RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2005

2

3 SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen tuloksellisuus tulosalueittain...5 Rajavalvonta...5 Rajatarkastukset...9 Meri- ja muu pelastustoimi...13 Sotilaallinen maanpuolustus...15 Sisäiset toiminnot Henkilöstöhallinto ja koulutus Viestintä Teknillinen toimiala Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Yleis- ja taloushallinto...25 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...26 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...28 Tuotto- ja kululaskelma...28 Tase...29 Talousarvion toteuma...31 Kustannusvastaavuuslaskelma...36 Havaitut väärinkäytökset ja rikokset...38 Käytetyt tilikirjat ja tositteet vuonna SISÄINEN VALVONTA...39 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS...41 OSA III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT...51 TILIVIRASTON TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA...52 TILIVIRASTON VALTUUDET...54 TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT...58 ALLEKIRJOITUKSET...74 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT...75 Tuotannontekijöiden käyttö...75 Rajavalvonta...77 Rajatarkastukset...83 Meri- ja muu pelastustoiminta...87 Sotilaallinen maanpuolustus...89

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Lsn T VUORI STYKS Yksikön pääll Evl I KURKI K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev U LEPPÄJÄRVI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev A NIEMENKARI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

5 OSA I: TOIMINTAKERTOMUS 2 JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset lähialueen turvallisuustilanteessa olivat pääosin odotusten mukaisia. Turvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun reformiin liittyvät rajavartioasemien lakkauttamiset aloitettiin Suomen vastaiselta rajalta vuonna Tuolloin rajalla toimi 93 rajavartioasemaa. Syksyllä 2005 lakkauttamisissa käynnistyi uusi vaihe ja rajavartiopalvelu ilmoitti merkittävistä uusista leikkauksista, joiden mukaan asemien määrä vähennetään vuoden 2005 alun 64 asemasta 34 asemaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Lakkautusten jälkeen asemien määrä on sama kuin Suomen puolella ja vain vajaat 40 % vuoden 2001 määrästä. Lakkauttamisten kannalta keskeistä on se, että Venäjän ilmoituksen mukaan ne koskevat eniten sivusuuntien rajavartioasemia, rajanylityspaikkojen läheisyydessä sijaitsevia asemia ei ole tarkoitus lakkauttaa. Rajavartioasemaverkon näin mittava karsiminen heikentää kuitenkin väistämättä rajavalvonnan tasoa maastorajalla ainakin siihen asti, kunnes venäläiset saavat ns. korvaavat toimenpiteet täysimääräisesti käyttöön (joukkojen liikkuvuuden lisääminen, rikostorjunnan tehostaminen, tekniikan maksimaalinen hyväksikäyttö jne.). Raja-vartioasemaverkko tulee säilymään tiheimpänä painopistealueella eli Viipurin suunnalla. Tähän mennessä rajavartiopalvelun reformi ei ole merkittävästi vaikuttanut Suomen vastaisen rajan valvonnan tasoon. Venäjä pyrkinee jatkossakin huolehtimaan rajaturvallisuudesta myös Suomen vastaisella rajalla. Suomen kannalta riskin aiheuttaa se, kykeneekö rajavartiopalvelu, toiminnan painopisteen ollessa etelärajoilla, viemään samanaikaisesti hallitusti läpi rajavalvontajärjestelmän perusteellisen muutoksen Suomen vastaisella rajalla ja korvaamaan esteaidan rapistumisesta, varusmiesten poistamisesta sekä vartioasemaverkon supistamisesta aiheutuvan turvallisuusvajeen. Muiden lähialueen maiden rajatilanne säilyi myös vakaana. Baltian maiden EU-jäsenyyden vaikutukset rajaliikenteeseen vakiintuivat. Viron rajavartiolaitoksen asema valtionhallinnossa ja tehtävät olivat katsauskaudella muutosvaiheessa. Myös johto vaihtui vuoden lopulla kun evl Roland Peets nimitettiin Harry Heinin seuraajaksi. Kahdenväliseen tai EU:n puitteissa tehtävään yhteistyöhön sillä ei kuitenkaan ollut vaikutuksia. Rajanylitysliikenne ulkorajoilla säilyi suuruusluokaltaan edellisvuoden tasolla. Maarajoilla sekä lentoliikenteessä oli lievää kasvua ja laivaliikenteessä (Helsingin ja Tallinnan välillä) laskua. Rajatarkastuksissa käännytettyjen, turvapaikanhakijoiden sekä ulkomaalaislain rikkomusten määrä on laskenut verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vastaavasti ilmitulleiden rikoslakirikosten määrä on lisääntynyt ja merkittävintä kasvu on ollut valtiorajarikoksissa ja laittoman maahantulon järjestämisrikoksissa. Venäläisten sotilasilma-alusten alueloukkaukset (8 kpl) alkuvuonna merialueen yläpuolella olivat edellisiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisia sekä määränsä, julkisuutensa että jatkokäsittelynsä osalta. Asian käsittely korkealla ulkopoliittisella profiililla lopetti tämän tyyppiset alueloukkaukset kokonaan. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) aloitti muodollisesti toimintansa suomalaisen pääjohtajansa johdolla. Operatiivisen toimintavalmiuden se ilmoitti saavuttaneensa lokakuussa. EU:n johtamissa rajaturvallisuutta tukevissa operaatioissa rajavartiolaitoksen asiantuntemuksesta on ollut kysyntää ja rajavartiolaitoksen henkilöstöä on osallistunut lähes kaikkiin EU:n johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin asiantuntijana ja johtotehtävissä. Keväällä 2004 annettu EU:n rajanylitysasetusehdotus (ehdotus asetukseksi henkilöiden rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä) on hyväksytty Se tulee voimaan syksyllä Asetukseen sisältyy säännökset Schengenin yleissopimuksen ulko- ja sisärajojen ylittä-

6 3 mistä koskevien osien sekä yhteisen käsikirjan yhdistämiseksi. Tavoitteena on säädösperustan yhtenäistäminen ja oikeusvarmuuden lisääminen. Asetus hyväksyttänee helmikuussa 2006 ja sen toimeenpano jäsenmaissa alkanee näin ollen syksyllä Neuvoston työryhmissä käsiteltiin lisäksi kolmea rajavartiolaitoksen toimintaan suoranaisesti liittyvää asiaa; asetusta paikallisesta rajaliikenteestä, komission ehdotusta ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja sähköistä asiakirjakuvastoa. Asioiden käsittely jatkuu vuonna Rajavartioliiton työtaistelu alkukesällä aiheutti tilapäisen rajatarkastusten kattavuuden alenemisen, joka pyrittiin kohdentamaan maasta lähtevään liikenteeseen. Sisäisen turvallisuuden tason laskua Suomessa tai Schengen-alueella ei todettu lakon aikana eikä sen jälkeenkään. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen turvallisuuden varmistamiseksi palautettiin sisärajatarkastukset heinä-elokuussa noin kolmen viikon ajaksi. Tarkastukset toteutettiin riskianalyysien ja profilointien tukemina pistokoeluonteisesti matkustajaa tarkastettiin, eikä kisojen turvallisuutta suoranaisesti ja uhkaavia asioita todettu. Muuta rikollisuutta ja laittomuuksia havaittiin runsaasti. Samalla saatiin vahvistus sille, että suuri osa Suomeen suuntautuvasta laittomasta maahantulosta tai muusta rikollisuudesta saapuu maahan sisärajoilta. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tuloksellisuus laski vuoteen 2004 verrattuna 2 %, kuitenkin tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet ylitettiin. Päällimmäisenä syynä kokonaistuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen ilmitulleiden luvattomien rajanylitysten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 22 (13/2004). Tuottavuus ja taloudellisuus säilyivät edellisen vuoden tasolla. Tulosmittarit (ind) Ta 2005 Tot 2005 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen toimintamenot kasvoivat 5 miljoonalla eurolla (+3 %) vuoteen 2004 verrattuna. Henkilöstön määrä lisääntyi 7 henkilötyövuodella. Yhteensä Perustiedot Ta 2005 Tot 2005 Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa.

7 4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja Suomen meripelastustoimi on Euroopan paras. Neliportaisen rajaturvallisuusjärjestelmän avulla rajatilanne ulkorajalla on onnistuttu säilyttämään vakaana. Rajatilannekuva on pystytty pitämään luotettavana, sillä rajavalvontajärjestelmän avulla suurin osa laittomista rajanylityksistä pystytään havaitsemaan. Lisäksi kaikki tiedot analysoidaan ja varmistetaan yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Vuonna 2005 Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä oli myös ulkopuolisen Schengen-arvioinnin kohteena. Schengen-tarkastuksessa syksyllä 2005 Suomen rajaturvallisuusjärjestelmää arvioitiin kokonaisuudessaan erittäin korkeatasoiseksi ja monelta osin EU:n muille jäsenmaille esimerkiksi kelpaavaksi. Arvioijat muun muassa totesivat, että Suomen rajaviranomaiset ovat pystyneet onnistuneesti soveltamaan Schengenin vaatimuksia käytännön rajaturvallisuustoiminnassa niin maa- ja merirajoilla kuin lentoasemilla. Lisäksi raportoijiin teki vaikutuksen Suomen rajavartiolaitoksen henkilöstön ammattitaitoisuus ja motivoituneisuus. Maarajatarkastusten kohdalla arviointiryhmä piti erittäin hyvätasoisina keskeisiä perustekijöitä. Näiksi listattiin mm. yleinen strategia, riskien arviointi, rajavalvontajärjestelmä, viranomaisten välinen yhteistyö ja sen koordinointi sekä kansainvälinen yhteistyö. Tarkastusryhmä totesi, että Suomen maarajatarkastuskäytännöt toimivat parhaana käytäntöinä hyvänä esimerkkinä muille EU-maille. Tarkastusryhmä nosti esille hyvin toimivasta rajavartioinnista laittoman maahanmuuton tilanteen, jossa erittäin alhaiset luvut osoittavat ongelman olevan EU-tasoon verrattuna lähes olematon. Tarkastusryhmä kuitenkin muistutti, että tästä huolimatta Suomen maantieteellisen alueen suuruus edellyttää, että rajaturvallisuusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään. Merirajatarkastusten arviointiraportissa arviointiryhmä toteaa, että merirajojen valvonta Suomessa toimii hyvänä malliesimerkkinä muille jäsenvaltioille. Myös Helsinki-Vantaan lentokentällä tehdyt rajatarkastukset saivat hyvin myönteisen arvion ja arviointiryhmä luetteli useita nykyaikaisia ja hyväksi havaittuja piirteitä. Suomen meripelastustoimi on pystynyt vastaamaan meripelastustoimen tehtäviin tehokkaasti ja nopeasti. Meripelastustoimen saama julkisuus on ollut myönteistä ja meripelastuksen taso on arvioitu korkealaatuiseksi eri ulkomaisten meripelastustoimen asiantuntijoiden taholta. Yhteistyötä meripelastuksen osalta on tiivistetty edelleen muihin Itämeren valtioihin, painopisteen ollessa Ruotsissa. Kansallisella tasolla rajavartiolaitos on aktiivisesti kehittänyt meripelastustoimeen liittyvää viranomaisyhteistyötä ja toimintaa. Lisäksi rajavartiolaitos on osallistunut meriturvallisuuden kehittämiseen yhdessä Merenkulkulaitoksen ja poliisin kanssa. Meripelastuksen ja meriturvallisuuden foorumeita on pyritty suuntaamaan paremmin sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita huomioiviksi.

8 5 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS TULOSALUITTAIN Rajavalvonta Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Yhdessä tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa yhtä tapausta lukuun ottamatta. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Rajavartiolaitos hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisessä ohjausryhmässä sekä rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, EU-hakijamaiden sekä EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken.

9 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä 7. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän sekä myöhemmin rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän ja hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja ja kaksi kansallista asiantuntijaa) Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Osallistuttiin aktiivisesti niin uusien jäsenmaiden kuin pohjoismaiden Schengen-tarkastuksien valmisteluihin. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat 3 %. 6 Hankkeet 1. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen 3. Kahden vartiolaivan peruskorjaus ( ) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tilanteiden hallintaan liittyvä kokonaisvalmius mukaan lukien suunnitelmavalmius on pidetty hyvällä tasolla. Valmiusjoukkueiden toimintakykyä on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Ulkovartiolaiva Tursaksen peruskorjaus saatiin loppuun ja alus otettiin operatiiviseen käyttöön loppukesästä. Aluksien peruskorjauksen yhteydessä alusta jatkettiin, ohjaamo laitteineen ja propulsiojärjestelmä uusittiin. Samassa yhteydessä alus varustettiin öljyntorjuntalaitteistolla. Vastaavat muutokset toteutetaan ulkovartiolaiva Uiskoon vuoden 2006 aikana. GOFREP -järjestelmän vaikutus aluksen tunnistusmääriin on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppa-aluksista on käytössä AIS - järjestelmä. GOFREP -järjestelmä on mahdollistanut entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi riskianalyysin mukaisilla painopistealueilla. 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla.

10 6. Osallistutaan siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti 8. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) sekä Makedoniassa (Proxima) joulukuuhun asti. Yksi edustaja toimi syksyn ajan EU:n Etelä- Kaukasian erityisedustajan avustajatiimissä rajaturvallisuusasiantuntijana. Lisäksi osallistuttiin kahdella edustajalla heinäkuussa päättyneen Georgian ETYJ:n rajaoperaation koulutuspainotteiseen jatko-operaatioon. Joulukuussa alkaneeseen EU:n rajaoperaatioon Moldova-Ukraina rajalla osallistuttiin neljällä tarkkailijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (mission apulaispäällikkö). Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku radioon. Rajavartiolaitos on osallistunut poliisijohtoisen työryhmän laatiman laiva-erti ohjeen päivittämiseen. Jatkettu vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä ja toimintaan liittyvää harjoittelua. Ylläpidetty meripelastuskeskus Turussa kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä. Rajavartiolaitos on osallistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden säilyminen. Rajavartiolaitos on osallistunut seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laatimiseen. 7 Perustiedot Ta 2005 Tot 2005 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Partiointi vähentyi Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 4 % ja Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella 18 %. Syynä Pohjois-Karjalan rajavartioston partioinnin vähenemiseen oli henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Partiointi säilyi Kainuun rajavartioston alueella ennallaan ja lisääntyi Lapin rajavartioston alueella 6 %. Ilma-aluksilla suoritettiin rajavalvonta partiointia tuntia (1 750/2004). Merialueella aluskalustolla partioitiin tuntia (51 240/2004) Kiinteän valvonnan tavoitetaso ylittyi. Kuitenkin kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna tuntia. Kiinteän valvonnan määrä itärajalla vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoitetaso saavutettiin. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan, vene- ja maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan.

11 8 Rajatapahtumia havaittiin 128 kappaletta (80/2004). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 63 (51/2004) kappaletta (SLMV 35, LSMV 22, K-SR 6). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 62 (54/2004). Maastorajalla 9 (9/2004) ja merialueella 13 (4/2004) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä selvittämään 100 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin noin 418 (343/2004) rikosilmoitusta, annettiin 595 (956/2004) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 64 (103/2004) rikesakkoa sekä 486 (909/2004) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 461 tuntia (1 515/2004), joista Lapissa tehtiin 209 tuntia (74 %). Virka-apua annettiin tuntia (4 151/2004). Rajavalvontaan käytettiin 52 % (55 %/2004) kaikista resursseista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,6 8,1 7,6 8,2 Rajatapahtumien estäminen (%) 97 % 93 % 97 % 89 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76 % 75 % 72 % 68 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,4 3,2 3,4 4,2 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 64 % 100 % 60 % 100 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuus heikkeni 5 %. Laadunhallinta heikkeni 13 % edellisestä vuodesta. Syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen ilmitulleiden luvattomien rajanylitysten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 22 (13/2004), mikä laski laadunhallinnan tunnuslukua. Tuottavuus ja taloudellisuus molemmat kasvoivat 3%.

12 Rajatarkastukset 9 Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 2 %, lähes matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,5 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään Schengenin säännöstön mukaisesti lähes kattavasti. Rajavartioliiton lakon aikana Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla noin maasta lähtevää matkustajaa (0,4 % vuoden 2005 kokonaisliikenteestä) ei resurssipulasta johtuen voitu tarkastaa, millä ei kuitenkaan jälkikäteistenkään arvioiden mukaan ollut merkittävää haittavaikutusta sisäisen turvallisuuden tilanteeseen. Sisärajaliikenteessä pidettiin yllä valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyihin liittyen rajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengensisärajoille väliseksi ajaksi. Menettelyyn liittyvät toimenpiteet onnistuivat hyvin. Erityisesti viranomaisyhteistyö oli sujuvaa. Menettelyn myötä saatiin vahvistusta aikaisemmalle käsitykselle, että EU:n vapaan liikkuvuuden alue ja sisärajatarkastusten puuttuminen aiheuttavat merkittävää laittomuuksien painetta alueen sisärajojen yli. Näin ollen kattava ulkorajavalvonta ja tehokas ulkomaalaisvalvonta alueen sisällä nousevat kriittisiksi tekijöiksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ylläpitämisessä. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla lähes 40 kilometriä ja jonotusajat yli kolme vuorokautta. Kyseisillä raja-asemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja Venäjän kansalliseen yhteistoimintaan liittyvistä puutteista. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla infrastruktuuri ei täysin vastaa kasvaneita liikennemääriä, koska tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja koska viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suurina ryhminä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin vuorokaudenaikoihin, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla.

13 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta 10 Rajavartiolaitoksen vuonna 2005 suorittamasta n. 15,6 miljoonasta (15,4/2004) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 110 valitusta ja 33 kantelua. Valitusten määrä on lisääntynyt, merkittävästi edellisestä vuodesta (53). Sinänsä oleellisessa lisäyksessä on huomioitava eräs yksittäinen tapaus, jossa linja-autollinen henkilöitä tekivät kaikki samalla kertaa käännytyspäätöksistään valituksen, jotka tilastoitiin erikseen. Kaiken kaikkiaan valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kantelujen määrä on säilynyt ennallaan. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua, mitä ylläpidetään sisäisin tarkastuksin. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa 6. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Hankkeet 1.Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla huomioiden laaditun työryhmäraportin (RVLE:n ak 1387/510/2001/ ) suositukset 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus heikkeni 4 % ja taloudellisuus 3 %. Toteutuminen Nuijamaan uuden raja-aseman rakennustyöt alkoivat helmikuussa Suomen puoleiset järjestelyt saadaan valmiiksi huhtikuussa 2006, mutta uuden raja-aseman käyttöönottoajankohdan ratkaisee tieyhteyden valmistuminen valtakunnan rajalta Brusnitshnojen rajanylityspaikalle johtavalle tielle, mikä saattaa lykkääntyä jopa loppukesään Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen muutos- ja laajennustyöt käynnistyivät kesällä 2005 ja työ valmistuu Uudet tilat ovat käyttöönotettavissa lukien. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman (Suoperä) työmaa jatkui koko vuoden ja sen olisi pitänyt valmistua vuoden 2005 lopulla. Hanke on kuitenkin eri syiden vuoksi viivästynyt. Rajanylityspaikka pyritään avaamaan kansainväliselle liikenteelle vuoden 2006 loppupuolella. Rajanylityspaikkojen tekniseen välineistöön ei ole tehty merkittäviä muutoksia valmistauduttaessa biometristen tunnisteiden käyttöönottoon rajatarkastuksissa. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön Euroopan Unionin yhteinen sähköinen aitojen asiakirjojen asiakirjakuvasto, jonka avulla pyritään tehostamaan matkustusasiakirjojen aitouden toteamista. Kuvaston käyttöönottoa jatketaan vuonna Biometristen tunnisteiden käyttöönotto eri maiden matkustusasiakirjoissa ja järjestelmissä on viivästynyt, minkä johdosta niiden hyödyntämiseen rajatarkastuksissa valmistaudutaan laajemmin vuoden 2006 aikana. Rajavartiolaitoksessa on valmistunut suunnitelma tunnisteiden hyödyntämisestä rajatarkastuksissa.

14 5. Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ja pyritään saamaan oikeudet varausjärjestelmien käyttöön ennakkoprofiloinnin tekemiseksi lainsäädännön uudistamisen myötä 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 11 Jatkettiin matkustajatietojärjestelmän käyttöönottovalmisteluja (API-tiedon vastaanotto lentoyhtiöiltä) lain henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa mukaisesti yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa. Valmius API- tietojen vastaanottoon saavutetaan syksyllä 2006, tavoitteena tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti PTR-yhteistyön edelleen kehittämiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Kehitettiin rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston organisaatiota pyrkimyksenä sen parempi vastaavuus rajat ylittävän monialarikollisuuden torjuntaan. Uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuussa Kehitettiin myös oikeudellisen osaston toimintaa tehtäviä aiempaa merkittävämpää rikostorjuntavastuuta vastaavaksi sekä otettiin käyttöön ympärivuorokautinen pääosin rikosasioita koskeva päivystysjärjestelmä. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelurakennetta on kehitetty vastaamaan lainsäädäntöuudistuksen velvoitteita muun muassa antamalla RVL:n rikostiedustelua koskeva pysyväismääräys, jonka mukaisesti vartiostot ovat kehittäneet omia rikostiedustelurakenteitaan. Rikostiedustelu on sidottu entistä tiiviimmin rikosprosessin kokonaisuuden toteuttamiseen muun muassa esitutkinnan tukemiseksi. RVL on osallistunut aktiivisesti PTR-rikosanalyysirakenteen toimintaan, joka käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2004 ja sitä on edelleen kehitetty kertyneiden kokemusten perusteella vuonna Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon Rajanylitysliikenteen sujuvuutta itärajalla on lisätty ja lisätään parantamalla rajanylitysliikenteen välityskykyä. Nuijamaan rajanylityspaikan uusi raja-asema rakennetaan Vaalimaan rajanylityspaikan raja-aseman laajennus valmistuu vuonna Niiralan rajanylityspaikka avattiin 24 h/vrk ja lisäkaistojen rakentaminen aloitettiin vuonna Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 14,4 15,2 15,2 15,5 - josta itärajalla (milj.hlöä) 6,2 6,2 6,2 6,5 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,1 4,5 4,4 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 15,5 miljoonaa (15,2/2004) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 2 %. Viisumivelvollisten määrä oli 4,39 milj (4,15/2004), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 7 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään pääosin kattavasti. Rajavartioliiton lakon aikana Kaakkois- Suomen rajanylityspaikoilla noin maasta lähtevää matkustajaa (0,4 % vuoden 2005 kokonaisliikenteestä) ei resurssipulasta johtuen voitu tarkastaa, millä ei kuitenkaan jälkikäteistenkään arvioiden mukaan ollut merkittävää haittavaikutusta sisäisen turvallisuuden tilanteeseen.

15 12 Rajavartiolaitos ylläpiti valmiuden palauttaa sisärajatarkastukset. Yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyihin liittyen rajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengen-sisärajoille väliseksi ajaksi. Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla pysyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,5 (6,2/2004) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 65 %. Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Liikenne ruuhkautui ajoittain Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan raja-asemilla. Suomen puolella syynä olivat erityisesti rajanylityspaikkojen rakenteelliset puutteet. Tärkein syy ruuhkiin oli edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta, missä kuitenkin tapahtui selvää kehitystä edellisiin vuosiin verrattuna. Ruuhkat rajanylityspaikoilla ovatkin vähentyneet. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,7 miljoonaan rajanylitykseen (5,9/2004), joista viisumivelvollisia oli 0,4 %. Huolimatta Helsingin matkustajasataman matkustajamäärän laskusta lisääntyi tarkastettujen ajoneuvojen määrä kuitenkin 20 % eli ajoneuvolla. Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 3,3 miljoonaan (3,0/2004) rajanylitykseen eli kasvua oli 8 %. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Kaukoidän reittien lisääntyminen ja niiden suuri suosio ovat merkittävimmät lisääntymisen syyt. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1341 (1 929/2004) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin tai seksuaalipalveluita myymällä, väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 910 henkilöä (1192/2004). Meriliikenteessä käännytettiin 221 henkilöä (318/2004). Meriliikenteessä käännytysten vähenemiseen on vaikuttanut eniten virolaisten muuttuminen EU-kansalaisiksi ja tämän myötä maahantuloedellytysten lieveneminen. Lentoliikenteessä tehtiin 205 (271/2004) käännyttämistä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 24 (24/2004) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 254 turvapaikkahakemusta (492/2004). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (195 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Venäjän (82), Bangladeshin (21), Kiinan (16) ja Somalian (16) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 677 (1 020/2004), rikoslain rikkomuksia 1293 (1192/2004) ja tieliikennelain rikkomuksia 1549 (1479/2004). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin noin 2227 (1452/2004). Rajanylityspaikoilla havaittiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennöksiä sekä merkintöjen muutoksia 414 kappaletta (532/2004). Viisumi myönnettiin 986 henkilölle (876/2004). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2005 suorittamasta n. 15,6 miljoonasta (15,4/2004) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 110 valitusta ja 33 kantelua. Valitusten määrä on lisääntynyt, merkittävästi edellisestä vuodesta (53). Sinänsä oleellisessa lisäyksessä on huomioitava eräs yksittäinen tapaus, jossa linja-autollinen henkilöitä tekivät kaikki samalla kertaa käännytyspäätöksistään valituksen, jotka tilastoitiin erikseen. Kaiken kaikkiaan valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kantelujen määrä on säilynyt ennallaan. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua, mitä ylläpidetään sisäisin tarkastuksin. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin toiminnasta 2 (4/2004) kantelua ja Oikeuskanslerinvirastolle 1 (3/2004) kantelua. Rajavartiolaitoksen esikunnalle hallinnollisia kanteluja tai selvityspyyntöjä tehtiin 28 (30/2004). Kanteluiden määrässä on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen nähden. Rajavartioviranomaisten toimintaan kohdistuneiden kantelujen määrä oli siis edelleen vähäistä ja niiden aiheuttamat vähäiset käytänteiden tarkistukset osoittavat toiminnan olleen yleisesti ottaen asianmukaista. Rajatarkastuksiin käytettiin 42 % (39 %/2004) kaikista resursseista.

16 13 Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,5 % 99,9 % 99,5 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 100,0 % 99,6 % 99,9 % 99,7 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,9 % 99,8 % 99,9 % 100,0 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Rajatarkastuksen kokonaistuloksellisuus parani 1 %. Rajatarkastuksen laadunhallinta kasvoi 5 %. Syynä laadunhallinnan paranemiseen oli tarkastuksen laadun eli rajan ylittävän rikollisuuden paljastamisen, tarkastuksen sujuvuuden satamissa sekä asiakkaiden ja valvonnan kohteiden oikeusturvan paraneminen. Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät molemmat edellisestä vuodesta. Tehokkuuden heikkenemiseen oli syynä tulosalueelle kohdentuneiden toimintamenojen kasvu n 7 M :lla ja henkilötyövuosien kasvu 85:llä, kun taas rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi vain 2 %. Meri- ja muu pelastustoimi Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja 12 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti Johtamisjärjestelmä oli toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 12 kertaa. Kokonaisuudessa pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 120 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla Raja- ja merivartiokoulun pitämään onnettomuuspaikan johtaja -kurssiin sekä Ilmatieteenlaitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uusiin toimitiloihin. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2005 aikana tietojärjestelmiä kehitettiin siten, että mm. matkapuhelimien paikantaminen tuli mahdolliseksi suoraan meripelastuksen tietojärjestelmästä. Lisäksi MRCC Turun ja MRSC Helsingin meri-vhf -radiokalustoa kehitettiin.

17 5. Naapurimaiden meripelastusta tuetaan ja tarvittaessa apua annetaan ulkomaille 6. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua 7. Merellä liikkujien turvallisuustietoisuutta parannetaan koulutuksella ja valistuksella 14 Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa. Rajavartiolaitos osallistui 110 (122/2004) etsintään ja kuljetti 70 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä (19/2004). Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 520 (389/2004) kertaa. Osallistuttiin aktiivisesti viisaasti vesillä kampanjaan sekä luennoitiin meripelastustoimesta kouluissa ja venekerhoissa. Osallistuttiin eri messuille, joissa valistettiin veneilijöitä. Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen kehittäminen 2. Meripelastustoimen palvelutason määrittäminen 3. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi välttämättömän koulutus- ja valistustyön kehittäminen 4. Meripelastusseminaarijärjestelmän luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen 5. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon onnettomuuksien ehkäisyn tehostamisessa, seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnassa, tilastointijärjestelmän kehittämisessä ja onnettomuusriskien hallinnan välineistön kehittämissä Toteutuminen Meripelastustoimen tilastointiohjeet on uusittu ja meripelastuksen tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä muutoksia. Meripelastusopas on saatettu luonnokseksi. Meripelastusopasta kehitetään pääosin oppimateriaaliksi raja- ja merivartiokoululle meripelastustoimen koulutukseen sekä jaettavaksi meripelastusyksiköihin käytännön toimintaoppaaksi. Uusittiin yhteistoimintapöytäkirja Suomen ja Ruotsin meri- ja lentopelastusviranomaisten kesken. Päivitettiin meripelastuksen johtokeskusten meripelastussuunnitelmat. Meripelastustoimen palvelutasopäätös- hanke käynnistettiin. Hankkeeseen hankittiin laaja-alainen yhteistoimintatahojen tuki käynnistysvaiheessa. Hankkeen osakokonaisuudet; riskikartoitus, palvelutasokartoitus ja palvelutasopäätös toteutetaan pääosin vuoden 2006 kuluessa. Suunnattiin tiedotusta ja valistusta veneilijöille ja nuorisolle. Osallistuttiin useille messuille sekä luennoitu venekerhoissa ja kouluissa. Osallistuttiin Viisaasti vesillä kampanjaan. Pidettiin yhdessä merenkulkulaitoksen ja Turun yliopiston kanssa ensimmäinen yhteinen kansainvälinen meriturvallisuus- ja meripelastusseminaari. Uusittiin meripelastustoimen tilastointikriteerit myös paremmin poliisin ja merenkulkulaitoksen tarpeita palveleviksi sekä kehitettiin meripelastustoimen tietojärjestelmää. Käynnistettiin meripelastustoimen riskien kartoitus- ja palvelutasoprojekti. Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus ym suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä)

18 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Pl MRCC/MRSC 15 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 3 (3/2004) uhkaavaa merionnettomuutta ja pelastettiin (3 198/2004) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (6 343/2004). Pelastussuoritteita tehtiin (1652/2004) ja vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 494/2004). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 118 kpl. Kaikkiin hätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä 706 (530/2004), joista etsintöjä oli 110 ja sairaankuljetuksia 70. Meripelastustoimeen käytettiin 2 % (1 %/2004) voimavaroista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,8 8,5 8,4 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,9 6,8 6,2 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,7 0,5 0,6 0,6 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Meripelastustoimen kokonaistuloksellisuus heikkeni 2 %. Laadunhallinta heikkeni 2 %. Syynä tähän oli suunnitelmavalmiuden ja johtamisvalmiuden heikkeneminen. Keskimääräinen aika avun saamiseksi onnettomuuspaikalle kasvoi hieman ollen kuitenkin tavoitetasossa. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Sotilaallinen maanpuolustus Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 83 % ja reserviläisistä 72 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidettiin ajantasalla.

19 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpano käynnistetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laatimalla luonnokset joukkojen kokoonpanoista ja joukkotuotantojärjestelmästä 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Jatkettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelua. Tuottavuus heikkeni 8 % ja taloudellisuus 7 %. 16 Hankkeet Toteutuminen 1. Rajajoukkojen ja rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien aikana Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua jatkettiin puolustusvoimien kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Sisäasiainministeriö teki päätöksen rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen keskittämisestä Imatralle ja Onttolaan (Kontiolahti). Päätös merkitsee varusmieskoulutuksen lakkauttamista alkaen Kajaanista ja sen supistamista Ivalossa. Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Koulutusvuorokaudet (vrk)* Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Rajajoukkojen kokonaisuudistusta jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Palvelukseen astui noin 880 varusmiestä, joista rajajoukkoihin sijoitettuna kotiutettiin 83 prosenttia. Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi noin ( /2004). Kertausharjoituksissa koulutettiin noin henkilöä ja koulutusvuorokausia kertyi (9 785/2004). Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 4 % (5 %/2004) kaikista resursseista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 5,5 7,0 6,0 6,8 Sijoitettavuus (%) 81 % 77 % 83 % 83 % Koulutettavuus (%) 83 % 84 % 85 % 72 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,3 9,4 9,5 9,3 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 5,9 5,4 5,7 7,2 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,6 7,5 6,7 7,5 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaistuloksellisuus heikkeni 4 %. Laadunhallinta pysyi vuoden 2004 tasolla. Toiminnan tuottavuus laski 8 % ja taloudellisuus 7 %. Syynä toiminnan tehokkuuden laskuun oli se, että koulutusvuorokaudet vähenivät n vuorokaudella, kuitenkin sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdentuneet toimintamenot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja henkilötyövuodet vähenivät vain seitsemällä.

20 Sisäiset toiminnot 17 Henkilöstöhallinto ja koulutus Vuoden 2005 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 12 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 30 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2004 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 24 henkilöllä (-0,8 %) henkilöön. Henkilöstöstä oli miehiä 88,2 % ja naisia 11,8 %. Siviileistä naisten osuus oli 75,7 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,9 %. Rajavartiolaitoksesta erosi 208 henkilöä. Näistä 99 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kuusi työkyvyttömyyseläkkeelle, kaksi henkilöä kuoli ja 101 henkilöä erosi muista syistä. Nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus säilyi samantasoisena vuoteen 2004 verrattuna. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,95 vuotta eli alhaisempi kuin valtiolla yleensä (44,5/2004). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keski-ikä (45,0 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,9 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 57,7 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 22 %. Sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi ( /2004). Henkilötyövuotta kohti laskettuna määrä nousi hieman vuoteen 2004 (8,6 työpäivää) verrattuna ollen 8,8 työpäivää. Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2005 yhteensä vuorokautta (nousua edelliseen vuoteen verrattuna 413 poissaolopäivää). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 21,1 %, johtuen pääosin päivän poissaolojen määrän noususta. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 2,7 %. Nousu johtui lyhyiden (1-10vrk) sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+n %). Myös sairaustapausten määrä ( tapausta) nousi (+13,4 %) edellisvuodesta. Työilmapiirikyselyä ei tehty vuonna Seuraava kysely tehdään vuonna Vuonna 2005 rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 97,1 % (3 062 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2004 vastaava luku oli 87,4 % (2 771 henkilöä). Koulutusta saaneiden lukumäärän kasvun syynä oli rajavartiolaitosta koskevien uusien säädösten koulutus. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin koulutusvuorokautta (v ), mikä on 90,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 47,0. Vuonna 2004 vastaava luku oli 24,7 koulutusvuorokautta/htv. Koulutuskustannukset rajavartiolaitoksessa olivat yhteensä Henkilötyövuotta kohti kustannukset noin 697, mikä on 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksiin sisällytettiin vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Raja- ja merivartiokoululle kertyi yhteensä koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli Vähennystä oli näin ollen 8,1 %.