen valvontajärjestelmän esiselvitystyöhön (MRTV II) liittyvä lennokkilaitteiston kokeilu ja automaattisen rajatarkastuslinjaston pilotoinnin laitteistohankinnat ja tekniset muutokset. Tilattiin partioveneen PV 06 E prototyypin pohjalta 13 uutta PV 08 partiovenettä. Veneet toimitetaan vuosien aikana. Kevyempien NV-veneiden perämoottorikanta uusittiin vuoden aikana. Pääosa Rajavartiolaitoksen kiinteistökannasta (toimitilat ja niihin välittömästi liittyvät Rajavartiolaitoksen toimipisteiden toimintaan liittyvät metsäalueet ja muut alueet) siirrettiin Senaattikiinteistöille alkaen. Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan jäivät rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat, Ilmailulaitoksen maa-alueilla sijaitsevat lentotukikohtien rakennukset ja rakennelmat sekä saarikohteet. Muut metsäalueet siirrettiin metsähallitukselle.

26 22 Partioajoneuvot hankittiin uuden värityksen ja merkinnöiltään uudistetun visuaalisen ilmeen mukaisesti. Maastoautokaluston uudistamista jatkettiin Kainuun rajavartioston toteuttamana. Uudesta maastomallista ja varustuksesta tehdään päätökset vuoden 2009 puolella. Materiaalihallinto Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Tulos Materiaalihankinnat on toteutettu materiaalihankinnoista annettujen käskyjen I/2008 ja II/2008 sekä lisähankinnoista annettujen ohjeiden mukaisesti. Hallintoyksiköt ovat ylläpitäneet kaluston käytön edellyttämää koulutusta siitä annettujen toimialakohtaisten- ja/tai laitekohtaisten koulutusvaatimusten mukaisesti. Koulutuksen ja seurannan toteutumista on seurattu materiaalitarkastusten yhteydessä. Materiaalia on vuonna 2008 hankittu hallintoyksiköiden suunnitelmien mukaisesti. Hallintoyksiköiden materiaalihallinnon osaaminen on materiaalitarkastusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella hyvä. Materiaalihallinnon tietojärjestelmän versiopäivitys aloitettiin. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemus ylläpidettiin hallintoyksiköiden sisäisin koulutuksin. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu, koska sen toteuttamisessa ollaan siirtymässä uuden järjestelmän käyttöön. Hankkeet 1. varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittäminen sisäisin järjestelyin 2. PV 08 alusluokan tuotantovalmiuden toteutus ja PV- 82 alusluokan uudistus 3. rajavartiolaitoksen alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa Vartiolaivojen jätevesijärjestelmien muutokset 4. ilma-alusten kokonaisuudistus Toteutuminen Muonitushuollon kehittämistä jatkettiin hallintoyksiköiden toimenpitein. Varusmieskoulutuksen päättyminen Kainuun rajavartiosto lakkautti myös varusmiesruokalatoiminnan vartiostossa. Evaluointiversion PV 06 E pohjalta on kilpailutettu ja tilattu 13 uutta PV 08 venettä kahdeksan lisäveneen optiolla. Veneen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on panostettu vuoden loppupuolella Alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa on selvitetty mm. toimintasäteen, lämmönhallittavuuden ja operaatioihin liittyvien kustannusrakenteiden osalta. On myös selvitetty mahdollisten uusien isompien vartiolaivojen kustannusvaikutuksia erityyppisessä käytössä. Kaikkiin laivoihin on tehty jätevesijärjestelmien muutokset, jotka mahdollistavat kaiken jäteveden siirtämisen maihin alusten ollessa tavanomaisessa partiokäytössä. VL Tavi osalta korjaukset tehtiin keväällä 08 ennen purjehduskauden alkua. Rajavartiolaitos on tehnyt sopimuksen kolmen helikopterin hankinnasta. Sopimukseenn sisältyy optio yhden helikopterin lisähankinnasta.

27 23 5. sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen varustus 6. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön turvaaminen 7. Rajaturvallisuusteknologian asiantuntemus 8. Moottoriajoneuvojen merkintöjen ja värityksen uudistaminen. 9. Moottoriajoneuvojen varustuksen kehittäminen 10.Uuden ajoneuvokaluston käyttöönotto ja koulutus Tietohallinto Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Tietotekniset tukipalvelut tuotetaan tehokkaasti. Tukipalvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan vertailla ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille.. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Tietoliikenneverkot ja - palvelut täyttävät johtamisen, valvonnan sekä tietojärjestelmien vaatimukset. Tietoliikenneverkon käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Uudistettujen rajajoukkojen koulutusta jatkettiin pääosin vanhalla varustuksella. Puolustusvoimien hankerahalla hankittavaa materiaalia saadaan käyttöön vuonna Ajoneuvokaluston kehittämiseksi hankittiin vuonna 2008 erikoisjääkärikoulutukseen neljä kpl 6x6 maastoajoneuvoa. Rajavartiolaitoksessa on aloitettu SAP-koodien käyttöönotto materiaalikoodistotarpeiden mukaisesti. Yhteistyötä eri tasoilla on tiivistetty Puolustusvoimien organisaatio- ja toimintamalliuudistukseen liittyen (puolustushaarat, huoltorykmentit, Millog Oy) Osaamista on ylläpidetty mm. osallistumalla resurssien puitteissa alan kansainvälisiin tapahtumiin. Uuden mallin mukaisten merkintöjen ja värityksen mukaisia operatiiviseen käyttöön hankittuja ajoneuvoja on vastaanotettu vuoden 2008 alusta alkaen. Tällä hetkellä on uuden värityksen mukaisia ajoneuvoja käytössä yhteensä 12 kpl. Moottoriajoneuvojen varustuksen kehittämistä jatkettiin vuonna Ajoneuvojen hankintojen ja varustelun kehittämiseksi laadittiin Poliisin tekniikkakeskuksen ja Rajavartiolaitoksen välillä sopimus yhteistyöstä. Varustuksen kehittämistä jatketaan vuoden 2009 puolella. Ajoneuvojen käyttökoulutus on hoidettu Raja- ja merivartiokoulun sekä hallintoyksiöiden sisäisin toimenpitein, koulutusvaatimuksesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulos Käynnistettiin perustietotekniikan palvelujen hankinta HAL- TIK:sta alkaen. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on mahdollistanut järjestelmien ja palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä tavoitteen mukaisen tietojenvaihdon. Tietoliikenneverkkojen käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat olleet hyvät ja verkko on täyttänyt joitakin yksittäisiä katkoksia lukuun ottamatta johtamisen, valvonnan ja tietojärjestelmien käytön edellyttämät vaatimukset. Tietoliikenneverkkojen kehittämistä mobiilikäytön osalta on jatkettu.

28 24 4. Tietotekniset johtamis- ja muut järjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys, eheys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. 5. Tekniset valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Valvontajärjestelmät vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin. 6. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja tietoisuus on hyvällä tasolla. 7. Viranomaisyhteistyössä osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien ja tietojen yhteiskäyttöä. 8. Säilytetään hyvä tietotekninen osaaminen tietojärjestelmien kehittämisessä, valvontalaite-, tietoliikenneasioissa sekä kehitetään kykyä ostaa perustietotekniikkapalveluja. 9 Hankesuunnitelman mukaiset järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 10. Toteutetaan muut tietotekniset kalustohankkeet suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytysti vastaanotettuna. 11.Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Kahden keskeisen järjestelmän käytettävyydessä oli molemmissa yksi merkittävä ajallisesti rajoittunut yksittäinen poikkeama. Järjestelmien eheys ja luotettavuus ovat olleet hyvät. Käyttövaatimukset täyttyvät. Järjestelmät vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin. Vuoden aikana otettiin vastaan MRTVjärjestelmän uusi versio. Tietoturvallisuustoiminta on toteutettu VN:n ja SM:n vaatimusten mukaisesti. Tietojärjestelmien ja -liikenteen käytettävyyttä kehitettiin varmentamalla laitteistoja ja yhteyksiä. Tietoturvallisuuden tasoa seurattiin sisäisin auditoinnein ja keskitetyn raportoinnin havainnoin. Tietoturvallisuuden kehittämistä on jatkettu toteuttamalla kehittämissuunnitelman mukaiset kokonaisuudet. Rajavartiolaitoksessa koko henkilöstö (yli 99%) suoritti ministeriöjohtoisen tietoturvallisuuden verkkokoulutuksen. Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin sekä poliisin, UM:n ja Migri:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDO-hankkeeseen. Toteutettiin Rajavartiolaitoksen rikoksista epäiltyjen rekisteri poliisin tietojärjestelmän teknisenä osana. Otettiin käyttöön valtion yhteinen rekrytointijärjestelmä. Osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin teknillisen toimialan johdolle sekä eri sektoreiden vastuuhenkilöille ja asiantuntijoille suunnatuilla opetustilaisuuksilla. Perustietotekniikkapalveluiden ostamisen kehittämisessä on edetty yhdessä Haltik:n kanssa. On toteutettu pääosin suunnitelmien mukaan. Toteutettu. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu, koska sen toteuttamisessa ollaan siirtymässä uuden järjestelmän käyttöön ja sitä ei saatu toimimaan tyydyttävästi vuoden 2008 puolella. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä (RTT). Toteutuminen Otettiin käyttöön uusi versio, jossa on toteutettu tarvittavat muutokset tietosisällön ja rekisterijaon saattamiseksi uudistetun lainsäädännön mukaiseksi. Tarkennettiin rajatarkastussovelluksen määrittely. Otettiin käyttöön rikoksista epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisterin poliisin tietojärjestelmän teknisenä osana. Aloitettiin raportointijärjestelmän uudistusprojekti.

29 25 2. ULKONET- järjestelmä. Otettiin käyttöön Viisumi-järjestelmä taustarekisterinä. Parannettiin järjestelmän käytettävyyttä. 3. Tilannekuvasovelluksen kehittäminen 4. Rajavalvonnan sovellus ja teknisen valvonnan kehittäminen 5. Merialueen tekninen valvonta. 6. biometriikan hyödyntäminen rajatarkastuksissa ja automatisoitu rajatarkastus 7. Ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten aineiden salakuljetuksen paljastamisen laitteistot. 8. VIRVE-päätelaitteiston uudistus (gps-paikannus) sekä integrointi muihin järjestelmiin. 9. Sähköiset verkkopalvelut (ulkoiset ja sisäiset). 10. SM:n tietotekniikkakeskus. 11. Kertakirjautumisjärjestelmä ja keskitetty käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä. 12. Rajavartiolaitoksen tietotekninen arkkitehtuuri (integraatio- ja sovellusarkkitehtuurit). 13. Tietopalvelujen mobiilikäyttö. 14. Toiminnan seurannan ja uuden tulosaluejaon muutokset tietojärjestelmiin. 15. Asianhallintajärjestelmä (käyttöönotto 2009). 16. SM:n keskitetty puhelunvälityspalvelu. Määrärahat eivät mahdollistaneet tilannekuvasovelluksen toteutuksen aloittamista. Toteutus on tarkoitus aloittaa Määrärahat eivät mahdollistaneet rajavalvontasovelluksen määrittelyn aloittamista. Määrittely on tarkoitus aloittaa Uusittiin merialueen teknisen valvonnan ylläpitosopimukset, tehtiin esiselvitys mahdollisen merialueen tietoliikenneratkaisujen muutoksista. Uusittiin vanhentuvaa sensori- ja valvontakalustoa. Määrärahat eivät mahdollistaneet kaiken vanhenevan kaluston uusimista. Otettiin koekäyttöön kolme automaattista rajatarkastuslinjastoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Osallistuttiin poliisin johtamaan hankkeeseen, jossa lisätään passiin sormenjäljet vuoden 2009 aikana. Pidettiin yllä ja täydennettiin kalustoa. Jatkettiin VIRVE -päätelaitteiden varustamista GPS - paikannuslaitteella. Pidettiin yllä kansalaisille suunnattu verkkopalvelu, jonka kautta on mahdollista hakea rajavyöhykeluvat. Otettiin koekäyttöön kolme automaattista rajatarkastuslinjastoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Käynnistettiin perustietotekniikan palvelujen hankinta Hallinnon tietotekniikkakeskukselta HALTIK:lta alkaen. Rajavartiolaitos otti käyttöönsä SM:n hallinnonalan yhteisen käyttöoikeuksien haku- ja hallintajärjestelmän OIVA:n. Käyttööönotto koski vuonna 2008 hallinnonalalla yhteisesti käytössä olevia järjestelmiä. Pidettiin yllä arkkitehtuurikuvaukset. Tehtiin HALTIK:lle kehitysesityksiä hallinnonalan etäkäyttöpalvelun kehittämiseksi. Osallistuttiin osana Hallinnon verkkoturvallisuutta kehittävää hanketta laajakaistaisten mobiilikäytön kehittämiseen. Pilotoitiin vartiolaivoilla em. laajakaistaista ratkaisua. Aloitettiin Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentatoimen järjestelmän uudistuksen toteutus sekä tehtiin muutoksia taustajärjestelmiin. Luotiin valmiudet aloittaa SM:n hallinnonalan yhteishankkeen toteutus Rajavartiolaitoksessa. Toteutushanketta ei ole aloitettu, koska ylläpitokustannukset eivät ole selvillä. Siirryttiin keskitetyn puhelunvälityspalvelun käyttöön.

30 Tietopalvelua ja viestintää tukevat järjestelmät 18. Tilastointijärjestelmän sovittaminen yhteen tietopalvelujärjestelyjen kanssa. 19. Tietojenkäsittelyn valmiussuunnitelmat. 20. Hanke- ja projektinhallinta. 21. tietotekniikan tukipalvelut (keskittäminen ja alueellistaminen RVL:ssa, SM:n tietotekniikkakeskus, Valtion palvelukeskukset, osittainen ulkoistaminen) Käynnistettiin RVL:n tietopalvelua ja sen kehittämistä koskeva esiselvitys, joka valmistui tammikuussa Huomioitu Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentatoimen järjestelmän uudistuksen yhteydessä. Käynnistettiin tietohallinnon varautumissuunnitelmien päivittäminen. Esitetyt tietojärjestelmähankkeet arvioitiin yhtenäisellä kriteeristöllä. Perustietotekniikan tukipalvelut keskitettiin Haltikille. Valtion palvelukeskus (ValtIT) ei vaikuttanut vielä vuonna Kiinteistöhallinto Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle ei laske kiinteistöpalvelujen tasoa. 2. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä hyvän kiinteistöhallintatavan mukaisesti. 3. Raja- ja merivartiostot vastaavat rajavartiolaitoksen kiinteistöpalveluiden tuottamisesta alueellaan. 4. Raja- ja merivartiostot toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. 5. Raja- ja merivartiostot rakennuttavat rajavartiolaitoksen toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 6. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistönpidon riittävä osaaminen (ml. vuokrattavat toimitilat ja rakennushankkeet). 7. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Tulos Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään kohtuullisen hyvin, vaikka normaaliin kiinteistönpidon suunnitteluun ja ohjaukseen oli käytettävissä suunniteltua vähemmän resursseja. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjä on ylläpidetty hyvän kiinteistöhallintatavan mukaisesti. Vartiostot ovat pystyneet tuottamaan kiinteistöpalveluja asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja myös tukemaan Senaattikiinteistöjä suunnittelulla tavalla. Energiasäästötoimenpiteitä on jatkettu. Rajavartiolaitoksen omien kiinteistöjen suunniteltua investointiohjelmaa ei voitu toteuttaa kokonaisuudessa riittävän rahoituksen puuttuessa ja Senaatti-kiinteistöilta takaisin vuokrattujen kiinteistöjen rakennushankeohjelman osalta. Lieksan johtopaikan rakennushanke ja Immolan varusmiesyksikön kiinteistön:n perusparannus- ja aluetyöt hanke siirrettiin aloitettavaksi vuonna 2009 pääosin suhdannetilanteesta johtuvista liian korkeista urakkatarjoushinnoista. Osaamista on ylläpidetty myös muutostilanteessa sisäisillä opetustilaisuuksilla. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu, koska sen toteuttamisessa ollaan siirtymässä uuden järjestelmän käyttöön ja sitä ei saatu toimimaan tyydyttävästi vuoden 2008 puolella.

31 27 Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle vuodesta 2008 alkaen. Toteutuminen Kiinteistövarallisuuden hallinnansiirto toteutui osittaisena Rajavartiolaitos vuokrasi alkaen takaisin tarvitsemansa kiinteistöt Senaatti-kiinteistöltä. 2. Rajavartiolaitoksen toimitilahallinnon muodostaminen. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi asetettiin Rajavartiolaitoksen sisäinen työryhmä, jonka tehtävä on laatia ehdotus Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kehittämisohjelmaksi. Työryhmän tulee jättämään ehdotuksensa Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kehittämisohjelmaksi mennessä. Ympäristön suojelu Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Toiminnassa on otettu huomioon ympäristövaikutukset 2. Ympäristöasioiden huomioiminen on jokapäiväistä toimintaa 3. Materiaalin elinkaaressa on otettu huomioon ympäristövaikutukset 4. Ympäristön huomioiminen sisältyy Rajavartiolaitoksen myönteiseen julkisuuskuvaan 5. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä raportoidaan ja tutkitaan kaikki poikkeamat 6. Rajavartiolaitoksen ympäristöriskejä seurataan ja hallitaan jatkuvasti 7. Vakiinnuttaa Rajavartiolaitoksen ympäristöjärjestelmän mukaisten toimenpiteiden suunnittelu, budjetointi ja seuranta kiinteistötietojärjestelmällä Tulos Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Materiaalihankinnoissa huomioitiin enenevissä määrin materiaalin elinkaaren kokonaiskustannukset ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän käyttö on vakiintunut. Toteutetaan normaalin johtamisen ja toiminnan yhteydessä. Kiinteistönpidon suunnittelussa ja ohjelmoinnissa on huomioitu ympäristöasioiden määrärahatarpeet ja tarvittavat ympäristöhankkeet on toteutettu suunnitellusti Hankkeet 1. Merellisten toimintojen kehittäminen Rajavartiolaitoksen ympäristöjärjestelmässä. 2. Alusöljypäästövalvonnassa käytettävän välineistön ja valvontataktiikan kehittäminen. Toteutuminen Kaikkiin laivoihin on tehty jätevesijärjestelmien muutokset, jotka mahdollistavat kaiken jäteveden siirtämisen maihin alusten ollessa tavanomaisessa partiokäytössä. VL Tavi osalta korjaukset tehtiin keväällä 08 ennen purjehduskauden alkua. Hanke siirtyi käynnistettäväksi vuonna 2009.

32 28 Viestintä Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen. 2. Rajavartiolaitoksen viestintästrategian jalkauttaminen. 3. RVL:n voimakkaampi profiloituminen ydintoimintojen (rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 4. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, oma-aloitteisella ja avoimella tiedottamisella, asiakaspalvelua kehittämällä ja visuaalisen ilmeen selkeyttämisellä ottamalla käyttöön uuden graafisen ohjeistuksen. 5. RVL:n organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen. 6. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun parantaminen. Tulos Tiedotettiin keskeisistä asioista ja tapahtumista. Internet-sivuilla julkaistiin säännöllisesti ajankohtaisia tiedotteita. Internet-sivujen sisältöä kehitettiin vastaamaan kansalaisten tiedontarpeita. Julkisuuskuvatutkimus on toteutettu. Sisäistä viestintää on tehostettu lisäämällä ja selkeyttämällä Rajanetin tietotarjontaa sekä toimittamalla laajempaa henkilöstölehteä. Rajavartiolaitoksen internet-sivut on muutettu esittelemään toimintaa ydintoimintojen kautta. Rajamme Vartijat -lehdessä on esitelty laajemmin eri ydintoimintoja teemanumeroissa. Lisättiin tiedottamista tiedotuskampanjoin sekä tiedottein erityisesti internetissä. Internet-sivut on yhdenmukaistettu visuaalisesti. Asiakaspalautteisiin on vastattu mahdollisimman nopeasti. Julkisuuskuvatutkimuksen kysely kohdistui erityisesti rajanylityspaikkojen asiakkaisiin. Tiedottamisessa ja esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksissa on esiinnytty yhtenäisellä ilmeellä. Tunnuslausetta on käytetty lehtiilmoittelussa, tiedotteissa ja messuilla. Rajanettiä on selkeytetty ja tiedotettu kattavasti ajankohtaisista asioista. Henkilöstölehteä toimitettu monipuolista sisältöä painottaen. Esimieskoulutuksessa on otettu huomioon viestintätaidot, vuorovaikutus ja esiintyminen. Hankkeet 1.Viestintästrategian toteutumisen seuranta (mm. julkisuuskuva, sidosryhmäkartoitukset, mediaseuranta) ( ) 2. Asiakaspalauteseurantajärjestelmän kehittäminen (2008) Toteutuminen Julkisuuskuvatutkimus toteutettu. Sidosryhmäkartoitus tehdään vuonna Asiakaspalauteseurantajärjestelmää ei ole kehitetty.

33 29 3. Rajavartiolaitoksen verkko -sivujen uusiminen ja vastuuhenkilöiden koulutus ( ) 4. Rajavartiolaitoksen uuden graafisen ilmeen käyttöönotto (uudet esitteet ym) ( ) 5. Sisäisen viestinnän kehittäminen intranetin ja henkilöstölehden lisäksi panostamalla vuorovaikutteisiin tiedonvälityskanaviin, kuten keskinäisviestintään: esimiesalaiskeskustelut, työyksikköpalaverit, yksikkökokoukset, videoneuvottelut- ja tiedotustilaisuudet hallintoyksikkö- ja koko rajavartiolaitoksen tasolla ( ) 6. Rajavartiolaitoksen museo- ja perinnetoiminnan kehittämistoimenpiteiden toimeenpano. Perinnetiedon keruun jatkaminen ( ), Merivartiomuseon toiminnan käynnistäminen (2008), Rajamuseon kehittäminen ( ) 7. Juhlavuoden 2009 valmistelut ja toteuttaminen ( ) 8. Juhlavuoden 2019 valmistelujen jatkaminen ( ) 9. Puolustus- ja turvallisuusalan messut (2008) Verkkosivujen uusiminen siirtyy vuodelle 2010 SM linjausten mukaisesti. Graafinen ilme on otettu käyttöön kaikessa graafisessa tuotannossa. Uudet esitteet otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vuonna 2009 Sisäistä viestintää on kehitetty selkeyttämällä ja parantamalla intranetin sisältöä. Henkilöstölehdessä käsiteltiin ajankohtaisia henkilöstöasioita. Merivartiomuseo valmistui ajallaan heinäkuussa Museotoiminta siirtyy vuonna 2009 Raja- ja merivartiokoulun alaisuuteen. Juhlavuoden valmisteluja on jatkettu. Toimenpiteitä ei ole vielä aloitettu. Osallistuttiin näyttävästi Turvallisuus- ja puolustusmessuille Lahdessa. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetuksen 1309/2007 (voimassa saakka) Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista 6 :n mukaan säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on rajavartiolain 81 :n 3 momentissa säädetty. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatille alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina.

34 30 Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Varsinaiset tuotot vuokrat palvelussuhdeasunnoista Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korv.) TUOTOT YHTEENSÄ: KUSTANNUKSET palkkaukset: 0,07 % RVL:n vs. palkkamenoista muut menot: 22 % kiint.hallinnon kulutusmenoista pääomakustannukset (poistot ja korot) KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: ALIJÄÄMÄ: Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on n. -1,8 M alijäämäinen ja tuotot kattavat 52,7 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Palvelussuhdeasuntoihin kohdentuvat palkkakustannukset on laskettu suhteellisena osuutena rajavartiolaitoksen kokonaispalkkakuluista palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneiden tuntien suhteessa kokonaistyötuntimäärään. Asuinrakennuksien kustannukset olivat 22 % (22 % / 2007) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Osuus on ollut sama myös vuonna 2007 eli asuinrakennusten osuus koko Rajavartiolaitoksen ylläpitämästä kiinteistökannasta. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kulutusmenot ovat kasvaneet 34,8 % (4,3 M ) vuodesta 2007 Rajavartiolaitoksen ryhtyessä maksamaan vuokraa Senaatille vuoden 2008 alusta alkaen. Tämä näkyy kustannusvastaavuuslaskelmassa muiden menojen kasvuna ja sen vuoksi myös pääomakustannukset (asuinrakennusten poistot ja korko poistamatta olevalle rakennusvarallisuudelle) ovat laskeneet. Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevat asuinrakennukset ovat Ahvenanmaalla sijaitsevat kiinteistöt. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 4,4 % (3,0/2007, 2,0 %/2006).

35 31 Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetukset) TUOTOT [ ] KUSTANNUKSET [Euro] Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä muista sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja , jolloin kasvua edelliseen vuoteen on noin 9 %. Sairaankuljetuslentotunteja oli 93 (89/2007). Vartiolentolaivueen kokonaismenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 18,4 % (+2,8 M ). Pääomakustannuksina käsiteltävä korko on noussut 1,4 %. Kustannusvastaavuus jäi noin euroa alijäämäiseksi. Tuotot kattavat 38 % kustannuksista. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 VLLV 2006 sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 583/ / /27 641/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 700/ /40 931/25 635/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 823/ /35 999/21 738/ Kuva: VLLV:n lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin

36 32 Yhteisrahoitteinen toiminta TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 158,48 56,42 98,12 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vuoden 2006 ja 2007 tiedot eivät ole verrannollisia vuoden 2008 tietoihin. Vuonna 2007 yhteisrahoitteisena toimintana esitettiin Rajavartiolaitoksen ja EU:n (TACIS sekä FRONTEX-operaatiot) väliset yhteiset hankkeet. Vuoden 2008 alusta Rajavartiolaitos on käsitellyt vastaavat hankkeet yhteistoiminnan tuottoina ja kuluina Valtiokonttorin antaman tarkennetun ohjeen mukaisesti. Frontexoperaatiot ovat yhteisiä operaatioita, joihin Rajavartiolaitos lähettää asiantuntijoita ja joista Frontex korvaa kustannusten korvauksina osan. TACIS-projekti vuonna 2007 oli EU:n Georgian rajapoliisitiedekunnan perustamishanke, jonne Rajavartiolaitos lähetti asiantuntijat koordinoimaan tiedekunnan perustamista. Vuoden 2008 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on käsitelty vain Rajavartiolaitoksen ja SYKEn välinen sopimus, jonka mukaan Rajavartiolaitos toteuttaa Rajavartiolaitoksen Dornier-ilma-aluksiin hankittavat uudet ympäristövalvontalaitteet ja jotka rahoitetaan ympäristöministeriön hallinnonalan momentilta. Laskelmassa on käsitelty tuloina SYKEn maksama osuus valvontalaitteiden asennuksesta ja kuluina Rajavartiolaitoksen toimittajalle maksamaa summaa. Yhteiskuluina on esitetty arvio Rajavartiolaitoksen projektinhallintakuluiksi 0,5 henkilötyövuotta Vartiolentolaivueen keskimääräisen henkilötyövuosihinnan (2008) mukaisena.

37 33 4. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Henkilöstöjohtamiselle määritetyt tulostavoitteet ja niiden toteutuminen. Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on yhdessä tekemisen meininki. 2. Rajavartiolaitos on hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja. 3. Henkilöstön osaaminen on korkeatasoista. 4. Kaikilla on mahdollisuus kehittyä työssään. 5. Johtaminen ja esimiestyö on mallikelpoista. 6. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja - määrä ovat tehtäviä vastaavat. 7. Kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testit suoritetaan kattavasti. Tulos Henkilöstön edustajat on pääsääntöisesti otettu mukaan kehittämishankkeisiin. Työyhteisön vuorovaikutustaitojen parantaminen on otettu huomioon myös esimiesten suunnitelmallisessa vuorovaikutusvalmennuksessa. Tähän on luotu koulutusjärjestelmä sekä johtamispalautejärjestelmä esimiestoiminnan onnistumisen mittaamiseksi. Järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2008 aikana ja RMVK koordinoi esimiehille annettavaa vuorovaikutusvalmennusta. Avoimiin tehtäviin on ollut kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Lähi vuosina on odotettavissa hakijoiden määrän kasvua jo pelkästään taloustilanteesta johtuen. Rajavartiolaitoksen julkisuuskuvan kehittämistä ja Rajavartiolaitoksen tunnetuksi tekemistä jatketaan. Rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät on hoidettu hyvin. Osaamisen johtamista kehitetään. Strategisella henkilöstösuunnittelulla on luotu perusteita tarkoituksenmukaiselle urakierrolle ja osaamisen parantumiselle monipuolisempien ja vaativampien tehtävien myötä. Tehtäviin on haettu henkilöstöä pääsääntöisesti avoimen haun kautta. Koulutuksen ohella on korostettu henkilön kokemusta ja ammattitaitoa. Tehtäviä kehitetään sisällöllisesti muun muassa uutta tekniikkaa ja tietojärjestelmiä käyttöönottamalla. RMVK:n koordinoima esimiesten vuorovaikutusvalmennus on ollut suunnitelmallista ja tähän on luotu koulutusjärjestelmä sekä johtamispalautejärjestelmä esimiestoiminnan onnistumisen mittaamiseksi. Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä vastaa lakisääteisten tehtävien edellyttämää tarvetta, mutta sen sijoittuminen ei vastaa täysin operatiivista tarvetta. Lisätarve on pääkaupunkiseudun ja kaakkoisrajan yksiköissä. Sotilasvirassa palvelevista kaikki kenttäkelpoisuustestit vuonna 2008 suoritti 83,4 % ( ,8 %). Parannusta edelliseen vuoteen oli 1,6 prosenttiyksikköä. Kenttäkelpoisuusindeksin keskiarvo oli hyvä 4,25 (vuonna ,23). Hankkeet Toteutuminen 1. Jatketaan henkilöstösuunnittelua strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta, kytketään rajavartiolaitoksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu osaksi henkilöstösuunnittelua ( ) julkaistu Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille oli osaltaan pohjana vuoden 2009 Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelmalle ja vuosien toimintaja taloussuunnitelmalle. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua on jatkettu osana SM:n hallinnonalan suunnittelua. Valtakunnallisiin SM:n järjestämiin yhdenvertaisuussuunnittelu-työpajoihin osallistui Rajavartiolaitoksesta yhteensä noin 70 henkilöä. Hallinnonalakohtaisten suunnitelmien laatiminen on käynnistetty.

38 34 2. kehitetään rajavartiolaitoksen henkilöstörakennetta, tehtävä- ja virkarakennetta ja sekä virkanimikkeitä RVL strategian ja henkilöstöstrategian asettamien vaatimusten mukaisesti 3. Laajennetaan ammattihenkilöstön rekrytointipohjaa sopivan ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi Kehittäminen jatkuu vuonna 2009 osana Rajavartiolaitosta koskevaa säädösuudistusta. Rekrytointipohjan laajentamista on selvitetty ja prosessi jatkuu vuonna Rekrytointipohjan laajentamisen sukupuolivaikutuksia on arvioitu Rajavartiolaitoksen henkilöstöpoliittisessa tasaarvosuunnitelmassa. 4. tarkistetaan perus-, täydennys- ja jatkokoulutusjärjestelmien rakenteet ja oppisisällöt Kehitetään johtajien ja esimiesten valintamenettelyjä ja otetaan käyttöön tarpeellisia soveltuvuustestejä ( ) 6. Jatketaan esimiesten johtamistäydennyskoulutusta, otetaan käyttöön johtamispalautejärjestelmä johtamisen onnistumisen mittaamiseksi sekä tarkistetaan johtajakoulutuksen sisällöt ( ) 7. Siirrytään SM:n yhteiseen asianhallintajärjestelmään kehitetään rajavartiolaitoksen palkitsemisjärjestelmää Kehitetään rajavartiolaitokseen henkilöstö- ja urasuunnittelujärjestelmä ( ) 10. Luodaan edellytykset RVLstrategiaa tukevalle ja perusteiltaan laajaalaiselle henkilöstöä sitouttavalle yhteistoiminnalle ( ) 11. Jatketaan työn tuottavuushanketta ( ) Rajavartiomiesten päivitetty koulutusjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 alussa. Päivitys selkiinnytti koulutusjärjestelmää. Rajavartijan peruskurssin opetussuunnitelman sisältö tarkastettiin vuoden aikana tarvittavilta osin vastaamaan EU:n yhteistä opetussuunnitelmaa (CCC). Bologna-prosessin mukainen RVL:n kadettien rajaturvallisuusalan eriytyvä koulutus toteutettiin syksystä 2008 alkaen tarkastetun opetussuunnitelman mukaisesti. Johtajien ja esimiesten valintamenettelyn kehittäminen jatkuu. Tarpeellisia soveltuvuustestejä otetaan käyttöön RMVK:n koordinoima esimiesten vuorovaikutusvalmennus on ollut suunnitelmallista ja tähän on luotu koulutusjärjestelmä sekä johtamispalautejärjestelmä esimiestoiminnan onnistumisen mittaamiseksi. Esimies- ja johtamiskoulutuksen kehittäminen jatkuu Vuoden 2008 aikana on tehty toiminnallisia ja teknisiä valmisteluja SM:n yhteiseen asianhallintajärjestelmään siirtymiseksi vuonna Vuoden 2008 aikana on tarkasteltu yritys- ja liike-elämän sekä julkishallinnossa käytössä olevien palkitsemisjärjestelmien toimivuutta ja soveltuvuutta Rajavartiolaitoksen käyttöön. Rajavartiolaitoksen henkilöstö- ja urasuunnittelujärjestelmälle on luotu pohjaa Rajavartiolaitoksen strategisessa henkilöstösuunnitelmassa Kehittäminen jatkuu Edellytyksiä laaja-alaiselle henkilöstöä sitouttavalle yhteistoiminnalle on luotu kaikilla yhteistoimintatasoilla. Kehittäminen jatkuu vuonna Työn tuottavuushanke jatkuu vuosina

39 valmistellaan koulutuksen vaikuttavuuden ja osaamisen laadun seurantajärjestelmä osana RVL:n laatujärjestelmää ( ) 13. Verkostoidutaan tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi myös kansainvälisesti ( ) 14. kehitetään edelleen rajavartiolaitoksen koulutusportaalia. Hanketta ei ole käynnistetty. Hanke aloitetaan RMVK:n kansainvälinen toiminta kasvoi voimakkaasti painopisteen ollessa yhteistyössä FRONTEXin kanssa (FRONTEXin Partnership Akatemiana). RMVK:n johtoaja, Polamk:n ja PEO:n rehtorit laatimat SM:n asettamassa asiantuntijaryhmässä selvityksen hallinnonalan oppilaitosten yhteistoiminnan kehittämismahdollisuuksista. Kouluja tutkijakohtaisia verkottumissuunnitelmia ei ole laadittu. Verkostoitumista jatketaan vuosina Koulutusportaalin kehittäminen jatkuu verkko- ja monimuotoopiskeluun liittyvien teknisten välineiden ja ohjelmien kehittämisen osana vuonna Työturvallisuus Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. 2. Henkilöstön työympäristö ja työskentelytavat ovat turvallisia. Liian pitkät työvuorot eivät aiheuta työuupumusta eivätkä työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. Laaditaan ohjeistus työvuorosuunnittelusta ja koulutetaan esimiehet suunnittelun perusteisiin terveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. 3. Henkilöstön vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla. 4. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien torjunnan tavoitteena on nollataso. Tulos Lähtövaihtuvuus RVL:ssa oli 5,8 % (6,9%/2007). Eläkkeelle lähteneitä oli 82 henkilöä (2,7 %). Ennenaikaisten erojen määrä oli vuonna 2008 yhteensä 96 henkilöä (3,2 %). Rajavartiolaitoksessa tehdyn työilmapiirikyselyn tulos oli 3,4. Esimiesten työturvallisuuden peruskurssi pidettiin huhtikuussa, koulutuksessa keskityttiin erityisesti uuteen työturvallisuuslainsäädäntöön sekä esimiehen ja henkilöstön rooliin ja vuorovaikutukseen työturvallisuuden toimintakentässä. Turva järjestelmän pääkäyttäjille pidettiin käyttäjähallinnan opetustilaisuus. Loppuvuodesta järjestettiin työsuojeluhenkilöstön vaalit ja valittiin uusi työsuojeluhenkilöstö. Esimieskoulutuksen yhteydessä on työturvallisuusosuudessa painotettu pitkien työvuorojen vaikutusta työturvallisuuteen ja jaksamiseen. Erillistä ohjeistusta ei ole laadittu. Tulevien organisaatiomuutosten myötä parannetaan lyhyiden ja tehokkaampien työvuorojen suunnittelun edellytyksiä. Raja- ja merivartiokoulun koordinoima esimiesvalmennus on edennyt suunnitellusti. Tulevaisuudessa keskitytään työnjohtoportaan sekä alaisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 0,7 vrk/htv. Kaikkiaan tapaturmista syntyi 1903 sairauspäivää joka on 14,2 % vähemmän kuin vuonna 2007 (2217 vrk). Tapaturmia kirjattiin vuonna kappaletta, joka oli 11 tapausta enemmän kuin vuonna Tapaturmien ja onnettomuuksien torjunnassa ei saavutettu tavoitetta.

40 36 5. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään työterveyshuollon analysoituja tilastoja hyödyntäen. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan panostetaan tehostamalla terveystarkastusten yhteydessä tehtyihin havaintoihin liittyvää neuvontaa. Painonhallintaan ja fyysisen kunnon säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja ja selvittää työkykyä tukevien toimenpiteiden tarpeen, jos poissaolot pitkittyvät tai tihenevät. 6. Työhyvinvoinnin tukeminen on osa normaalia toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla. Painopisteenä on vuorovaikutustaitojen kehittäminen työyksiköissä. 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tutkitaan kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. Palkatun henkilöstön terveyttä ja toimintakykyä analysoidaan vuosittain terveystarkastustietojen, sairauspoissaolotietojen sekä kuntotestitulosten avulla, ja työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan painopistealueet valitaan tulosten perusteella. Ajan tasalla olevaa tilastotietoa tuodaan aktiivisesti esille laitoksen opetustilaisuuksissa ja kursseilla, koska terveyshaittojen välttäminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Työhön liittyvät, sairaustapauksia provosoivat tekijät pyritään vuosittain kartoittamaan ja korjaamaan, ja työtehtävät ja työolot järjestämään yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa niin, että työn tekeminen onnistuu ilman terveydellisiä haittatekijöitä. Vuonna 2008 sairauspoissaolovuorokausia päiviä oli 2,9 % edellistä vuotta enemmän. Lisäys jakautui tasaisesti kaikkien hallintoyksiköiden osalle ja mahtuu 2000-luvun vaihteluvälin sisään. Lapin rajavartiostossa sairauspoissaolovuorokausien määrää onnistuttiin kuitenkin vähentämään 25 % edellisten vuosien tasosta ja myös Suomenlahden merivartiostossa löydettiin toimiva ratkaisu lyhyiden poissaolojen vähentämiseksi. 78 % työntekijöistä oli vuonna 2008 poissa sairauden tai tapaturman takia enintään 14 kalenteripäivää, kun taas yli kuukauden sairastaneille (11 % henkilöstöstä) kertyi 60 % RVL:n sairauspoissaolovuorokausista. Tämä osoittaa, että työnantajan ja työterveyshuollon kannattaa aktiivisesti puuttua työpaikalla havaittuihin ongelmiin, heikentyvään työkykyyn ja kroonistuviin sairauksiin, ja löytää kuhunkin tilanteeseen sopivat yksilölliset tukitoimet tai järjestelyt, joiden avulla työntekijä kykenee jatkamaan työssään, koska työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on työnantajalle kallein mahdollinen ratkaisu. Rajavartiolaitoksessa vuonna 2007 aloitettu esimiesvalmennus on edennyt suunnitellusti. Vuoden 2008 jokainen kehityskeskusteluja käyvä esimies on jo mukana vuoden kestävässä valmennusjaksossa. Vuorovaikutustaitojen kehittämiseen keskittyvää esimiesvalmennusta on jo laajennettu työnjohtotehtäviin. Työhyvinvointitoimintaa ei vielä vuoden 2008 aikana saatu riittävällä tavalla liitettyä osaksi normaalia henkilöstöhallinnon ja linjaorganisaation johtamistoimintaa. Erillisten tyhy-ryhmien lakkauttamisten jälkeen pelkkään virkistäytymistoimintaan keskittyneet tyhy-ryhmät ovat osin jatkaneet toimintaansa eikä työhyvinvoinnin liitttäminen vanhaan työsuojeluorganisaatioon ole kaikilta osin onnistunut. Esimiesvalmennuksen sekä 2009 vuoden alusta uusiutuneen työturvallisuusorganisaation kautta uusimuotoisen ja kokonaisvaltaisen tyhy-toiminnan uskotaan löytävän uudet toimintalinjat. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tallennettiin 490 poikkeamaa vuonna 2008 (513/2007). Poikkeamien ilmoituskynnys on edelleen liian korkea. Turvajärjestelmää kehitetään siten, että se jatkossa mahdollistaa tapahtumien helpomman seurannan ja raportoitujen tietojen analysoinnin. Erityisesti sellaisten vaara/liki-piti tilanteiden kirjaamiseen, joista ei vielä aiheudu taloudellista tai fyysistä seuraamusta, tulee jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota. Näiden ns. ilmaisten opetusten merkitys turvallisuusajattelun kehittämisessä on merkittävä. Yksittäisten tapausten tutkinta ja raportointi on ollut hyvää.

41 37 8. Päihdeasioiden käsittelyssä tavoite on madaltaa puuttumiskynnystä ja korostaa esimiesten ja työtovereiden vastuuta päihdeasioihin puuttumisessa. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille perus-, täydennys- ja jatkokoulutukseen on säännöllisesti sisällytetty Rajavartiolaitoksen päihdepolitiikan luentoja tavoitteena madaltaa työtovereiden ja esimiesten puuttumiskynnystä. Rajavartiolaitoksen ohjeistus huumausaineiden testaamisesta on edelleen valmisteilla. Savuttomuuden periaatteesta on tiedotettu henkilöstölehdissä sekä kannustettu samalla henkilöstöä tavoitteellisten ja kannustavien ryhmähaasteiden asettamiseen savuttomien yksiköiden aikaansaamiseksi. Hankkeet 1. jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä. 2. työvuorosuunnittelun ohjeistus ja koulutus. Toteutuminen Kehitystyötä on jatkettu. Käytön lisääntyminen avaa uusia kehityskohteita. Vuoden 2009 aikana hankitaan seuranta- ja analysointiosio. Huomioitu työturvallisuuskoulutuksessa. Erillistä ohjeistusta tai koulutusta ei ole toteutettu. Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Ammattitaito (koulpv/htv) 20,0 17,5 10,0 22,0 15,0 Lähtövaihtuvuus (%) 6,6 5,0 6,9 4,5 5,8 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 3,9 4,0 4,0 4,0 4,2 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,8 8,3 8,7 8,0 9,2 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,7 0,7 0,4 0,7 Työilmapiiri (1-5) - 3,3 3,5 3,4 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Tilinpäätöksen 2008 osalta on huomattava, että Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden siirto Senaattikiinteistölle alkaen ja Rajavartiolaitoksen siirtyminen Senaatin vuokralaiseksi vaikuttaa Rajavartiolaitoksen tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä näiden laskelmien osalta edellisen vuoden vertailtavuuteen. Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu mutta tulot kattavat vain 2 % Rajavartiolaitoksen menoista. Dornierlentokoneiden valvontalaitteiden modifikaatioista on laskutettu 3,1 M rahoitus ympäristöministeriön momentilta (ympäristövahinkojen torjunta-aluksen ja ilmavalvontalaitteiden hankinta). Talousarvion toteutuminen Talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom ) myönnettiin nettomäärärahaa Vuoden 2008 toisessa lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa Vuoden toisessa lisätalousarviossa oli huomioitu lisäyksenä

42 valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovitusta uuden palkkausjärjestelmän loppuun saattamisesta sekä työnantajapäätöksillä toteutettavista palkkapoliittisista kehittämistoimista. Vähennyksenä oli huomioitu eli 27 henkilötyövuoden ja muiden menojen siirto momentille (Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot). Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa toimintamenoihin myönnettiin lisäystä Tämä koostui Kaakkois-Suomen rajavartioston kiinteän rajavalvontajärjestelmän kehittämisestä ( ), ETYJ- ulkoministerikokouksen turvajärjestelyistä ( ), virka- ja työehtosopimuksista ( ). Lisäksi Eduskunta päätti erikseen määrärahan lisäyksestä Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kattamiseksi. Vuoden 2008 talousarviossa myönnettiin momentille tilausvaltuus neljän AB206 helikoptereiden korvaamiseen uusilla 1-moottorisilla helikoptereilla sekä 21 partioveneen hankintaan. Helikoptereiden hankinnat ajoittuvat vuosille ja niiden kokonaiskustannusarvio on Partioveneiden hankinnat ajoittuvat vuosille ollen kokonaisarvoltaan M. Vuoden 2008 talousarviossa momentille myönnettiin määrärahaa yhteensä , josta helikoptereihin ja partioveneisiin. Ilma-alus ja partioveneiden investointimäärärahaa käytettiin maksuaikataulun mukaisesti yhteensä Yhteenveto talous- ja lisätalousarvioista 2008 momenteilla Momentti TAE2008 / LTAEt Selite x TAE LTAE VES, RLPJ, Palkkatoimet Htv:n siirto Haltikille 3. LTAE KSR valvontajärjestelmä ETYJ-kokous VES Toimintamenojen lisäys Yhteensä TAE Helikopterihankinnat. Valtuus 11 M TAE Partiovenehankinnat. Valtuus 12,4 M. Momentti (rakentaminen) poistettiin talousarviosta, sillä Rajavartiolaitoksen kiinteistöomaisuudesta 78 % siirrettiin Senaattikiinteistöjen hallintaan. Valtiovarainministeriön momentilta ja on maksettu kolmen kansallisen asiantuntijan palkkoja sivukuluineen Asiantuntijat ovat toimineet komission meriasioiden pääosastolla sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosastolla. Palvelukeskuksen siirtomäärärahamomentilta maksettiin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen palvelumaksuja yhteensä EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksia -momentilta maksettiin yhteensä Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta ja maksettiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä

43 39 Talousarvion toteuma (momentit 26.20) ja siirtyvät määrärahat Tunnus Talousarviotili nimi Määräraha tai tuloarvio vuodelta 2008 Siirtyvä määräraha ed. vuosilta Käytettävissä Käytetty, kertynyt tai peruutettu Siirretty vuodelle x Toimintamenot (s2v) Bruttomenot , ,96 - bruttotulot , ,42 = Nettomenot , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) ,00 0, , , ,69 Ilma-alusten rahoitus (s3v) ,00 0, , , ,69 Partioveneiden hankinta (s3v) ,00 0, , , , , ,15 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2008 aikana noin (4,4 M /2007). Näiden lisäksi menoja oikaistiin sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautuksilla (1,1 M ) ja Kelan maksamilla korvauksilla työterveyshuollon kustannuksiin (0,5 M ). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän vuoksi talousarvion toteumassa johtuu siitä, että tuloja arvioitiin kertyvän ulkorajarahastosta noin vuodessa. Vuoden 2008 aikana ulkorajarahastosta ei ole tuloutettu toimintamenomomentille rahoitusosuuksia. Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta Nämä ovat pääosin Puolustusvoimien maksamia korvauksia varusmiestoiminnasta sekä muilta yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatuja yhteistoiminnan tuottoja (FRONTEX-yhteistoiminta). Tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2 M ), sairaankuljetustulot (0,4 M ) sekä viisumitulot ( ). Siirtyvistä määrärahoista on sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä noin (7,6 M /2007). Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi sidottuja hankkeita (3 M /2007). Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi sidottuja hankkeita n (2,8 M /2007). Vartiostojen sekä raja- ja merivartiokoulun siirtyvien sidottujen hankkeiden kokonaismäärä oli (1,8 M 2007). Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Siirtyvän erän suuruus on 6,6 % (6,7 %/2007, 8,8 %/2006) toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne.

44 40 Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,85 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,89 Muut toiminnan tuotot , , , ,65 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,71 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,24 Henkilöstökulut , ,59 Vuokrat , ,92 Palvelujen ostot , ,21 Muut kulut , ,50 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,69 Poistot , ,82 Sisäiset kulut , , , ,12 JÄÄMÄ I , ,47 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2433,57 613,67 Rahoituskulut -7351, , , ,12 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,16 Satunnaiset kulut , , , ,18 JÄÄMÄ II , ,41 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0,00 0,00 (sektorijako) 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulut Kulut ulkomaille 0,00 0,00 (sektorijako) 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,41 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,27 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,77 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,18 Toiminnan tuotot kasvoivat 56 % (+3 M ) johtuen lähinnä muiden toiminnan tuottojen kasvusta. Yhteistoiminta EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) kanssa näkyy tuotto- ja kululaskelmassa yhteistoiminnan tuottoina EU:lta ( ). Kyse on yhteisten hankkeiden kustannusten korvauksista, joista Frontex korvaa osan. Lisäksi kahden Dornier lentokoneen ympäristövalvontalaitteiden uudistamisen rahoitus (3,1 M ) ympäristöministeriön momentilla näkyy myös tuotto- ja kululaskelman kasvaneena osuutena. Toiminnan kulujen muutos edelliseen vuoteen oli 0,8 % (+1,7 M ). Käytännössä toiminnan kulujen (228,2 M ) painopiste on muuttunut merkittävästi vuodesta 2007 (226,5 M ). Syynä on ollut kiinteistövarallisuuden muutos vuoden 2008 alusta alkaen, jossa Rajavartiolaitos luovutti hallinnassaan olevat kiinteistöt Senaatille ja siirtyi Senaatin vuokralaiseksi. Tämän vuoksi

45 41 vuokramenot ovat kasvaneet 181 % (+10,3 M ) edellisestä vuodesta. Vuokramenojen kasvu on vähentänyt myös aineisiin ja tarvikkeisiin ja muihin ostopalveluiden käytettävissä olevia toimintamenoja, joiden osalta ostot vähenivät. Merkittävimpänä eränä vähenivät aineiden ja tarvikkeiden ostot (-4,5 M /-25 %). Palveluiden ostot ja muut kulut vähenivät (-3,3 M /-14 %). Henkilöstökulut nousivat (+5 M /3 %). Nousu johtui virka- ja työehtosopimuksista ja RVLPJ:n loppuunsaattamisesta sekä lomapalkkavelan muutoksesta (+0,5 M ). Varaston muutoksen lisäys (+2 M ) verrattuna edellisen vuoden muutokseen johtuu siitä, että vuoden 2007 tilinpäätöksessä ei tehty Vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevarastosta vaihto-omaisuuden muutoskirjausta uuden SaSIMs materiaalin ja huollonhallintajärjestelmän käyttöönoton keskeneräisyyden vuoksi. Poistojen määrän väheneminen (-5 M /-26 %) johtuu tasevarallisuuden pienenemisestä, joiden lisäksi poistoissa on suunnitelmista poikkeavia poistoja (omaisuuden hylkäyksiä) yhteensä arvosta. Sisäiset kulut sisältävät yhteistoiminnan kustannusten korvauksia valtion virastoille. Satunnaisissa tuotoissa on kolme valtion perintöasuntoa ( ) ja joitakin saatuja korvauksia ( ). Satunnaiset kulut ( ) koostuvat pääosin maksetuista vahingonkorvauksista, jotka on raportoitu jäljempänä tässä asiakirjassa. Maksettujen arvonlisäveromenojen määrä kasvoi 4 % (0,3 M ), mihin on syynä Senaattikiinteistöiltä takaisin vuokrattujen kiinteistöjen arvonlisäverolliset vuokrat. Tase Alla on ote Rajavartiolaitoksen taseesta käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten osalta. VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,85 Muut pitkävaikutteiset menot , ,81 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,32 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,76 Rakennukset ,31 kiint ,77 Rakennelmat , , , ,50 Koneet ja laitteet , ,30 Kalusteet 4 326, ,93 Muut aineelliset hyödykkeet , ,09 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,41 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,12 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,85 Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo laski edellisestä vuodesta -3,6 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden 88,3 M /64,7 %) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Kiinteistötaseen (maa-

46 42 alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli ja edelliseen vuoteen verrattuna se pieneni noin 3,9 % (35,2 M /2007, 162,2 M /2006). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Kiinteistövarallisuuden siirron myötä myös valmistus omaan käyttöön on vähentynyt merkittävästi. TOIMINTAMENOISTA MAKSETUT JA AKTIVOIDUT UUDIS- JA PERUSPARANNUSHANKKEET Aktivoitu %:ina Projekti - selite Aktivoitu 100 % Laitetila Välivaara 5 626, % Masto Välivaara 4 375, % Kelkkavarasto Kivipuro 1 885, % Laitetila Kivipuro 6 171, % Kurvisen ryn rakennukset (kalustovaja ja partiomaja) , % Turun vartiolentolaivueen ovet , % RMVK:n koulutusympäristön kehittäminen (harjoitusalue) ,06 80 % Jukajärven liikemaa , ,62 Taseesta poistettiin huonokuntoisia ja toiminnan kannalta tarpeettomia koneita, rakennuksia ja rakennelmia yhteensä arvosta. Näitä merkittävimpiä olivat muun muassa Kemin merivartioaseman laiturissa tulipalossa tuhoutunut nopea vene (LSMV), Kelloselän raakavesilaitos (LR) sekä Kurvisen tilapäisen rajanylityspaikan vanhat rakennukset (KR). Rajavartiolaitos vastaanotti Valtiokonttorilta vielä vanhojen päätösten perusteella kolme valtion perintöasuntoa (As Oy Metsäpurontie 17, As Oy Pohjankoto, As Oy Tellervo). Osakkeet vietiin Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisen tuottojen kautta euron arvosta ja siirrettiin hallinnansiirtona VM:lle edelleen luovutettavaksi Senaatti Oy:lle. Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina toisille tilivirastoille omaisuutta yhteensä arvosta. Kyseessä oli edellä mainitun kolmen huoneisto-osakkeen ja Värtsilän vesiosuuskunnan osuuden hallinnan siirto VM:lle. Rajavartiolaitos vastaanotti SYKEltä euron arvoisen viistokaikuluotain sekä tiedonkeruu- ja käsittelyjärjestelmän. Merenkulkulaitokselta siirrettiin Rajavartiolaitokselle hallinnansiirtona Jussarön ponttonirakenteinen huoltolautta ( ). Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (7 M ) on keskeneräiset ilma-alus- ja partiovenehankinnat sekä pieni osuus keskeneräisiä rakennushankkeita. Keskeneräisistä on Dornier-lentokoneiden ympäristövalvontalaitteiden uusintaa. Keskeneräisissä hankinnoissa on lisäksi uusien helikoptereiden osuus ja partioveneiden osuus Keskeneräisenä rakennushankkeena aktivoitiin taseeseen Kivipuron ja Välivaaran laitetilat sekä Välivaaran masto ja Kivipuron kelkkavarasto yhteensä Vaihto-omaisuuden kasvu (+2M) johtuu siitä, että vuoden 2007 tilinpäätöksessä ei kirjattu vartiolentolaivueen varaosa - ja varalaitevaraston muutosta. Muissa annetuissa ennakoissa (17999) on 1 284,52 euron TACIS-projektin avoinna oleva ennakko. Kyse on kesällä 2007 päättyneestä EU:n Georgia rajapoliisitiedekunnan perustamishankkeesta, josta on jäänyt joitakin projektin kustannuksia kirjaamatta kirjanpitoon. Hankkeen kustannusten tarkastaminen jatkuu vuoden 2009 aikana. Saaduissa ennakoissa on Frontexin maksama vuonna 2009 toteutuva Poseidon- merirajaoperaation ennakkomaksu Muutoin saatavissa ja veloissa ei ole merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Ostovelkojen osuus väheni 1,8 M, mikä johtuu lähinnä hankintojen supistamisesta määrärahatilanteen vuoksi.

47 43 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) menot olivat noin (210,1 M /2007). Palkkausmenot olivat (150,2 M /2007), joka on 74 % kokonaistoimintamenojen käytöstä. Palkkamenojen nousu (4,6 %) johtui pääosin Valtion virkaehtosopimuksessa sovitun palkkojen yleiskorotuksen mukaisista lisäkustannuksista. Muut toimintamenot (netto) olivat (55 M /2007). Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. Merkittävin muutos koski kiinteistöhallintoa, jonka menot nousivat 34,8 %. Kiinteistökustannusten nousu on tapahtunut muiden toimintojen kustannuksella, joissa menot vähenivät pääosin kaikkien muiden toimintojen paitsi ilma-alusten (+25,7 %) osalta. Muut toimintamenot 2008 Partiomatkojen päivärahat 3 % Muut erittelemättömät tekn.toimintojen menot 4 % Jakamaton 1 % EU 0 % Twinning 0 % Yleistoiminnot 5 % Henkilöstötoiminnot 7 % Kiinteistöhallinto 30 % Ilma-alus 14 % Alus 9 % Koiratoiminta 0 % Tieto-ja valvontajärjestelmät 11 % Perustietotekniikka 5 % Tietohallinto 0 % Kuljetusväline 6 % Vaatetus 2 % Taisteluväline 1 % Muonitus 1 %

48 44 MENOT TOIMINTAMENOT, mom. Muutos% Muutos , Palkat 4, Palkat ja palkkiot 3, Kiinteät palkat 4, Työaikakorvaukset -3, Ylitytyöorvaukset 3, Lomarahat 1, Sairausaikalisä 16, Vuosilomalisä 12, Muut korvaukset ja lisät 17, Sairaus- ja tapaturmavakuutusl -8, Luento- ja tuntiopetuspalkkiot -100, Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 53, Luento- ja tuntiopetuspalkkiot 46, Luottamusmiespalkkiot 101, Muut palkat ja palkkiot -55, Henkilöstösivukulut 6, Työnantajan sosiaaliturvamaksu -1, Eläkemaksut 7, Sosiaaliturvamaksujen palautuk -12, Tapaturmavakuutusmaksut -1, EU-asiantuntijoiden tapaturma #JAKO/0! Yhteistoiminnan tuotot Muut toimintamenot 1, Yleistoiminnot -17, Henkilöstötoiminnot 4, Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot 3, Materiaalihallinto -7, Ilma-alus 25, Alus -16, Kuljetusväline -2, Muonitus -14, Vaatetus 12, Taisteluväline -50, Tietohallinto -96, Perustekniikka -32, Tieto-ja valvontajärjestelmät Koiratoiminta -6, Kiinteistöhallinto 34, Muut erittelemättömät tekn.toimintojen menot -20, Partiomatkojen päivärahat 4, Jakamaton -57, EU -72, Twinning -100, ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom RAKENTAMINEN, mom ,

49 45 Muut täydentävät tiedot Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä , joista Maksettuja vahingonkorvauksia on EU-saatavan ei tukikelpoinen meno Valtiokonttorin maksuvapautuslain (529/80) mukaisia päätöksiä palkan takaisin maksusta neljä kappaletta yhteensä Lisäksi Palvelukeskus on oikaissut palkkojen virhetilin (29902) virheelliseksi ohjautuneet talousarviotilittömät kirjaukset satunnaisten kulujen kreditiin (-3100 ). Vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia on maksettu seuraavasti: Aihe Päätös Tosite Euroa Rajakoiran aiheuttama vahinko 10/64/ B/ ,04 RVL kiinteistössä sattunut vesivahinko, 2678/64/ B/ ,00 omaisuuden vaurioituminen Epäoikeudenmukainen kohtelu, kustannukset 977/67/ B/ ,00 lisäkuljettajan hankinnasta Tullin ajoneuvonostimen vaurio 240/64/ B/ ,70 Auton vaurio hallitarkastuksessa 114/64/ B/ ,00 Partioveneen peräaallon aiheuttama vaurio 835/64/ B/ ,00 huviveneelle Ajoneuvovaurio 8/64/ B/ ,64 Pioneerien aiheuttama vahinko puustolle 1757/64/ B/ ,00 Rajakoiran aiheuttama vahinko 1854/64/ B/ ,00 Rajakoiran aiheuttama vahinko 1854/64/ B/ ,60 Huutokaupassa asiakkaalle aiheutunut 1717/64/ B/ ,20 vamma Asianajokulut jne. 2480/64/ B/ ,72 Vaurioitunut kello 2073/64/ B/ ,39 Aiheutettu porovahinko 1774/64/ B/ ,56 Pelastustehtävissä yksityisveneelle tapahtunut MeripelastusL 10, 1B/ ,66 pohjakosketus 21 YHTEENSÄ 9400,51 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: "Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/ nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä ilma-alusten meripelastustehtävistä johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastus hälytys- ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ilmailulaitokselle." Ilmailulaitokselle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä Lisäksi meripelastuskorvauksia on maksettu "Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 M." Vuoden 2008 aikana toimintamenomomentilta on hankittu vain tavanomaisia toimintaan tarvittavia koneita, kalusteita ja laitteita (autot, veneet, toimisto- ja atk-laitteet, muut kalusteet).

50 46 "Määrärahaa saa käyttää myös Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien partiomajojen rakennusten, rakenteiden ja ilma-alustukikohtien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen." Vuoden 2008 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä arvosta. Näistä aktivoitiin taseeseen yhteensä "Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon" Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä on ja tuotot kattavat 52,7 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennuksien kustannukset olivat 22 % (22 %/2007) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Kiinteistönhoidon kulutusmenot ovat kuitenkin kasvaneet edellisestä vuodesta 4,3 M (+35 %) Rajavartiolaitoksen luovuttaessa pääosan kiinteistövarallisuudestaan Senaatille ja siirtyessä Senaatin maksavaksi vuokralaiseksi. Tämän vuoksi myös pääomakustannukset, poistot ja korko poistamatta olevalle kiinteistötasevarallisuudelle on pienentynyt. Rajavartiolaitoksen taseessa olevat asuinrakennushuoneistot ovat Ahvenanmaalla sijaitsevia kiinteistöjä. "EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin" Vuoden 2008 aikana on Rajavartiolaitoksen (toimintamenot x, investointimenot x) ja Sisäasiainministeriön (arvonlisävero ) määrärahoista rahoitettu Euroopan Unionin ulkorajarahaston hankkeita yhteensä , tästä toimintamenomomentilta SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A 21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tar-

51 47 koituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU-hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU-hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu hallinnollinen määräys RVLPAK A 22. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinnan ja pakkokeinojen käytön valvonta, sotilaskurinpitoasiat sekä muut sisäisen tutkinnan asiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden komentajalla on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivinen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset Vuosi 2008 oli nykymuotoisen laillisuusvalvonnan toinen vuosi. Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Vuonna 2009 toimintaa on kehitettävä edelleen henkilörekisterien valvonnan ja voimankäyttötilanteiden seurannan sekä tilastoinnin osalta. Sisäasiainministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa.

52 48 Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2008: Tarkastava osasto RVLpääll Aihe Yleistarkastus (strategian toimeenpano, lakiuudistuksen toimeenpano, henkilöstövoimavarat) Tarkastuksen kohde K-SR, LR Henkos Varusmieskoulutuksen tarkastus SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) P-KR, RMVK Palke/Joensuu, Rovaniemi Henkos RVLPJ maksuperusteiden tarkastus KR, LR, VLLV, RMVK Henkos Arkistotoimen tarkastukset KR, VLLV, P-KR Henkos Palvelusturvallisuustarkastus varusmiesyksiköissä LR, RMVK, P-KR Rmos Tilanteidenhallinnnan järjestelyt. K-SR, SLMV, P- KR, KR, LR, LSMV Rmos Rmos Rmos Rmos Oikos Teknos Varusmies- ja reserviläiskoulutuksen vastaavuus rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien uusiin operatiivisiin vaatimuksiin Yhdyshenkilötoiminnan tarkastus, tarpeen mukaan tai muiden vierailujen yhteydessä Yhden siviilihallintaoperaation tarkastus osana RVL:n roolin kehittäminen SIKRI toiminnassa Meripelastustoimen ja / tai meriturvallisuusjärjestelmän tarkastus Ulkomaalaisasioiden päätöksenteko, henkilörekisterien käyttö (lokitietoja hyväksi käyttäen) ja esitutkintamateriaalin hallinnointi (kirjaaminen, säilytys, julkisuus) yhteistyössä rmos:n (ulkomaalaisasiat, rikostorjunta) ja teknos:n (lokitiedot) kanssa. Materiaalihallinnon tarkastus. Hankintojen toteuma ja hankintamenettelyn lainmukaisuus sekä vakuuksien pätevyys. RMVK, P-KR, LR (VPSH 08) LR, SLMV, LSMV Muiden osastojen kanssa yhteen sovitettuna LR, LSMV Teknos MOTVJ, merialueen kuitujärjestelmä ja radioverkot SLMV Teknos HALTIK- palveluntuotannon toteutuminen sekä tietoturvallisuus LR, K-SR, LSMV Teknos Tietojärjestelmien käyttöönotto K-SR, SLMV Teknos Alusteknillisen ylläpitotoiminnan tarkastus erityisesti vartiolaivojen SLMV ja partioveneiden osalta Teknos Kiinteistöjen hallinnansiirron toteutuminen SLMV, K-SR, P-KR Styks Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, sisäisen valvonnan sekä taloushallinnon tarkastus. LSMV, P-KR, RMVK, RVLE:n osastot Styks SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Palke/Joensuu Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset

53 49 Rajavartiolaitoksen vuoden 2008 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin SM:n yhteisellä arviointilomakkeella, joka perustuu COSO-ERM-malliin. Arviointiin osallistui Rajavartiolaitoksessa yhteensä 46 henkilöä. Hallintoyksiköissä arviointi tehtiin apulaiskomentajan johdolla. Rajavartiolaitoksen esikunnassa arviointi tehtiin osastopäällikkökokouksessa. RVL Sisäisen valvonnan arviointi MUU SELVITYSTOIMINTA 1. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2. VALVONTATOIMENPITEET JA KONTROLLIT 5. RISKIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN 4. SEURANTA JA TILIVELVOLLISUUDEN RAPORTOINTI Kuva: RVL:n sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2008 Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 3,4 3,3 4,0 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,3 3,2 3,8 Tavoitteiden asettaminen 3,3 3,4 4,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 3,3 3,4 4,4 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,2 3,3 3,7 Muu selvitystoiminta - - 2,6 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Vuosina arviointi on tehty RVL:n omalla arviointilomakkeella, jossa arviointiasteikko oli 1-4 välillä, kun se vuonna 2008 on ollut 1-5. Sen vuoksi yllä esitetyssä yhteenvedossa vuosien 2008 keskiarvot eivät ole suoraan verrattavissa vuosien 2006 ja 2007 keskiarvoihin. Hallintoyksiköiden tekemissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu merkittäviä riskejä mutta joitakin pieniä kehittämiskohteita tuli ilmi: RVLE:n EU-hankkeiden puutteellinen resursointi ja vanhentunut ohjeistus koettiin puutteeksi. Taloudellisuustietoisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen koettiin tarpeelliseksi. Lisäksi kiinteistöjen siirryttyä Senaattikiinteistöjen hallintaan, koettiin toimitilariskien hallinta paikoin haasteelliseksi. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan menettelyt täyttävät säädetyt tavoitteet lukuun ottamatta EU:n ulkorajarahaston hallinnoinnin puutteellista ohjeistusta Rajavartiolaitoksessa. Ulkorajarahaston taloudellinen kokonaismerkitys on Rajavartiolaitokselle merkittävä. Ohjeistus päivitetään vuoden 2009 aikana. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana ei tullut ilmi rajavartiolaitoksen varoihin tai omaisuuteen kohdistuneita väärinkäytöksiä.

54 50 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2008 lopussa ( ) rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2949 virkamiestä, joista 2 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 34 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2007 lopun tilanteesta (2 965 hlöä) laski vuoden 2008 aikana 52 henkilöllä (-1,75 %) henkilöön. Vuoden 2008 aikana upseereiden lukumäärä kasvoi 3 henkilöllä ja erikoisupseerien määrä pysyi ennallaan. Muiden henkilöstöryhmien lukumäärät vähenivät; raja- ja merivartijoiden määrä 6 henkilöllä, opistoupseereiden määrä 18 henkilöllä ja muussa kuin sotilasvirassa olevien (siviilit) määrä 31 henkilöllä vuoden 2007 loppuun verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat 368 Siviilit MääräaikainenTyöllisyysvaroin virkasuhde palkatut Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset näkyvät opistoupseerien määrän vähenemisenä luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit ovat näkyneet rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen. 1.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen vakituisesta henkilöstöstä 88,5 % on miehiä ja 11,5 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾ (74,2 %). Vuoteen 2007 verrattuna naisten osuus siviilitehtäviä hoitaneista nousi hieman vuoden 2008 aikana.

55 51 Henkilöstö sukupuolen mukaan Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilivirkamiehet Määräaikaiset virkamiehet Työllisyysvaroin palkatut mies nainen Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijan virkaan vuonna Upseerin ja opistoupseerin virkaan ensimmäiset naiset nimitettiin vuonna Vuoden 2008 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kolme (3) naista upseerin virassa, kaksi (2) naista opistoupseerin viroissa sekä 56 naista raja- tai merivartijan virassa. Kaikista sotilasviran haltijoista naisia on 2,4 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2008 rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti (2 949/2007) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 30 henkilötyövuotta (-1,1 %). Henkilötyövuosien vähentyminen on seurausta opistoupseerien ja siviilien määrän vähentymisellä, vaikka kaikissa muissakin henkilöstöryhmissä upseereita ja rajavartijoita lukuun ottamatta on tapahtunut tasaista vähentymistä. Henkilötyövuosien määrä ,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6-0,1 1,2 0,2-2,9-3,1-1,

56 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,8 % (180 hlöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (D+E) Vuoden aikana ulkoisessa rekrytoinnissa valittiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 95 henkilöä. Rekrytoinnin pääpaino kohdistui Kaakkois-Suomen rajavartiostoon (42 hlöä) ja Suomenlahden merivartiostoon (16 hlöä) ja Rajavartiolaitoksen esikuntaan (14 hlöä). Vuoden 2007 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus oli 3,9 %. 1.5 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2008 oli 74,8 %, mikä oli 2,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Lasku johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan kasvamisesta. Rajavartiolaitoksessa tehdyn vuosityöajan osuus on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on selitettävissä palkallisen henkilöstökoulutuksen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) suurella määrällä. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttiyksikköä 19,3 prosenttiin. Nousu johtuu lähinnä muihin palkallisiin vapaisiin käytetyn ajan lisääntymisestä. Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus nousi edellisestä vuodesta 1,9 prosenttiyksikköä 5,9 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 172 henkilötyövuotta. Koulutukseen käytetyn ajan muutokset johtuvat lähinnä raja- ja merivartijan peruskoulutuksen muutoksista.

57 53 Ylityökorvausperusteisia töitä tehtiin edellisten vuosien tasoisesti, joskin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylityökorvausten määrä on 1,3 % (= 38 htv). Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,5 %, joka laski 0,1 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen määrä 0,3 % vastaa aiempien vuosien tasoa ja on sama kuin vuonna % 80 % Työajankäytön kehittyminen 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 17,8 16,4 18,5 19,3 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 7,3 6,9 4,0 5,9 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 74,8 76,6 77,5 74,8 20 % 0 % Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika 2. HENKILÖSTÖN LAATU 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (38,0 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Kasvua vuoteen 2007 verrattuna on vain 0,6 %. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (44,2 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (37,2 vuotta) korkeampi. Naisista 55,4 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 27,6 %. Miesten keski-iässä oli vuoteen 2007 verrattaessa tuskin havaittavaa kasvua ja naisilla vastaavasti hienoista laskua. Suurin osa henkilöstöstä (35,57 %) on ikäluokassa vuotta. vuonna 2007 Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli vuotta. Vuonna 2007 suurin ikäluokka oli vuotiaat. Vuoteen 2007 asti ikäluokan väli ilmoitettiin 5 vuoden tarkkuudella, nyt 10 vuoden tarkkuudella. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesti rekrytoinnista johtuen.

58 54 Henkilöstön ikärakenne Ikäluokka nainen mies Yhteensä Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Henkilöstön koulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste nainen mies Yhteensä Perusaste Hlöä

59 55 Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2008 oli 4,2. Miehillä luku oli 4,18 ja naisilla 4,07. Vuoden 2007 luvuista koulutustasoindeksi näyttää kasvaneen jopa 10,5 %. Ero saattaa syntyä raportointijärjestelmän muutoksesta aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta syynä voi olla myös todellinen koulutustason nousu matalammin koulutettujen poistuttua palveluksesta. Koulutustasoindeksin asteikko 1,5-8 määräytyy seuraavasti: 1,5 = perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakoulututkinto, 7 = ylempi korkeakoulututkinto ja 8 = tutkijakoulutus. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi 4,2 kuvaa hyvin rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämää koulutusvaatimusta, koska pääosaan ammattiosaamista vaativista tehtävistä (esimerkiksi raja- ja merivartijan tehtävät) edellytetään keskiasteen koulutusta (indeksi 3,5). Toisaalta organisaatiosta puuttuu toistaiseksi kokonaan tutkijakoulutusta edellyttävät tehtävät. 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 80,6 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on 5,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,25. Vuonna 2007 keskiarvo oli 4,23. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavartiomiestä eli 83,4 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 81,8 %, joten parannusta tapahtui 1,6 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2004 lähtien tarkasteltaessa voidaan huomata, että ilman kenttäkelpoisuusluokkaa jääneiden osuus on tasaisesti laskenut ja vastaavasti hyvään ja erinomaiseen kenttäkelpoisuusluokkaan kuuluvien osuus noussut. Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus % 20 12,6 26,8 19,5 34,4 38,3 35,2 33,1 32,4 24,3 23,8 22,6 23,6 21,9 20,3 18,2 18,8 15,1 16,0 17,3 16, ,6 6,0 6,5 6,6 0,1 0,3 0,2 0,2 2,7 0, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 75,6 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuoden 2007 tasosta (66,0 %) tapahtui merkittävä parannus eli 9,6 prosenttiyksikköä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,18, joten tavoite (hyvä 4,0) saavutettiin. Vuoden 2007 keskiarvio oli 3,98. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä eli 86,9 niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2007 fyysisen kunnon testien

60 56 suoritusprosentti oli 83,8 joten parannusta tapahtui 3,1 prosenttiyksikön verran. Fyysisen kunnon tasoa seuratessa voidaan todeta samankaltainen trendi kuin kenttäkelpoisuuden kohdalla: ilman luokkaa jääneiden osuus on tasaisesti pienentynyt ja lisäystä on tullut tasaisesti kolmeen ylimpään luokkaan, erinomaisen ja hyvän luokan kasvaessa kuitenkin hieman nopeammin kuin tyydyttävän luokan. Viitearvojen ja asteikon muutos selittää osan tunnuslukujen muutoksista. Todellinen muutos rajavartiomiesten fyysisessä kunnossa on ollut vähäistä. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % ,0 26,6 26,1 23,2 23,6 21,9 23,1 23,9 22,2 22,3 21,3 20,1 22,5 15,4 17,8 18,0 17,0 18,1 16,2 13,7 12,7 12,8 13,2 10,8 8,6 4,0 5,1 5,1 5,0 1, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi (26 247/2007) työpäivää (ma - pe). Sairauspäivien määrän kasvusta (2,9 %) johtuen poissaolopäivien määrä nousi vuosien tasolle, mutta jäi vielä alle vuoden 2005 lukujen. Vuoden 2008 kasvu johtui lähinnä keskipitkien (11 60 vrk) poissaolojen määrän noususta. Edellä mainitusta syystä johtuen sairaustapausten (6 763) määrä kasvoi samassa suhteessa 2,8 %. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi henkilölle (78,1 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 4,0 vuorokautta ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 9,2 vuorokautta.

61 Sairauspäivien jakaantuminen yli Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 14,2 %, johtuen pitkien (yli 60 vrk) poissaolojen määrän vähentymisestä. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä on 2000-luvulla vaihdellut työpäivän välillä. Tapaturmatapauksia oli 188 kappaletta kohdentuen 140 henkilöön ja keskimääräinen poissaolon pituus oli 10,1 vuorokauden pituinen Tapaturmapäivien jakaantuminen yli Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2008 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 95,8 % (hallintoyksiköittäin 85,0 97,7 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 88,5 % (hallintoyksiköittäin 86,6 90,1 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaisen ja hyvän työkykyindeksin yhteenlaskettu osuus on 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen.

62 58 RVL:n TYÖKYKYINDEKSI % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 47,8 % 40,7 % Vastausprosentti ,0 % ,9 % ,8 % ,9 % ,8 % 10,1 % 1,4 % Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono 2.6 Työilmapiiri Työilmapiirikysely toteutettiin Rajavartiolaitoksessa vuonna 2008 ensimmäistä kertaa valtiovarainministeriön VM-Baro -henkilöstökyselyjärjestelmällä. Rajavartiolaitoksen työtyytyväisyysindeksi oli 3,4. Tyytyväisimpiä Rajavartiolaitoksessa oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön (3,9), työoloihin (3,6) ja työn sisältöön ja johtamiseen (3,6). Tyytymättömimpiä kyselyn mukaan oltiin palkkaukseen (3,0), kehittymisen tukeen (3,1) ja työnantajakuvaan ja tiedonkulkuun (molemmissa 3,2). Koska kysely toteutettiin tällä formaatilla ensimmäistä kertaa, ei vertailua aikaisempiin vuosiin ole mahdollista tehdä.

63 59 Työtyytyväisyys 3,4 Yhteensä Työnantajakuva Tiedon kulku Työolot Työilmapiiri ja yhteistyö Kehittymisen tuki Palkkaus Työn sisältö ja haasteellisuus Johtaminen 3,2 3,2 3,1 3,0 3,6 3,9 3,6 3, HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 162,7 M, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna n euroa. Työvoimakustannusten 4,7 % nousuun vaikuttivat virkaehtosopimusten sopimuskorotukset ja palkkausjärjestelmän liukumat. Henkilöstön palkkaukseen käytetyn palkkasumman (työajan palkat ja välilliset palkat) osuus työvoimakustannuksista oli 72,1 % eli 117,3 M. Työvoimakustannusten vertailussa aikaisempiin vuosiin tuo tiettyä epävarmuustekijää raportointijärjestelmien muuttuminen. Tehdyn työajan palkkojen (tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika) 88,9 M :n osuus palkkasummasta laski 75,8 %:iin lähinnä koulutukseen käytetyn työajan, sairasajan sekä eri palkallisiin virkavapaisiin käytetyn ajan lisääntymisestä johtuen. Tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista on 54,7 %. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) 28,4 M :n osuus palkkasummasta kasvoi edellä mainitun koulutusajan lisääntymisestä sekä eri virkavapauksista johtuen 24,2 %:iin. Sosiaaliturvamenojen (sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) 40,7 M :n osuus työvoimakustannuksista kasvoi 25,0 %:iin. Eläkemaksujen nousu johtui työnantajan eläkemaksuprosentin noususta edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden välillisten kustannusten (virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali) 4,7 M :n osuus työvoimakustannuksista nousi 0,2 prosenttiyksikkö edellisvuodesta 2,9 %:iin. Kaikkien välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset) 73,8 M :n osuus työvoimakustannuksista on 45,3 %, mikä on 2,1 prosenttiyk-

64 60 sikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousu johtuu sosiaaliturvamenojen ja muiden välillisten kustannusten hienoisesta kasvusta. Työvoimakustannusten kehitys Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset

65 61

66 62 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 250 Ko vuoden hintatasossa TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri-ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastukset Rajavalvonta (ml. kansainväl toiminta) OPERATIIVINEN TOIMINTA YHT. 53,2% 53,6% 54,0% 60,0% 58,5% Rajavalvonta (ml. kansainväl toiminta) 29,0% 27,9% 27,6% 29,4% 30,7% Rajatarkastukset 20,9% 22,4% 23,3% 24,1% 20,1% Rikostorjunta 2,8% 3,3% Meri- ja muu pelastustoimi 0,8% 0,9% 1,1% 1,5% 1,8% Sotilaallinen maanpuolustus 2,5% 2,4% 2,1% 2,1% 2,7% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 46,8% 46,4% 46,0% 40,0% 41,5% Henkilöstön koulutus 12,9% 12,8% 12,2% 8,1% 10,5% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 17,0% 17,1% 17,5% 19,0% 19,1% Materiaalihallinto 12,9% 12,8% 12,8% 9,8% 9,1% Muonitus 3,8% 3,7% 3,5% 3,1% 2,9% Varastopalvelut 0,8% 0,8% 0,8% 1,0% 0,9% Taisteluväline 0,4% 0,4% 0,4% 0,2% 0,2% Ilma-alushuolto 1,5% 1,5% 1,4% 0,9% 1,1% Alushuolto 2,0% 2,1% 2,1% 1,7% 1,6% Kuljetusvälinehuolto 1,2% 1,2% 1,1% 0,5% 0,5% Valvontalaite ja tietoliikenne 1,8% 1,9% 1,9% 1,3% 1,3% Tietotekniikka 1,2% 1,3% 1,4% 1,1% 0,7% Kiinteistöhallinto 3,9% 3,7% 3,5% 3,1% 2,7% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

67 63 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] SLMV LSMV

68 64 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Helikopteri Lentokone (Dornier) Ulkovartiolaiva (vast) Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Ulkomaalaisvalvonta Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

69 65 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

70 66 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

71 67 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset (poiketen aiempien vuosien kertomuksista kuljettajan puhallutukset on poistuneet tarkastusten lukumääristä) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Lajeittain [kpl] Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tarkastukset Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Tunnistukset meriliikenteessä Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen

72 68 2. Jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Seuraamuksittain [kpl] R-ILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS VALVONTAILMOITUS

73 69 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne [kpl] Viisumivelvolliset Viisumivapaat Lentoliikenne [kpl]

74 70 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI PUITSI SALLA ONKAMO KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO VARTIUS KARIKANGAS RAJAKANGAS KIVIPURO KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO HAAPAVAARA RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA NUIJAMAA VAINIKKALA VAALIMAA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA HKI-HERNESAARI MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

75 71 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO NUORGAM NÄÄTÄMÖ UTSJOKI AAVASAKSA KARESUVANTO KOLARI MUONIO PELLO TORNIO YHTEENSÄ LENTOASEMAT HELSINKI-VANTAA IVALO KAJAANI KEMI-TORNIO KITTILÄ KRUUNUPYY KUUSAMO LAPPEENRANTA MAARIANHAMINA OULU ROVANIEMI TURKU VAASA YHTEENSÄ SATAMAT ECKERÖ HANKO HELSINKI KEMI LÅNGNÄS MAARIANHAMINA TURKU VAASA YHTEENSÄ

76 72 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET 1. Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI AJON.LAKI MUU ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI AJON.LAKI MUU YHTEENSÄ Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET YHTEENSÄ RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET 3. Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM YHTEENSÄ

77 73 RIKOSTORJUNTA ESITUTKINTAAN TULLEET TAPAUKSET VARTIOSTOITTAIN Muut Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Edellinen vuosi yhteensä K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Väärennysrikokset Laittoman maahantulon järjestäminen Rattijuopumus Vesiliikennejuopumus Ihmiskauppa Alueloukkaus Valtionrajarikokset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Muut Vuosi 2008 yhteensä Edellinen vuosi yhteensä

78 74 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

79 75 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 10 % 0 % ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO 20 % 10 % 0 %

80 76 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV 459 RVL Reserviläiset RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV 800 RMVK VLLV RVL