RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2005

2

3 SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen tuloksellisuus tulosalueittain...5 Rajavalvonta...5 Rajatarkastukset...9 Meri- ja muu pelastustoimi...13 Sotilaallinen maanpuolustus...15 Sisäiset toiminnot Henkilöstöhallinto ja koulutus Viestintä Teknillinen toimiala Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Yleis- ja taloushallinto...25 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...26 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...28 Tuotto- ja kululaskelma...28 Tase...29 Talousarvion toteuma...31 Kustannusvastaavuuslaskelma...36 Havaitut väärinkäytökset ja rikokset...38 Käytetyt tilikirjat ja tositteet vuonna SISÄINEN VALVONTA...39 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS...41 OSA III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT...51 TILIVIRASTON TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA...52 TILIVIRASTON VALTUUDET...54 TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT...58 ALLEKIRJOITUKSET...74 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT...75 Tuotannontekijöiden käyttö...75 Rajavalvonta...77 Rajatarkastukset...83 Meri- ja muu pelastustoiminta...87 Sotilaallinen maanpuolustus...89

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Lsn T VUORI STYKS Yksikön pääll Evl I KURKI K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev U LEPPÄJÄRVI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev A NIEMENKARI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

5 OSA I: TOIMINTAKERTOMUS 2 JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset lähialueen turvallisuustilanteessa olivat pääosin odotusten mukaisia. Turvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun reformiin liittyvät rajavartioasemien lakkauttamiset aloitettiin Suomen vastaiselta rajalta vuonna Tuolloin rajalla toimi 93 rajavartioasemaa. Syksyllä 2005 lakkauttamisissa käynnistyi uusi vaihe ja rajavartiopalvelu ilmoitti merkittävistä uusista leikkauksista, joiden mukaan asemien määrä vähennetään vuoden 2005 alun 64 asemasta 34 asemaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Lakkautusten jälkeen asemien määrä on sama kuin Suomen puolella ja vain vajaat 40 % vuoden 2001 määrästä. Lakkauttamisten kannalta keskeistä on se, että Venäjän ilmoituksen mukaan ne koskevat eniten sivusuuntien rajavartioasemia, rajanylityspaikkojen läheisyydessä sijaitsevia asemia ei ole tarkoitus lakkauttaa. Rajavartioasemaverkon näin mittava karsiminen heikentää kuitenkin väistämättä rajavalvonnan tasoa maastorajalla ainakin siihen asti, kunnes venäläiset saavat ns. korvaavat toimenpiteet täysimääräisesti käyttöön (joukkojen liikkuvuuden lisääminen, rikostorjunnan tehostaminen, tekniikan maksimaalinen hyväksikäyttö jne.). Raja-vartioasemaverkko tulee säilymään tiheimpänä painopistealueella eli Viipurin suunnalla. Tähän mennessä rajavartiopalvelun reformi ei ole merkittävästi vaikuttanut Suomen vastaisen rajan valvonnan tasoon. Venäjä pyrkinee jatkossakin huolehtimaan rajaturvallisuudesta myös Suomen vastaisella rajalla. Suomen kannalta riskin aiheuttaa se, kykeneekö rajavartiopalvelu, toiminnan painopisteen ollessa etelärajoilla, viemään samanaikaisesti hallitusti läpi rajavalvontajärjestelmän perusteellisen muutoksen Suomen vastaisella rajalla ja korvaamaan esteaidan rapistumisesta, varusmiesten poistamisesta sekä vartioasemaverkon supistamisesta aiheutuvan turvallisuusvajeen. Muiden lähialueen maiden rajatilanne säilyi myös vakaana. Baltian maiden EU-jäsenyyden vaikutukset rajaliikenteeseen vakiintuivat. Viron rajavartiolaitoksen asema valtionhallinnossa ja tehtävät olivat katsauskaudella muutosvaiheessa. Myös johto vaihtui vuoden lopulla kun evl Roland Peets nimitettiin Harry Heinin seuraajaksi. Kahdenväliseen tai EU:n puitteissa tehtävään yhteistyöhön sillä ei kuitenkaan ollut vaikutuksia. Rajanylitysliikenne ulkorajoilla säilyi suuruusluokaltaan edellisvuoden tasolla. Maarajoilla sekä lentoliikenteessä oli lievää kasvua ja laivaliikenteessä (Helsingin ja Tallinnan välillä) laskua. Rajatarkastuksissa käännytettyjen, turvapaikanhakijoiden sekä ulkomaalaislain rikkomusten määrä on laskenut verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vastaavasti ilmitulleiden rikoslakirikosten määrä on lisääntynyt ja merkittävintä kasvu on ollut valtiorajarikoksissa ja laittoman maahantulon järjestämisrikoksissa. Venäläisten sotilasilma-alusten alueloukkaukset (8 kpl) alkuvuonna merialueen yläpuolella olivat edellisiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisia sekä määränsä, julkisuutensa että jatkokäsittelynsä osalta. Asian käsittely korkealla ulkopoliittisella profiililla lopetti tämän tyyppiset alueloukkaukset kokonaan. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) aloitti muodollisesti toimintansa suomalaisen pääjohtajansa johdolla. Operatiivisen toimintavalmiuden se ilmoitti saavuttaneensa lokakuussa. EU:n johtamissa rajaturvallisuutta tukevissa operaatioissa rajavartiolaitoksen asiantuntemuksesta on ollut kysyntää ja rajavartiolaitoksen henkilöstöä on osallistunut lähes kaikkiin EU:n johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin asiantuntijana ja johtotehtävissä. Keväällä 2004 annettu EU:n rajanylitysasetusehdotus (ehdotus asetukseksi henkilöiden rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä) on hyväksytty Se tulee voimaan syksyllä Asetukseen sisältyy säännökset Schengenin yleissopimuksen ulko- ja sisärajojen ylittä-

6 3 mistä koskevien osien sekä yhteisen käsikirjan yhdistämiseksi. Tavoitteena on säädösperustan yhtenäistäminen ja oikeusvarmuuden lisääminen. Asetus hyväksyttänee helmikuussa 2006 ja sen toimeenpano jäsenmaissa alkanee näin ollen syksyllä Neuvoston työryhmissä käsiteltiin lisäksi kolmea rajavartiolaitoksen toimintaan suoranaisesti liittyvää asiaa; asetusta paikallisesta rajaliikenteestä, komission ehdotusta ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja sähköistä asiakirjakuvastoa. Asioiden käsittely jatkuu vuonna Rajavartioliiton työtaistelu alkukesällä aiheutti tilapäisen rajatarkastusten kattavuuden alenemisen, joka pyrittiin kohdentamaan maasta lähtevään liikenteeseen. Sisäisen turvallisuuden tason laskua Suomessa tai Schengen-alueella ei todettu lakon aikana eikä sen jälkeenkään. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen turvallisuuden varmistamiseksi palautettiin sisärajatarkastukset heinä-elokuussa noin kolmen viikon ajaksi. Tarkastukset toteutettiin riskianalyysien ja profilointien tukemina pistokoeluonteisesti matkustajaa tarkastettiin, eikä kisojen turvallisuutta suoranaisesti ja uhkaavia asioita todettu. Muuta rikollisuutta ja laittomuuksia havaittiin runsaasti. Samalla saatiin vahvistus sille, että suuri osa Suomeen suuntautuvasta laittomasta maahantulosta tai muusta rikollisuudesta saapuu maahan sisärajoilta. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tuloksellisuus laski vuoteen 2004 verrattuna 2 %, kuitenkin tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet ylitettiin. Päällimmäisenä syynä kokonaistuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen ilmitulleiden luvattomien rajanylitysten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 22 (13/2004). Tuottavuus ja taloudellisuus säilyivät edellisen vuoden tasolla. Tulosmittarit (ind) Ta 2005 Tot 2005 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen toimintamenot kasvoivat 5 miljoonalla eurolla (+3 %) vuoteen 2004 verrattuna. Henkilöstön määrä lisääntyi 7 henkilötyövuodella. Yhteensä Perustiedot Ta 2005 Tot 2005 Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa.

7 4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja Suomen meripelastustoimi on Euroopan paras. Neliportaisen rajaturvallisuusjärjestelmän avulla rajatilanne ulkorajalla on onnistuttu säilyttämään vakaana. Rajatilannekuva on pystytty pitämään luotettavana, sillä rajavalvontajärjestelmän avulla suurin osa laittomista rajanylityksistä pystytään havaitsemaan. Lisäksi kaikki tiedot analysoidaan ja varmistetaan yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Vuonna 2005 Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä oli myös ulkopuolisen Schengen-arvioinnin kohteena. Schengen-tarkastuksessa syksyllä 2005 Suomen rajaturvallisuusjärjestelmää arvioitiin kokonaisuudessaan erittäin korkeatasoiseksi ja monelta osin EU:n muille jäsenmaille esimerkiksi kelpaavaksi. Arvioijat muun muassa totesivat, että Suomen rajaviranomaiset ovat pystyneet onnistuneesti soveltamaan Schengenin vaatimuksia käytännön rajaturvallisuustoiminnassa niin maa- ja merirajoilla kuin lentoasemilla. Lisäksi raportoijiin teki vaikutuksen Suomen rajavartiolaitoksen henkilöstön ammattitaitoisuus ja motivoituneisuus. Maarajatarkastusten kohdalla arviointiryhmä piti erittäin hyvätasoisina keskeisiä perustekijöitä. Näiksi listattiin mm. yleinen strategia, riskien arviointi, rajavalvontajärjestelmä, viranomaisten välinen yhteistyö ja sen koordinointi sekä kansainvälinen yhteistyö. Tarkastusryhmä totesi, että Suomen maarajatarkastuskäytännöt toimivat parhaana käytäntöinä hyvänä esimerkkinä muille EU-maille. Tarkastusryhmä nosti esille hyvin toimivasta rajavartioinnista laittoman maahanmuuton tilanteen, jossa erittäin alhaiset luvut osoittavat ongelman olevan EU-tasoon verrattuna lähes olematon. Tarkastusryhmä kuitenkin muistutti, että tästä huolimatta Suomen maantieteellisen alueen suuruus edellyttää, että rajaturvallisuusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään. Merirajatarkastusten arviointiraportissa arviointiryhmä toteaa, että merirajojen valvonta Suomessa toimii hyvänä malliesimerkkinä muille jäsenvaltioille. Myös Helsinki-Vantaan lentokentällä tehdyt rajatarkastukset saivat hyvin myönteisen arvion ja arviointiryhmä luetteli useita nykyaikaisia ja hyväksi havaittuja piirteitä. Suomen meripelastustoimi on pystynyt vastaamaan meripelastustoimen tehtäviin tehokkaasti ja nopeasti. Meripelastustoimen saama julkisuus on ollut myönteistä ja meripelastuksen taso on arvioitu korkealaatuiseksi eri ulkomaisten meripelastustoimen asiantuntijoiden taholta. Yhteistyötä meripelastuksen osalta on tiivistetty edelleen muihin Itämeren valtioihin, painopisteen ollessa Ruotsissa. Kansallisella tasolla rajavartiolaitos on aktiivisesti kehittänyt meripelastustoimeen liittyvää viranomaisyhteistyötä ja toimintaa. Lisäksi rajavartiolaitos on osallistunut meriturvallisuuden kehittämiseen yhdessä Merenkulkulaitoksen ja poliisin kanssa. Meripelastuksen ja meriturvallisuuden foorumeita on pyritty suuntaamaan paremmin sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita huomioiviksi.

8 5 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS TULOSALUITTAIN Rajavalvonta Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Yhdessä tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa yhtä tapausta lukuun ottamatta. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Rajavartiolaitos hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisessä ohjausryhmässä sekä rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, EU-hakijamaiden sekä EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken.

9 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä 7. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän sekä myöhemmin rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän ja hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja ja kaksi kansallista asiantuntijaa) Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Osallistuttiin aktiivisesti niin uusien jäsenmaiden kuin pohjoismaiden Schengen-tarkastuksien valmisteluihin. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat 3 %. 6 Hankkeet 1. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen 3. Kahden vartiolaivan peruskorjaus ( ) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tilanteiden hallintaan liittyvä kokonaisvalmius mukaan lukien suunnitelmavalmius on pidetty hyvällä tasolla. Valmiusjoukkueiden toimintakykyä on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Ulkovartiolaiva Tursaksen peruskorjaus saatiin loppuun ja alus otettiin operatiiviseen käyttöön loppukesästä. Aluksien peruskorjauksen yhteydessä alusta jatkettiin, ohjaamo laitteineen ja propulsiojärjestelmä uusittiin. Samassa yhteydessä alus varustettiin öljyntorjuntalaitteistolla. Vastaavat muutokset toteutetaan ulkovartiolaiva Uiskoon vuoden 2006 aikana. GOFREP -järjestelmän vaikutus aluksen tunnistusmääriin on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppa-aluksista on käytössä AIS - järjestelmä. GOFREP -järjestelmä on mahdollistanut entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi riskianalyysin mukaisilla painopistealueilla. 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla.

10 6. Osallistutaan siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti 8. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) sekä Makedoniassa (Proxima) joulukuuhun asti. Yksi edustaja toimi syksyn ajan EU:n Etelä- Kaukasian erityisedustajan avustajatiimissä rajaturvallisuusasiantuntijana. Lisäksi osallistuttiin kahdella edustajalla heinäkuussa päättyneen Georgian ETYJ:n rajaoperaation koulutuspainotteiseen jatko-operaatioon. Joulukuussa alkaneeseen EU:n rajaoperaatioon Moldova-Ukraina rajalla osallistuttiin neljällä tarkkailijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (mission apulaispäällikkö). Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku radioon. Rajavartiolaitos on osallistunut poliisijohtoisen työryhmän laatiman laiva-erti ohjeen päivittämiseen. Jatkettu vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä ja toimintaan liittyvää harjoittelua. Ylläpidetty meripelastuskeskus Turussa kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä. Rajavartiolaitos on osallistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden säilyminen. Rajavartiolaitos on osallistunut seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laatimiseen. 7 Perustiedot Ta 2005 Tot 2005 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Partiointi vähentyi Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 4 % ja Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella 18 %. Syynä Pohjois-Karjalan rajavartioston partioinnin vähenemiseen oli henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Partiointi säilyi Kainuun rajavartioston alueella ennallaan ja lisääntyi Lapin rajavartioston alueella 6 %. Ilma-aluksilla suoritettiin rajavalvonta partiointia tuntia (1 750/2004). Merialueella aluskalustolla partioitiin tuntia (51 240/2004) Kiinteän valvonnan tavoitetaso ylittyi. Kuitenkin kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna tuntia. Kiinteän valvonnan määrä itärajalla vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoitetaso saavutettiin. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan, vene- ja maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan.

11 8 Rajatapahtumia havaittiin 128 kappaletta (80/2004). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 63 (51/2004) kappaletta (SLMV 35, LSMV 22, K-SR 6). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 62 (54/2004). Maastorajalla 9 (9/2004) ja merialueella 13 (4/2004) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä selvittämään 100 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin noin 418 (343/2004) rikosilmoitusta, annettiin 595 (956/2004) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 64 (103/2004) rikesakkoa sekä 486 (909/2004) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 461 tuntia (1 515/2004), joista Lapissa tehtiin 209 tuntia (74 %). Virka-apua annettiin tuntia (4 151/2004). Rajavalvontaan käytettiin 52 % (55 %/2004) kaikista resursseista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,6 8,1 7,6 8,2 Rajatapahtumien estäminen (%) 97 % 93 % 97 % 89 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76 % 75 % 72 % 68 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,4 3,2 3,4 4,2 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 64 % 100 % 60 % 100 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuus heikkeni 5 %. Laadunhallinta heikkeni 13 % edellisestä vuodesta. Syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen ilmitulleiden luvattomien rajanylitysten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 22 (13/2004), mikä laski laadunhallinnan tunnuslukua. Tuottavuus ja taloudellisuus molemmat kasvoivat 3%.

12 Rajatarkastukset 9 Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 2 %, lähes matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,5 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään Schengenin säännöstön mukaisesti lähes kattavasti. Rajavartioliiton lakon aikana Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla noin maasta lähtevää matkustajaa (0,4 % vuoden 2005 kokonaisliikenteestä) ei resurssipulasta johtuen voitu tarkastaa, millä ei kuitenkaan jälkikäteistenkään arvioiden mukaan ollut merkittävää haittavaikutusta sisäisen turvallisuuden tilanteeseen. Sisärajaliikenteessä pidettiin yllä valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyihin liittyen rajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengensisärajoille väliseksi ajaksi. Menettelyyn liittyvät toimenpiteet onnistuivat hyvin. Erityisesti viranomaisyhteistyö oli sujuvaa. Menettelyn myötä saatiin vahvistusta aikaisemmalle käsitykselle, että EU:n vapaan liikkuvuuden alue ja sisärajatarkastusten puuttuminen aiheuttavat merkittävää laittomuuksien painetta alueen sisärajojen yli. Näin ollen kattava ulkorajavalvonta ja tehokas ulkomaalaisvalvonta alueen sisällä nousevat kriittisiksi tekijöiksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ylläpitämisessä. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla lähes 40 kilometriä ja jonotusajat yli kolme vuorokautta. Kyseisillä raja-asemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja Venäjän kansalliseen yhteistoimintaan liittyvistä puutteista. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla infrastruktuuri ei täysin vastaa kasvaneita liikennemääriä, koska tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja koska viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suurina ryhminä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin vuorokaudenaikoihin, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla.

13 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta 10 Rajavartiolaitoksen vuonna 2005 suorittamasta n. 15,6 miljoonasta (15,4/2004) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 110 valitusta ja 33 kantelua. Valitusten määrä on lisääntynyt, merkittävästi edellisestä vuodesta (53). Sinänsä oleellisessa lisäyksessä on huomioitava eräs yksittäinen tapaus, jossa linja-autollinen henkilöitä tekivät kaikki samalla kertaa käännytyspäätöksistään valituksen, jotka tilastoitiin erikseen. Kaiken kaikkiaan valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kantelujen määrä on säilynyt ennallaan. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua, mitä ylläpidetään sisäisin tarkastuksin. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa 6. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Hankkeet 1.Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla huomioiden laaditun työryhmäraportin (RVLE:n ak 1387/510/2001/ ) suositukset 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus heikkeni 4 % ja taloudellisuus 3 %. Toteutuminen Nuijamaan uuden raja-aseman rakennustyöt alkoivat helmikuussa Suomen puoleiset järjestelyt saadaan valmiiksi huhtikuussa 2006, mutta uuden raja-aseman käyttöönottoajankohdan ratkaisee tieyhteyden valmistuminen valtakunnan rajalta Brusnitshnojen rajanylityspaikalle johtavalle tielle, mikä saattaa lykkääntyä jopa loppukesään Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen muutos- ja laajennustyöt käynnistyivät kesällä 2005 ja työ valmistuu Uudet tilat ovat käyttöönotettavissa lukien. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman (Suoperä) työmaa jatkui koko vuoden ja sen olisi pitänyt valmistua vuoden 2005 lopulla. Hanke on kuitenkin eri syiden vuoksi viivästynyt. Rajanylityspaikka pyritään avaamaan kansainväliselle liikenteelle vuoden 2006 loppupuolella. Rajanylityspaikkojen tekniseen välineistöön ei ole tehty merkittäviä muutoksia valmistauduttaessa biometristen tunnisteiden käyttöönottoon rajatarkastuksissa. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön Euroopan Unionin yhteinen sähköinen aitojen asiakirjojen asiakirjakuvasto, jonka avulla pyritään tehostamaan matkustusasiakirjojen aitouden toteamista. Kuvaston käyttöönottoa jatketaan vuonna Biometristen tunnisteiden käyttöönotto eri maiden matkustusasiakirjoissa ja järjestelmissä on viivästynyt, minkä johdosta niiden hyödyntämiseen rajatarkastuksissa valmistaudutaan laajemmin vuoden 2006 aikana. Rajavartiolaitoksessa on valmistunut suunnitelma tunnisteiden hyödyntämisestä rajatarkastuksissa.

14 5. Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ja pyritään saamaan oikeudet varausjärjestelmien käyttöön ennakkoprofiloinnin tekemiseksi lainsäädännön uudistamisen myötä 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 11 Jatkettiin matkustajatietojärjestelmän käyttöönottovalmisteluja (API-tiedon vastaanotto lentoyhtiöiltä) lain henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa mukaisesti yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa. Valmius API- tietojen vastaanottoon saavutetaan syksyllä 2006, tavoitteena tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti PTR-yhteistyön edelleen kehittämiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Kehitettiin rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston organisaatiota pyrkimyksenä sen parempi vastaavuus rajat ylittävän monialarikollisuuden torjuntaan. Uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuussa Kehitettiin myös oikeudellisen osaston toimintaa tehtäviä aiempaa merkittävämpää rikostorjuntavastuuta vastaavaksi sekä otettiin käyttöön ympärivuorokautinen pääosin rikosasioita koskeva päivystysjärjestelmä. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelurakennetta on kehitetty vastaamaan lainsäädäntöuudistuksen velvoitteita muun muassa antamalla RVL:n rikostiedustelua koskeva pysyväismääräys, jonka mukaisesti vartiostot ovat kehittäneet omia rikostiedustelurakenteitaan. Rikostiedustelu on sidottu entistä tiiviimmin rikosprosessin kokonaisuuden toteuttamiseen muun muassa esitutkinnan tukemiseksi. RVL on osallistunut aktiivisesti PTR-rikosanalyysirakenteen toimintaan, joka käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2004 ja sitä on edelleen kehitetty kertyneiden kokemusten perusteella vuonna Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon Rajanylitysliikenteen sujuvuutta itärajalla on lisätty ja lisätään parantamalla rajanylitysliikenteen välityskykyä. Nuijamaan rajanylityspaikan uusi raja-asema rakennetaan Vaalimaan rajanylityspaikan raja-aseman laajennus valmistuu vuonna Niiralan rajanylityspaikka avattiin 24 h/vrk ja lisäkaistojen rakentaminen aloitettiin vuonna Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 14,4 15,2 15,2 15,5 - josta itärajalla (milj.hlöä) 6,2 6,2 6,2 6,5 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,1 4,5 4,4 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 15,5 miljoonaa (15,2/2004) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 2 %. Viisumivelvollisten määrä oli 4,39 milj (4,15/2004), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 7 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään pääosin kattavasti. Rajavartioliiton lakon aikana Kaakkois- Suomen rajanylityspaikoilla noin maasta lähtevää matkustajaa (0,4 % vuoden 2005 kokonaisliikenteestä) ei resurssipulasta johtuen voitu tarkastaa, millä ei kuitenkaan jälkikäteistenkään arvioiden mukaan ollut merkittävää haittavaikutusta sisäisen turvallisuuden tilanteeseen.

15 12 Rajavartiolaitos ylläpiti valmiuden palauttaa sisärajatarkastukset. Yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyihin liittyen rajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengen-sisärajoille väliseksi ajaksi. Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla pysyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,5 (6,2/2004) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 65 %. Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Liikenne ruuhkautui ajoittain Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan raja-asemilla. Suomen puolella syynä olivat erityisesti rajanylityspaikkojen rakenteelliset puutteet. Tärkein syy ruuhkiin oli edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta, missä kuitenkin tapahtui selvää kehitystä edellisiin vuosiin verrattuna. Ruuhkat rajanylityspaikoilla ovatkin vähentyneet. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,7 miljoonaan rajanylitykseen (5,9/2004), joista viisumivelvollisia oli 0,4 %. Huolimatta Helsingin matkustajasataman matkustajamäärän laskusta lisääntyi tarkastettujen ajoneuvojen määrä kuitenkin 20 % eli ajoneuvolla. Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 3,3 miljoonaan (3,0/2004) rajanylitykseen eli kasvua oli 8 %. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Kaukoidän reittien lisääntyminen ja niiden suuri suosio ovat merkittävimmät lisääntymisen syyt. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1341 (1 929/2004) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin tai seksuaalipalveluita myymällä, väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 910 henkilöä (1192/2004). Meriliikenteessä käännytettiin 221 henkilöä (318/2004). Meriliikenteessä käännytysten vähenemiseen on vaikuttanut eniten virolaisten muuttuminen EU-kansalaisiksi ja tämän myötä maahantuloedellytysten lieveneminen. Lentoliikenteessä tehtiin 205 (271/2004) käännyttämistä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 24 (24/2004) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 254 turvapaikkahakemusta (492/2004). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (195 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Venäjän (82), Bangladeshin (21), Kiinan (16) ja Somalian (16) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 677 (1 020/2004), rikoslain rikkomuksia 1293 (1192/2004) ja tieliikennelain rikkomuksia 1549 (1479/2004). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin noin 2227 (1452/2004). Rajanylityspaikoilla havaittiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennöksiä sekä merkintöjen muutoksia 414 kappaletta (532/2004). Viisumi myönnettiin 986 henkilölle (876/2004). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2005 suorittamasta n. 15,6 miljoonasta (15,4/2004) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 110 valitusta ja 33 kantelua. Valitusten määrä on lisääntynyt, merkittävästi edellisestä vuodesta (53). Sinänsä oleellisessa lisäyksessä on huomioitava eräs yksittäinen tapaus, jossa linja-autollinen henkilöitä tekivät kaikki samalla kertaa käännytyspäätöksistään valituksen, jotka tilastoitiin erikseen. Kaiken kaikkiaan valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kantelujen määrä on säilynyt ennallaan. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua, mitä ylläpidetään sisäisin tarkastuksin. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin toiminnasta 2 (4/2004) kantelua ja Oikeuskanslerinvirastolle 1 (3/2004) kantelua. Rajavartiolaitoksen esikunnalle hallinnollisia kanteluja tai selvityspyyntöjä tehtiin 28 (30/2004). Kanteluiden määrässä on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen nähden. Rajavartioviranomaisten toimintaan kohdistuneiden kantelujen määrä oli siis edelleen vähäistä ja niiden aiheuttamat vähäiset käytänteiden tarkistukset osoittavat toiminnan olleen yleisesti ottaen asianmukaista. Rajatarkastuksiin käytettiin 42 % (39 %/2004) kaikista resursseista.

16 13 Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,5 % 99,9 % 99,5 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 100,0 % 99,6 % 99,9 % 99,7 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,9 % 99,8 % 99,9 % 100,0 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Rajatarkastuksen kokonaistuloksellisuus parani 1 %. Rajatarkastuksen laadunhallinta kasvoi 5 %. Syynä laadunhallinnan paranemiseen oli tarkastuksen laadun eli rajan ylittävän rikollisuuden paljastamisen, tarkastuksen sujuvuuden satamissa sekä asiakkaiden ja valvonnan kohteiden oikeusturvan paraneminen. Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät molemmat edellisestä vuodesta. Tehokkuuden heikkenemiseen oli syynä tulosalueelle kohdentuneiden toimintamenojen kasvu n 7 M :lla ja henkilötyövuosien kasvu 85:llä, kun taas rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi vain 2 %. Meri- ja muu pelastustoimi Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja 12 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti Johtamisjärjestelmä oli toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 12 kertaa. Kokonaisuudessa pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 120 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla Raja- ja merivartiokoulun pitämään onnettomuuspaikan johtaja -kurssiin sekä Ilmatieteenlaitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uusiin toimitiloihin. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2005 aikana tietojärjestelmiä kehitettiin siten, että mm. matkapuhelimien paikantaminen tuli mahdolliseksi suoraan meripelastuksen tietojärjestelmästä. Lisäksi MRCC Turun ja MRSC Helsingin meri-vhf -radiokalustoa kehitettiin.

17 5. Naapurimaiden meripelastusta tuetaan ja tarvittaessa apua annetaan ulkomaille 6. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua 7. Merellä liikkujien turvallisuustietoisuutta parannetaan koulutuksella ja valistuksella 14 Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa. Rajavartiolaitos osallistui 110 (122/2004) etsintään ja kuljetti 70 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä (19/2004). Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 520 (389/2004) kertaa. Osallistuttiin aktiivisesti viisaasti vesillä kampanjaan sekä luennoitiin meripelastustoimesta kouluissa ja venekerhoissa. Osallistuttiin eri messuille, joissa valistettiin veneilijöitä. Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen kehittäminen 2. Meripelastustoimen palvelutason määrittäminen 3. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi välttämättömän koulutus- ja valistustyön kehittäminen 4. Meripelastusseminaarijärjestelmän luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen 5. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon onnettomuuksien ehkäisyn tehostamisessa, seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnassa, tilastointijärjestelmän kehittämisessä ja onnettomuusriskien hallinnan välineistön kehittämissä Toteutuminen Meripelastustoimen tilastointiohjeet on uusittu ja meripelastuksen tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä muutoksia. Meripelastusopas on saatettu luonnokseksi. Meripelastusopasta kehitetään pääosin oppimateriaaliksi raja- ja merivartiokoululle meripelastustoimen koulutukseen sekä jaettavaksi meripelastusyksiköihin käytännön toimintaoppaaksi. Uusittiin yhteistoimintapöytäkirja Suomen ja Ruotsin meri- ja lentopelastusviranomaisten kesken. Päivitettiin meripelastuksen johtokeskusten meripelastussuunnitelmat. Meripelastustoimen palvelutasopäätös- hanke käynnistettiin. Hankkeeseen hankittiin laaja-alainen yhteistoimintatahojen tuki käynnistysvaiheessa. Hankkeen osakokonaisuudet; riskikartoitus, palvelutasokartoitus ja palvelutasopäätös toteutetaan pääosin vuoden 2006 kuluessa. Suunnattiin tiedotusta ja valistusta veneilijöille ja nuorisolle. Osallistuttiin useille messuille sekä luennoitu venekerhoissa ja kouluissa. Osallistuttiin Viisaasti vesillä kampanjaan. Pidettiin yhdessä merenkulkulaitoksen ja Turun yliopiston kanssa ensimmäinen yhteinen kansainvälinen meriturvallisuus- ja meripelastusseminaari. Uusittiin meripelastustoimen tilastointikriteerit myös paremmin poliisin ja merenkulkulaitoksen tarpeita palveleviksi sekä kehitettiin meripelastustoimen tietojärjestelmää. Käynnistettiin meripelastustoimen riskien kartoitus- ja palvelutasoprojekti. Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus ym suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä)

18 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Pl MRCC/MRSC 15 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 3 (3/2004) uhkaavaa merionnettomuutta ja pelastettiin (3 198/2004) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (6 343/2004). Pelastussuoritteita tehtiin (1652/2004) ja vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 494/2004). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 118 kpl. Kaikkiin hätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä 706 (530/2004), joista etsintöjä oli 110 ja sairaankuljetuksia 70. Meripelastustoimeen käytettiin 2 % (1 %/2004) voimavaroista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,8 8,5 8,4 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,9 6,8 6,2 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,7 0,5 0,6 0,6 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Meripelastustoimen kokonaistuloksellisuus heikkeni 2 %. Laadunhallinta heikkeni 2 %. Syynä tähän oli suunnitelmavalmiuden ja johtamisvalmiuden heikkeneminen. Keskimääräinen aika avun saamiseksi onnettomuuspaikalle kasvoi hieman ollen kuitenkin tavoitetasossa. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Sotilaallinen maanpuolustus Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 83 % ja reserviläisistä 72 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidettiin ajantasalla.

19 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpano käynnistetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laatimalla luonnokset joukkojen kokoonpanoista ja joukkotuotantojärjestelmästä 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Jatkettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelua. Tuottavuus heikkeni 8 % ja taloudellisuus 7 %. 16 Hankkeet Toteutuminen 1. Rajajoukkojen ja rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien aikana Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua jatkettiin puolustusvoimien kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Sisäasiainministeriö teki päätöksen rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen keskittämisestä Imatralle ja Onttolaan (Kontiolahti). Päätös merkitsee varusmieskoulutuksen lakkauttamista alkaen Kajaanista ja sen supistamista Ivalossa. Perustiedot Tav 2005 Tot 2005 Koulutusvuorokaudet (vrk)* Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Rajajoukkojen kokonaisuudistusta jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Palvelukseen astui noin 880 varusmiestä, joista rajajoukkoihin sijoitettuna kotiutettiin 83 prosenttia. Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi noin ( /2004). Kertausharjoituksissa koulutettiin noin henkilöä ja koulutusvuorokausia kertyi (9 785/2004). Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 4 % (5 %/2004) kaikista resursseista. Tulosmittarit Tav 2005 Tot 2005 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 5,5 7,0 6,0 6,8 Sijoitettavuus (%) 81 % 77 % 83 % 83 % Koulutettavuus (%) 83 % 84 % 85 % 72 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,3 9,4 9,5 9,3 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 5,9 5,4 5,7 7,2 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,6 7,5 6,7 7,5 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaistuloksellisuus heikkeni 4 %. Laadunhallinta pysyi vuoden 2004 tasolla. Toiminnan tuottavuus laski 8 % ja taloudellisuus 7 %. Syynä toiminnan tehokkuuden laskuun oli se, että koulutusvuorokaudet vähenivät n vuorokaudella, kuitenkin sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdentuneet toimintamenot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja henkilötyövuodet vähenivät vain seitsemällä.

20 Sisäiset toiminnot 17 Henkilöstöhallinto ja koulutus Vuoden 2005 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 12 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 30 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2004 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 24 henkilöllä (-0,8 %) henkilöön. Henkilöstöstä oli miehiä 88,2 % ja naisia 11,8 %. Siviileistä naisten osuus oli 75,7 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,9 %. Rajavartiolaitoksesta erosi 208 henkilöä. Näistä 99 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kuusi työkyvyttömyyseläkkeelle, kaksi henkilöä kuoli ja 101 henkilöä erosi muista syistä. Nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus säilyi samantasoisena vuoteen 2004 verrattuna. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,95 vuotta eli alhaisempi kuin valtiolla yleensä (44,5/2004). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keski-ikä (45,0 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,9 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 57,7 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 22 %. Sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi ( /2004). Henkilötyövuotta kohti laskettuna määrä nousi hieman vuoteen 2004 (8,6 työpäivää) verrattuna ollen 8,8 työpäivää. Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2005 yhteensä vuorokautta (nousua edelliseen vuoteen verrattuna 413 poissaolopäivää). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 21,1 %, johtuen pääosin päivän poissaolojen määrän noususta. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 2,7 %. Nousu johtui lyhyiden (1-10vrk) sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+n %). Myös sairaustapausten määrä ( tapausta) nousi (+13,4 %) edellisvuodesta. Työilmapiirikyselyä ei tehty vuonna Seuraava kysely tehdään vuonna Vuonna 2005 rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 97,1 % (3 062 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2004 vastaava luku oli 87,4 % (2 771 henkilöä). Koulutusta saaneiden lukumäärän kasvun syynä oli rajavartiolaitosta koskevien uusien säädösten koulutus. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin koulutusvuorokautta (v ), mikä on 90,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 47,0. Vuonna 2004 vastaava luku oli 24,7 koulutusvuorokautta/htv. Koulutuskustannukset rajavartiolaitoksessa olivat yhteensä Henkilötyövuotta kohti kustannukset noin 697, mikä on 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksiin sisällytettiin vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Raja- ja merivartiokoululle kertyi yhteensä koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli Vähennystä oli näin ollen 8,1 %.

21 18 Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista ja työkykyistä henkilöstöä 2. Mahdollistetaan rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukainen koulutus ja toiminta siten, että henkilöstö osaa suorittaa rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät tehokkaasti ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Otetaan huomioon uuden lainsäädännön vaikutukset 3. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä rajavartiolaitoksen palveluksessa ja tyytyväinen työhönsä 4. Henkilöstön työympäristö on työturvallista 5. UPJ:n käyttöönottoon liittyvä koulutus ja käytäntöjen vakiinnuttaminen 6. Rajavartiolain kouluttaminen kaikille RVL:n virkamiehille tarvittavassa laajuudessa 7. HEPA tuottaa henkilöstöhallintoon liittyvät tietojärjestelmäpalvelut kaikille hallintoyksiköille. Toimialaohjaus tapahtuu RVLE:sta Tulos Toteutui määrärahojen puitteissa. Toteutettu koulutuskäskyn mukaisesti. Lainsäädännön koulutus toteutettu. Tunnusluvut verrattuna vuoteen 2000: Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 1,1 % Henkilöstön lähtövaihtuvuus pieneni 1,3 %-yksikköä Henkilöstön keski-ikä laski 0,5 vuotta Sairauspäivien määrä kasvoi 8,4 % Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi 33 % Tehty vuosityöaika väheni 1,5 %-yksikköä Kenttäkelpoisuusindeksi laski 0,02 %-yksikköä (vertailuvuosi 2004) Fyysistä kuntoa osoittava indeksi laski 0,02 %-yksikköä (vertailuvuosi 2004) Työvoimakustannukset kasvoivat 22,2 % Työympäristössä ei ole havaittu vakavia työturvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Rajavartiolaitoksen uusi palkkausjärjestelmä (RVLPJ) otettiin käyttöön takautuvasti Jukoa ja Rajavartioliittoa lukuun ottamatta muut henkilöstöjärjestöt hyväksyivät sopimuksen keväällä Juko ja Rajavartioliitto yhtyivät sopimukseen Toteutettu HEPA:aan siirrettiin kaikkien hallintoyksiköiden henkilö- ja virkajärjestelmän sekä palkkajärjestelmän palvelut lukien. Hallintoyksiköihin jäi em. palveluista vain vuosilomien suunnittelu ja vuosilomakirjanpito sekä tiettyjen perusraporttien tuottaminen (mm. nimikirjanotteet). Lisäksi tehtiin valmistelut siirtymisestä sisäasiainhallinnon yhteisen palvelukeskuksen asiakkaiksi. Rovaniemelle on jäämässä pääosin HEPAn henkilöstöstä koostuva SM Palken sivutoimipiste kolmeksi vuodeksi.

22 8. Kehitetään henkilöstön vuorovaikutustaitoja (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus Matkahallintaohjelmiston käyttöönotto 9. Uuden rajavartiolain verkko-opetuspaketin tuottaminen rajavartiolaitoksen koulutusportaaliin Hankkeet 1. Jatketaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä 2. Keskitetty asianhallintajärjestelmä yhteistyössä muun SM:n kanssa 3. Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen 4. Kehitetään palvelukseenottojärjestelmää 5. Kehitetään henkilöstöhallintoa osallistumalla säädösten ja määräysten uudistustyöhön tavoitteena hallinnon keventäminen ja sujuvuus 6. Rajavartiolaitoksen avoimen oppimis- ja työskentely-ympäristön (RAVOT) verkkotuetun monimuoto-opetuksen kehittäminen 7. Kehitetään rajavartijan peruskurssin rakennetta Otettu huomioon opetussuunnitelmissa RVL:n matkahallintaohjelmisto (Personec Travel ASP-palveluna) otettiin käyttöön, viimeisissä hallintoyksiköissä lukien. Toteutettu Toteutuminen Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää on kehitetty tarkastamalla sen tietosisällön oikeellisuutta. RJT:n puoleista tiedon vastaanottoa muutettiin niin, että se mahdollistaa kuukausittaiset tiedot. Tämän lisäksi käynnistettiin käyttöönottoprojekti Helmi-Hevin korvaamiseksi Personec F V henkilöstöosalla. Osallistuttu hankkeeseen. Tarpeettomia avoimia virkoja on lakkautettu. Erikoisupseereilla on enää vain yksi virkanimi, erikoisupseeri. Tehtävärakenteen kehittämistä on jatkettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöhön liittyen. Palvelukseenottojärjestelmän kehittäminen siirtyy vuoteen Osallistuttu rajavartiolaitosta koskevien lukien voimaan tulleiden uusien säädösten valmisteluun. Rajavartiolaitoksen koulutusportaali (RKOPO) on tuotantokäytössä ja toimii opetusmateriaalin tietopankkina sekä laadittujen verkkoopetuspakettien alustana. Koulutusporttaaliin valmistui 2005 RVL:n lakiuudistuksen verkko-opetuspaketti. Yhteiseen rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien koulutusportaaliin (KOPO) liityttiin kesäkuussa Esiupseerikurssi 58 on toteutettu syksyllä 2005 KOPO:ssa verkkotuettuna ja monimuotoistettuna etäopiskeluna. KOPO:oon on aloitettu laatimaan monimuotoistettuja virkaurakurssien ohjelmia (Opistoupseerien täydennyskurssi ja Vartioupseerikurssi). Rajavartijan peruskurssin rakenne on uusittu koostumaan vain yhdestä osasta. Ensimmäinen tämän mukainen kurssi alkaa vuoden 2006 alussa. 19 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen on hyvällä tasolla. Kenttäkelpoisuussuoritusten määrä kasvoi huomattavasti ja fyysinen kunto säilyi ennallaan. Sairastavuudessa ja työtapaturmissa sekä lähtövaihtuvuudessa oli lievää kasvua, mutta se on vuotuisen vaihtelun rajoissa. Työilmapiirikyselyä ei tehty vuonna Tulosmittarit Ta 2005 Tot 2005 Ammattitaito (koulpv/htv) 20,5 24,7 20,0 20,0 Lähtövaihtuvuus (%) 7,2 6,4 8,0 6,6

23 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,2 4,2 4,3 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 4,0 3,9 4,0 3,9 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 8,6 8,0 8,8 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,6 0,7 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,5-20 Viestintä Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen 3. Rajavartiolaitoksen organisaation ja toiminnan tulee olla entistä tunnetumpi ja organisaatiokuvan selkeämpi Tulos Tiedotettu valtakunnallisesti merkittävistä rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Myös internetin kautta annettiin kansalaisille tietoa esimerkiksi rajanylityspaikkoihin, rajatarkastuksiin, meripelastukseen ja rajavyöhykkeellä liikkumiseen liittyvistä asioista. Rajavartiolaitos oli mukana monissa yleisötapahtumissa eri puolella Suomea. Rajavartiolaitos on ollut edelleen mukana vesiliikenneturvallisuuskampanjoissa. Rajavartiolaitos sai runsaasti julkisuutta säädösuudistukseen, rajavartijalakkoon ja sisärajatarkastusten palauttamiseen liittyen. Julkisuus oli pääosin myönteistä. Runsas julkisuus lisäsi rajavartiolaitoksen tunnettuutta ja median kiinnostusta rajavartiolaitosta kohtaan. Julkisuuskuvan selkeyttämiseen tulee kuitenkin edelleen paneutua. Tiedotusvälineissä huomioitiin sisäasiainministerin lukuisat rajavartiolaitosta ja rajaturvallisuuskysymyksiä koskevat kannanotot sekä rajavartiolaitoksen päällikön vierailut. 4. Rekrytoinnin tukeminen Internet-sivujen rekrytointikampanja on saavuttanut kohdeyleisönsä. Rajavartiolaitoksen tunnettavuus työnantajana on parantunut, mitä johtopäätöstä tukee palautelinkin kautta tulevat jatkuvat yhteydenotot ja kyselyt. 5. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun selkeyttäminen ja tehostaminen Rajanetin roolia sisäisen tiedonkulun välineenä on korostettu ja sen sisältöön on panostettu aiempaa enemmän. Hankkeet 1. Internetin ja intranetin uudistaminen 2. Julkaisun Merivartiointi 75 vuotta toimittaminen Rajavartiolaitoksen esittelyvideon uusiminen 4. Rajavartiolaitoksen graafisen ilmeen uusiminen ja yhtenäistäminen Toteutuminen Uudet Internetsivut avattiin Intranetin kehittämistä jatkettiin. Merivartiointi 75 vuotta -historiikki ilmestyi merivartioinnin vuosipäivänä. Rajavartiolaitoksen esittelyvideon luonnos valmistui vuoden 2005 lopussa. Graafisen ilmeen uudistaminen siirtyy pääosin vuoden 2006 puolelle.

24 Teknillinen toimiala 21 Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja toimintaa heijastuivat valtiohallinnossa käynnistyneet alueellistamishankkeet ja -selvitykset. Teknillisen toimialan toimintojen alueellistamisesta tehtiin linjaukset. Linjauksen mukaisesti rajavartiolaitoksen sisäisiä palvelukeskuksia ei perusteta, vaan toimintoja alueellistetaan antamalla hallintoyksiköiden hoitoon tarkasti harkittuja ja rajattuja valtakunnallisia tehtäviä. Alueellistaminen käynnistettiin keskittämällä ja alueellistamalla rajavartiolaitoksen esikunnasta tietoteknistä ylläpito- ja tukityötä hallintoyksiköihin. Teknillinen toimiala osallistui SM:n hallinnon alalla tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittämiseen, tietojärjestelmähankkeisiin, hankintayhteistyöhön sekä yhteisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. RVL:n datasiirtoverkon verkkotopologiauudistus saatiin valmiiksi (ml. ip-osoitteiden vaihto). Muutoksella parannettiin suorituskykyä ja tietoturvaa. RVL:n merialueen kuitujärjestelmän päätelaitteiden uusimista jatkettiin. Kuitujärjestelmän tiedonsiirtokapasiteettia on kasvatettu vastaamaan uusia tietoliikennetarpeita ja päätelaitteiden uusimisella luodaan edellytykset tietoliikenteen varmentamiselle. Meri-VHF-hanke saatiin teknisesti toteutettua ja käyttöönotto on vuonna Viranomaisradioverkko oli operatiivisessa käytössä koko RVL:ssa. MRTV versio 4.0 otettiin operatiiviseen käyttöön. Merialueen tilannekuvajärjestelmän (TrackNet) kehittämistyötä jatkettiin. Digitaalinen videokuva ja äänitallenninjärjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmää käytetään erityisesti kansainvälisillä rajanylikulkupaikoilla. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän kehitysprojekti päätettiin. Vuoden aikana toteutettiin tietojen yhdistelysovellus sekä parannettiin meripelastussovelluksen käytettävyyttä. ULKONET järjestelmää kehitettiin määrittelemällä yhteiskäyttöä lisääviä ominaisuuksia sekä parantamalla laitteistojen toimintavarmuutta. Rajavartiolaitos otti käyttöön PATJA- järjestelmässä (poliisin kokonaisjärjestelmä) toteutetun poliisitoimintatietoja sisältävän RVL:n osuuden. Luotiin edellytykset siirtää rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiä SM:n talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen vastuulle. Hallinnollisten palvelinten käyttöjärjestelmä päivitettiin. Luotiin valmiudet ottaa asiointikortti käyttöön vuoden 2006 alusta. Tehostettiin tietoturvallisuuden kehittämistä perustamalla tietoturvapäällikön tehtävä sekä käynnistämällä tietototurvariskien analysointi ja raportointi. Tursas luokan peruskorjaukseen liittyen vastaanotettiin ensimmäisen alus (TURSAS) ja toisen aluksen peruskorjauksen toimeenpano on käynnissä. Toinen alus valmistuu syyskuussa Kahden RV-90 luokan rannikkovartioveneen hankinta on käynnissä. Uudentyyppisen jääkulkuneuvon (4 kpl) hankinnat on aloitettu. Toteutettiin rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen henkilökohtaisen käsiaseen hankinnat. Osallistuttiin Valtionvarainministeriön selvitykseen rajavartiolaitoksen kiinteistöjenpidon tulevaisuudesta. Luovuttiin seuraavista tarpeettomiksi käyneistä kiinteistöistä: Vallinkosken rajavartioasema Niukkalan rajavartioasema Immolan rivitaloalue Pääosaosasta Tohmajärven ja Ilomantsin rajavartioalueiden johtopaikkojen kiinteistöistä viidestä partiomajasta. Osallistuttiin Nuijamaan uuden rajanylityspaikan rakentamiseen (alkoi ) ja Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen muutostyöhön ( alkaen). Molemmat hankkeet jatkuvat vuodelle 2006.

25 Materiaalihallinto Vuoden 2005 tulostavoitteet Tulos Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti 2. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti Hyvä materiaalihallinnon osaaminen 3. Henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä ja osallistumalla täydennyskoulutukseen 4. Perustetaan materiaalitoimintojen palvelukeskus Immolaan ja alustoimintojen palvelukeskus Turkuun 5. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Kalustohankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaisina. Toimeenpanossa ei ollut reklamoituja hankkeita. Valmius on ylläpidetty taloudellisesti. Tarkastuksissa todettiin yleisesti hyvä osaamisen taso. Yksittäisten asioiden osalta, jotka antoivat aiheen huomautuksiin, käynnistettiin korjaavat toimenpiteet. Henkilöstö osallistui toimialan koulutus- ja opetustilaisuuksiin. Palvelukeskuksia ei perusteta vaan toimintoja keskitetään. Materiaalitoimintojen osalta keskittäminen on toteutunut ja toiminta on aloitettu 2006 alusta. Alustoimintojen osalta tavoite on saada toimintoja keskitettyä Turkuun vuoden 2007 alusta. Materiaalihallinto on järjestetty taloudellisesti ja tuottavasti. Tietohallinto Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen viestija tietoliikenneyhteydet täyttävät johtamisen, valvonnan sekä tietojärjestelmien vaatimukset. Tietoliikenneverkon käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä Tulos Tietoliikenneverkkojen kokonaiskäytettävyys pysyi korkealla tasolla. RVL:n merialueen kuitujärjestelmän päätelaitteita uusittiin, kuitujärjestelmän tiedon-siirtokapasiteettia kasvatettiin, toteutettiin Meri- VHF-hanke, kehitettiin viranomaisradioverkon dataominaisuuksien hyödyntämistä, osallistuttiin SM:n tietoliikennekilpailutukseen.

26 2. Rajavartiolaitoksen tietotekniset johtamis- ja muut tietojärjestelmät täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys, toimintavarmuus ja tietoturvallisuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Tämä edellyttää tietojärjestelmien käytettävyyden ja toimintavarmuuden parantamista, raportointi- ja analysointiominaisuuksien kehittämistä sekä arkkitehtuuriratkaisujen yhtenäistämisen edistämistä 3. Rajavartiolaitoksen valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Maarajalla käytetään kohdealuekohtaisia, keskitettyjä ja tilanteen mukaan laajennettavissa olevia valvontajärjestelmiä. Merialueen valvontajärjestelmä uudistaminen MTVJ-2000 standardin mukaiseksi saatetaan loppuun (2006). Kehittämistä ohjataan METOyhteistyössä 4. Rajavartiolaitos osallistuu viranomaisyhteistyössä tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien ja tietojen yhteiskäyttöä 5. Säilytetään hyvä tietotekninen osaaminen rajavartiolaitoksen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa 6.Hankesuunnitelman mukaiset järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti 23 Toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Arkkitehtuurin kuvaaminen ja yhtenäistäminen on käynnistynyt. Uudistettiin RVL:n datasiirtoverkon verkkotopologia ja jatkokehitettiin RVL:n merialueen kuitujärjestelmää. Tehtyjä toimenpiteitä - Toteutettiin Meri-VHF tekninen toteutus, RVT:n poistosovellus, RVT:n meripelastussovelluksen käytettävyyttä parantavat osiot, Ulkonet -järjestelmän uusi taustarekisteri ja rajapinta muista järjestelmistä tehtäville kyselyille sekä käytön raportoinnin parantaminen ja laitteiston toimintakyvyn parantaminen, sekä palvelinympäristön yhtenäistäminen, - asiointikortin käyttöönoton edellyttämät toimet, - sähköpostijärjestelmän päivityksen suunnittelu, - tärkeimpien tietojärjestelmien valmiussuunnitelmat päivitettiin, - tietoturvallisuutta koskevat määräykset päivitettiin, - osallistuttiin SM:n tietojärjestelmäarkkitehtuurityöhön, - pidettiin yllä rajavartiolaitoksen tietojärjestelmät. Valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Tehtyjä toimenpiteitä: - MRTV versio 4.0 otettiin operatiiviseen käyttöön, - merialueen tilannekuvajärjestelmän (TrackNet) kehittämistyötä jatkettiin, - digitaalinen videokuva ja äänitallenninjärjestelmä otettiin käyttöön. Otettiin käyttöön poliisiasiain tietojärjestelmä sekä salaisten pakkokeinojen järjestelmä, osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistus-hankkeisiin sekä SM:n ASDO -hankkeeseen. Järjestettiin teknillisen toimialan koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. Atk-henkilöstölle järjestettiin kaksi opetustilaisuutta sekä koulutettiin operatiivisten järjestelmien vastuuhenkilöitä. Valvontalaite- ja tietoliikennehenkilöstölle järjestettiin tietoliikenteen ja MRTV-koulutustilaisuudet. Pääosin toteutettu suunnitelmien mukaan.

27 7. Toteutetaan muut viestija tietotekniset kalustohankkeet suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytysti vastaanotettuna 8. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä Pääosin toteutettu suunnitelmien mukaan. Asiakastyytyväisyyden taso ei ole laskenut. 24 Kiinteistöhallinto Vuoden 2005 tulostavoitteet Tulos 1. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä 2. Vartiostot tuottavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat kiinteistöpalvelut ja toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet 3. Vartiostot rakennuttavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet asetettujen kehysten mukaisesti 4. Kehitetään kiinteistöalan kustannuslaskentaa ja rakennuttamista 5. Kiinteistöhenkilöstön tavoitetila pätevyysvaatimuksineen huomioidaan koulutuksessa ja palvelukseen otossa 6. Taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan 7. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä Hankkeet 1. Suunnitellaan rajavartioalueiden johtopaikkojen (LieRvA, IloRvA, TohRvA, KuuRvA) kiinteistöjen tuleva käyttö Rajavartiolaitos toimii yhtenä valtion haltijavirastona. Rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien ja alueellisesti hajautetun sijoittumisen kannalta hallintotapa oli toimiva. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalvelut tavoitteiden mukaisina. Energiansäästötoimenpiteiden toteutusta on jatkettu. Sähkön ominaiskulutuksen alentaminen on hankalaa lisääntyvän laitekannan takia. Rakennusinvestointiohjelman hankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisina. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet olivat: - Porkkalan uusi merivartioasema - Kortesalmen rv - aseman peruskorjaus - Onttolan päävartion peruskorjaus - Pelkolan rv-aseman perusparannus - LRE:n muutostyöt Rajakankaan rv - aseman suunniteltua peruskorjausta ei toteutettu. Kiinteistötietojärjestelmän tulossuunnittelua palvelevien toimintojen käyttöä kehitettiin yhtenäistämällä järjestelmän toimintojako vastaamaan taloushallinnon tilikartan toimintojakoa. Rakennuttamistietojärjestelmä on käytössä kaikkien hankkeiden toteutuksessa. Kiinteistöhenkilöstön tavoitetilaa pätevyysvaatimuksineen käsitellään jatkuvasti osana teknillisen toimialan kehittämistä. Ei oleellisia muutoksia. Asiakastyytyväisyyden taso ei ole laskenut. Toteutuminen Luovutettiin pääosa IloRvA: ja TohRvA:n kiinteistöistä VM:lle. KuuRvA:n kiinteistöjen tulevan käytön suunnittelua jatketaan vuoden 2006 aikana.

28 2. Luovutaan ulkopuolisille vuokratuista vartioasemista (Fagerholma, Kumlinge, Airisto, Suitsa, Haapavaara, Boistö) vuokrasopimusten umpeutuessa 25 Airiston, Haapavaaran ja Suitsan vartioasemat luovutetaan VM:lle vuoden 2006 aikana ja Kumlingen ja Fagerholman vartioasemat pyritään luovuttamaan vuosien aikana. Yleis- ja taloushallinto Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus astui voimaan Lainsäädännön voimaantuloon liittyen tarkastettiin alemmantasoinen ohjeistus. Alkuvaiheen kokemukset lain toimivuudesta ovat myönteisiä. Sisäasiainministeriö teki päätöksen rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen keskittämisestä Imatralle ja Onttolaan (Kontiolahti). Päätös merkitsee varusmieskoulutuksen lakkauttamista alkaen Kajaanista ja sen supistamista Ivalossa. Rajavartiolaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminta saatiin vakiinnutettua ja talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät keskitettiin palvelukeskuksiin Joensuuhun ja Rovaniemelle. Hallintoyksiköihin jäänyttä taloushallintohenkilöstöä koulutettiin (2 vkoa) taloussuunnitteluun. Rajavartiolaitos osallistui SM:n tilivirastouudistus- ja palvelukeskushankkeeseen ja rajavartiolaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten tehtävät siirrettiin SM:n palvelukeskukseen Vuoden 2005 tulostavoitteet 1. Laskujen käsittely: Palvelukeskukseen saapuneet laskut (elma / atkos) on käsitelty ja reititetty hallintoyksiköihin laskujen saapumispäivää seuraavaan päivään klo 1200 mennessä 2. Rondo laskujen hallinnointi: Rondo kotimaisten ja ulkomaisten laskujen kierron valvonta koko rajavartiolaitoksen osalta siten, että maksuvalmiit - salkkuihin saapuneet laskut on siirretty reskontraan klo 15 mennessä. Laskujen päivittäinen sisäänluku ja täsmäytys AdeEko kirjanpitojärjestelmään. Keskeytyneet-, erääntyneet ja laiminlyödyt kansioiden valvonta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa 3. Maksatus ja kassavirtasuunnittelu: Rajavartiolaitoksen laskut maksetaan päivittäin viimeistään eräpäivää edeltävänä päivänä. Varusmiesten päivärahojen maksetaan koko rajavartiolaitoksen osalta päivärahojen maksatusaikataulun mukaan. Kassamenot tallennetaan ennusteena valtion yhteiseen kassavirtajärjestelmään (VARAKAS) Tulos Toteutettu tulostavoitteen mukaisesti. Rondo laskujen hallinnointi toteutettu tulostavoitteen mukaisesti. Maksatukset ja kassavirtasuunnittelu toteutettu tulostavoitteen mukaisesti. 4. Arkistointi: Kirjanpidon viralliset tulosteet ja osakirjanpidot tarkastetaan ja arkistoidaan kuukausittain rondoon Toteutui tulostavoitteen mukaisesti tilivirastojen pääkirjojen osalta. Maksupisteiden tulosteiden ja osakirjanpitojen osalta alkuvuonna (tammi-maaliskuu ja toukokuu) oli viivästymisiä mutta muuten arkistointi on tehty kuukausittain.

29 5. Suunnitellut tehtävälaajennukset vuonna 2005: RVLE:n käyttöomaisuuskirjanpidon tehtävät (tapahtumien tallennus pl. atk ja vati, tilien täsmäytys ka poistojen laskenta kaikkien käyttöomaisuusryhmien osalta) siirretään taloushallinnon palvelukeskuksen hoidettavaksi vuoden 2005 alusta lähtien. LR:n myyntireskontratehtävien hoitoa pilotoidaan ja saatujen kokemusten perusteella valmistellaan muiden hallintoyksiköiden myyntireskontratehtävien siirto taloushallinnon palvelukeskukseen. Personec Travel matkahallintaohjelman pääkäyttäjätehtävät, matkalaskujen maksatus ja kirjanpitoon ja arkistoon siirrot, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön. Muistiotositteiden laatiminen, valvonta ja siirto kirjanpitoon, kun muistiotositteiden tiliöinti- ja kierrätyspiirteet otettu käyttöön rondossa. Taloushallinnon tehtäviä siirretään porrastetusti palvelukeskuksen hoidettavaksi, kun toiminta on testattu ja saatu toimimaan moitteetta 6. Talouspäällikön ja palvelukeskuksen esimiehen väliset tavoite- ja kehittämiskeskustelut käydään vuosittain 26 RVLE:n käyttöomaisuuskirjanpito ja tilinpäätöksen käyttöomaisuuden liitteet ja tase-erittelyt on hoidettu PKR:ssä alkaen. LR:n myyntireskontra on hoidettu palvelukeskuksessa alkaen Personec Travel matkahallintajärjestelmän pääkäyttäjätehtävät, maksatukset, kirjanpitoon ja arkistoon siirrot on hoidettu palvelukeskuksessa toukokuusta 2005 alkaen (Rondo arkistointi toteutettiin joulukuussa 2005, jolloin järjestelmä oli arkistointiin valmis). Muistiotositteiden sähköinen kierrätys, asiatarkastus ja hyväksyntä otettiin käyttöön Rondossa Tämän lisäksi Rondossa otettiin käyttöön tiliotteiden sähköinen kierrätys ja arkistointi alkaen. Taloushallinnon palveluita ei siirretty palvelukeskuksen tehtäväksi edellä mainittuja enempää. Tilivuoden aikana keskityttiin sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen ja tilivirastojen yhdistämishankkeen valmisteluun, jonka työryhmätyöskentelyyn ja kokouksiin kului yhteensä 8 viikkoa. Muuta hankkeen valmisteluun kuluvaa työaikaa ei ole erikseen seurattu. Virallisia tavoite- ja kehityskeskusteluja ei ole käyty. TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tuloksellisuus laski vuoteen 2004 verrattuna 2 %, kuitenkin tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Päällimmäisenä syynä kokonaistuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen ilmitulleiden luvattomien rajanylitysten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 22 (13/2004). Tuottavuus ja taloudellisuus säilyivät edellisen vuoden tasolla. Tulosmittarit (ind) Ta 2005 Tot 2005 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toimintamenot kasvoivat 5 miljoonalla eurolla (+2,5 %) vuoteen 2004 verrattuna. Henkilöstön määrä lisääntyi 7 henkilötyövuodella. Yhteensä Perustiedot Ta 2005 Tot 2005 Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 222 milj. euroa (216/2004). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannukset nousivat 6 milj. euroa. Kustannusten nousun syynä olivat ensisijaisesti henkilöstömenojen nousu 8,5 M (+6,12 %) ja pääomakustannusten nousu 1,3 M (4,7 %). Muiden toimintamenojen osalta kulutusmenot pienenivät 3,2 M (- 6,5 %). Myös investoinnit vähenivät edellisestä vuodesta 0,4 M (-4,6 %). Pääomakustannusten

30 27 osalta poistot kasvoivat 2,9 M (17 %) mutta korot laskivat 1,8 M (19,3 %). Poistojen kasvun syynä oli tilikauden aikana tehdyt suunnitelmista poikkeavat poistot (noin 3,4 M ), jonka kautta on kirjattu taseesta pois rajavartiolaitoksen toiminalle tarpeettomina romutettuja rakenteita ja rakennelmia, käytöstä poistettua hylättyä omaisuutta ja vartiolaiva Tursaksen osaromutus. Korkojen laskun syynä oli korkoprosentin lasku 3 %:sta 2,4 %:iin. Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa

31 28 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot (12,2 M ) nousivat edellisestä vuodesta 2,7 % (11,9 M /2004). Ryhmän sisällä maksullisen toiminnan tuotot (0,8 M ) kasvoivat 7,8 %, vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ) laskivat 0,6 % ja muut toiminnan tuotot (9,1 M ) nousivat 3,1 % (8,8 M /2004). Muut toiminnan tuotot sisältävät suurimmilta osin yhteistoiminnan tuottoja (8,5 M ), josta EU:lta saatu osuus oli , Pohjois-Pohjanmaan liitolta , Etelä-Karjalan liitolta 6033 ja valtion virastoilta euroa. Lisäksi muiden toiminnan tuottojen ryhmässä on kuljetusvälineiden ja muun omaisuuden myyntivoittoja sekä muita sekalaisia tuloja (ruokailut, huutokauppatulot ym.) Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta ovat pääosin puolustusvoimien rajavartiolaitokselle maksamia asevelvollisten päivärahoja, mutta sisältää myös yhteistoiminnan tuloja muista yhteisistä hankkeista poliisin tietohallintokeskukselta, ulkomaalaisvirastolta, tullihallitukselta, puolustusvoimilta ja valtiovarainministeriöltä. Toiminnan kulut (216 M ) nousivat noin 9,1 M (4,4 %) edellisestä vuodesta, joka johtuu pääosin henkilöstökulujen noususta sekä suunnitelmista poikkeavien poistojen määrän kasvusta (+ 3 M ). Henkilöstökulut (150,9 M ) nousivat 9,4 M (6,7 %). Nousu johtui virkaehtosopimusten kustannuksista sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Henkilöstökulut sisältävät myös asevelvollisten ja kadettien päivärahoja ( /2004). Palveluiden ostot (22,5 M ) laskivat edellisestä vuodesta 5,1 M (18,5 %), mikä johtui yleisestä kassamenojen laskusta. Valmistus omaan käyttöön (4 M ) ryhmässä on aktivoitu omaa työtä taseeseen 6,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (4,3 M /2004). Tästä toimintamenomomentilta rahoitettuja investointihankkeita oli 2,5 M (3,4 M /2004). Suurimmat toimintamenomomentilta rahoitetut hankkeet olivat Kainuun rajavartioston Kortessalmen rakennuksien 5 ja 6 sekä helikopterikentän korjaukset (0,3 M ), Lapin rajavartioston esikuntarakennuksen korjaus (0,9 M ), Kotkan merivartioaseman piharakennuksen ja rantaportaiden kunnostus (0,08 M ), Imatran rajavartioalueen johtopaikan siirto Pelkolaan ja Pelkolan asuinrakennuksen ja rajavartioaseman korjaukset (0,3 M ), Pohjois-Karjalan rajavartioston Tohmajärven rajavartioalueen sisäampumarata ja Onttolan päävartion muutostyöt (0,9 M ), Länsi-Suomen merivartioston Virpiniemen vartio- ja majoitusrakennuksien sekä venehallin julkisivun korjaukset (0,2 M ) sekä raja- ja merivartiokoulun koiratarhan ilmastointi (0,03 M ). Erisuuruisia perusparannus- tai uudisrakennushankkeita oli yhteensä 49 kpl (48 kpl/2004). Poistojen ryhmässä (20,5 M ) on suunnitelmista poikkeavien poistojen (noin 3,4 M ) kautta kirjattu taseesta pois mm. rajavartiolaitoksen toiminalle tarpeettomina romutettuja rakenteita ja rakennelmia ( ), vartiolaiva Tursaksen osaromutus (3,1 M ) peruskorjauksen yhteydessä, kuolleiden koirien poisto käyttöomaisuuskirjanpidosta ( ) sekä muuta hallintoyksiköiden käytöstä hylättyä omaisuutta. Satunnaiset tuotot (1,9 M ) muodostuvat Valtiokonttorin rajavartiolaitokselle luovuttamista valtion perintöasunnoista (5 kpl/ ) sekä aloittavan taseen virheen korjauksesta (1,5 M ). Nämä erät on raportoitu tilipäätöksen liitteessä 1. Satunnaiset kulut ( ) ovat vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia ( ) aiheutetuista vahingoista. Maksetut vahingonkorvaukset on eritelty liitteessä 17. Li-

32 29 säksi satunnaisten kulujen kautta on oikaistu aloittavassa taseessa ollut virhe Vallinkosken maa-alueen osalta ( ), josta on selvitys tilinpäätöksen liitteessä 1. TASE Taseen loppusumma (312,4 M ) laski 8,3 M (2,6 %) edellisestä vuodesta. Aineettomat oikeudet (0,8 M ) koostuvat atk-ohjelmista ja liittymismaksuista. Muiden pitkävaikutteisten menojen (2,9 M ) saldo laski 0,2 M. Ryhmä sisältää mm. RVT-, ULKONET- ja MRTV4- tietojärjestelmistä. Lisäksi muihin pitkävaikutteisiin menoihin on tilikauden aikana aktivoitu radio-ohjausjärjestelmä (0,7 M ). Keskeneräisiin aineettomiin oikeuksiin ( ) on kirjattu rajavartiolaitoksen RVT loki sovelluksen kulut. Kiinteistökannan (maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat) tasearvo (166,2 M ) laski 2,2 M (1,3 %) edellisestä vuodesta. Taseeseen vietiin lisäyksinä kiinteistöjen perus- ja uudisrakennushankkeita yhteensä 6,4 M sekä aloittavassa taseessa arvostamatta jääneet rajavartiolaitoksen esikunnan johtokeskuksen tilat (1,5 M ). Aloittavassa taseessa ollut virhe ( ) Vallinkoski tilan määräalasta poistettiin maa-alueiden tasearvosta. Rajavartiolaitoksen toiminnalle tarpeettomia partiomajoja (mm. Huhtiheikin ja Kivijärven partiomajat ja sauna/lr) ja kiinteistöjä (Immolan asuinrakennukset ja Niukkalan rajavartioasema/k-sr, Tohmajärven ja Ilomantsin johtopaikkakiinteistöt/p-kr ja Vallinkosken kiinteistöt/k-sr) luovutettiin valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön haltuun 5,3 M tasearvosta. Huonokuntoisina ja rajavartiolaitokselle tarpeettomina purettiin rakenteita ja rakennelmia ( ), mm. Kapitvaaran (LR) partiomaja ja talousrakennus, Polttimavaaran (LR) taukotupa, Lautakotaojan (LR) ja Lahnajärven (P-KR) partiomajat. Koneiden ja laitteiden tasearvo 118,2 M laski 5,4 M (4,3 %). Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ryhmässä oleellisimmat muutokset olivat vartiolaiva Tursaksen peruskorjauksen valmistuminen ja käyttöönotto heinäkuussa (12,6 M ). Puolustusvoimille luovutettiin hallinnan siirtona vartiolaiva Kurki (9 M ), jonka lisäksi rajavartiolaitos vastaanotti hallinnan siirtona huoltolautan ilmatyynyalusta varten Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiristä ( ) sekä Suomen ympäristökeskuksen hankkimaa valvontakalustoa vartiolaiva Tursakseen ( ). Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmässä on käsitelty rajavartiolaitoksen taide-esineet ja koirat. Ryhmän tasearvo ( ) laski 17,7 %. Tämä johtui siitä, että rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuskirjanpidosta on romutettu suunnitelmista poikkeavien poistojen kautta kaikki rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuskirjanpidossa olevat kuolleet koirat ( ). Ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen tasearvo (12,9 M ) laski 2,6 %. Ryhmästä aktivoitiin valmiiksi ensimmäinen TURSAS-luokan vartiolaiva (12,6 M ). Jäljellä oleva tasearvo koostuu toisen TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjauksen maksuista (9,2 M ) sekä keskeneräisistä rakennushankkeista (2,6 M ), joita ovat mm. Porkkalan mv-asema (2,3 M ), Rovaniemen asuinrakennusten peruskorjaus (0,3 M ) sekä muut pienemmät keskeneräiset rakennushankkeet (0,08 M ). Muita keskeneräisiä käyttöomaisuushankintoja ovat Suomenlahden- ja Länsi-Suomen merivartiostoon hankittavat jääkulkuneuvot ja rautavene (0,6 M ) ja Vartiolentolaivueen Dornierin korjaus (0,5 M ). Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset (4,4 M ) nousivat 8,4 %. Nousu johtui siitä, että rajavartiolaitos vastaanottanut Valtiokonttorilta valtion perintöasuntoja viisi kappaletta ( ). Arvopapereista myyntiin tilivuoden aikana Joensuun Puhelin Oy:n osakkeet. Myydyt osakkeet olivat kirjanpitoarvoltaan ,78 euroa. Myyntitulo ( ) on tuloutettu momentille nettotulot osakemyynnistä.

33 Vaihto-omaisuutena käsiteltävän varasto-omaisuuden arvo laski 1,8 % (0,1 M ). 30 Myyntisaamisten (0,5 M ) laskivat 51,1 %. Myyntisaatavien lasku johtuu siitä, että sisäasiainhallinnon palvelukeskus- ja tilivirastojen yhdistämishankkeen vuoksi saatavat pyrittiin laskuttamaan hyvissä ajoin tilikauden loppuun mennessä, koska vuoden 2006 alusta sisäasiainministeriön palvelukeskus huolehtii rajavartiolaitoksen tulojen laskuttamisesta, kirjaamisesta ja myyntireskontran hoidosta. Myyntireskontran sulkemisen jälkeen vuodelle 2005 kuuluvia saatavia kirjattiin muihin lyhytaikaisiin saataviin ( ). Muihin siirtosaamisiin ( ) on kirjattu rajavartiolaitokselle tilikaudelle 2005 kuuluvia, vuonna 2006 tulevia saatavia tai etukäteen maksettuja menoja, jotka kuuluvat suoriteperusteisesti seuraavalle tilikaudelle. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa ( ) on mm. saatavat FRONTEX- rajaturvallisuusvirastolta sekä saatavat hyvityslaskuista, jotka palautetaan rahana. Käteiskassoja on rajavartiolaitoksessa vain rajavartiolaitoksen esikunnassa ja Länsi- Suomen merivartiostossa. Viisumikassoja on yhteensä 30 kpl. Talletetut vieraat varat ( ) sisältävät vastaanotetut vakuudet. Muut saadut ennakot ( ) ovat EU:n maksamaa rajavartiolaitoksen esikunnan yhteydessä toimineen riskianalyysikeskuksen toiminnan ennakkorahoitusta (ARGO). Ostovelkojen osuus (5,3 M ) taseessa laski edellisestä vuodesta 2,7 %. Tämä osaltaan johtuu siitä, että loppuvuoden aikana pyrittiin hankintoja aikaistamaan tai siirtämään seuraavalle tilikaudelle, jotta sisäasiainministeriön palvelukeskus- ja tilivirastojen yhdistämishankkeen tilinpäätösaikataulua voidaan noudattaa. Tilivirastojen väliset tilitykset (3,4 M ) sisältävät työnantajalle kuuluvat sosiaaliturvamaksu-, vero- ja tapaturmamaksuvelat. Edelleen tilitettävä erät (5,1 M ) sisältävät mm. työnantajan ja työntekijän eläkemaksuvelat, tilitettävät jäsenmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja palkkojen maksettavan määrän. Siirtovelat (16,9 M ) muodostuvat pääosin lomapalkkavelasta.

34 TALOUSARVION TOTEUMA 31 Tulot ja tuloutukset Momentille menorästien ja siirtomäärärahojen peruutukset peruutettiin siirtyvistä määrärahoista momentin määräraha helikopterin vauriokorjaukseen ( ), vartiolaivojen rahoitus momentin Tiira-luokan määräraha ( ) ja momentin varhaiskuntoutukseen tarkoitettu määräraha ( ). Helikopterin vauriokorjaus valmistui vuonna 2004, eikä takuuajan korjauksia ilmennyt vuoden 2005 aikana. Tiira-luokan vartiolaivan määrärahalle ei ollut käyttöä ja varhaiskuntoutusrahan myöntöpäätös tuli vasta marraskuussa 2005 ja kirjausoikeus oli edellisen vuoden määrärahaan, joten määräraha oli peruutettava ja uusi myöntöpäätös hankkeelle on haettava vuoden 2006 puolella. Momentille nettotulot osakemyynnistä tuloutettiin Joensuun Puhelin Oy:n osakkeista saadut myyntitulot. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti ( ) on nettobudjetoitu. Tuloja arvioitiin kertyvän momentille yhteensä Nettobudjetoitavia tuloja kertyi vuoden 2005 aikana noin 4,7 M, (6,4 M /2004). Ero edelliseen vuoteen johtuu siitä, että vuoden 2004 tilinpäätöksessä tuloutuksina esitettiin myös palkkojen sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautusten ja työterveyshuollon kustannusten palautukset (1,3 M ). Näitä eriä ei ole nyt otettu Valtiokonttorin uusien tilinpäätösohjeiden mukaan tuloutuksiin. Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ), teknisten toimintojen tulot (0,9 M ), sairaankuljetustulot (0,8 M ) ja EU:lta saadut tulot (0,4 M ), sairaus- ja äitiys- päivärahojen palautukset (0,9 M ) ja Kelan maksama korvaus työterveyshuollon kustannuksiin (0,4 M ). Muut sekalaiset tulot ovat mm. muonitustuloja (0,1 M ), viisumituloja (0,02 M ) ja muita tuloja (0,03 M ). EU:lta saadut tulot sisältävät tulot Twinning-hankkeesta ( ), tulot rajaturvallisuusvirastolta ( ) ja ARGO-hankkeesta ( ) sekä raja- ja merivartiokoulun tulot CEPOL-seminaarista ( ) ja tulot Itävallan ADHOC keskuksesta ( ). Määrärahat ja menot Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (mom ) momentin käyttö on kuvattu tässä tilinpäätösasiakirjassa liite 17 kohdalla. Määrärahan kirjausoikeus on koskenut vain kahta rajavartiolaitoksen siviilikriisinhallintatehtävissä toimivaa asiantuntijaa (vuodelta 2004 siirtyneet päätökset). Vuoden 2005 alusta alkaen sisäasiainministeriö on hallinnoinut siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistuneiden virkaehto- ja määräraha-asioita. Talousarviossa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom ) myönnettiin nettomäärärahaa Tuloja arvioitiin kertyvän euroa. Talousarviovuoden lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa kahdesti. 1. lisätalousarviossa euroa, joka aiheutui valtion virka- ja työehtosopimuksesta sekä yleisurheilun MM-2005 kilpailujen turvakustannuksista. Vuoden 2. lisätalousarviossa toimintamenoihin myönnettiin euroa, joka aiheutui polttoainekustannusten noususta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton kustannuksista. Nettomäärärahaa myönnettiin yhteensä euroa.

35 32 Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio rajavartiolaitoksen osalta on sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Tästä tilausvaltuudesta aiheutui indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista johtuen menoja ilma- ja vartioalusten hankintamomentille ( ) vuodelle 2005 yhteensä , jotka otettiin talousarvioon vuoden toisessa lisätalousarviossa. Laivat peruskorjataan siten, että ne kykenevät öljyntorjuntaan myös jääolosuhteissa. Laivojen varustamiseen öljyntorjuntaominaisuuksilla on momentille (ympäristöministeriö) varattu tarvittavat määrärahat, josta laskutettiin vuoden aikana 6,3 M Suomen ympäristökeskukselta. Vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin valtuus Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen, jonka vuoksi vuoden 2005 talousarviossa myönnettiin määrärahaa rakentaminen momentille ( ) yhteensä Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviovuoden kirjanpitoon menoja Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta euroa eikä hankkeesta aiheudu enää määrärahatarpeita tuleville varainhoitovuosille. Vuoden 2005 talousarviossa rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus Rovaniemen asuinrakennusten peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio on euroa ja valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve rakentamisen momentille ( ) vuodelle 2005 oli euroa ja euroa vuodelle Valtuutta käytettiin vuoden 2005 aikana yhteensä ,48 euron edestä ja valtuudesta aiheutui talousarviovuoden kirjanpitoon menoja Valtiokonttori myönsi päätöksellään 00242/723/05, Kaiku-rahaa vuoden 2004 talousarvion momentilta (VEL -perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki, siirtomääräraha 2 v) yhteensä euroa Lapin rajavartioston johdon työnohjaukseen ja Ivalon johtopaikan kehittämiseen. Määrärahaa käytettiin yhteensä 816 euroa. Lapin rajavartiosto huolehtii jatkopäätöksen tekemiseksi tarvittavan ilmoituksen tekemisestä Valtiokonttoriin. Sisäasiainministeriö myönsi päätöksellään SM /Va-422, momentin EU-korvattavat matkat, käyttö- ja kirjausoikeutta yhteensä euroa. Suullinen lupa kirjata momentille matkakuluja enemmän kuin myöntöpäätöksessä oli luvattu, saatiin ministeriön laskentapäälliköltä joulukuussa Momentille kirjattiin yhteensä matkamenoja yhteensä ,49 euroa (32 kpl lentoja). Rajavartiolaitoksen virkamiesten matkakulut koskivat seuraavia kokouksia: RAJAT-, ohjausryhmä-, väärät asiakirjat (Fado)-, ja SCIFA - työryhmän kokouksia. Työministeriön momentille ja kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yht ( /2004, /2003). Rajavartiolaitokselle myönnetyt määrärahat mahdollistivat suunnitellun toiminnan vaikka rakennusten peruskorjaushankkeita siirtämään tuleville vuosille. Kassamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) kassamenot olivat noin 202,9 M (197,9 M /2004, 185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 148,1 M (139,6 M /2004, 134,7 M /2003). Palkkamenojen kasvu (6,1 %) johtui pääosin virkaehtosopimusten kustannusvaikutuksesta ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Muut toimintamenot olivat 54,8 M (58,4 M /2004, 50,7 M /2003). Lasku (6,2 %) johtui pääosin teknisten toimialojen (ilma-alus, vaatetus, VATI, atk ja kiinteistöhallinto) kassamenojen laskusta. Vartiolentolaivueen ilma-alus toiminnon menot ovat vuonna 2005 olleet alhaisemmat mm. sen vuoksi, että vuonna 2004 tehtiin OH-HVI helikopterin G-huolto (0,8 M ), joka suoritetaan 12 vuoden välein.

36 ATK-toimialalla toteutettiin ja valmistuivat seuraavat merkittävät investoinnit: RVT:n poistosovellus sekä loki:n kehittäminen, Ulkonet -järjestelmän uusi taustarekisteri ja rajapinta muista järjestelmistä tehtäville kyselyille ja laitteiston toimintakyvyn parantaminen, asiointikortin käyttöönoton edellyttämät toimet ja uuden sähköpostijärjestelmän päivitys (yhteensä n. 1,5 M ). Valvontalaite- ja tietoliikennetoimialan osalta tilikauden aikana toteutettiin ja valmistui seuraavat merkittävät investoinnit: Meri-VHF-järjestelmän rakentaminen yhteishankkeena Merivoimien kanssa (0,75M ), merialueen kuitujärjestelmän aktiivilaitehankinnat (0,3 M ), merialueen teknisen valvontajärjestelmän (MOTVJ) kaukovalvonnan ja ohjausprotokollien kehittäminen (0,1 M ) ja TrackNet meritilannekuvajärjestelmän jatkokehittäminen (0,2M ). Kassamenojen pienentyminen johtui pääasiassa vähentyneistä investoinneista. Kiinteistötoimialan kassamenojen lasku (-19,3 %) johtuu rajavartiolaitoksen tilikautta koskevasta linjauksesta jäädyttää muut kuin välttämättömimmät rakennushankkeet. Ilma- ja vartioalusten hankintamomentin ( ) kassamenot olivat 5,9 M. Menot aiheutuivat TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjauksen maksuista, joista toinen valmistui heinäkuussa. Suomen ympäristökeskuksen momentilta rahoitettiin Tursas-luokan laivan peruskorjausta yhteensä 6,3 M. Rakentamismomentin ( ) kassamenot olivat 2,7 M ja tämä koostui pääasiassa Porkkalan merivartioaseman rakentamiskustannuksista (2,1 M ) sekä Rovaniemen asuinrakennusten perusparannuskustannuksista (0,6 M ). 33

37 KASSAMENOT (brutto) TOIMINTAMENOT, mom. Muutos% Muutos euroina , Palkat 6, Palkat ja palkkiot 5, Kiinteät palkat 6, Lentolisät 3, Ylitytyöorvaukset 28, Työikakorvaukset 0, Lisäytyöorvaukset -4, Tehtäväpäivystyskorvaukset 9, Vuosilomalisä 9, Sairausaikalisä 11, Lomarahat 5, Vuosilomakorvaukset -12, Muut korvaukset -28, Muuttoraha -5, Harjoituspäivärahat -10, Muilta momenteilta maks palk 286, Tasoitusvapaa -27, Sairaus- ja tapaturmavakuutusl -10, Opetuspalkkiot 2, Lääkärien palkkiot -47, Muut palkat ja palkkiot 156, yhteistoiminnan kulukorv -100, Henkilöstösivukulut 6, Työnantajan sosiaaliturvamaksu 5, Muilta mom maksetut sotut 25, Muiden palkkioiden sotu 311, Eläkemaksut 7, Muilta mom maksetut eläkemak 83, TAEL eläemaksut Muiden palkkioiden eläkemaksu 857, Sosiaaliturvamaksujen palautuk -10, Tapaturmavakuutusmaksut 14, Muiltamoment maks tapaturmav 22, Muiden palkkioiden tapaturmava 417, Muut toimintamenot -6, Yleistoiminnot 22, Henkilöstötoiminnot -9, Tekniset- ja materiaalitoiminnot -9, Materiaalihallinto -3, Ilma-alus -25, Alus 40, Kuljetusväline 51, Muonitus -13, Vaatetus -21, Taisteluväline 16, Valvontalaite ja tietoliikenne -10, ATK -16, Toimistomateriaali Koiratoiminta -22, Muut mat.hall.menot Kiinteistöhallinto -19, Muut erittelemättömät tekn.toimintojen menot -16, Partiomatkojen päivärahat 35, Jakamaton -123, EU -47, Twinning 3518, ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom , RAKENTAMINEN, mom ,

38 35 Siirtyvät määrärahat Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2006 yhteensä 13,2 M (12,6 M /2004, 14,1 M /2004, 13,8 M /2003), joka on noin 5,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvän määrärahan määrän nousu johtuu osaltaan myös siitä, että loppuvuoden hankinnoista pitäydyttiin, jotta sisäasiainhallinnon palvelukeskus- ja tilivirastojen yhdistämishankkeen aloitusvaihe sujuisi helpommin. Siirtyvistä määrärahoista on hallintoyksiköissä sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä 7,4 M. Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi suunnitellusti 2,7 M. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi määrärahoja 2,7 M, josta suurin osa ATK-toimialalta (1,7 M ) ja valvontalaite- ja tietoliikenne -toimialalta (0,9 M ). Määrärahojen siirtymisen syinä on budjetointitekniikka sekä hankkeiden myöhästyminen. Toimialan sidottuja hankkeita ovat mm. Tracknet-, Ulkonet-, asiointikortti-, VYYHTI- ja sähköpostin- hankkeet. Investointiluontoisten tietoteknisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla, jossa määrärahojen käyttövaltuus pitää olla kokonaisuudessaan hankkeisiin sitouduttaessa, lisää toimintamenomäärärahojen siirtyvää erää hankkeen toteutuksen ulottuessa seuraaville vuosille. Näin siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi vuodelle 2006 yht. 4,4 M, joista eri tilauksiin sidottuja määrärahoja on yhteensä 2,2 M. Vartiolentolaivueen osalta vuodelle 2006 siirtyneiden hankintojen yhteismäärä oli 1 M. Siirtyvän erän suuruus on 6,7 % (6,6 %/2004) toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne. Ilma- ja vartioalusten hankinta momenteilta (mom ja ) siirtyi 2,9 M, joka on Tursas-luokan vartiolaivojen peruskorjausmäärärahaa. Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta (mom ) siirtyi vuodelle 2006 yht Peruskorjaushankkeen viimeiset laskutuserät toteutuvat vuoden 2006 puolella. Rovaniemen asuinrakennusten perusparannuksen (mom ) siirtyi vuodelle 2006 yht Raja- merivartiokoulun peruskorjauksen (mom ) määrärahaa siirtyy vuodelle 2006 yht , jolla uusitaan rakennuksen B-osan katto kesällä Katto uusittiin hankkeessa v ja se voidaan maalata vasta kun sinkkipelti on riittävästi hapettunut.

39 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT 36 Sisäasiainministeriön asetus 1118/2004 rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on erikseen säädetty. Kustannusvastaavuuslaskelma / palvelussuhdeasunnot TUOTOT Varsinaiset tuotot vuokrat palvelussuhdeasunnoista Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korv.) TUOTOT YHTEENSÄ: KUSTANNUKSET palkkaukset: 0,07 % RVL:n vs. palkkamenoista muut menot: 22 % kiint.hallinnon kulutusmenoista pääomakustannukset (poistot ja korot) KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: ALIJÄÄMÄ: Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on 2 M alijäämäinen ja tuotot kattavat noin 51,8 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperusteet ovat olleet yhtäläiset edelliseen vuoteen verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,4 % (3 %/2004, 4,2 %/2003, 4,9%/2002, 5,3%/2001). Ero palkkakustannuksissa vuoden 2005 ja 2004 välillä johtuu siitä, että palvelussuhdeasuntoihin kohdistettuja työtunteja oli vuoden 2005 aikana 394 tuntia vähemmän kuin vuonna Palkkakustannukset otetaan kustannusvastaavuuslaskelmaan palvelussuhdeasuntoihin kohdistettujen tuntien suhteessa rajavartiolaitoksen kokonaistuntimäärästä. Muiden menojen osalta kiinteistöhallinnon kulutusmenoista otetaan laskelmaan suhteellinen osuus, joka saadaan laskemalla asuinrakennusten suhteellinen osuus koko rajavartiolaitoksen painotetusta kiinteistökannasta (22 %). Ero muissa menoissa vuoden 2005 ja 2004 välillä johtuu siitä, että kiinteistöhallinnon kulutusmenot olivat 16,9 M pienemmät kuin vuonna Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta.

40 37 Kustannusvastaavuuslaskelma / ilma-alusten sairaankuljetus Kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetukset) TUOTOT [ ] KUSTANNUKSET [Euro] Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja ( /2004, /2003), jolloin nousua edelliseen vuoteen on noin 49,7 %. Ero tuloissa vuoteen 2004 johtuu siitä, että sairaankuljetuksen lentotunteja oli 36 tuntia enemmän (+36 %) kuin vuonna 2004 ja ilmaalusten kassamenot laskivat 25,6 %. Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta. Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että kustannusvastaavuuslaskelma on 42 t alijäämäinen. Tuotot kattavat 94,9 % kokonaiskustannuksista. Ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperiaatteet ovat olleet samanlaiset edellisiin vuosiin verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,4 % (3 %/2004, 4,2 %/2003, 4,9%/2002 ). HAVAITUT VÄÄRINKÄYTÖKSET JA RIKOKSET Vuoden aikana käsiteltiin sotilaskurinpitoasioina yhteensä neljä tapausta, joista määrättiin kurinpito-ojennusta. Sotilashenkilölle annettiin varoitus tuottamuksellisesta palvelurikoksesta sekä palvelurikoksesta hänen myöhästyttyään palveluksesta sekä esiinnyttyään alkoholin vaikutuksen alaisena. Sotilashenkilölle annettiin varoitus palvelurikoksesta hänen jäätyä saapumatta työpaikalle vahvistetun työvuorosuunnitelman mukaan.

41 38 KÄYTETYT TILIKIRJAT JA KIRJANPITOAINEISTON ARKISTOINTI VUONNA 2005 Rajavartiolaitoksen käytössä olevat tilikirjat vuonna 2005 olivat: - Liikekirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Talousarviokirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. Tositteiden ja kirjanpitoaineiston arkistointi vuonna 2005: - Tuloslaskelma ja tase ja tase-erittelyt on arkistoitu sekä sähköisenä että paperimuodossa. - Osto- ja matkalaskut on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Tiliotteet on arkistoitu sähköisenä rondoon koko vuodelta, mutta ne on asiatarkastettu ja hyväksytty rondossa vasta alkaen. Alkuvuoden tiliotteet, jotka on asiatarkastettu ja hyväksytty paperilla on arkistoitu myös paperilla ja niitä säilytetään P-KR:n taloushallinnon palvelukeskuksessa. Tiliotteiden siirtolistat kirjanpitoon on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Muistio- ja poistotositteet on arkistoitu hallintoyksiköissä paperimuodossa ajalta ja sähköisenä rondoon ajalta Kassatositteet on arkistoitu paperimuodossa hallintoyksiköissä. - Myyntireskontrantositteet ja lähetetyt laskut on arkistoitu paperimuodossa hallintoyksiköissä. - Automaattimaksatuksen listat on arkistoitu sähköisenä rondoon. Maksatuksen allekirjoitettu lokitieto on skannattu rondoon maksatuksen liitteeksi. - Keskuskirjanpidon siirrot, tili-ilmoitukset ja täsmäytyslaskelmat on arkistoitu sähköisenä rondoon, allekirjoitetut versiot on säilytetty myös paperilla rajavartiolaitoksen esikunnassa. - Osakirjanpidoista toimittajan velkasaldot (ostovelat) ja myyntireskontraluettelot on arkistoitu sähköisenä rondoon kuukausittain. Palkkatietojen kirjanpitoaineisto sekä Helmitilierittelyt on arkistoitu sähköisenä rondoon. SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta rajavartiolaitoksessa on huomioitu toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja taloussäännössä. Sisäistä valvontaa täydennetään tarkastustoiminnalla. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkistaa vuosittain 1-2 hallintoyksikköä sekä hyväksyy tulosneuvotteluissa rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa toiminnan sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot suorittivat oman toimialansa osaltaan tarkastukset rajavartiolaitoksen esikunnan tulossuunnitelmaan kirjatun tarkastussuunnitelman mukaisesti hallintoyksiköissä. Tarkastuksista tehdyt kertomukset käsiteltiin osastopäällikkökokouksissa. Käsittelyn jälkeen kertomukset toimitettiin tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastuksen kohteena olleelle hallintoyksikölle. Kertomukset annettiin tiedoksi myös muille hallintoyksiköille niiden toiminnan ohjeistamiseksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten.

42 39 Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2005: Tarkastava osasto RVLpääll RVLpääll Henkos HenkOs Henkos Henkos Aihe Yleistarkastus (henkilöstövoimavarat, koulun ja koulutuksen kehittäminen, koulutustilat, varusmieskoulutus) RjK:n lakkauttamiseen liittyvien suunnitelmien läpikäynti vartioston johdon ja henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstöasiat, palvelussuhdeasiat ja arkistonhoito: Palvelussuhdeasioiden tarkastus Henkilöstöalan tarkastus Henkilöstöalan tarkastus Varusmiesten palvelusturvallisuus sekä yleisten palvelusjärjestelyjen yhdenmukaisuus: Varusmieskoulutuksen tarkastus Varusmieskoulutuksen tarkastus Työterveyshuolto, työsuojelu ja kenttäkelpoisuusasiat: Henkilöstö- ja terveydenhuoltoalan tarkastus Suojavarustetilanne (työsuojelu, poikkeusolojen tehtävien vaatima henkilö- ja joukkokohtainen varustus): Suojavarustetilanteen tarkastus Suojavarustetilanteen tarkastus Tarkastuksen kohde RMVK KR KR K-SR P-KR LR KR LSMV LR LSMV Rmos Valmiusjoukkuetoiminta K-SR, P-KR, KR, LR, LSMV ja SLMV Rmos Rajaturvallisuus K-SR, P-KR ja KR Rmos/Me Meripelastus ja meriturvallisuus LSMV, SLMV Teknos Materiaalialan toimialojen- ja materiaalikirjanpidon tarkastus. LSMV Hankintojen toteuma ja hankintamenettelyn lainmukai- suus sekä vakuuksien pätevyys. RMVK Teknos Alustekninen ylläpitotoiminta RMVK Teknos ATK-toiminnan ohjelmistohankinnat, lisenssit ja ylläpito, laitetilat ja tietoturvallisuus. SLMV LSMV Teknos ATK-toiminnan tietoturvallisuus P-KR Teknos Kiinteistöjenpito, rakennuttaminen ja kiinteistötietojärjestelmien LR käyttö KR Teknos Teknos Teknos Maarajojen elektronisten valvontajärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen tarkastus Merialueen elektronisten valvontajärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen tarkastus Suojavarustetilanne (työsuojelu, poikkeusolojen tehtävien vaatima henkilö- ja joukkokohtainen varustus, erityisvarustus) P-KR LSMV LR LSMV Oikos Rikostorjunnan järjestelyt LSMV Styks Styks Styks Taloushallinto ja maksuliikenne. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja tuloksellisuuden seuranta Taloushallinto ja maksuliikenne. Taloushallinnon palvelukeskustoiminta ja sen kehittäminen sekä SM:n palvelukeskushankkeen myötä tulevat muutokset. Taloushallinto ja maksuliikenne. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja tuloksellisuuden seuranta RMVK P-KR LSMV

43 40 Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden ja laadun arvioinnissa ei ole määrätietoisesti käytetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laatua koskevia standardeja tai malleja. Vallitsevilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyillä on kuitenkin kyetty olennaisilta osiltaan varmistamaan talousarvion noudattaminen, rajavartiolaitoksen talouden toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen sekä rajavartiolaitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa toimenpiteitä edellyttävät seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet: 1. Systemaattisen viitekehyksen käyttöönotto sisäisen valvonnan tilan arviointiin. 2. Riskien hallinnan kehittäminen osaksi tulosohjausta siten, että tavoitteita uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan kattavasti ja systemaattisesti.

44 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2005 lopussa ( ) rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3153 virkamiestä, joista 12 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 30 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2004 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 24 henkilöllä (-0,8 %) 3111 henkilöön. Raja- ja merivartijoiden määrä kasvoi 6 henkilöllä ja upseereiden määrä kasvoi 13 henkilöllä. Opistoupseereiden määrä väheni 26 ja siviileiden määrä 14 henkilöllä vuoteen 2004 verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit 30 Määräaikainen virkasuhde 12 Työllisyysvaroin palkatut Rajavartiolaitoksen henkilöstön kokonaismäärä on laskenut. Rajavartiolaitos on lisännyt henkilöstömäärää itärajalla, erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla eduskunnan tahdon ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti vuonna Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset konkretisoituvat tulevina vuosina. Opistoupseerien määrä tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit näkyvät henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen. 1.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevasta henkilöstöstä 88,2 % on miehiä ja 11,8 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on ¾ (noin 75 %). Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut.

45 42 Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan Miehet Naiset Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistui ensimmäinen naisupseeri ja naisopistoupseeri. Vuoden 2005 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kaksi (2) naisupseeria ja kaksi (2) naisopistoupseeria. Ensimmäinen naisrajavartija nimitettiin virkaan vuonna Vuonna 2005 rajavartiolaitoksessa palveli 40 naista raja- ja merivartijan virassa. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,9 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2005 rajavartiolaitoksen henkilöstö tuotti 3132 henkilötyövuotta. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 7 henkilötyövuotta (+0,2 %). Henkilötyövuodet ovat kasvaneet laitoksen henkilöstömäärän kasvaessa, mutta valtion talousarvioon vuodelle 2005 kirjatusta tulostavoitteesta 3156 henkilötyövuotta jäätiin kuitenkin vielä selvästi jälkeen. Henkilötyövuosien määrä ,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6-0,1 1,2 0, Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna ,6 %. Lähtövaihtuvuus lisääntyi vuoteen 2004 verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Eläkkeelle jääneiden määrä lisääntyi 0,5 prosenttiyksikköä. Sotilasviroista ennen eläkkeelle siirtymistä erosi 2 upseeria, 2 opistoupseeri ja 43 rajavartijaa. Rajavartijoiden ennenaikaisten eroamisten määrä on vuoden 2004 tasolla. Merkittävin osan näistä tapahtui edelleen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Suomenlahden merivartiostosta, näiden vartioston osuus ennenaikaisesti eronneista eroista kasvoi 63 %:sta 77 %:iin.

46 43 Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % ,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) 1.5 Työajan käyttö Rajavartiolaitoksen tulovaihtuvuus oli vuonna 2004 kaikkiaan henkilöä, mikä oli 64 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelukseen otettiin 144 henkilöä rajavartiolaitoksen virkoihin, 26 henkilöä virkasuhteeseen määräajaksi sekä lisäksi 30 henkilöä työllisyysvaroin virkasuhteeseen määräajaksi. Suurin osa, 144 henkilöä (172/ 2004), virkoihin otetuista oli rajavartijoita. Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (=työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2005 oli 74,8 %, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Tehty vuosityöaika rajavartiolaitoksessa on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on osittain selitettävissä suurella, laitoksen toiminnallisia tarpeita ja tehtäviä vastaavalla henkilöstökoulutuksen määrällä (RVL 7,3 %, valtio 2,0 %/2004). Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus laski edellisestä vuodesta 0,3 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 228 henkilötyövuotta. Rahalla korvattuja ylitöitä tehtiin hieman edellisiä vuosia enemmän. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylitöiden määrä on 1,5 %, mikä vastaa 47 henkilötyövuotta. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,6 %, mikä on samalla tasolla kuin vuonna Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen osuus 0,3 % nousi hieman (0,1 %) vuoteen 2004 verrattuna.

47 % 80 % Työajankäytön kehittyminen 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 17,8 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 7,3 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 74,8 20 % 0 % Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika 2. Henkilöstön laatu 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Vuoden 2005 lopussa keski-ikä oli 36,95 vuotta (valtio 44,5/2004). Suurimmaksi ikäluokaksi (19,0 %) on vakiintunut vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta, kun sitä aiemmin suurin ikäluokka oli vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 42,7 % (valtio 25,7 %/2004) ja yli 45-vuotiaiden osuus 26,3 % (valtio 52 %/2004). Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 36,8 vuotta, opistoupseerit 40,6 vuotta, erikoisupseerit 44,2 vuotta, raja- ja merivartijat 33,6 vuotta ja siviilit 47,5 vuotta Henkilöstön ikärakenne Naisten keski-ikä (45,0 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,9 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 57,7 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 22 %. Naisten nuorempien ikäluokkien osuus on pieni, joten ikärakenne on voimakkaasti epätasapainossa. Vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäisempää, siksi ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoinen. Nuoret ikäluokat ovat pääsääntöisesti sotilasvirassa palvelevia.

48 45 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Naiset Koulutusrakenne Vuoden 2005 koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko on 1,5-8, jossa indeksin arvo on 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. KOULUTUSASTE Henkilöstöryhmän koulutusaste (%) Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Valtio (%) Muu työllinen työvoima (%) Perusaste 0 5, ,2 2, Keskiaste 0 5, ,4 45,9 62, Alin korkea-aste 0 78,9 5,9 4,7 21,4 25, Alempi korkeakouluaste 0 10,5 1,4 0,9 8,2 2,1 8 8 Ylempi korkeakouluaste ,2 0 4,3 6, Tutkijakoulutusaste Yhteensä Koulutustasoindeksi 7,0 4,8 3,3 3,3 3,8 3,6 5,2 3,6 Rajavartiolaitoksen koulutustasoindeksi oli 3,6 (v ,1). Koulutustasoindeksi on valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoindeksiä (5,2) alempi. Tämä johtuu sekä siviilien että raja- ja merivartijoiden keskimäärin matalampaa koulutusta vaativista tehtävätasoista sekä tutkijakoulutuksen saaneiden puuttumisesta kokonaan. Rajavartiolaitoksen koulutustaso on suunnilleen samalla tasolla kuin yhteiskunnassamme yleensä (RVL 3,6 ja Suomi 3,6; valtion ja koko työvoiman tiedot ovat vuodelta 2004). Raja- ja merivartijoiden koulutustaso vastaa heidän tehtävätasoaan, joskin on huomattava myös korkeakoulutasoisen pohjakoulutuksen saaneiden osuus. Siviilihenkilöstön ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden osuus on hieman kasvanut. Siviilihenkilöstön koulutusrakenteessa näkyy tehtävien kohdentuminen eri tehtävätasoille (vrt esim. upseerit).

49 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus 46 Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 71,8 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on noin 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä (4,18). Vuonna 2004 keskiarvo oli 4,16. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavartiomiestä eli 78,1 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 65,6 %, joten parannusta tapahtui 12,5 prosenttiyksikköä. Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus % ,0 34,4 27,7 26,8 19,4 19,5 13,5 12,6 15,1 32,4 24,3 21, ,6 5,2 6,0 0,3 0,1 0, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 64,2 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2004 vastaava luku oli 58,7 %, joten parannusta tapahtui 5,5 prosenttiyksikköä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli tyydyttävä 3,90 (v ,92), joten tavoite (hyvä 4,0) jäi edelleen saavuttamatta. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä eli 83,0 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2004 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 73,4. Positiivista kehitystä tapahtui näin ollen 9,6 prosenttiyksikön verran. Fyysisen kunnon testin suorittaneista 77,9 % suoritti juoksutestin ja 22,1 % polkupyöräergometritestin. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % 10 27,1 26,6 21,3 21,6 21,3 21,9 16,1 15,4 10,0 10,8 3,9 4,0 17,8 23,1 23,2 17,0 13,7 5, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa

50 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2005 yhteensä vuorokautta (keskimäärin 8,8 vrk/htv), mikä vastaa 108 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 2,7 %. Nousu johtui lyhyiden (1-10vrk) sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+n %). Myös sairaustapausten määrä ( tapausta) nousi (+13,4 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 76,9 %:lle (2410 henkilöä) henkilöstöstä. Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 3,9 vuorokautta (4,3 vrk/2004) Sairauspäivien jakaantuminen yli Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2005 yhteensä 2370 vuorokautta (keskimäärin 0,7 vrk/htv), mikä vastaa 8,9 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 21,1 %, johtuen pääosin päivän poissaolojen määrän noususta. Tapaturmia sattui 168 henkilölle (5,3 % henkilöstöstä). Tapaturman aiheuttaman poissaolon keskimääräinen kesto tapausta kohti oli 9,5 vuorokautta. Vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu selvästi suuremmat poissaolot kuin työtapaturmista. Vapaa-ajan tapaturmat kirjataan sairauspoissaoloihin.

51 Tapaturmapäivien jakaantuminen yli Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2005 aikana rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 91,9 % (hallintoyksiköittäin 83,6-94,3 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 88,8 % (hallintoyksiköittäin 85,9-92,4 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. Työkykyindeksi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono

52 Työilmapiiri Työilmapiirikyselyä ei tehty vuonna Seuraava kysely tehdään vuonna Työilmapiiri Ammatinarvostus (13) Työn turvallisuus ja sen jatkuvuus (10) Työ sinänsä ja sen vastuullisuus (3) Oman elämän ja työn tasapaino (11) 3,92 3,88 3,85 3,85 Työpaikan sosiaaliset suhteet (8) Sitoutuneisuus (12) Työilmapiiri-indeksi Työn kannusteet ja asema työyhteisössä (9) Työ kasvun mahdollistajana (4) Johtaminen ja esimiestoiminta (5) Työolot (7) Hallinto ja tiedonkulku (6) Saavutukset ja tunnustus saavutuksista (2) Työpaikan ilmapiiri hallintoyksikössä (14) 3,64 3,54 3,48 3,33 3,26 3,26 3,23 3,21 3,17 3, ,70 2,90 3,10 3,30 3,50 3,70 3,90 4,10 3. Henkilöstökustannuksia kuvaavia tunnuslukuja Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat Työvoimakustannukset nousivat edellisestä vuodesta 6,8 %. Henkilötyövuotta kohti laskettuna työvoimakustannukset olivat Vuonna 2004 työvoimakustannukset olivat henkilötyövuotta kohti , joten ne nousivat 6,5 % henkilötyövuotta kohti. Työvoimakustannusten kasvu johtui sekä palkkasumman (6,6 %) että sosiaaliturvamenojen noususta (7,2 %), joihin vaikutti eniten rajavartiolaitoksen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 25,2 %. Edelliseen vuoteen verrattuna välillisten palkkojen osuus nousi 6,05 prosenttiyksikköä. Välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset, joita ovat virka- ja suojapuvut, koulutukseen liittyvät kustannukset (esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali), työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu sekä virkistys- ja sosiaalitoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 59,2 %, mikä on 6,5 prosenttiyksikköä enemmän

53 50 kuin edellisenä vuonna. Nousu johtuu edellä mainittujen välillisten palkkojen ja työvoimakustannusta osuuden kasvusta. Koulutuskustannukset vuonna 2005 olivat , mikä on 2,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat 704 (v ). Koulutuskustannusten kohoaminen johtui pääosin koulutusvuorokausien kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannuksiin on sisällytetty vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Työvoimakustannusten kehitys Palkkasumma Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset

54 51 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEINÄ ANNETTAVAT TIEDOT Helsinki

55 TILIVIRASTON TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 52 Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2004 Talousarvio 2005 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2005 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veroluonteiset tulot , , ,16 0, % Arvonlisävero , , ,16 0, % 12. Sekalaiset tulot 139, , ,49 0, % Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukse 0, , ,90 0, % Muut sekalaiset tulot 139, , ,59 0, % Nettotulot osakemyynnistä 0, , ,00 0, % 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 533, , ,00 0, % Osinkotulot 3 533, , ,00 0, % Tuloarviotilit yhteensä , , ,65 0, % Tiina Lundgren Terttu Kamunen talouspäällikkö pääkirjanpitäjä

56 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2004 Talousarvio 2005 (TA + LTA:t) Talousarvion 2005 määrärahojen käyttö vuonna 2005 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2005 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä Käyttö vuonna 2005 vuonna 2005 (pl. peruutukset) 53 Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , ,79 0, , , Arvonlisäveromenot 1 573,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Arvonlisäveromenot UM 32,12 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Arvonlisäveromenot lähialueyt/um 1 540,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Siviilihenkilöstön osall. kriisinhallintaan , , ,79 0, , , Siviilihenkilöstön osall. kriisinhallinta , , ,79 0, , , Sisäasiainministeriön hallinnonala , , , , , , , , , Arvonlisäveromenot SM , , ,98 0, ,98 0, Toimintamenot (siirtomr 2 v) , , , , , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta , ,00 0, , , , , , , Vartiolaivojen rahoitus ,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,28 0,00 0, HKO vauriokorjaus 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,62 0,00 0, Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) , ,00 0, , , , , , , Rakentaminen (siirtomr 3 v) , , , , , , , , , RMVK:n perusparannus ,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Porkkalan mv-asema , , , , , , , , , Rovaniemen asuinrakennukset 0, , , , ,00-0, , , , Valtiovarainministeriön hallinnonala 8 935, , ,01 0, , , , ,49 0, Arvonlisäveromenot VM 0,00 179,52 179,52 0,00 179, VEL-perusteinen ja 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 816,00 0,00 varh.kuntoutustoiminta EU:n osallistuminen 8 935, , ,49 0, ,49-0, , ,49 0,00 matkakustannusten korvauksiin (siirtomr 2 v) EU:n osall.matkakust. korv , , ,49 0, ,49-0, , ,49 0, Työministeriön hallinnonala , , ,35 0, ,35 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet , , ,35 0, ,35 0,00 (kiint. mr) Palkkaukset (2004: ) , , ,35 0, ,35 0, Muut menot (2004: ) 512,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,26

57 TILIVIRASTON VALTUUDET 54 Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden n valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2006 TA:ssa Talousarviomenot Määrärahatarve 2006 Määrärahatarve 2007 Määrärahatarve 2008 tarve Määräraha- myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna 2003 käytettävissä olleet valtuudet, vartiolaivan peruskorjaus (TURSAS) Rakentaminen Aikaisempien vuosien valtuudet, josta - talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna 2005 käytettävissä olleet valtuudet - talonrakennushankevaltuudet 5) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna 2005 käytettävissä olleet valtuudet, josta talonrakennushankevaltuudet 5) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet menot ja määrärahatarve kohdassa sarake Talousarviomenot 2005 sisältävät valtuuksien käytöstä aiheutuneet vuoden 2005 ja aikaisempien vuosien talousarviomenot.

58 55 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,96 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,60 Muut toiminnan tuotot , , , ,12 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,39 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,24 Henkilöstökulut , ,88 Vuokrat , ,15 Palvelujen ostot , ,47 Muut kulut , ,87 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,40 Poistot , ,90 Sisäiset kulut , , , ,31 JÄÄMÄ I , ,19 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 4449, ,30 Rahoituskulut -3461,45 987, , ,96 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,37 Satunnaiset kulut , , , ,92 JÄÄMÄ II , ,31 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0, ,38 (sektorijako) 0,00 0,00 0, ,38 Kulut Kulut ulkomaille 0, ,25 (sektorijako) 0,00 0,00 0, ,25 JÄÄMÄ III , ,18 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,08 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,40 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,58

59 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSE AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,84 Muut pitkävaikutteiset menot , ,30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,09 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,34 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,06 Rakennukset , ,42 Rakennelmat , ,59 Koneet ja laitteet , ,84 Kalusteet , ,35 Muut aineelliset hyödykkeet , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,30 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,16 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,78 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 7 246, , , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,58 Siirtosaamiset , ,18 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,74 Ennakkomaksut 572, , , ,96 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 4 862, , , ,85 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,59 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,14

60 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,23 Pääoman siirrot , ,36 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,95 LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,88 Saadut ennakot , ,30 Ostovelat , ,48 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,30 Edelleen tilitettävät erät , ,37 Siirtovelat , ,26 Muut lyhytaikaiset velat 9 531, , , ,19 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,19 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,14

61 LIITE 1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET JA VERTAILTAVUUS 58 Talousarvio ja budjetointi Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS -luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio rajavartiolaitoksen osalta on 12 M sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Tästä tilausvaltuudesta aiheutui menoja vuodelle 2005 yhteensä , joka saatiin vuoden 2. lisätalousarviossa. Laivojen peruskorjaus toteutetaan siten, että ne kykenevät öljyntorjuntaan myös jääolosuhteissa ja siksi laivojen varustamiseen öljyntorjuntaominaisuuksilla oli momentille (ympäristöministeriö) varattu 12,6 M määräraha josta tilivuoden aikana laskutettiin 6,3 M Suomen ympäristökeskukselta. Ulkomaan määräiset velat Rajavartiolaitoksen ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin klo noteeraamaa valuuttakurssia. Valuutta valuuttaa/euro USD Dollari USD 1,1797 Iso-Britannia Punta GBP 7,9850 Ruotsi kruunu SEK 9,3885 Tase Vartiolaiva Tursaksen laaja peruskorjaus valmistui heinäkuussa Peruskorjauksen yhteydessä suuri osa vanhasta laivasta romutettiin ja laivan käyttöominaisuuksia laajennettiin. Peruskorjauksen hankintakulut olivat ,87 euroa ja vartiolaivan tasearvo ennen aktivointia oli ,20 euroa. Aktivoinnin yhteydessä laivasta romutettiin 2/3 ja jäljelle jääneeseen tasearvoon ,40 euroa lisättiin peruskorjauksen määrä ja samalla poistoaika muutettiin kahteenkymmeneen vuoteen (RVLE päätös 163/514/2006, ). Peruskorjatun vartiolaiva Tursaksen tasearvo on aktivoinnin jälkeen ,27 euroa. Rajavartiolaitoksen esikunnan johtokeskuksen sijoittamista suojatiloihin selvittänyt työryhmä totesi, että kyseiset tilat eivät sisältyneet rajavartiolaitoksen aloittavaan taseeseen Rakennushallitus luovutti tilat käyttäjille niiden valmistuessa 1990-luvun alussa, jolloin laaditussa käyttösopimuksessa todettiin, että rajavartiolaitoksen esikunnalla on täysi hallinta- ja käyttöoikeus kyseessä oleviin tiloihin. Tilat eivät ole sisältyneet rajavartiolaitoksen toimitilarekisteriin, minkä vuoksi ne olivat jääneet arvostamatta aloittavassa taseessa. Tilat on viety tilivuoden aikana rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisten tuottojen kautta euron arvosta. Kaakkois-Suomen rajavartioston Imatran rajavartioalueen, Imatran kaupungin Halikkalan kylässä sijaitsevasta Vallinkoski- nimisestä tilasta palautettiin rajavartiolaitoksen esikunnan päätöksen 1710/523/2003, mukaisesti määräala metsähallituksen vapaaseen hallintaan lukien. Maa-alueelle oli myönnetty lainhuuto Imatran käräjäoikeudessa Suomen valtiolle / metsähallitukselle. Määräalan ei olisi kuulunut olla rajavartiolaitoksen aloittavassa taseessa, koska se on kuulunut koko ajan metsähallituksen hallintaan, joten hallinnan siirtoa ei voitu tehdä. Vallinkoski tilan määräala on poistettu rajavartiolaitoksen taseesta satunnaisten kulujen kautta. Maa-alan tasearvon oli ,92 euroa. Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuskirjanpidosta on tilivuoden aikana romutettu suunnitelmista poikkeavien poistojen kautta kaikki rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuskirjanpidossa olevat kuolleet koirat. Poistosuunnitelman mukaan koirien poistoaika on ollut kymmenen vuotta ja niistä on laskettu kuukausittain poistot. Koiria ei ole poistettu käyttöomaisuuskir-

62 59 janpidosta mikäli ne ovat kuolleet ennen poistoajan umpeutumista. Kuolleiden koirien kirjanpitoarvo, joka poistettiin taseesta oli ,16 euroa. Tilivuoden aikana on rajavartiolaitos vastaanottanut Valtiokonttorilta valtion perintöasuntoja viisi kappaletta ja ne on viety rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisen tuottojen kautta euron arvosta. Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina toisille tilivirastoille omaisuutta yhteensä 14,7 M arvosta ja vastaanotti omaisuutta euron arvosta. Hallinnan siirtoihin kuului mm. vartiolaiva Kurki, joka luovutettiin puolustusvoimille kesäkuussa Vuonna 2004 tapahtuneen virhekirjauksen vuoksi laivaa ei ehditty enää tilinpäätöksessä 2004 siirtää puolustusvoimille, vaan laiva varusteineen oli rajavartiolaitoksen taseessa vielä ja hallinnan siirto ( ,40 ) tilivirastojen välillä tehtiin maaliskuussa Valtiovarainministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle luovutettiin hallinnan siirtoina kiinteistöjä yhteensä 5,3 M arvosta. Suomen ympäristökeskuksen hallintaan siirrettiin kemikaalien pumppaukseen tarkoitettu hätätyhjennyspumppu ( ). Hallinnan siirtoina vastaanotettiin Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiristä huoltolautta ilmatyynyalusta varten ( ) sekä Suomen ympäristökeskuksen hankkimaa ja rajavartiolaitoksen hallinta- ja hoitovastuulle kuuluvaa valvontakalustoa vartiolaiva Tursakseen ( ).

63 60 LIITE 2 NETTOUTETUT TULOT JA MENOT Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2004 Talousarvio 2005 (TA + LTA:t) Talousarvion 2005 määrärahojen käyttö vuonna 2005 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2005 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Bruttomenot , , ,00 Rajavartiolatioksen Bruttotulot , , ,00 toimintamenot Nettomenot , , , , ,00 - Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2005 Käyttö vuonna 2005 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle , , , ,95

64 LIITE 3 ARVIOMÄÄRÄRAHAN YLITYKSET 61 Rajavartiolaitoksella ei ole ollut arviomäärärahoja, joita olisi ylitetty varainhoitovuoden aikana. LIITE 4 PERUUTETUT SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. 26. Sisäasianministeriön hallinnoala Kaksimoottorisen helikopterin korjaus I-LTA ,62 Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä , , Vartiolaivojen rahoitus , Valtiovaainministeriön hallinnonala Vel perusteinen ja varhaiskuntoutus , , , ,00 Pääluokat yhteensä , , ,28 LIITE 5 HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY %:ina Henkilöstökulut , , ,10 5,7 Palkat ja palkkiot , , ,10 5,7 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 0,00 Henkilösivukulut , , ,41 9,4 Eläkekulut , , ,74 10,2 Muut henkilösivukulut , , ,67 6,5 Yhteensä , , ,51 6,7 Johdon palkat ja palkkiot, josta 0,00 0,00 0,00 0,0 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 960,00 920,00 40,00 4,3 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 0,00 0,0 Lomapalkkavelka , , ,00 5,7

65 62 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita (v palkkiot , v palkkiot , v palkkiot ja v palkkiot ). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty, koska rajavartiolaitoksessa ei ole tehty valtion palkkaluokituksen tehtäväluokitustason 1 tarkoittamaa määrittelyä, ketä henkilöstöstä kuuluu johtoon. LIITE 6 SUUNNITEMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET JA NIIDEN MUUTOKSET Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % 1) Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet: 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasa 3 33, Liittymismaksut tasa 15 6, Itsevalmistetut atk-ohjelmat tasa 3 33, Muut pitkävaikutteiset menot tasa 3 33,3 0 Aineelliset hyödykkeet: 1200 Metsäalueet ei poistoja 1209 Muut maa- ja vesialueet ei poistoja 1210 Maa-alueet ei poistoja 1211 Tiepohjat ei poistoja 1214 Vesialueet ei poistoja 1219 Muut rakennusmaa- ja vesialueet ei poistoja 1220 Asuinrakennukset tasa 50 2, Toimistorakennukset tasa 40 2, Teollisuusrakennukset tasa 40 2, Varastorakennukset tasa 40 2, Muut rakennukset tasa 40 2, Rakennelmat Satamat ja laiturit tasa 50 2,0 30 Sillat, ampumapaikat, helikopterikentät ja tasa 50 2,0 20 telakat Valvontatornit tasa 30 3,3 30 Autokatokset ja polttoainevarastot tasa 50 2,0 10 Mastot tasa 30 3,3 10 Puhdistamot ja raakavesilaitokset tasa 20 5,0 0 Polttoainesäiliöt tasa 15 6, Autot ja muut maakuljetusvälineet Henkilö-, maastohenkilö- ja pakettiautot, tasa 7 14,3 0 moottoripyörät, mopot, perävaunut Kuorma- ja linja-autot, pyörtätraktorit tasa 10 10,0 0 Moottorikelkat tasa 5 20, Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Ulkovartiolaivat tasa 35 2,9 0 Raskaat ja kevyet rannikkovartiolaivat tasa 30 3,3 0 Nopeat veneet, partioveneet ja ilmatyynyalukset tasa 20 5,0 0 Apuveneet, kiitoreet ja alusten varalaitteet tasa 15 6,7 0 Perämoottorit tasa 7 14, Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Ilma-alukset tasa 25 4,0 20 Ilma-alusten varalaitteet tasa 25 4,0 0 Maakalusto ja raskaat työkoneet tasa 15 6,7 0 Lento- ja pelastuslaitteet tasa 10 10, Raskaat työkoneet 15 6,7 0

66 Kevyet työkoneet Ilma-alusten testilaitteet tasa 10 10,0 0 Huollon muu kalusto tasa 3 33,3 0 Kiinteistönpidon koneet ja laitteet tasa 5 20, Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tietokoneet tasa 5 20,0 0 Mikrotietokoneet, tulostimet ja muut tstokoneet tasa 3 33, Toimistokoneet ja -laitteet tasa 3 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Puhelinkeskukset,muut viestintälaitteet tavanomaiset televerkon päätelaitteet, tietosuojalaitteet, SANLA-järjestelmä, radiolaitteet, MF, HF, VHF, UHF, viestihuollon tasa 5 20,0 0 mittalaitteet Viestin siirtolaitteet ja -järjestelmät tasa 3 33, Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa 3 33, Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasa 5 20, Muut koneet ja laitteet Maa- ja merirajan vartiointi- ja valvontalaitteet, sähkövoimajärjestelmät, kiinteistöjen valvontajärjestelmät ja muu valvontakalusto tasa 5 20, Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasa 3 33, Muut kalusteet tasa 5 20, Taide-esineet ei poistoja 1289 Muut aineelliset hyödykkeet Rajakoirat tasa 10 10,0 0 Muut aineelliset hyödykkeet tasa 3 33,3 0 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset: 1301 Muut osakkeet ei poistoja 1303 Muut osuudet ei poistoja Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu rajavartiolaitoksessa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Rakennuksille, joillekin rakennelmille ja ilma-aluksille on määritelty jäännösarvo. Poistojen tekeminen aloitetaan viimeistään käyttöönoton jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.

67 64 LIITE 7 KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOJEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , ,84 Lisäykset , , , ,49 Vähennykset ,74 0,00 0, ,74 Hankintameno , , , ,59 Kertyneet poistot , ,67 0, ,75 Vähennysten kertyneet poistot ,74 0,00 0, ,74 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,22 0, ,86 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,89 0, ,87 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,72

68 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset Rakennelmat Yhteensä Hankintameno , , , , ,55 Lisäykset 0,00 0, , , ,87 Vähennykset 0, , , , ,88 Hankintameno , , , , ,54 Kertyneet poistot ,00 0, , , ,14 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, , , ,14 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , ,92 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, , , ,48 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , ,40 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 65 Kirjanpitoarvo , , , , ,14 LIITE 7, AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja Koneet- ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , ,38 Lisäykset , , , , ,86 Vähennykset ,83 0, , , ,36 Hankintameno , , , , ,88 Kertyneet poistot , , ,39 0, ,49 Vähennysten kertyneet poistot ,78 0, ,72 0, ,50 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,66 0, ,91 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot ,39 0, ,16 0, ,55 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,49 0, ,45 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,43

69 LIITE 7, KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 66 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopa perit Yhteensä Hankintameno , ,16 Lisäykset , ,00 Vähennykset , ,78 Hankintameno , ,38 Kertyneet poistot ,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,38

70 67 LIITE 8 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 0,00 475,30-475,30 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 4 449, ,00 916,00 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 Rahoitustuotot yhteensä 4 449, ,30 440,70 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 1 278, , ,37 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 179,90-179,90 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 2 183,38 0, ,38 Rahoituskulut yhteensä 3 461, ,34 595,11 Netto 987, ,96-154,41 LIITE 9 TALOUSARVIOTALOUDESTA ANNETUT LAINAT Rajavartiolaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. LIITE 10 ARVOPAPERIT JA OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET Rajavartiolaitoksen osakkeet ja osuudet muodostuvat huoneisto- ja kiinteistö-osakkeista ( ) ja muista osakkeista ja osuuksista ( ). Osingot on kirjattu korkotulot ja voiton tuloutukset osastoon osinkotulojen momentille Arvopapereista myyntiin tilivuoden aikana Joensuun Puhelin Oy:n osakkeet. Myydyt osakkeet olivat kirjanpitoarvoltaan ,78 euroa ja myyntitulo ( ) on tuloutettu momentille nettotulot osakemyynnistä. Seuraavassa taulukossa on eritelty rajavartiolaitoksen arvopaperit.

71 68 Kappale määrä Kirjanpitoarvo Om.os % Markkinaarvo Myyntioik. alaraja Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet , ,38 0,00 0, ,00 0, ,16 As Oy Agricolankuja 3, Helsinki , ,54 As Oy Agrigolankatu 7, Helsinki , ,00 As Oy Aningaistenlinna, Turku , ,43 As Oy Asiakkaankatu 7, Helsinki , ,26 As Oy Cortile, Helsinki , ,53 As Oy Fleminginkatu 21 a, Helsinki , ,53 As Oy Fleminginkatu 21 b, Helsinki , ,14 As Oy Hauho, Helsinki , ,62 As Oy Helsinginkatu 13, Helsinki , ,00 As Oy Hesperiankatu 32. Helsinki , ,29 As Oy Honkamäenpuisto, Turku , ,19 As Oy Humalistonkatu 7, Turku , ,37 As Oy Hämeentie 37, Helsinki , ,87 As Oy Ida Aalbergintie 4, Helsinki , ,00 As Oy Ilmarinhovi, Turku , ,37 As Oy Kauppapuistikko 40, Vaasa , ,85 As Oy Keinutie 7, Helsinki , ,52 As Oy Kiholinna, Helsinki , ,26 As Oy Kiisa, Espoo , ,00 As Oy Kinaporinkatu 3, Helsinki , ,46 As Oy Kiskontie 11, Helsinki , ,28 As Oy Kointähti,Helsinki , ,40 As Oy Koulurinne, Halikko , ,82 As Oy Krankatie 4, Helsinki , ,00 As Oy Kulmala, Helsinki , ,24 As Oy Kuulahovi, Raisio , ,69 As Oy Kuusitie ,00 0,00 As Oy Laajasuontie 6, Helsinki , ,00 As Oy Leikarinketo, Rauma , ,26 As Oy Limingantie 41-43, Helsinki , ,00 As Oy Lokkalantie 1-3, Helsinki , ,06 As Oy Lönnrotinkatu 41, Helsinki , ,46 As Oy Malmila, Helsinki , ,89 As Oy Mannerheimintie ,00 0,00 As Oy Maskun Härkälinna, Turku , ,38 As Oy Meilans, Töölönkatu 50, Helsinki , ,00 As Oy Merihalli, Helsinki , ,42 AS Oy Miilupolku, Helsinki , ,00 As Oy Myyrinaapa, Helsinki , ,35 As Oy Mäenpää, Helsinki , ,60 As Oy Neitsytpolku 6, Helsinki , ,00 As Oy Nero, Helsinki , ,00 As Oy Norma Bostads Ab, Helsinki , ,24 As Oy Oikotalo, Helsinki , ,18 AS Oy Pakilantie 7,Helsinki , ,04 As Oy Patterinharju, Kanslerintie 7-9, Turku , ,00 As Oy Pietola 38-39, Helsinki , ,93 As Oy Pohjolankatu 1 A,Helsinki , ,40 As Oy Pohjois-Haagan pistetalot ,00 0,00 As Oy Puistopaltta, Turku , ,73 As Oy Puutarhankatu 16, Turku , ,77 As Oy Pääskylänrinne 3, Helsinki , ,90 As Oy Regina, Turku , ,12 As Oy Rekolinna, Helsinki , ,00 As Oy Ristiaallokko, Espoo , ,01 As Oy Ryytikuja ,00 0,00 As Oy Sampanpolku, Turku , ,63 As Oy Sato-Pasila, Ratavartiankatu 4, Helsink , ,00 As Oy Säästökenno, Helsinki , ,10 As Oy Säästörautu, Kuhatie 13, Espoo , ,00 As Oy Säästötuki, Helsinki , ,44 As Oy Tammenkoro, Turku , ,37 As Oy Tarkka-ampujankatu 10, Helsinki , ,86 As Oy Telkkäkuja, Helsinki , ,98

72 69 Kappale määrä Kirjanpitoarvo Om.os % Markkinaarvo Myyntioik. alaraja Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 As Oy Telkkäkuja, Helsinki , ,98 As Oy Temppelikatu 11, Helsinki , ,00 As Oy Turun koulumäki, Turku , ,01 As Oy Töölönkatu , Helsinki , ,73 As Oy Töölön-Keskus, Helsinki , ,07 As Oy Ulvilantie 21, Helsinki , ,27 As Oy Ulvilantie 29, Helsinki , ,97 As Oy Ursiini, Turku , ,65 As Oy Vaasankatu 7, Helsinki , ,08 As Oy Wallininkatu 9, Helsinki ,00 0,00 As Oy Vasaravuori, Turku , ,13 As Oy Veitikanharju, Rovaniemi , ,63 As Oy Venheenköli, Turku , ,91 As Oy Vesisäiliönkatu 25, Helsinki , ,83 As Oy Vihtilä, Helsinki , ,01 Huoneisto- ja kiinteistöosakkeet ,00 0, ,07 0,00 0,00 0,00 0, ,07 Parikkalan Valo Oy, Parikkala , ,60 Joensuun Seudun Puhelin Oy, Joensuu 1 336,38 336,38 Joensuun Puhelin Oy, Joensuu 0 0, , ,78 Paraisten Puhelin Oy, Parainen , ,49 Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki ,54 135, ,54 Kokkolan Puhelin Oy , ,09 Vaasan Läänin Puhelin Oy , , ,39 Jakobstadsnejdens Telefon Ab 2 807,28 807,28 Kymen Puhelin Oy ,15 440, ,15 Suvisaariston osuuskunta 1 100,91 100,91 Värtsilän Vesikunta, Värtsilä , ,25 Ålands telefonandelslag, Mariehamn ,78 200, ,78 Osuuskunta Valkeavesi 33 27,75 27,75 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta ,41 150, ,41 Kajaanin Puhelinosuuskunta , ,29 Osuudet yhteensä 1 394, ,31 0,00 0, ,00 0, ,09 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,38 0,00 0, ,00 0, ,16

73 70 LIITE 11 TASEEN RAHOITUSERÄT JA VELAT Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Annetut euromääräiset velkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut valuuttamääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0, ,10 0,00 0, ,10 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 # 4 862,10 0,00 0, , Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Otetut valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 rahastoilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 0,00 0,00 0, ,58 0,00 0, ,58 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 # ,58 0,00 0, ,58 LIITE 12 VALTIONTAKAUKSET, TAKUUT JA MUUT VASTUUT Rajavartiolaitoksen vastuut eivät ole niin merkittäviä, että ne raportoitaisiin tilinpäätöksessä. Leasingvastuut koskevat kopiokoneita, lounas-, vesi- ja kahviautomaattien vuokrauksia. LIITE 13 TASEESEEN SISÄLTYVÄT RAHASTOIDUT VARAT Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. LIITE 14 TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT RAHASTOIDUT VARAT Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.

74 LIITE 15 VELAN MUUTOKSET Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa. 71 LIITE 16 VELAN MATURITEETTIJAKAUMA JA DURAATIO Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa, josta raportoitaisiin maturiteettijakauma ja duraatio. LIITE 17 OIKEIDEN JA RIITTÄVIEN TIETOJEN ANTAMISEKSI TARVITTAVAT MUUT TÄYDENTÄVÄT TIEDOT Sisäasiainhallinnon palvelukeskus- ja tilivirastojen yhdistämishankkeen yhteydessä ministeriö antoi ohjeen tilivuodenvaihteen menettelytavoista. Ohjeen mukaisesti vuonna 2006 tulleet vuodelle 2005 kuuluvat sairasvakuutus- ym. lakien mukaiset palautuksia ei ole kirjattu vuodelle 2005 siirtosaamisiksi vaan ne on kirjattu vuoden 2006 tuloksi. Rajavartiolaitoksen eversti Ilkka Laitinen valittiin EU:n rajaturvallisuusviraston (FRONTEX) pääjohtajaksi kesällä Frontexilla ei ole ollut perustamisvaiheessa omaan budjettia ja rajavartiolaitos on tukenut virastoa maksamalla pääjohtajan matka- ja majoituskuluja, jotka laskutettiin marraskuussa takaisin (RVLE päätös 1845/69/2005, ). Laskutuksen yhteydessä saatava on kirjattu yhteistoiminnan tuotoiksi EU:lta. Tilinpäätöksessä saatava (31 708,38 euroa) näkyy taseessa muiden lyhytaikaisten saamisten tilillä. Rajavartiolaitoksen taseessa on saatujen ennakoiden tilillä saldoa euroa. Tämä summa on EU:n maksamaa rajavartiolaitoksen esikunnan yhteydessä toimineen riskianalyysikeskuksen toiminnan ennakkorahoitusta (ARGO). Riskianalyysikeskuksen loppuraportteja rahoituksen osalta ei ole tehty, joten ennakkoa ei ole kirjattu käytetyksi tilinpäätöksen yhteydessä. Rajavartiolaitoksessa on perustettu työryhmä selvittämään riskianalyysikeskuksen hallinnointiin liittyvät sekä vielä keskeneräiset raportointiin ja rahoitukseen liittyvät velvoitteet. Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä tilivuoden aikana seuraavasti (34 632,51 ): Velallinen Päätös Summa Vakuutusyhtiö International SOS 30/29/2006, ,09 Marika Rantanen 30/29/2006, ,25 Tommy Lomborn 30/29/2006, ,00 Ossi Davidsson 30/29/2006, ,00 Kaj Stjerna 30/29/2006, ,76 KELA 2565/29/2005, ,00 KELA 2565/29/2005, ,66 Martti Volotinen 731/29/2005, ,00 IF Vahinkovakuutusyhtiö 1947/20/2005, ,7 5

75 Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksia seuraavien päätösten mukaisesti (18 196, 52 ): 72 Korvaus vaurioituneesta autosta 1739/64/2004, ,00 Korvaus aiheutuneesta palovammasta 2881/64/2004, ,41 Korvaus turmellusta passista 1504/67/2005, ,00 Korvaus kadonneesta omaisuudesta 1694/64/2005, ,00 Korvaus poron kuolemasta 1869/64/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta veneestä 2102/64/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta autosta, naarmu 231/64/2005, ,51 Korvaus vaurioituneesta autosta, lumi 941/64/2005, ,70 Korvaus Spu Näsän aiheuttamasta vahingosta 206/64/2005, ,00 siviilikoiralle Korvaus maapohjan ja puuston vahingoistsesta Sopimus vahingonkorvauk- 1000, Korvaus vaurioituneesta takavalosta 1875/64/2004, ,00 Korvaus vaurioituneesta aluksesta 1723/64/2004, ,00 Korvaus hävinneestä rannekellosta 1515/64/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta autosta 1896/64/2005, ,73 Korvaus vaurioituneesta potkurista Meripelastuslaki 1145, ,80 Korvaus ylimääräisistä matkakuluista 1784/67/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta autosta 1601/64/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta pesukoneesta 2438/64/2004, ,00 Korvaus vaurioituneesta autosta 531/64/2005, ,36 Korvaus rajatarkastuksessa kadonneesta 2289/64/2005, ,00 matkalipusta. Uuden lipun kirjoituskulut. Korvaus vesivahingon vaurioittamasta 2500/64/2005, ,00 omaisuudesta Vuokrapalautus vesivahingon vuoksi 2499/64/2005, ,00 Korvaus vaurioituneesta autosta 2597/64/2005, ,00 Korvaus pilaantuneesta naudanlihasta 2316/64/2005, ,01 Korvaus vaurioituneesta aluksesta Meripelastuslaki 1145, ,00 Korvaus vaurioituneesta potkurista Meripelastuslaki 1145, ,00 Korvaus telaketjuajoneuvolla tärvellystä tosite 29/62633, ,00 pellosta Korvaus vesivahingon vaurioittamasta omaisuudesta 2520/64/2005, ,00 Lisäksi päätöksellä 2089/64/2005, on kirjattu muihin kuluihin (lkp-tili 4599) Lapin rajavartioston huutokauppakassan vajaus 310 euroa. Lapin rajavartioston tekemän selvityksen mukaan pidetyssä huutokaupassa on heti tilaisuuden päättymisen jälkeen huomattu em. vajaus kassassa. Syytä on yritetty välittömästi selvittää kassan tarkastuksella ja myydyn materiaalin luetteloista mutta virhettä ei ole löytynyt. Maksu tai maksuja on joko peritty virheellisesti tai ostajalle / ostajille on palautettu kassasta väärin rahaa takaisin. Menomomenttien käyttö vakiosisällöstä poikkeavaan käyttötarkoitukseen Rajavartiolaitoksen toimintamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on momentin käyttötarkoitusta laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle euroa. Rajavartiolaitoksessa hankkeiden seuranta on järjestetty sisäisen laskennan toimintotililuokassa toiminnoille 3132, jolle kirjataan perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden kustannukset. Osa hankkeista aktivoidaan vuoden alussa tehdyn rakennusinvestoinnit ra-

76 73 javartiolaitoksessa -päätöksen mukaan taseeseen vain tietyllä prosenttiosuudella. Uudisrakennushankkeet ovat aina kokonaan aktivoitavia. Rajavartiolaitoksen toimintamenoista on rahoitettu erisuuruisia rakennushankkeita tilivuoden aikana 2,5 M ja ne on aktivoitu joko osin tai kokonaan taseeseen. Seuraavassa taulukossa on raportoitu toimintamenomomentin poikkeava käyttö tiliryhmittäin: Mom Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö 40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,33 41 Henkilöstökulut 0,00 42 Vuokrat 770,42 43 Palvelujen ostot ,37 45 Muut kulut 505,15 Yhteensä ,27 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan Rajavartiolaitos on saanut jakopäätöksellä määrärahaa momentilta (siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan). Momentin päätösosassa käyttötarkoitusta on laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen sekä muiden hallinnonalojen siviilikriisinhallintaan osallistuvien virkamiesten menojen maksamiseen. Rajavartiolaitos osallistui vuonna 2005 siviilikriisinhallintatehtäviin Bosnia-Herzegovinassa ja Georgiassa. Seuraavassa taulukossa on raportoitu siviilikriisinhallintamomentin käyttö tiliryhmittäin: Mom Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö 41 Henkilöstökulut ,55 42 Vuokrat 5 625,59 45 Muut kulut ,65 Yhteensä ,79 Ulkoasiainministeriö asetti kirjeillään HEL , ja HEL , rajavartiolaitoksen käyttöön yhteensä euroa EU:n poliisioperaatioihin Bosnia- Hertsegovinassa ja ETYJ:in missioon Georgiassa. Bosnia-Hertsegovina projektin kustannukset olivat yhteensä ,32 euroa. Tästä summasta palkat ja palkkojen sivukulut olivat yhteensä ,48 ja maksetut vuokrat, virkamatkojen päivärahat ja matkustuspalvelut ,84 euroa. Makedonia projektin kustannukset olivat ,47 euroa. Edellä mainituista kuluista on palkkakustannuksia ja lomakorvauksia ,07 euroa ja 507,40 euroa matkustuspalveluita.

77 74

78 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 75 TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 250 Ko vuoden hintatasossa Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rajatarkastukset Rajavalvonta TULOSALUEET YHT. 52,6% 53,3% 52,7% 53,2% 53,6% Rajavalvonta 30,3% 30,7% 29,2% 29,0% 27,9% Rajatarkastukset 18,7% 19,4% 20,3% 20,9% 22,4% Meri- ja muu pelastustoimi 0,8% 0,6% 0,8% 0,8% 0,9% Sotilaallinen maanpuolustus 2,8% 2,6% 2,4% 2,5% 2,4% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 47,4% 46,7% 47,3% 46,8% 46,4% Henkilöstön koulutus 13,1% 13,1% 12,9% 12,9% 12,8% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,2% 16,4% 16,9% 17,0% 17,1% Materiaalihallinto 13,7% 13,3% 13,3% 12,9% 12,8% Muonitus 4,1% 4,0% 4,0% 3,8% 3,7% Vaatetus 0,9% 0,9% 0,9% 0,8% 0,8% Taisteluväline 0,5% 0,5% 0,5% 0,4% 0,4% Ilma-alustekninen 1,4% 1,4% 1,5% 1,5% 1,5% Alustekninen 2,1% 2,0% 2,0% 2,0% 2,1% Kuljetusvälinetekninen 1,4% 1,4% 1,4% 1,2% 1,2% Viestitekninen 2,0% 1,8% 1,8% 1,8% 1,9% Atk 1,3% 1,2% 1,1% 1,2% 1,3% Kiinteistöhallinto 4,4% 3,9% 4,2% 3,9% 3,7% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

79 TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2005 [tuntia] tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus 2005 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta 51,1% 52,9% 50,7% 50,2% 51,3% 55,8% 53,6% 52,6% 52,8% 51,4% 51,9% 50,4% 52,1% Rajatarkastukset 44,0% 41,0% 43,0% 40,7% 40,3% 38,4% 43,0% 42,8% 40,8% 40,9% 41,9% 45,2% 41,9% Meri- ja muu pelastustoimi 1,4% 1,5% 1,6% 1,3% 2,0% 1,6% 1,8% 2,0% 1,6% 1,8% 1,5% 0,9% 1,6% Sotilaallinen maanpuolustus 3,5% 4,6% 4,7% 7,8% 6,4% 4,1% 1,6% 2,6% 4,9% 5,9% 4,7% 3,5% 4,5% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

80 RAJAVALVONTA 77 TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] SLMV LSMV

81 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri (ml Navajo) Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

82 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV PLMV RVL Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

83 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) 80 Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

84 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA Tarkastukset Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Lajeittain [kpl] Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen

85 2. Jatkotoimenpiteet 82 Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Seuraamuksittain [kpl] R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS

86 RAJATARKASTUKSET 83 HENKILÖLIIKENNE Tarkastetun liikenteen jakauma Ulkorajaliikenne Itärajan liikenne [kpl] Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] suomi baltia muut

87 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ 84 PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI KITTILÄ SATAMAT LR HELSINKI KOTKA LOVIISA HAMINA HANKO ROVANIEMI 139 INKOO PORVOON MLK KIRKKONUMMI TURKU KEMI-TORNIO KASKINEN 42 KRUUNUPYY NAANTALI MAARIAN HAMINA OULUNSALO ECKERÖ PARAINEN PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI HAUKIPUDAS KALAJOKI KEMI KOKKOLA KRISTIINAN- VAASA KAUPUNKI PLMV OULU PIETARSAARI RAAHE TORNIO VAASA SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA YHTEENSÄ KUUSAMO KR K-SR VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA TURKU LOVIISA VAALIMAA 2002 H:KI-MALMI KOTKA MAARIANHAMINA NAUVO HURPPU HURPPU HELSINKI ORRENGRUND PIRTTISAARI NUIJAMAA STORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR PORKKALA KOTKA HANKO 1 BÅGASKÄR SLMV1 254 UTÖ HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI GLOSHOLMA SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR JUSSARÖ NAUVO MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR MERIKARVIA UTÖ HIITTINEN KALAJOKI VIRPINIEMI YHTEENSÄ KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA HKI-HERNESAARI MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

88 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ 85 LSMV ECKERÖ ENSKÄR MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR SATAMAT PIETARSAARI VALLGRUND VAASA KUMMELGRUND SUSILUOTO NAANTALI UTÖ MERIKARVIA NAUVO TURKU KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO MUONIO KARESUVANTO HANKO TORNIO KALAJOKI KOKKOLA KOLARI RÖYTTÄ PELLO VIRPINIEMI KRUUNUPYY NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ ENONTEKIÖ KITTILÄ LR IVALO ROVANIEMI KUUSAMO KEMI-TORNIO OULUNSALO LAPPEENRANTA SLMV KR KAJAANI P-KR K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR HELSINKI HANKO LOVIISA HAMINA TURKU NAANTALI ECKERÖ M-HAMINA LÅNGNÄS PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI VAASA PIETARSAARI OULU KOKKOLA KALAJOKI KASKINEN KEMI RAAHE TORNIO YHTEENSÄ JOENSUU PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA NÄÄTÄMÖ NUORGAM UTSJOKI KARIGASNIEMI KIVILOMPOLO KILPISJÄRVI KARESUVANTO MUONIO KOLARI PELLO AAVASAKSA TORNIO PIILOLA YHTEENSÄ MERIVARTIOASEMAT KEMI KOTKA HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI SUOMEN- LINNA PORKKALA BÅGASKÄR M-HAMINA NAUVO KÖKAR STORKLUBB ENSKÄR SUSILUOTO MERIKARVIA UTÖ PORI RAUMA KOKKOLA KUMMEL- GRUND VALLGRUND KALAJOKI VIRPINIEMI RÖYTTÄ PIETARSAARI RAAHE YHTEENSÄ LENTOASEMAT L-RANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA TURKU M-HAMINA PORI OULU KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

89 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU YHTEENSÄ ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU 2. Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET YHTEENSÄ Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM YHTEENSÄ RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.

90 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI 87 PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

91 88 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 %

92 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 89 KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL Reserviläiset RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL