RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 2 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2004 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

2 SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen tuloksellisuus tulosalueittain...5 Rajavalvonta...5 Rajatarkastukset...9 Meri- ja muu pelastustoimi...12 Sotilaallinen maanpuolustus...14 Sisäiset toiminnot Henkilöstöhallinto ja koulutus Viestintä Teknillinen toimiala Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Yleis- ja taloushallinto...24 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...26 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...26 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...27 Tuotto- ja kululaskelma...27 Tase...27 Talousarvion toteuma...28 Kustannusvastaavuuslaskelma...33 Havaitut väärinkäytökset ja rikokset...33 Käytetyt tilikirjat ja tositteet vuonna SISÄINEN VALVONTA...34 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS...37 OSA III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT...47 TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAN TÄYDENTÄMINEN...51 LIITETIEDOT...52 ALLEKIRJOITUKSET...66 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT...67 Tuotannontekijöiden käyttö...67 Rajavalvonta...69 Rajatarkastukset...75 Meri- ja muu pelastustoiminta...79 Sotilaallinen maanpuolustus...81

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Lsn T VUORI STYKS Yksikön pääll Evl I KURKI K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentajan sij Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev U LEPPÄJÄRVI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentajan sij Evl A PESARI KR Komentaja Ev A NIEMENKARI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue KV \SEURANTA\RVLORG/

4 2 OSA I: TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset lähialueen turvallisuustilanteessa olivat pääosin odotusten mukaisia. Tilanne itärajalla säilyi suhteellisen rauhallisena. Yksittäiset havainnot kertovat Venäjän rajavartiopalvelun vaikeuksista säilyttää rajavalvonnan taso nykyisenä. Laiton maahantulo Venäjältä Suomeen on pysynyt suhteellisen vähäisenä ja tilanne vakaana, mutta näennäisesti rauhallisen rajatilanteen takana piilee merkittäviä uhkia sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelu suuntaa edelleen resurssejaan ongelmallisille etelärajoilleen. Venäjän rajavartiopalvelun reformi on keskushallinnon osalta valmis. Reformia Suomen vastaisella rajalla tullaan nopeuttamaan. Tämä tarkoittaa henkilöstön supistamista ja varusmiesten korvaamista sopimushenkilöstöllä. Vaikka myös Venäjä pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana jatkossakin, vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajaliikenne säilyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,2 miljoonaa matkustajaa. Ulkorajaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat satamissa 10 % ja lentoliikenteessä 15 %. Suomen ja Viron liikenteessä otettiin Viron EU-jäsenyyden myötä 1.5. käyttöön kevennetyt rajatarkastukset, eikä merkittäviä ongelmia ilmennyt. Käännytettyjen määrä ulkorajoilla laski 41 %. Erityisesti virolaisten käännyttäminen väheni merkittävästi. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät ollen yhteensä 80 tapausta (92/2003). Baltian maat ovat jatkaneet rajavalvontansa sopeuttamista tulevaan Schengen-jäsenyyteen. Schengenin säännöstön soveltamisen aloittaminen liittyy SIS II-järjestelmän valmistumiseen ja se tapahtuu aikaisintaan vuonna Keskustelu Viron ja Latvian rajasopimusten mahdollisesta allekirjoittamisesta aktualisoitui vuoden lopulla. EU:n ulkorajavalvonnan yhteinen ohjausryhmä vakiinnutti asemansa jäsenvaltioiden operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä koordinoivana elimenä. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna EU:n operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisesta annettavan asetuksen alkuvuodesta nopeasti sujunut käsittely viivästyi merkittävästi Espanjan ja Yhdistyneen Kuningaskunnan erimielisyyksien asetuksen soveltamisesta Gibraltarin alueella johdosta. Käytännössä tämä viive aiheutti sen, että määräaikaan mennessä virastolle saadaan valittua vain hallintoneuvosto ja pääjohtaja. Virasto joutuu aloittamaan toimintansa Brysselissä. Komissio antoi toukokuussa 2004 ehdotuksensa myös asetukseksi henkilöiden toimesta tapahtuvaa rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä. Ehdotus sisältää Schengenin yleissopimuksen ulko- ja sisärajojen ylittämistä koskevien osien sekä yhteisen käsikirjan yhdistämisen asetukseksi. Tavoitteena on säädösperustan yhtenäistäminen ja oikeusvarmuuden lisääminen. Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston työryhmissä kesäkuussa. Yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei asetettu tavoitetta vuonna Eduskunta asetti vahvistaessaan vuoden 2004 talousarvion rajavartiolaitoksen tavoitteeksi seuraavaa: Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan lisäämällä rajavartiolaitoksen henkilöstöä rajavalvontatehtäviin itärajalle ja rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää organisaatiomuutoksia ja tukitoimintojen voimakasta kehittämistä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

5 Rajavartiolaitos lisäsi partioinnin määrää itärajalla 5000 partiotunnilla verrattuna vuoteen 2003, mutta tavoitteesta jäätiin kuitenkin tuntia. Syynä tähän on palvelukseen otetun henkilöstön sitoutuminen koulutukseen sekä tarve siirtää yhä voimavaroja rajavalvonnasta rajatarkastuksiin. Kiinteä valvonta kasvoi kokonaisuudessaan tuntia ja tavoite ylitettiin tunnilla. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti. Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä erityisesti lähtevässä liikenteessä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Rajaliikenteen sujuvuus säilyi maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kuitenkaan kaikilta osin toteutunut, vaan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Rajavartiolaitos turvasi rajaliikenteen sujuvuutta kasvattamalla Kaakkois-Suomen rajavartioston vahvuutta. Rajavartiolaitoksen kannalta keskeiset rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet ovat edenneet vuoden aikana valitettavan hitaasti rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Nyt tilanne näyttää kuitenkin sekä Nuijamaan rajanylityspaikan talonrakentamisen että Vaalimaan rajanylityspaikan henkilöliikennekeskuksen laajentamisen osalta myönteiseltä. Rajavartiolaitos jatkoi kansainvälistä yhteistyötään Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa tavoitteenaan Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Rajavartiolaitoksella oli merkittävä rooli EU:n operatiivisen rajavalvontayhteistyön käynnistämisessä. Yhteistyö EU:n uusien naapurimaiden Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa käynnistettiin. Merellinen turvallisuus parani merkittävästi, kun Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Suomenlahden liikenteestä tehdyn riskianalyysin perusteella GOFREP pienentää kahden aluksen yhteentörmäyksen todennäköisyyttä merkittävästi. Hallinto- ja tukipalveluja kevennettiin lakkauttamalla Pohjanlahden merivartiosto hallintoyksikkönä. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat yhdistettiin ja muodostettiin Länsi- Suomen merivartiosto. Lisäksi tukipalvelujen keventämiseksi ja valtion hallinnon alueellistamistavoitteiden toteuttamiseksi perustettiin taloushallinnon palvelukeskus Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan yhteyteen Onttolaan sekä henkilöstöhallinnon palvelukeskus Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen Rovaniemelle. Teknillisen toimialan palvelujen keskittämistä laadittiin suunnitelma. Kehittämisen kohteena ovat materiaali- ja kiinteistöhallinto sekä atk-, valvontalaite-, tietoliikenne-ja alustekniset palvelut. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuus kehittyi myönteisesti, sillä niin laadunhallinta, tuottavuus kuin taloudellisuuskin paranivat. Toiminnallinen tuloksellisuus kasvoi kokonaisuudessaan 5 %:lla. Laadunhallinnan myönteinen kehitys oli seurausta erityisesti rajaturvallisuuden paremmasta tasosta. Tuottavuus parani myös selkeästi, koska loppusuoritteet lisääntyivät enemmän kuin henkilöstömäärä. Taloudellisuus parani sekä valvonnan kattavuuden että rajatarkastusten lisäännyttyä käytettyjä määrärahoja enemmän. Rajavartiolaitoksen taloudellinen tilanne jatkui tiukkana. Rajavartiolaitos sai kuitenkin vuoden 2004 talousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä 3,4 miljoonan euron tasokorotuksen. Kokonaisuutena toimintamenot kasvoivat noin 13 miljoonalla eurolla. Henkilöstö lisääntyi 36 henkilötyövuodella. Lisähenkilöstö suunnattiin kenttätason tehtäviin vilkkaimmille Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Henkilöstön tila on työilmapiirikartoitusten ja työterveyshuollon raporttien mukaan varsin hyvä. Käyttöön otetuilla tavoite- ja kehityskeskusteluilla ja valmisteilla olevalla palkkausjärjestelmällä on jatkossa myönteinen vaikutus henkilöstön tilaan. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset, lisääntynyt rekrytointi, rajavartijoiden lähtövaihtuvuus ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat edelleen kasvattaneet koulutuksen määrää. 3 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

6 4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vuodelle 2004 asetetut tulostavoitteet toteutuivat pääosin. Rajatilanteesta välitettiin tiedot valtakunnan johdolle ja muille tahoille tavoitteiden mukaisesti. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. Ulkorajan tilanteesta Suomessa raportoitiin EU:ssa sovitulla tavalla. Rajavalvonta ylläpidettiin Schengenin säännöstön edellyttämällä tasolla. Rajatilanne säilyi odotettua vakaampana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin ja kehitettiin erityisesti Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi tuettiin EU:n uusia jäsenmaita, erityisesti Baltian maita, Schengenin säännöstön soveltamisvalmiuksien kehittämisessä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Kansainvälinen yhteistyö ja rikostiedustelu tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa laittoman maahantulon torjunnassa. EU:n rajavalvontayhteistyön kehittymisen ja tiivistymisen myötä kansainvälinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet kokouksiin, hankkeisiin ja operaatioihin osallistumisen muodossa. Tämä on heijastunut myös rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden toimintaan. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia- Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima) sekä EU:n ad hoc -koulutuskeskuksessa Itävallassa. Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Meripelastustoimelle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja kaikille Suomen meripelastusvastuualueella avuntarpeeseen joutuneille on kyetty osoittamaan tehokkaasti apua. Valvontajärjestelmien avulla on kyetty lisäksi estämään kolme todennäköistä merionnettomuutta. Suomen ylläpitämä meripelastustoimi on arvostettu ja luotettava, tehokkaasti toimiva ammattimainen järjestelmä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. GOFREPin ensisijaisena tavoitteena on pienentää alusten yhteentörmäysriskiä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

7 Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan osallistuttiin rajavalvonnan yhteydessä. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä on raportoitu säännöllisesti. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astuneista varusmiehestä kotiutettiin rajajoukkoihin sijoitettuna 77 prosenttia. Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi ( /2003). TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS TULOSALUITTAIN Rajavalvonta 5 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n rajaasiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sisäasiainministeriön tilannekuvan kehittämistyöryhmän työskentelyyn. Rajatapahtumiin kyettiin vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Muutamassa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Luvattomat rajanylittäjät otettiin kiinni rajavartiolaitoksen valvontaalueella. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

8 6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 8. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kansainvälistä rajavalvontayhteistyötä jatkettiin EU:n Venäjä-strategian ja pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmien puitteissa. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Rajavartiolaitos hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisessä ohjausryhmässä kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, EU-hakijamaiden sekä EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Osallistuttiin aktiivisesti niin uusien jäsenmaiden kuin pohjoismaiden Schengen-tarkastuksien valmisteluihin. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuoteen 2003 verrattuna. Hankkeet 1. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tilanteiden hallintaan liittyvä valmius mukaan lukien suunnitelmavalmius on pidetty hyvällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

9 7 3. Yhden vartiolaiva-2000 hankinta (valmistuminen 2004) ja kahden vartiolaivan peruskorjaus ( ) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö 6. Osallistutaan siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti Vartiolaiva 2000 jatkosarjan toisen aluksen rakentaminen saatettiin päätökseen. Alus otettiin operatiiviseen käyttöön. Aloitettiin Tursas- luokan ulkovartiolaivan ensimmäisen aluksen peruskorjauksen toimeenpano, sekä toisen aluksen peruskorjauksen tekninen suunnittelu. Molempien aluksien peruskorjaus ja öljyntorjuntakyvyn parantaminen toteutetaan vuoteen 2006 mennessä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän kansainvälisten rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima). Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Suomessa käynnistettiin ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön edellyttämät toimenpiteet ja kansallinen SSAS (Ship Security Alarm System) hälytysten vastaanottopisteeksi määrättiin meripelastuskeskus (MRCC) Turku. Tehtäväjaossa on lähdetty siitä, että merenkulkulaitos huolehtii normaalitilanteiden toimenpiteistä ja ohjeistuksesta mutta poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat yhdessä ja samanlaisin toimivaltuuksin terrori-iskujen tai niiden uhan aiheuttamista toimista. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) kehotti jäsenvaltioitaan perustamaan merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS). Keskuksen tehtävänä on vastaanottaa alusten muita kuin suoranaisia hätäilmoituksia, jotka koskevat esimerkiksi alusten havaitsemia ympäristölle vahingollisia päästöjä, aluksen tilaan liittyviä poikkeamia sekä hinaukseen liittyviä tarpeita. MAS keskuksen tehtävät tukevat rajavartiolaitokselle säädöksin asetettuja tehtäviä sekä meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja näillä perusteilla tehtiin kansallinen päätös, että MAS keskuksena toimii Turun meripelastuskeskus (MRCC Turku). \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

10 8 Perustietoja 1) TA 2004 TOT 2004 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 2) Havaitut rikkomukset (kpl) 3) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 3) Valtioraja-, rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin sekä kokonaismäärässä että partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Eniten tavoitteesta jäätiin Kainuun ja Lapin rajavartiostossa sekä Länsi-Suomen merivartiostossa. Kiinteä valvonta lisääntyi tuntia ja tavoite ylittyi tuntia. Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoitetaso ylittyi n tarkastuksella. Tarkastusten lisäys kohdentui henkilöllisyyden selvittämiseen ja veneliikennesäännösten valvontaan ja tieliikennesäännösten valvontaan, maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kuljettajan puhallutuksiin. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät 80 (92/2003). Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin 343 (256/2003) rikosilmoitusta, annettiin 956 (705/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 103 (29/2003) rikesakkoa sekä annettiin 909 (572/2003) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin tuntia (3 100/2003), joista Lapissa tehtiin tuntia (74 %). Virkaapua annettiin tuntia (3 800/2003). Rajavalvontaan käytettiin 54,6 % (55,4 %/2003) kaikista resursseista. Tulosmittarit TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,3 7,6 7,5 8,1 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 97 % 95 % 93 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 54 % 76 % 75 % 75 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,1 3,4 3,5 3,2 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 33 % 64 % 50 % 100 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Kokonaisuutena laadunhallinta parani huomattavasti (+29 %) edellisestä vuodesta. Tulostavoitteisiin ei aivan päästy rajatapahtumien estämisessä, mutta rajatapahtumien selvitystaso parani 36 %. Kaikissa tapahtumissa saatiin selvitettyä syylliseksi epäilty. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat myös edellisestä vuodesta, koska lisääntynyt partiointi ja tekninen valvonta paransivat valvonnan kattavuutta. Rajavalvonnan toiminnallinen tuloksellisuus parani 16 %. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

11 9 Rajatarkastukset Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. 3. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia maltillisesti vaikeissa tarkastustilanteissa. 4. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kiitettävällä tasolla lähes kattavasti (99,9 %). Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Näin tapahtui sekä saapuvassa, että lähtevässä liikenteessä. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Nämä kohdistuivat pääosin käännyttämispäätöksiin. Hallinto-oikeudet ovat käsitelleet näistä 41 ja vain yksi on hyväksytty. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan kiitettävää laatua. Valitusten määrä on pudonnut puoleen edellisvuotisesta. RVLE:lle tehtiin 30 hallinnollista kantelua tai selvityspyyntöä. Tämäkin luku on pienentynyt lähes puoleen edellisvuotisesta. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

12 10 5. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. 6. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa. 7. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti, taloudellisesti ja sujuvasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt tapahtumia, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hankkeet 1. Nuijamaan ja Vaalimaan rajaasemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla huomioiden laaditun työryhmäraportin (RVLE:n ak 1387/510/2001/ ) suositukset 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5. Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ja pyritään saamaan oikeudet varausjärjestelmien käyttöön ennakkoprofiloinnin tekemiseksi lainsäädännön uudistamisen myötä 6. Kehitetään PTR-yhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä Toteutuminen Nuijamaan raja-aseman suunnittelu jatkui. Uuden raja-aseman rakennustyöt ovat alkaneet helmikuussa Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna huhtikuussa Osallistuttiin Vaalimaan raja-aseman henkilöliikennerakennuksen laajennusja perusparannuksen suunnitteluun. Rakentaminen päästänee aloittamaan keväällä 2005 ja työmaa valmistunee kevään 2006 aikana. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman työmaa on alkanut tontin raivauksella joulukuussa Työmaa alkanee keväällä 2005 ja rajanylityspaikka muuttunee kansainväliksi vuoden 2006 aikana. Rajanylityspaikkojen teknistä välineistöä on kehitetty. Vuoden 2004 tammikuussa saatiin käyttö Helsingin satamaan, Helsinki Vantaan lentoasemalle, Vaalimalle ja Nuijamaalle tallennuslaitteet, joilla voidaan tallentaa turvapaikanhakijoiden sormenjäljet Eurodac- järjestelmään. Laitteistoilla on voitu nopeuttaa merkittävästi sormenjälkien syöttöä järjestelmään. Rajavartiolaitos osallistui kansalliseen ja EU- tason valmisteluun biometriikan käyttöönottamiseksi. Laite- ja järjestelmäkokeilut siirtyivät vuoden 2005 puolelle. Seurattiin EU-säädösten vaikutusta ja kansallisen lainsäädännön kehitystä pyrkimyksenä tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa. Rajavartiolaitos osallistui PTR- rikostorjuntatyöryhmän työhön. Kehitettiin rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston organisaatiota pyrkimyksenä sen parempi vastaavuus rajat ylittävän monialarikollisuuden torjuntaan. Uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuussa \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

13 11 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia paineen alaisena vaikeissa tarkastustilanteissa Vuoden 2004 aikana toimintansa aloitti viisi alueellista ja valtakunnallinen PTR-rikosanalyysi keskus. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Perustietoja 1) TA 2004 TOT 2004 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj) 10,9 13,9 14,6 14,3 15,6 15,2 - josta itärajalla 4,6 5,6 6,3 6,2 6,2 Tarkastusprosentti ulkorajalla 94 % 98 % 100 % 99,5 % 93 % 99,9 % Havaitut rikkomukset 2) Ulkomaalaislain rikkomukset (kpl) **) Rikoslain rikkomukset (kpl) **) Tieliikennelain rikkomukset (kpl) **) Poliisin kuuluttamat (kpl) **) Matkustajan odotusaika maa/lento (min) Matkustajan odotusaika meri (min) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset Rajaliikenne ulkorajalla lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. (14,3 milj./2003). Viisumivelvollisten määrä kasvoi hieman ollen 4,15 milj (4,13/2003). Rajaliikenne Suomen ja Venäjän rajalla säilyi ennallaan ollen 6,2 miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 64 %. Viisumivelvollisten matkustajien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Merialueella tehtiin 5,9 miljoonaa ulkorajatarkastusta (5,4/2003). Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 0,5 %. Lentoliikenteessä ulkorajoilla tehtiin noin 3,0 miljoonaa (2,7/2003) rajanylitystä. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Henkilöliikenne sisärajoilla oli yhteensä 31,3 milj (30,6 milj /2003). Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Käännyttämisten lasku kohdentui erityisesti Viron kansalaisiin. Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajatarkastusten yhteydessä havaittujen rikkomusten määrä laski n Näistä oli ulkomaalaislain rikkomuksia 28 % (45 %/2003), tieliikennelain rikkomuksia 40 % (36 %/2003) ja rikoslain rikkomuksia 32 % (19 %/2003). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin 1452 (1 790/2003). Rajatarkastusten yhteydessä tehtiin 487 (500/2003) rikosilmoitusta, annettiin 1750 (3080/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 27 (53/2002) rikesakkoa sekä annettiin 1050 (890/2003) huomautusta. Rajatarkastuksiin käytettiin 39,2 % (38,5 %/2003) kaikista resursseista. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

14 12 Tulosmittarit TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 99,5 % 93,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,8 % 100,0 % 100,0 % 99,6 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,8 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Rajatarkastuksen laadun hallinta heikkeni 10 %. Tuloksellisuuden lasku johtui rajatarkastuksen yhteydessä jälkikäteen ilmitulleista säädösten vastaisista rajanylityksistä 22 (3/2003). Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rajavartiolaitoksen vuonna 2004 suorittamasta n. 15,4 miljoonasta (14,5/2003) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 53 (126/2003) valitusta, jotka kohdistuivat käännyttämispäätöksiin kaikkiaan rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi ratkaisseet 41 valitusasiaa (1 hyväksytty, 18 hylätty ja 22 jätetty tutkimatta). Valitusten määrä on siis laskenut merkittävästi. Käännyttämispäätöksistä tehdyt valitukset laskivat erityisesti Suomenlahden merivartioston osalta. Viron EU-jäsenyyden vaikutus näkyi siten selkeästi ulkomaalaislain (301/2004 vp) soveltamisessa. Ylipäätään vähäinen valitusten määrä ja varsinkin niistä aiheutuneiden muutosten vähäisyys osoittavat rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua ja oikeusvarmuutta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin toiminnasta 4 (10/2003) kantelua ja Oikeuskanslerinvirastolle 3 kantelua. Rajavartiolaitoksen esikunnalle hallinnollisia kanteluja tai selvityspyyntöjä tehtiin 30 (46/2003). Kanteluiden määrässä on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen nähden. Viime vuonna kanteluiden määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Rajavartioviranomaisten toimintaan kohdistuneiden kantelujen määrä oli siis edelleen vähäistä ja niiden aiheuttamat vähäiset käytänteiden tarkistukset osoittavat toiminnan olleen yleisesti ottaen asianmukaista. Meri- ja muu pelastustoimi Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat ovat ajan tasalla Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3200 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3000/2003). Etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (4366/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Apua osoitettiin 98 hätätilanteessa alle tunnissa, vain 2 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

15 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintäja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua ensisijaisesti rajavartiolaitoksen valvontaalueella. Johtamisjärjestelmä oli toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 58 kertaa. Kokonaisuudessa pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 269 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla merentutkimuslaitoksen ja merenkulkulaitoksen Helsinki VTS:n toimintaan. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen apuna. Matkapuhelimien paikantamistietoa käytettiin 93 (29/2003) kertaa ja tiedoista oli 57 (17/2003) tapahtumassa merkittävää apua etsintöjen suuntaamisessa suoraan oikealle alueelle. Rajavartiolaitos osallistui 122 (119/2003) etsintään ja kuljetti 19 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä. Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 389 (360/2003) kertaa. 13 Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen uudistaminen ja koulutus. 2. Meripelastuskaluston saattaminen määrävahvuiseksi. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen esikunta huolehtii meripelastusohjeen kehittämisestä ja sen päivityksestä. SLMV vastaa alusonnettomuusohjeen kehittämisestä RVLE:n tukemana. Meripelastusopasta kehitetään pääosin oppimateriaaliksi raja- ja merivartiokoululle meripelastustoimen koulutukseen sekä jaettavaksi meripelastusyksiköihin käytännön toiminnan oppaaksi. Kirjoitustyöstä vastaa RMVK:n perustama työryhmä. Em. ohjeiden yhdistäminen tutkitaan kehitystyön aikana. Hanke päätettiin jättää toteuttamatta. Perustietoja 1) TA 2004 TOT 2004 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (t) 2) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Pois lukien MRCC/MRSC Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3198 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3001/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tulosm ittarit TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,5 8,3 8,5 8,8 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,8 7,0 6,9 Suorituskyky (%) 99,6 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,6 0,7 0,6 0,5 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

16 Kokonaisuutena laadunhallinta ja sitä myötä myös toiminnallinen tuloksellisuus paranivat edelleen edellisen vuoden hyvästä tasosta. Pääasiallisena syynä tähän oli meripelastussuunnitelmaja johtamisvalmiuden paraneminen. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. 14 Sotilaallinen maanpuolustus Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Varustuksessa olevista puutteista huolimatta rajajoukkojen suorituskykyä voidaan pitää hyvänä. 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastetaan järjestämällä vartiostojen johdolla ainakin yksi harjoitus. 4. Rajajoukkojen kehittämistyö käynnistetään. 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Hankkeet Rajajoukkojen tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja sotavarustusta kehitetään puolustusvoimien PTS-suunnitelman mukaisesti. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 77 % ja reserviläisistä 84 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastettiin pääosin Puolustusvoimien järjestämään Hyökyaalto harjoitukseen liittyen. Lisäksi suunnitelmia tarkastettiin vartiostojen harjoituksiin liittyen. Käynnistettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelu. Uudistuksessa huomioidaan rajajoukkojen supistamistarpeet ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritetyt kehittämistarpeet. Toiminnallinen tehokkuus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toteutuminen Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua toteutettiin puolustusvoimien kanssa sovitun PTS-suunnitelman mukaisesti. Perustietoja 1) TA 2004 TOT 2004 Koulutusvuorokaudet (vrk) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

17 Varusmiesten koulutusvuorokausien määrä kasvoi, mutta jäi alle asetetun tavoitteen. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 5 % kaikista resursseista, joka on saman verran kuin vuonna Tulosmittarit TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,3 6,5 6,0 7,0 Sijoitettavuus (%) 80 % 81 % 80 % 77 % Koulutettavuus (%) 84 % 83 % 80 % 84 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,6 9,3 9,5 9,4 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 6,1 5,9 6,0 5,4 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,5 6,6 6,5 7,5 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta säilyi tyydyttävällä tasolla johtuen varusmiesten sijoitettavuuden laskusta (-4 %) vaikka reserviläisten koulutettavuuden taso nousikin (+1 %). Toiminnan tuottavuus laski (-1 %) ja taloudellisuus (-3 %). Kokonaisuudessaan tuloksellisuus laski 1 %. SISÄISET TOIMINNOT Henkilöstöhallinto ja koulutus Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 14 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 21 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2003 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä nousi 51 henkilöllä (+1,7%) henkilöön. Henkilöstöstä oli miehiä 87,8 % ja naisia 12,2 %. Siviileistä naisten osuus oli 78,1 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. Rajavartiolaitoksesta erosi 205 henkilöä. Näistä 83 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja neljä muulle eläkkeelle, neljä henkilöä kuoli ja 112 henkilöä erosi muista syistä. Nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus väheni muutaman prosenttiyksikön vuoteen 2003 verrattuna. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,9 vuotta eli alhaisempi kuin valtiolla yleensä (42,7/2003). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keski-ikä (44,8 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 56 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 21 %. Sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi (26 513/2003). Henkilötyövuotta kohti laskettuna määrä oli sama kuin vuonna 2003 eli 8,6 työpäivää. Työtapaturmien vuoksi poissaolopäiviä kertyi (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 107 poissaolopäivää). Tapaturmapoissaolojen määrän väheneminen johtui päivän poissaolojen määrän laskusta (-9,5 %-yksikköä) vuoteen 2003 verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 1,5 %. Nousu johtui päivää kestävien sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+8,8 %). Myös yhden (+0,6 %) ja kahden vuorokauden (+2,5 %) sairauspoissaolojen määrä nousi vuoteen 2003 verrattuna. Työilmapiirikyselyn tulosten valossa rajavartiolaitoksen henkilöstön tila oli tyydyttävän ja hyvän välillä. Indekseittäin tarkasteltuna koko RVL:n tasolla tulokset ovat parantuneet lähes kauttaaltaan vuoteen 2002 verrattuna. Kehitystrendi sitoutuneisuudessa ja työ kasvun mahdollistajana on kuitenkin ollut kielteinen. Tulosten perusteella RVL:n keskeisiä voimavaroja ovat työn jatkuvuus ja turvallisuus, tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet työpaikalla. Tulosten perusteella tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä on kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hal- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

18 linnon ja tiedonkulun sujuvuudessa, johtamisessa, tunnustuksen ja kiitoksen antamisessa, kehittämisideoiden huomioimisessa sekä mahdollisuuksissa siihen, että työ voi toimia yksilön kasvun mahdollistajana. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 87,4 % (2 771 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2003 vastaava luku oli 86,1 % (2 685 henkilöä). Henkilökunnan koulutukseen käytettiin koulutusvuorokautta, mikä on 21,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 24,7. Vuonna 2003 vastaava luku oli 20,5 koulutusvuorokautta/htv. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat noin 683, mikä on 19 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksiin sisällytettiin vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Raja- ja merivartiokoululle kertyi yhteensä koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli Kasvua oli 8,9 %. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille kursseille tai koulutustapahtumiin osallistui sama määrä henkilöitä kuin vuonna 2003 eli henkilöä. 16 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

19 17 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista ja työkykyistä henkilöstöä. Tulos Toteutui määrärahojen puitteissa. 2. Mahdollistetaan rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukainen koulutus ja toiminta siten, että henkilöstö osaa suorittaa rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät tehokkaasti ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Otetaan huomioon uuden lainsäädännön vaikutukset. Raja- ja merivartiokoulu toteutti koulutuskäskyn mukaisen koulutuksen suunnitellulla tavalla. Henkilökunnan eri virkaurakursseja - perus-, jatko- ja täydennyskoulutus - järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien 13 kpl. Kadettikursseilla opiskeli yhteensä 64 kadettia, joista 4 on maisteriksi opintojaan täydentävää opistoupseeria. Keväällä ja alkukesästä järjestettiin esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin rajavartiotoiminnan syventävät opinnot opistoupseerien täydennyskurssi, rajavartijoiden peruskurssin osa 1 ja siviilihenkilöstön peruskurssi. Syyskaudella pidettiin rajavartijan peruskurssi osa 1 ja osa 2, valmiusjoukkueen peruskurssi sekä vartioupseerikurssin lähijakso. 3. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut pidetään vähintään vuoden 2000 tasolla. RMVK jatkoi tilanteiden hallinnan kouluttamisen kehittämistä vuonna 2003 uusittujen tilanteen hallintaa, voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä koskevien säädösten ja määräysten perusteella. Rajavartiotilanteiden hallintaan liittyen järjestettiin tilannejohtamisen opetustilaisuus. Syksyllä käynnistettiin rajavartiolaitoksen operatiivisen ajon koulutus yhdessä Liikkuvan poliisin kanssa. Henkilökunnan koulutusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottaen huomioon muutokset eri henkilöstöryhmien tehtävissä. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen rajavartijan peruskoulutuksen uudistamisesta EU:n rajavartiokoulutuksen kehittämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Itävaltaan santarmiston koulutuskeskukseen Traiskircheniin perustettu EU:n rajavalvontakoulutuksen koordinointikeskus (ACT) aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. RMVK oli myös mukana DCAF:n Balkanin maiden koulutushankkeessa. Seurantakaudella osallistuttiin koulutusseminaareihin Lyypekissä, Unkarissa ja Sarajevossa sekä arviointiseminaariin Frankfurtissa. Uuden eduskunnalle annetun rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvien laajentuvien rikostorjuntatehtävien koulutus annettiin suunnitellun mukaisesti ensimmäisillä rajavartiolaitoksen itsenäisesti järjestämillä tutkinnanjohtajasekä tutkiijakursseilla. Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämän koulutuksen antamista henkilöstölle. Tunnusluvut verrattuna vuoteen 2000: - Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 1,9 % - Henkilöstön lähtövaihtuvuus pieneni 1,4 %-yksikköä - Henkilöstön keski-ikä laski 0,1 vuotta (vertailuvuosi 2003) - Sairauspäivien määrä kasvoi 8,4 % - Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi 9,8 % - Tehty vuosityöaika väheni 1,5 %-yksikköä - Kenttäkelpoisuusindeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Fyysistä kuntoa osoittava indeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Työvoimakustannukset kasvoivat 14,4 % \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

20 18 4. Henkilöstön palkkaus perustuu uuteen palkkausjärjestelmään. 5. Rajavartiolaitokseen perustetaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (HEPA). Palvelukeskukseen siirretään suurin osa rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon palveluista. HEPA on täysin toimintavalmis vuoden 2005 loppuun mennessä. 6. Kehitetään henkilöstön vuorovaikutustaitoja (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) 7. Matkahallintaohjelmiston käyttöönotto Hankkeet Uuden palkkausjärjestelmän tekninen valmistelu eteni suunnitelmien mukaisesti. Neuvottelut uudesta palkkausjärjestelmästä voidaan aloittaa henkilöstöjärjestöjen kanssa alkuvuonna HEPA perustettiin Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen HEPA:aan on siirretty kaikkien hallintoyksiköiden henkilöja virkajärjestelmän sekä palkkajärjestelmän palvelut mennessä. Hallintoyksiköihin jää em palveluista vain vuosilomien suunnittelu ja vuosilomakirjanpito sekä tiettyjen perusraporttien tuottaminen (mm. nimikirjaotteet). Lisäksi HEPA:aan on siirretty henkilö- ja virka-, palkka- sekä työaikajärjestelmien pääkäyttäjien tehtävät mennessä. Vuorovaikutustaitojen kehittämisen opetusta sisällytettiin henkilöstön virka-urakurssien ohjelmiin. Lisäksi hallintoyksiköiden omaan koulutukseen suunniteltiin henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittämiskoulutusta. RVL:n matkahallintaohjelmiston (Personec Travel ASP-palveluna) käyttöönotto piti toteuttaa RVLE:n ja P-KR:n osalta , mutta matkahallinnan prosessien yhtenäistämisen takia käyttöönotto em hallintoyksiköiden osalta siirtyy ajankohdalle Muiden hallintoyksiköiden osalta käyttöönotot toteutetaan vuoden 2005 aikana porrastetusti. Toteutuminen 1. Uusitaan tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus niin, että henkilökohtainen suoritus ja työn tavoitteet on määritetty jokaiselle työntekijälle tavoitteena laadun ja seurannan parantaminen. Ohjeistusta hyödynnetään uudessa palkkausjärjestelmässä. Laadittiin kaikista tehtävistä vaativuusarviointikäsikirjan mukaiset tehtävänkuvaukset ja arvioitiin tehtävien vaativuus. Määritettiin suoritusarviointimittaristo pilotoinnin perusteella. Uudistettiin tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus. 2. Jatketaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä. 3. Keskitetty asianhallintajärjestelmä 4. Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen. 5. Kehitetään palvelukseenottojärjestelmää. 6. Kehitetään henkilöstöhallintoa osallistumalla säädösten ja määräysten uudistustyöhön tavoitteena hallinnon keventäminen ja sujuvuus. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää on kehitetty tarkastamalla sen tietosisällön oikeellisuutta. RJT:n puoleista tiedon vastaanottoa on muutettu niin, että se mahdollistaa kuukausittaiset tiedot. Rajavartiolaitos osallistui SM:n asianhallintajärjestelmän kehittämishankkeeseen (SM ASDO). Asianhallintajärjestelmän käyttöönotot alkavat vuonna RVLE:ssa otettiin käyttöön diarioitavien julkisten asiakirjojen sähköinen arkistointi ja lähettäminen. Virkarakennetta kehitettiin vastaamaan rajavartiolaitoksen tarpeita. Rajavartijoiden palvelukseen oton kriteereitä on hieman muutettu hakeutuvien määrän lisäämiseksi. Osallistuttu rajavartiolaitosta koskevien uusien lakien valmistelutyöhön. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

21 19 Viestintä Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen. 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan edistäminen. 3. Rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen. Hankkeet 1. Julkaisun Merivartiointi 75 vuotta toimittaminen Rajavartiolaitoksen graafisen ilmeen uusiminen 3. Verkkoasioinnin kehittäminen 4. Rajavartiolaitoksen 85- juhlavuositilaisuuksien järjestelyt 2004 Tulos Tiedotettu valtakunnallisesti merkittävistä rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Myös internetin kautta annettiin kansalaisille tietoa esimerkiksi rajanylityspaikkoihin, rajatarkastuksiin, meripelastukseen ja rajavyöhykkeellä liikkumiseen liittyvistä asioista. Rajavartiolaitos oli mukana monissa yleisötapahtumissa eri puolella Suomea. Rajavartiolakiuudistukseen liittyen järjestettiin keskeisille tiedotusvälineiden edustajille taustainformaatiotilaisuus. Rajavartiolaitos on ollut edelleen mukana vesiliikenneturvallisuuskampanjoissa. Julkisuudessa rajavartiolaitos sai pääosin myönteistä huomiota. Internet-sivujen rekrytointikampanja on saavuttanut kohdeyleisönsä. Rajavartiolaitoksen tunnettavuus työnantajana on parantunut, mitä johtopäätöstä tukee palautelinkin kautta tulevat jatkuvat yhteydenotot ja kyselyt. Tiedotusvälineissä huomioitiin sisäasiainministerin lukuisat rajavartiolaitosta ja rajaturvallisuuskysymyksiä koskevat kannanotot sekä rajavartiolaitoksen päällikön vierailut vartiostopaikkakunnilla. Toteutuminen Merivartiointi 75 vuotta historiikin alustava käsikirjoitus ei ehtinyt sopimuksen mukaisesti valmistua kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä. Käsikirjoitusta joudutaan tiivistämään vuoden 2005 alkupuolella. Graafisen ilmeen uudistaminen siirtyy pääosin vuoden 2005 puolelle. Internet-sivuston yhtenäistämisen suunnittelu aloitettiin. Osallistuttiin SM:n verkkoasiointiin liittyvään hankkeeseen sekä jatkettiin oman verkkoasioinnin kehittämistä. Osallistuttiin rajavartiolaitoksen 85-vuotisjuhlan järjestelyihin Säätytalolla koristelun, näyttelyn ja ohjelman osalta. Teknillinen toimiala Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin toteuttamaan lähes poikkeuksetta. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja henkilöstötilanteeseen heijastuivat valtiohallinnossa käynnistyneet alueellistamishankkeet ja -selvitykset. Teknillisen toimialan palvelukeskussuunnitelma (työryhmäraportti) käsiteltiin osana tulossuunnittelua. Osaamista ylläpidettiin ja täydennettiin toimialan sisäisellä koulutuksella. Teknillinen toimiala osallistui SM:n hallinnon alalla hankintayhteistyöhön sekä yhteisten palvelujen selvittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen osana valtiohallinnossa käynnissä olleita työryhmätöitä ja selvityksiä. Erityisesti tietohallintoon kohdistui uusia tietoteknisiä uhkatekijöitä (virukset, palvelun esto ja spam-sähköpostit). Tietotekniikan kriittisyys toiminnassa lisääntyi. Samalla mahdollisuus hyödyntää tekniikkaa toiminnassa, tilannekuvan tuottamisessa ja johtamisessa kasvoi. Turvallisuusviranomaisten yhteisen turvallisuusverkkoratkaisun suunnittelu jatkui ministeriöitten välisessä yhteistyössä. Erityiseksi haasteeksi muodostui toiminnan kehittäminen osana teknistä kehittämistä, \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

22 järjestelmien käyttöönottoa sekä poikkihallinnollinen tietojen ja järjestelmien yhteiskäyttö. Uuden teknologian laaja-alaisen käyttöönoton voitiin todeta edellyttävän syvällistä omaa teknologiaosaamista ja erityistä huomiota käyttöönottovaiheen toimintojen ohjauksessa (vastaanotto ja sen aikautus, toiminnan ohjeistus, virhetoiminteiden käsittely, takuuasiat). Meripalveluksessa käytettävät suojapukujen, huonon sään suojapuvun ja paloturvallinen laivapalveluspuvun lopulliset mallit hyväksyttiin. Pukineiden toimittajaksi valittu Image Wear Oy toimitti ensimmäiset tuotantoerät hallintoyksiköille. Partiopuvun kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Partiopuvun kehittäminen projektina työ tilattiin Terinit Oy:ltä Kokeilua ja testausta jatkavat rajavartiostot ja raja- ja merivartiokoulu. Aloitettiin rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen henkilökohtaisen käsiaseen hankinnan valmistelu. Rajavartiolaitoksessa käynnistettiin RVL:n atk-verkkotopologiauudistus joka valmistuu vuoden 2005 aikana. Puhelunvälitystoiminnan ajanmukaistamishanke eteni suunnitellulla tavalla. SLMV:n alueen kuitujärjestelmän uudistamista jouduttiin viivästyttämään tarvittavien teknisten lisäselvitysten vuoksi. Meri-VHF-hanke ei edennyt suunnitellulla tavalla johtuen asetetuista uusista toiminnallisista vaatimuksista. Hanke toteutettaneen kahdessa vaiheessa vuosina Viranomaisradioverkko oli operatiivisessa käytössä koko RVL:ssa pl. ilma-aluskäyttö. Ilmaaluskäytön operatiivinen toiminta voidaan aloittaa verkon ominaisuuksien valmistuttua. MRTV:n ohjelmistoversio 4.0:n kehittäminen ja MRTV:n tietoliikennejärjestelmäalustan uudistaminen eteni suunnitellulla tavalla. MRTV 4.0:n operatiivinen käyttö aloitetaan keväällä MTVJ:n TrackNet meritilannekuvajärjestelmä otettiin operatiiviseen käyttöön alkaen. Sen kehittämistä jatkettiin erillisen suunnitelman mukaisesti. Muilta osin merialueen teknillistä valvontaa kehitettiin tilaamalla muun muassa Ahvenanmaan merivartioalueelle paremman METO-integraation mahdollistava järjestelmäpäivitys. Vuodelle 2004 suunniteltu AB 412-helikopterin (OH-HVE) vauriokorjaus saatiin toteutettua heinäkuun loppuun mennessä. Kokonaiskustannukset jäivät noin euroa suunniteltua alhaisemmiksi vauriokorjauksen ja helikopterin uudistustyön yhdistämisellä. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän toteutusta jatkettiin. Tilanteenseuranta Tisara -osion toteutus saatiin päätökseen ja aloitettiin lisätyönä Tisara numerotilastointiosion toteutus. Osallistuttiin yhteistoimintaviranomaisten ja SM:n hallinnonalan yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin. ULKONET -järjestelmän tekninen uudistaminen saatiin päätökseen. ATK- käyttöjärjestelmän päivitys Windows XP:ksi työasemiin ja Windows 2000:ksi palvelimiin toteutettiin. Luovuttiin tavoitteiden mukaisten johtopaikkakiinteistöalueiden kiinteistöjen lisäksi rajavartiotoiminnalle tarpeettomiksi käyneistä muista kiinteistöistä: Ruunaan ja Kivikiekin rajavartioasemat, Röytän merivartioasema sekä eräitä partiomajoja. Osallistuttiin Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkahankkeisiin, joiden toimeenpano viivästyi kustannustason nousun johdosta. Nuijamaan uusi rajanylityspaikka valmistunee vuonna 2005 ja Vaalimaan vuodelle 2004 suunnitellut toimenpiteet vuonna Kuusamo Suoperä rajanylityspaikan kansainvälistyminen siirtynee vuodelle Rajavartiolaitoksen ympäristöasioiden hallintaa kehitettiin toteuttamalla ympäristövastuuhenkilöiden peruskoulutus (sisälsi ympäristökatselmusten ohjaamisen hallintoyksiköissä). Ympäristösuunnitelmien laadinta aloitettiin kaikissa hallintoyksiköissä. Teknillisen toimialan palvelujen kehittämistä suunnitellut työryhmä antoi raporttinsa Kehittämisen kohteena ovat materiaali- ja kiinteistöhallinto sekä atk-, valvontalaite-, tietoliikenne-, alustekniset palvelut. Työryhmäraportin pohjalta annettiin osana tulossuunnittelua alueellisille hallintoyksiköille ohjeet palvelujen keskittämiseen liittyvästä suunnittelusta. Toimintojen keskittäminen ja alueellistaminen toteutetaan vuoden 2007 alkuun mennessä. 20 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

23 21 Materiaalihallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 3. Hyvä materiaalihallinnon osaaminen 4. Kehitetään edelleen hallintoyksiköiden kulutusmateriaalin ostomenettelyä. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä ja osallistumalla täydennyskoulutukseen. Tulos Kalustohankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaisina. Toimeenpanossa ei ollut reklamoituja hankkeita. Kolmas Telkkä-luokan alus VL Tiira otettiin operatiiviseen käyttöön LSMV:ssa Tursas-luokan peruskorjauksen aloitettiin vuoden 2004 alussa. Rakennustyösopimuksen mukaan ensimmäinen peruskorjattava alus valmistuu viimeistään syyskuussa 2005 ja toinen alus syyskuussa Peruskorjaushanke ja siihen sisältyvä öljyntorjuntatoiminta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ylläpito toteutui suunnitelmien ja materiaalihallinnon ohjeiden mukaan. Henkilöstö osallistui toimialan koulutus- ja opetustilaisuuksiin. Tarkastuksissa todettiin yleisesti hyvä osaamisen taso. Yksittäisten asioiden osalta, jotka antoivat aiheen huomautuksiin, käynnistettiin korjaavat toimenpiteet. Tavoite ei toteutunut, koska Hansel lopetti kulutusmateriaalin ostomenettelyyn liittyvän palvelun. RVL joutui lisäämään merkittävästi omaa työpanostaan kulutusmateriaalihankintoihin. Teknillisen toimialan koulutus toteutettiin rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukaisesti. Hallintoyksiköiden omaa sisäistä materiaalialan koulutusta on tehostettu henkilövaihdosten yhteydessä. Tietohallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet Tulos 1. Rajavartiolaitos on koko toiminta-alueellaan VIRVEn operatiivinen käyttäjä. Se huolehtii Suomen meripelastusalueella VIRVE -yhteistoiminnan järjestelyistä ja VIRVE -käytön hallinnoinnista vapaaehtoisen meripelastuspalvelun kanssa. Suomenlahden alueella meripelastusyhteistyöhön osoitetun kaluston ja ohjeistuksen ylläpidosta huolehditaan Viron rajavartiolaitoksen kanssa sovituin menettelyin. VIRVE oli operatiivisessa käytössä koko rajavartiolaitoksessa. Käytössä on määrävahvuinen VIRVE -kalusto. Meripelastusseuroja tuettiin VIRVE:n käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. Suomen ja Viron välisessä meripelastusyhteistyössä oli käytössä Viron rannikolla 5 VIRVE -tukiasemaa ja rajavartiolaitoksen Viron rajavartiolaitokselle lainaamat päätelaiteet (17 ajoneuvopäätelaitetta). SLMVhuolehti laitteiden hallinnasta ja ylläpidosta. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

24 2. Merialueen ja rannikon tietoliikenneyhteydet ylläpidetään meripelastustoiminnan kehittämisen, valvontatoiminnan ja viranomaisyhteistyön vaatimusten mukaisesti. 3. Valvonta- ja viestijärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Maarajalla käytetään kohdealuekohtaisia, ajanmukaisia ja keskitettyjä valvontajärjestelmiä. Merialueen valvontajärjestelmä uudistetaan MTVJ-2000 standardin mukaiseksi. 4. Osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien yhteiskäyttöä. Huomioidaan muiden viranomaisten tietojärjestelmien kehittäminen. Osallistutaan turvaviranomaisten yhteisen siirto- ja palveluverkon kehittämiseen. 5. Hyvä tietotekninen osaaminen rajavartiolaitoksen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa ylläpidetään. 6. Rajavartiolaitoksen tietoliikenneyhteydet täyttävät tietojärjestelmien vaatimukset ja tietoliikenneverkko on toimintavarma ja turvallinen 7. Tietojärjestelmien rakenne tukee tietoturvallisuutta ja tietoliikenneverkon toimivuutta Tietoliikennejärjestelmää kehitettiin jatkamalla merialueen kuitujärjestelmätransmissiolaitteiden uusimista (erityisesti SLMV:n alueella) ja ottamalla käyttöön uusia kuituyhteysvälejä. Meri-VHF hankkeen valmistelu jatkui yhteistoiminnassa METOviranomaisten (Rajavartiolaitos, Merivoimat, Merenkulkulaitos) kanssa. Hanke siirtyi toteutettavaksi vuosina Maarajojen tekninen valvontajärjestelmä oli operatiivisessa käytössä kaikilla maarajoilla. Uusi MRTV 4.0 vastaanotettiin hyväksytysti ja toteutettiin sensoriliitäntälaitteistojen modifiointi. MRTV 4.0:n operatiivinen käyttö alkaa 05/2005. Käynnistettiin uuden digitaalisen tallenninjärjestelmän rakentaminen erityisesti kansainvälisten rajanylikulkupaikkojen tarpeisiin. Ahvenanmaan merivartioalueen valvontajärjestelmä modifioitiin. SLMV:n alueella kokeiltiin tiiviimmän tutkavalvontayhteistyön mahdollistavaa teknistä ratkaisua rajavartiolaitoksen ja Merivoimien välillä. Rajavartiolaitoksen meritilannekuvajärjestelmän (TrackNet) kehittämistä jatkettiin tilaamalla uusia toiminteita ja sensoriliitäntöjä erillisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uusien toiminteiden käyttöönotto tapahtuu keväällä Osallistuttiin muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön johtaman turvallisuusverkkotyöryhmän, viestintäviraston johtaman viestiverkkojen tekniset viranomaisvaatimukset -työryhmän, METOyhteistyöryhmien (RVL / MKL / Merivoimat) ja VIRVE työryhmien työhön sekä tietojärjestelmien yhteiskäyttöön liittyvien työryhmien työhön. Osallistuttiin PTR-viranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) ja toteutettiin niiden liittymät RVL:n järjestelmiin. Järjestettiin kaksi teknillisen toimialan koulutustilaisuutta, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. Atk-henkilöstölle järjestettiin täydentävää koulutusta työvälineiden käytössä. Valvontalaite- ja tietoliikennehenkilöstölle järjestettiin tietoliikenteen, verkonvalvontaohjelmiston käytön ja MRTV-koulutustilaisuudet. Tietoliikenneverkkojen kokonaiskäytettävyys pysyi korkealla tasolla. Ongelmat painottuivat pääsääntöisesti tietojärjestelmäpalveluntuottajien kapasiteettiongelmiin. Käynnistettiin RVL:n datasiirtoverkon verkkotopologiauudistus (ml. ip-osoitteiden vaihto) suorituskyvyn ja tietoturvan kehittämiseksi. Verkonvalvontaohjelmistot päivitettiin koko rajavartiolaitoksessa. RVL osallistui SM:n hallinnonalan tietoliikennepalvelujen kilpailutuksen valmisteluun. Toteutui tavoitteen mukaisesti. 22 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

25 23 8. Hankesuunnitelman mukaisia tietojärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti 9. Toteutetaan kalustohankkeet suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytysti vastaanotettuna. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän (RVT) versiot 7 ja 8 otettiin käyttöön ja aloitettiin tietojen poistotoimintojen ja lokitoimintojen määrittely. ULKONET-tietojärjestelmä otettiin uudistettuna käyttöön. Lisäksi osallistuttiin hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin (tekninen käyttöympäristö, atk-arkkitehtuuri, tietoliikenne). Toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. 10. Tietotekniikkatoimialan organisaation ja toimintojen kehittäminen kohdennetaan päätehtävää tukevan tekniikan ylläpitoon ja kehittämiseen. 11. Parannetaan tietojärjestelmien käytettävyyttä ja toimintavarmuutta, kehitetään raportointija analysointiominaisuuksia sekä yhtenäistetään arkkitehtuureja. Operatiivisten järjestelmien toimintavarmuutta pidettiin priorisoituna. Jatkettiin teknillisen toimialan palvelujen kehittämistä ja palvelutuotannon suunnittelua (palvelukeskussuunnittelu). Operatiivisten järjestelmien toimintavarmuutta ja käytettävyyttä parannettiin laitehankinnoin ja palvelusopimuksin (ulkoinen palvelutuotanto). Työasemissa otettiin käyttöön uusi käyttöjärjestelmä. Suunniteltiin ja testattiin tietojärjestelmien siirto uuteen verkkotopologiaan. Kiinteistöhallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä. 2. Vartiostot tuottavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat kiinteistöpalvelut ja toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. 3. Vartiostot rakennuttavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet asetettujen kehysten mukaisesti. Tulos Rajavartiolaitos toimii yhtenä valtion haltijavirastona. Rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien ja alueellisesti hajautetun sijoittumisen kannalta hallintotapa oli toimiva. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalvelut tavoitteiden mukaisina. Energiansäästötoimenpiteiden toteutusta on jatkettu suunnitelmien mukaan. Sähkön ominaiskulutuksen alentaminen on hankalaa lisääntyvän laitekannan takia. Rakennusinvestointiohjelman hankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisina. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet olivat: - RMVK:n perusparannus (Immola) - Pelkolan rv-aseman perusparannus - Värtsilän rv-aseman perusparannus - LieRvA:n jopan uudet tilat - LRE:n asrak 007 perusparannus - Karttimon rv-aseman rakentamista myöhennettiin - Porkkalan mv-aseman aloitus siirtyi v 2005 lisämäärärahatarpeista johtuen \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

26 4. Kehitetään kiinteistöalan kustannuslaskentaa ja rakennuttamista. 5. Kiinteistöhenkilöstön tavoitetila pätevyysvaatimuksineen huomioidaan koulutuksessa ja palvelukseenotossa. Kiinteistötietojärjestelmän tulossuunnittelua palvelevat toiminnot otettiin käyttöön. Rakennuttamistietojärjestelmä on käytössä kaikkien hankkeiden toteutuksessa. Esitystä kiinteistöhenkilöstön tavoitetilasta pätevyysvaatimuksineen käsiteltiin palveluskeskushankkeeseen liittyen. Käsittely jatkuu osana teknillisen toimialan kehittämistä. 24 Hankkeet 1. Suunnitellaan rajavartioalueiden johtopaikkojen kiinteistöjen tuleva käyttö. 2. Luovutaan ulkopuolisille vuokratuista vartioasemista vuokrasopimusten umpeutuessa. Toteutuminen Pääosa Lieksan rajavartioalueen johtopaikan kiinteistöalueesta luovutettiin Pääosa Tohmajärven rajavartioalueen kiinteistöalueesta luovutetaan Ilomantsin rajavartioalueen kiinteistöalueen luovuttamista selvitetään. Ei toimenpiteitä, koska kauden aikana ei päättynyt vuokrasopimuksia. Yleis- ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen organisaatiota muutettiin lakkauttamalla Pohjanlahden merivartiosto hallintoyksikkönä. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat yhdistettiin ja muodostettiin Länsi-Suomen merivartiosto. Lisäksi lakkautettiin Ruunaan rajavartioasema Pohjois-Karjalassa. Röytän merivartioaseman toiminnot siirrettiin Kemiin, jossa toimintansa aloitti Kemin merivartioasema. Rajavartiolaitoksesta annetun lainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteltiin koko vuosi. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella toukokuussa Eräiden viivästyneiden keskeisten lausuntojen ja tarpeellisten jatkoneuvottelujen vuoksi aikataulua muutettiin siten, että hallituksen esitys annettiin eduskunnalle helmikuussa Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämään koulutuksen antamista henkilöstölle. Rajavartiolaitoksen taloushallintoa kehitettiin perustamalla taloushallinnon palvelukeskus Pohjois- Karjalan rajavartioston yhteyteen sekä lakkauttamalla rajavartiolaitoksen maksupisteet Samassa yhteydessä käynnistettiin siirtyminen paperittomaan kirjanpitoon ottamalla käyttöön Rondo-tietojärjestelmä. Laskujen käsittelyä keskitettiin esikuntiin, jonka seurauksena 150 henkilöä siirtyi taloushallintoprosessin ulkopuolelle. Lisäksi kirjanpitoa yksinkertaistettiin karsimalla kustannuspaikkoja 90 % ja sisäisten toimintojen tililuokkia 40 %. Taloushallinnon rutiinitehtäviä keskitettiin palvelukeskukseen. Taloushallintohenkilöstön täydennyskoulutusta valmisteltiin tavoitteena, että hallintoyksiköiden kirjanpitotehtävissä olevaa henkilöstöä koulutetaan taloussuunnitteluun. Tavoitetilassa täyden palvelun tilitoimistona palvelukeskus on viimeistään vuonna Henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa Rovaniemellä Tavoitetilassa palvelukeskus on vuonna Tällöin se vastaa koko rajavartiolaitoksen henkilöstö- ja palkkajärjestelmien palveluista. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

27 25 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Laskujen esikäsittely ja skannaus: Palvelukeskukseen saapuneet laskut on käsitelty ja reititetty hallintoyksiköihin sovitun käsittelymallin mukaisesti laskujen saapumispäivää seuraavaan päivään klo 1200 mennessä. 2. Kierron valvonta: P-KR:n, VLLV:n, RMVK:n ja reskontraviitteettömien laskujen kierron valvonta siten, että laiminlyödyt-, keskeytyneet-, erääntyneet- ja maksuvalmiit - salkkuihin saapuneet laskut on päivittäin reititetty eteenpäin, siirretty maksatukseen tai niistä on huomautettu käsittelijöitä. Laskujen päivittäinen sisäänluku ja tarkastus AdeEko kirjanpitojärjestelmään. Tulos Alkuvuoden rondon hitauden vuoksi laskuja ei saatu käsiteltyä sovitussa aikataulussa ja laskujen oletustiliöinnit jätettiin sen vuoksi tekemättä. Laskujen käsittelyyn järjestelmän keväisen hitauden lisäksi vaikutti myös se, että taloushallinnon palvelukeskus on joutunut hoitamaan P-KRE:n toimistosihteerin sijaisuuksia kesäloman aikana (yhteensä noin 1 ½ kk) ja siten laskujen käsittelijöinä ei ollut tarvittavaa määrää henkilöitä. Laskut saatiin kuitenkin esikäsiteltyä ja reititettyä eteenpäin pääsääntöisesti seuraavaan päivään klo 14 mennessä. Aikataulu voidaan katsoa riittäväksi. Matkalaskujen käsittelyssä ei tapahdu viivästymisiä taloushallinnon palvelukeskuksessa, sillä ne skannataan järjestelmään muiden laskujen mukana saapumisjärjestyksessä. Laskujen kierron valvonta P-KR:n, VLLV:n ja RMVK:n osalta hoidettiin keskeytyneiden ja maksuvalmiiden osalta hyvin ja laskut luettiin sisään ja täsmäytettiin AdeEkoon päivittäin. Laiminlyödyt- salkkuun kerääntyy laskuja, jos niitä ei ole käsitelty kolmessa päivässä, joten siltä osin kierron valvontaa ei ole tehty. 3. Maksatus: Rajavartiolaitoksen laskut maksumäärätään ja maksetaan päivittäin viimeistään eräpäivää edeltävänä päivänä. Rajavartiolaitoksen laskujen maksumääräykset ja maksatukset hoidettiin hyvin. 4. Sijaisuuksien hoitaminen: RVLE:n taloussihteerin Rondo-tehtävien hoitaminen poissaoloaikoina (lomat yms.) häiriöttä. 5. Suunnitellut tehtävälaajennukset vuonna 2004: VARAKAS-järjestelmän käytännön tehtävien hoito. Varusmiesten päivärahojen maksatus koko rajavartiolaitoksen osalta. Taloushallinnon palvelukeskus hoiti RVLE:n taloussihteerin kesälomasijaisuuden. Varakas-järjestelmä asennettiin Pohjois-Karjalan rajavartiostoon ja taloushallinnon palvelukeskus huolehti ennusteiden tallentamisesta varakkaaseen alkaen. Taloushallinnon palvelukeskus huolehti varusmiesten päivärahojen maksatuksesta koko rajavartiolaitoksen osalta vuoden 2004 alusta alkaen. Annetun käskyn mukaan käytäntöä muutetaan niin, että rajajääkärikomppaniat siirtävät tiedostot salattuina suoraan taloushallinnon palvelukeskukseen, eikä hallintoyksikön rahastonhoitajien kautta. Taloushallinnon palvelukeskukselle vahvistettiin syksyllä arkistoinnin tulostavoite: Palvelukeskus vastaa syyskuun 2004 alusta lukien rajavartiolaitoksen maksupisteen pää- ja päiväkirjojen, lopullisten maksulistojen, osto- ja myyntireskontralistojen tarkistamisesta ja arkistoinnista rondoarkistoon. Tavoite on toteutunut. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

28 26 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rajavartiolaitokselle ei vuonna 2004 asetettu tunnuslukutavoitteita henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen. Tunnusluvut kehitettiin vasta vuoden 2004 aikana ja ne sisältyvät vuoden 2005 tulossuunnitelmaan. Tulosmittarit Ammattitaito (koulpv/htv) 17,9 20,5 24,7 Lähtövaihtuvuus (%) 8,2 7,2 6,4 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,1 4,2 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 4,0 4,0 3,9 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,5 8,6 8,6 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,6 0,7 0,6 Työilmapiiri (1-5) - 3,5 3,5 Kokonaisuutena henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen on hyvällä tasolla, sillä kaikki mittarit joko paranivat tai pysyivät ennallaan. Henkilöstöä koulutettiin aiempia vuosia enemmän, lähtövaihtuvuus pieneni ja tapaturmat vähenivät. Kenttäkelpoisuus, fyysinen kunto, sairastavuus ja työilmapiiri saatiin pidettyä vuoden 2003 tasolla. TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Toiminnallinen tuloksellisuus kasvoi kokonaisuudessaan 6 %:lla. Tuottavuus kasvoi 3 % ja taloudellisuus 5 %. Laadunhallinta kasvoi 9 %:lla, mikä johtui rajavalvonnan tuloksellisuuden noususta. Tämä oli seurausta rajatapahtumien selvitystason paranemisesta. Tarkemmin syyt on selvitetty tulosalueittaisessa katsauksessa. Tulosmittarit (ind) TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Kokonaisuutena toimintamenot kasvoivat n 13 miljoonalla eurolla (+7 %) vuoteen 2003 verrattuna. Henkilöstö lisääntyi 36 henkilötyövuodella (+1,2 %). Perustietoja 1) TA 2004 TOT 2004 Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä 216 milj. euroa (205/2003). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannustehokkuus laski, koska kustannukset nousivat. Kustannusten nousun syynä olivat mm. palkkausmenojen kasvu sekä teknisten toimialojen (ilma-alus ja valvonta- ja tietoliikenne) kassamenojen kasvu. Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

29 27 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot (11,9 M ) nousivat edellisestä vuodesta 118 % (5,4 M /2003). Ryhmän sisällä maksullisen toiminnan tuotot (0,8 M ) kasvoivat 6,9 %, vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ) laskivat 5,1 % ja muut toiminnan tuotot (8,8 M ) nousivat 285 % (2,3 M /2003). Muut toiminnan tuotot sisältävät suurimmilta osin yhteistoiminnan tuottoja (8,5 M ), josta EU:lta saatu osuus oli euroa, Pohjois-Pohjanmaan liitolta euroa, Etelä-Karjalan liitolta euroa ja valtion virastoilta euroa. Lisäksi muiden toiminnan tuottojen ryhmässä on kuljetusvälineiden ja muun omaisuuden myyntivoittoja euroa sekä sekalaisia (ruokailut, huutokauppatulot jne.) tuloja euroa. Muutos edelliseen vuoteen johtui valtion virastoilta saaduista yhteistoiminnan tuloista, joissa on mukana Suomen ympäristökeskuksen maksama osuus (6,3 M ) TURSAS-luokan vartiolaivojen ympäristötorjuntalaitteiden kustannuksista. Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta ovat muutoin pääosin puolustusvoimien rajavartiolaitokselle maksamia asevelvollisten päivärahoja, mutta sisältää myös yhteistoiminnan tuloja muista yhteisistä hankkeista poliisin tietohallintokeskukselta, ulkomaalaisvirastolta sekä puolustusvoimilta. Toiminnan kulut (215,9 M ) nousivat noin 21,1 M (10,9 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut (141,5 M ) nousivat 4,9 M (3,6 %). Nousu johtui pääosin virkaehtosopimusten kustannuksista ja lisääntyneestä henkilöstöstä. Henkilöstökulut sisältävät myös asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa ( /2003). Palveluiden ostot (27,6 M ) nousivat edellisestä vuodesta 6,7 M (32,5 %). Valmistus omaan käyttöön (4,3 M ) ryhmässä on aktivoitu omaa työtä taseeseen 4,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (4,1 M /2003). Tästä toimintamenomomentilta aktivoituja investointihankkeita oli lähes 3,4 M (2,9 M /2003). Suurimmat investointihankkeet, jotka rahoitettiin toimintamenomomentilta, olivat Pelkolan vartioaseman perusparannus (0,4 M /75 %), Värtsilän rajavartioaseman perusparannus (0,7 M /70 %), 15-perheen asuinrakennus LR:ssa (0,7 M /75 %), Kortesalmen vartioaseman perusparannus (0,3 M /55 %) ja Pelkolan asuinrakennuksen muutos sosiaalitilaksi (0,3 M /75 %). Erisuuruisia perusparannus- tai uudisrakennushankkeita oli yhteensä 48 kpl (72 kpl/2003). Hankkeista on erillinen selvitys liitteessä 19. Poistojen ryhmässä on suunnitelmista poikkeavien poistojen (noin 0,3 M ) kautta kirjattu taseesta pois muun muassa rajavartiolaitoksen toiminalle tarpeettomina romutettuja rakenteita ja rakennelmia (0,2 M ) sekä muuta hallintoyksiköiden käytöstä hylättyä omaisuutta. Satunnaiset tuotot (5,3 M ) sisältävät viisi Valtiokonttorin rajavartiolaitokselle luovuttamia valtion perintöasuntoja sekä vartiolentolaivueen varaosa- ja korjausvaraston aktivoimisen taseeseen vaihto-omaisuudeksi sekä muita saatuja pienehköjä korvauksia. Satunnaiset kulut ovat vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia aiheutetuista vahingoista, mm. rajavartiolaitoksen helikopterin laskeutuessa Lopen linja-autoasemalle roottorivirtaus aiheutti vaurioita autoille ja kiinteistöille. Lisäksi on korvattu meripelastustehtävissä vaurioituneen omaisuuden korvauksia meripelastusseuroille, varusmiehille palveluksessa vaurioituneen omaisuuden korvaamisia ja pentukoiran tekemiä tuhoja ynnä muuta. Lisäksi satunnaisten kulujen kautta on oikaistu aloittavassa taseessa olleita virheitä. Siirtotalouden tuotoissa on Öljysuojarahaston maksama osuus vartiolaiva Tiiran öljyntorjuntalaitteista ja helikopterilla kuljetettavasta, kevyestä hätätyhjennyslaitteistosta. TASE Taseen loppusumma (320,7 M ) kasvoi 10,7 M (3,5 %) edellisestä vuodesta. Tämä johtui pääosin vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevaraston aktivoinnista vaihto-omaisuuteen, ennakkomaksujen ja keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat ryhmän sekä avoimien myyntisaamisen kasvusta. Muiden pitkävaikutteisten menojen (3,1 M ) saldo kasvoi 0,7 M. Ryhmään on tilikauden aikana aktivoitu mm. RVT-, ULKONET- ja MRTV4-hankkeiden menot. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

30 Keskeneräisiin aineettomiin oikeuksiin on kirjattu rajavartiolaitoksen RVT loki sovelluksen kulut. Kiinteistökannan (rakennusmaa, rakennukset ja rakennelmat) tasearvo (168,4 M ) laski 3,9 M (2,3 %) edellisestä vuodesta. Toimintamenomomentilta aktivoitiin taseeseen lisäyksinä kiinteistöjen perus- ja uudisrakennushankkeita yhteensä 3,4 M. Rajavartiolaitoksen toiminnalle tarpeettomia partiomajoja (Kivijärvi, Kalkkoaivi, Korrijärvi) ja rajavartioasemien kiinteistöjä (Kivikiekki, Röyttä, Ruunaa ja Lieksan johtopaikka) luovutettiin valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön haltuun 3,2 M tasearvosta. Huonokuntoisina ja rajavartiolaitokselle tarpeettomina purettiin rakenteita ja rakennelmia, mm. Helttamoroston-, Sorsatunturin- ja Poikapollutshokkan tähystystornit. Rajakankaan neuvottelumaja, sauna ja varasto myytiin. Koneiden ja laitteiden tasearvo 123,6 M nousi 4 M (3,4 %). Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ryhmässä oleellisimmat muutokset olivat kaksimoottorisen helikopterin vauriokorjauksen yhteydessä tehdyn modifioinnin aktivointi (0,5 M ) ja vartiolaiva Tiiran käyttöönotto kesäkuussa ja aktivoiti taseeseen (9 M ) Länsi-Suomen merivartiostossa. Ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen tasearvo (13,3 M ) kasvoi 41,5 %. Tasearvo koostuu kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjauksen maksuista (10 M ) sekä keskeneräisistä rakennushankkeista (3,3 M ), joita ovat RMVK Imatra, Porkkalan mv-asema sekä muut pienemmät keskeneräiset rakennushankkeet. Käyttöomaisuusarvopapereissa on lisäyksinä viisi Valtiokonttorin rajavartiolaitokselle luovuttamaa valtion perintöasuntoa (0,5 M ). Vaihto-omaisuuden tasearvon nousu (4,9 M ) johtuu vartiolentolaivueen varalaite- ja varaosavaraston aktivoinnista vaihto-omaisuuteen. Myyntisaamisten (1,1 M ) kasvu johtuu pääosin öljysuojarahaston avoimesta saatavasta, muut suurimmat saatavat ovat puolustusvoimilta laskutettavia varusmiesten koulutuskustannuksia ja Kansaneläkelaitoksen Turun toimiston saatavia. Ostovelkojen osuus (5,4 M ) taseessa nousi edellisestä vuodesta noin 0,3 M. Tilivirastojen väliset tilitykset (2,7 M ) sisältävät työnantajalle kuuluvat sosiaaliturvamaksu-, veroja tapaturmamaksuvelat. Edelleen tilitettävä erät (5,5 M ) sisältävät työnantajan ja työntekijän eläkemaksuvelat, tilitettävät jäsenmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja palkkojen maksettavan määrän. Siirtovelat (16 M ) muodostuvat pääosin lomapalkkavelasta. TALOUSARVION TOTEUMA Tulot ja tuloutukset Rajavartiolaitoksella on ollut vuoden 2004 alusta nettobudjetoitu toimintamenomomentti. Tuloja arvioitiin kertyvän momentille yhteensä euroa. Tuloarvio on ollut rajavartiolaitoksen aikaisemman bruttobudjetointitavan mukainen, jolloin rajavartiolaitoksella oli kolme erillistä tulomomenttia ( ) vuokrille, muonitustuloille ja sekalaisille tuloille. Vuonna 2003 rajavartiolaitoksen tulot momenteilla ja nettobudjetoidut tuloutukset toimintamenomomentille olivat yhteensä noin 5,3 M. Toimintamenomomentille tehdyt tuloutukset sisälsivät työterveyshuollon kustannusten palautukset, virastolle työnantajana kuuluvat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautukset sekä irtaimen omaisuuden myyntitulot, jotka - huolimatta bruttobudjetoinnista - oli nettobudjetoitu toimintamenomomentille. Nettobudjetoitavia tuloja kertyi vuoden 2004 aikana 6,4 M, josta palkkojen sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautuksia 1 M. Ero edelliseen vuoteen johtuu pääosin öljysuojarahaston maksamista korvauksista (0,7 M ), jotka tuloutettiin toimintamenomomentille. Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ), sairaankuljetustulot (0,6 M ) ja EU:lta saadut tulot (0,2 M ), sairaus- ja äitiys- päivärahojen palautukset (1 M ) ja Kelan maksama korvaus työterveyshuollon kustannuksiin (0,3 M ). Muut sekalaiset tulot ovat mm. muonitustuloja (0,1 M ), viisumituloja (0,02 M ). 28 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

31 Määrärahat ja menot Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (mom ) momentin käyttö on kuvattu tässä tilinpäätösasiakirjassa liite 19 kohdalla. Talousarviossa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom ) myönnettiin nettomäärärahaa euroa. Vuoden 2000 talousarviossa myönnetyn tilausvaltuuden mukaisesti vuoden 2004 talousarviossa myönnettiin kahden vartiolaivan rahoittamiseen euroa (mom ). Vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin momentille lisämäärärahaa euroa ja vuoden kolmannessa lisätalousarviossa euroa. Lisämäärärahan tarve johtui indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimuksen mukaisiin menoihin. Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio rajavartiolaitoksen osalta on euroa sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Tästä tilausvaltuudesta aiheutui menoja vuodelle 2004 yhteensä euroa. Laivat peruskorjataan siten, että ne kykenevät öljyntorjuntaan myös jääolosuhteissa. Laivojen varustamiseen öljyntorjuntaominaisuuksilla on momentille (ympäristöministeriö) varattu tarvittava määräraha, josta laskutettiin vuoden aikana 6,3 M Suomen ympäristökeskukselta. Vuoden 2001 talousarviossa myönnetyn talonrakentamisvaltuuden mukaisesti vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen perusparannukseen euroa (mom ). Kokonaiskustannusarvio koulun perusparannukselle on ollut euroa, josta ei aiheudu enää menoja tuleville varainhoitovuosille. Vuoden 2004 talousarviossa myönnettiin määräraha Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli alun perin euroa mutta kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille lisämäärärahaa rakennuskustannusten nousun vuoksi euroa. Rakentamisvaltuuden käytöstä aiheutuu vielä menoja euroa vuonna Työministeriön momentille ja kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä euroa ( /2003), jolla työllistettiin 58 (60/2003) henkilöä. Rajavartiolaitokselle myönnetyt määrärahat mahdollistivat suunnitellun toiminnan vaikkakin merivartiostojen venehankkeiden käynnistämistä jouduttiin lykkäämään ja eräitä rakennusten peruskorjaushankkeita siirtämään tuleville vuosille. 29 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

32 30 Kassamenot KASSAMENO T Muutos % Muutos euroina TOIMINTAMENOT , Palkat 3, Palkat ja palkkiot 3, Kiinteät palkat 3, Lentolisät 0, Ylityökorvaukset -3, Työaikakorvaukset 5, Lisätyökorvaukset 0, Tehtäväpäivystyskorvaukset 3, Vuosilomalisä 4, Sairausaikalisä 1, Lomarahat 2, Vuosilomakorvaukset 44, Muut korvaukset -9, Muuttoraha -7, Harjoituspäivärahat 11, Muilta momenteilta maksetut palkat 0, Tasoitusvapaa 130, EU-asiantuntijoiden palkat Sairaus- ja tapaturmavakuutusmaksujen 4102 palautukset 7, Opetuspalkkiot -11, Lääkärien palkkiot Muut palkat ja palkkiot 158, Yhteistoiminnan 4908 kulukorvaukset Henkilöstösivukulut 3, Työnantajan sosiaaliturvamaksu 3, Muilta mom maksetut sotut 0, Muiden palkkioiden sotu -71, Eläkemaksut 3, Muilta mom maksetut eläkemaksut , TAEL eläkemaksut 0, Muiden palkkioiden eläkemaksut 21, EU-asiantuntijoiden elmat Sosiaaliturvamaksujen 4113 palautukset 6, Tapaturmavakuutusmaksut 12, Muilta mom. maks. tapaturmavakuutusmaksut Muiden palkkioiden tapaturmavakuutusmaksut \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

33 31 Muut toimintamenot Yleistoiminnot 4, , Henkilöstötoiminnot 4, Tekniset- ja materiaalitoiminnot 16, Materiaalihallinto 9, Ilma-alus 36, Alus 5, Kuljetusväline -6, Muonitus 23, Vaatetus 27, Taisteluväline 76, Valvontalaite ja tietoliikenne 22, ATK -0, Toimistomateriaali 0, Koiratoiminta 11, Muut mat.hall.menot 0, Kiinteistöhallinto 16, Muut erittelemättömät 3200 tekn.toimintojen menot 299, Partiomatkojen päivärahat 1, Jakamaton 26, EU Twinning ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom , RAKENTAMINEN, mom , Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) kassamenot olivat noin 197,9 M (185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 139,6 M (134,7 M /2003). Palkkamenojen kasvu johtui pääosin virkaehtosopimusten kustannusvaikutuksesta ja henkilöstön määrän kasvusta. Muut toimintamenot olivat 58,4 M (50,7 M /2003). Kasvu johtui pääosin teknisten toimialojen (ilma-alus, VATI) kassamenojen kasvusta. Vartiolentolaivueen ilma-alus toiminnon menot ovat vuosittain kasvaneet johtuen laajoista modifikaatiotöistä, polttoaineen kallistumisesta sekä varaosien hintojen selkeästä noususta. Kustannuksia lisäsi lisäksi OH-HVI helikopterin G-huolto (0,8 M ), joka suoritetaan kahdentoista vuoden välein. Valvonta- ja tietoliikenteen osalta tilikauden aikana toteutettiin ja valmistui seuraavat merkittävät investoinnit: Ahvenanmaan merivartioalueen merialueen tekninen valvontajärjestelmä (MTVJ) ja päivitys (0,35 M ), Suomenlahden alueelle merialueen kuitujärjestelmän transmissiolaitehankinnat (0,45 M ), maarajojen teknisen valvontajärjestelmän kehitysversio 4.0-projekti (0,7 M ) ja rajavartiolaitoksen atk-verkkotopologiauudistus ja IP-osoitteiden vaihto (0,25 M ). Muu VATI- toimialan kassamenojen kasvu on ollut tavanomaista tietoliikennemenojen kasvua, joka johtuu lisääntyneistä tietoliikennetarpeista. Muissa toimintamenoissa toiminnon 3200, muut erittelemättömät teknisten toimintojen menot, kasvu johtuu pääosin siitä, että vuoden 2004 alusta poistettiin sisäisen laskennan tililuokista toi- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

34 minnot 3080, toimistomateriaali ja 3099, muut materiaalihallinnon menot, joiden menot tilikauden aikana on kirjattu toiminnolle Ilma- ja vartioalusten hankintamomentin ( ja ) kassamenot olivat 7,4 M. Menot aiheutuivat kahden vartiolaivan rahoituksesta (3 M ) ja kaksimoottorisen helikopterin vauriokorjauksesta (2,1 M ) sekä TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjauksen maksuista (2,3 M ). Suomen ympäristökeskuksen momentilta rahoitettiin Tursas-luokan laivan peruskorjausta yhteensä 6,3 M. Rakentamismomentin ( ) kassamenot olivat 0,8 M ja tämä koostui pääasiassa raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen peruskorjauksesta (0,6 M ) ja Porkkalan merivartioaseman suunnittelukustannuksista. Porkkalan rakentamisen hankintapäätökset urakoiden osalta tehtiin 30.11, kun vuoden kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin hankkeelle lisärahoitusta euroa pääkaupunkiseudun rakennuskustannusten nousun vuoksi, sillä ennen lisätalousarvion vahvistamista ei voitu sitoutua rakentamiseen jonka kustannukset olisivat ylittäneet määrärahan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Sopimuksen mukainen valmistumisaika uudelle vartioasemalle on Siirtyvät määrärahat Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 12,6 M (14,1 M /2004, 13,8 M /2003), joka on noin 11 % vähemmän enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvistä määrärahoista on hallintoyksiköissä sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä 5,8 M. Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi suunnitellusti 2,5 M. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi määrärahoja 2,6 M, josta suurin osa ATK-toimialalta (1,7 M ) ja valvontalaite- ja tietoliikenne -toimialalta (0,5 M ). Määrärahojen siirtymisen syinä on budjetointitekniikka sekä hankkeiden myöhästyminen. Investointiluontoisten tietoteknisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla, jossa määrärahojen käyttövaltuus pitää olla kokonaisuudessaan hankkeisiin sitouduttaessa, lisää toimintamenomäärärahojen siirtyvää erää hankkeen toteutuksen ulottuessa seuraaville vuosille. Näin siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Toinen siirtyvää erää kasvattava tekijä on toteutuksiin liittyvät viivästykset. Näihin on usein syynä hankkeiden teknisen vaativuuden, laajuuden tai resurssitarpeen kasvu. Viivästykset hankkeiden toteutuksissa aiheuttavat lisäksi sen, että kyseisen järjestelmän ylläpitoonkin varatut rahat jäävät käyttämättä. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 3,6 M, joista eri tilauksiin sidottuja määrärahoja on yhteensä 2,1 M. Vartiolentolaivueen osalta vuodelle 2005 siirtyneiden hankintojen yhteismäärä oli 1,2 M. Siirtyvän erän suuruus on 6,6 % toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne. Ilma- ja vartioalusten hankinta -momentilta siirtyi 9,3 M, joista pääosa Tursas-luokan vartiolaivojen peruskorjausmäärärahaa. Raja- ja merivartiokoulun perusparannuksesta (mom ) kirjattiin vuodelle 2005 siirtyviä määrärahoja 0,02. Raja- ja merivartiokoulun Imatran koulutuskeskuksen päärakennuksen perusparannushanke valmistui urakkasopimuksen mukaisesti 31.5., jolloin viimeisenä valmistunut C-osa otettiin vastaan. Lisätyönä tehtiin B-osan vesikaton uusinta, joka otettiin vastaan erillisurakoitsijalta Hankkeeseen kuuluva vesikattojen maalaus tehdään vuonna 2006 rakennusteknisistä syistä. Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta (mom ) siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 1,7. Urakkasopimukset allekirjoitettiin joulukuussa Rakennushanke saadaan päätökseen syyskuun 2005 loppuun mennessä. 32 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

35 33 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT Sisäasiainministeriön asetus 1378/2001 rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on erikseen säädetty. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on 2,9 M alijäämäinen ja tuotot kattavat noin 43,4 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperusteet ovat olleet yhtäläiset edelliseen vuoteen verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 3 % (4,2 %/2003, 4,9%/2002, 5,3%/2001). Ero palkkakustannuksissa vuoden 2004 ja 2003 välillä johtuu siitä, että palvelussuhdeasuntoihin kohdistettuja työtunteja oli vuoden 2004 aikana 2255 tuntia vähemmän kuin vuonna Palkkakustannukset otetaan kustannusvastaavuuslaskelmaan palvelussuhdeasuntoihin kohdistettujen tuntien suhteessa rajavartiolaitoksen kokonaistuntimäärästä. Kustannusvastaavuuslaskelma / palvelussuhdeasunnot TUOTOT Varsinaiset tuotot vuokrat palvelussuhdeasunnoista Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korvaukset) TUOTOT YHTEENSÄ: KUSTANNUKSET V 2004 palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneet tunnit vs. palkkaukset (0,07 % RVL:n palkkamenoista) V muut menot: 22 % kiinteistöhallinnon kulutusmenoista pääomakustannukset (poistot ja korot) KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: ALIJÄÄMÄ: Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja ( /2003, /2002), jolloin laskua on noin 8 %. Ero tuloissa vuoteen 2002 johtuu siitä, että meripelastuslain muutoksen myötä, vuoden 2002 sairaankuljetuksia ei lainkaan laskutettu, kun ne vuoden 2003 alusta on laskutettu RVLPAK 4.12, mukaisesti. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

36 34 Kustannusvastaavuuslaskelma / ilma-alusten sairaankuljetus TUOTOT [ ] KUSTANNUKSET Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ Ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperiaatteet ovat olleet samanlaiset edellisiin vuosiin verrattuna. Muutoksena edellisiin vuosiin on pääomakustannuksissa tapahtunut muutos, jossa vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevaraston aktivointi vaihto-omaisuuteen lisäsi vaihto-omaisuuden tasearvoa 4,9 M. Kustannuksia kasvattaa myös toimintamenojen kassamenojen suurempi määrä verrattuna edelliseen vuoteen. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 3 % (4,2 %/2003, 4,9%/2002, 5,3%/2001). HAVAITUT VÄÄRINKÄYTÖKSET JA RIKOKSET Tilikauden aikana on suoritettu esitutkinta virka-aseen luvattomasta viemisestä kotiin vapaaaikana. Esitutkinnassa esille tulleiden seikkojen perusteella tapausta pidettiin inhimillisenä erehdyksenä. Esitutkinnat ja oikeudenkäynnit Yksi henkilö on tuomittu valtion omaisuuden väärinkäytöstä ja rekisteritietojen väärinkäytöstä käräjäoikeudessa. KÄYTETYT TILIKIRJAT JA TOSITTEET VUONNA 2004 Rajavartiolaitoksen käytössä olevat tilikirjat vuonna 2004 olivat: - Liikekirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Talousarviokirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Tuloslaskelma ja tase on arkistoitu sekä sähköisenä että paperimuodossa. Osto- ja matkalaskut on arkistoitu sähköisenä rondoon. Tiliotteet, muistio- ja kassatositteet on arkistoitu paperimuodossa. SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta rajavartiolaitoksessa jakaantui toiminnan tarkastukseen, sisäiseen tarkkailuun ja tarkastukseen. Rajavartiolaitoksen johto kohdisti sisäisen valvonnan toimenpiteitä hallintoyksiköihin tarkastusmatkojen yhteydessä. Rajavartiolaitoksen esikunta huolehti hallintoyksiköiden toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä rajavartiolaitoksen sisäisestä tarkastuksesta ja rajavartiolaitoksen virkamiesten virkatoimien lainmukaisuuden valvonnasta. Toimialoittain sisäinen tarkastus toteutet- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

37 tiin rajavartiolaitoksen esikunnan tulossuunnitelmaan liitetyn tarkastussuunnitelman mukaisesti (taulukko alla). Rajavartiolaitoksen johdon sekä toimialoittaiset tarkastuskertomukset käsiteltiin rajavartiolaitoksen esikunnassa toimialoittain sekä osastopäällikkökokouksissa. Käsittelyn jälkeen kertomukset toimitettiin tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastuksen kohteena olleelle hallintoyksikölle. Kertomukset annettiin tiedoksi myös muille hallintoyksiköille niiden toiminnan ohjeistamiseksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten. Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2004: Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastus LSMV, SLMV, P- KR, KR, K-SR, LR RVLapulpääll Yleistarkastus SLMV, Henkos Arkistonhoito LSMV, KR HenkOs Arkistonhoito, henkilöstöasioiden ja palvelussuhdeasioiden RMVK hoito Henkos Palvelussuhdeasiat KR Henkos Varusmieskoulutus, palvelusturvallisuus KR Henkos Henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tarkastus LR Rmos Rajatarkastus SLMV, K-SR Rmos Ulkomaalaisvalvonta, maahantulo ja maastalähtö LR Rmos/Me Meripelastustoimi SLMV, LSMV Rmos/Me Meriturvallisuus SLMV, LSMV, K-SR, P-KR, KR, LR Teknos Valvontalaite- ja tietoliikennealan tarkastus K-SR Teknos Valvontalaite- ja tietoliikennealan tarkastus SLMV Teknos ATK-alan tarkastus RMVK Teknos ATK-alan tarkastus VLLV Teknos Rekisterien käyttö K-SR Hankintatoimen tarkastus Teknos Rekisterien käyttö SLMV Teknos Hankintatoimen tarkastus KR Oikos Oikos Operatiivisen toiminnan toimivaltuuskysymykset, rikostutkintaan liittyvät asiat, hallinto- ja kurinpitoasiat, PTRyhteistyön oikeudelliset edellytykset ja kiinteistöasiat (tarkastukset suoritettiin yhteistyössä rm-os edustajien kanssa) Rekisterien käytön asianmukaisuus (yhteistyössä teknos ja rm-os edustajien kanssa) K-SR; P-KR, SLMV, KR K-SR SLMV Styks Operatiivisen toiminnan tilastot, taloushallinto SLMV Styks Taloushallinto P-KR 35 Vuoden 2004 sisäisissä tarkastuksissa havaittiin seuraavia oleellisia toiminnan tavoitteisiin keskinkertaista suuremmalla todennäköisyydellä vaikuttavia poikkeamia. Seuraavalla sivulla on selvitys näistä poikkeamista ja niitä korjaavista ohjaavista toimenpiteistä \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

38 36 Sisäisissä tarkastuksissa havaittuja oleellisia poikkeamia Rmos Hallintoyksiköt ovat toistaiseksi vahvistaneet merivartioston omien yksiköiden lisäksi vain osan alueensa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten yksiköistä meripelastusyksiköiksi (SRU). Meripelastusjohtajana ja operaattoreina toimivien henkilöiden toimintakyky vaativan meripelastustehtävän johtamiselle vaihtelee ja on joissain tapauksissa jopa puutteellista. Meripelastuksen johtokeskusten päälliköiden näkemyksen mukaan henkilöstöä on keskusten tehokkaan toiminnan kannalta liian vähän. Oikos Rajavartiolaitoksen käytössä olevat rekisterit. Teknos Ulkopuolisilta vuokrattujen rajatarkastustilojen fyysiseen turvallisuuteen ja henkilöstöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut ovat osin puutteelliset (kulunvalvonta, lukitus, avaintenhallinta, laitetilojen yhteiskäyttö, ulkopuolisten liikkuminen sekä ulkoistettujen palveluiden järjestelyt, kuten siivous sekä tilojen ja laitteiden huolto) Tekniset laitetilat/vast. eivät olleet kaikilta osin asianmukaisessa kunnossa. Kriittisten järjestelmien (tietoliikenneyhteydet, RVT, Ulkonet) käytettävyyteen vaikuttavissa ratkaisuissa oli selkeitä puutteita rajatarkastustiloissa. Ohjaavat toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi Hallintoyksiköiden tulee vahvistaa alueensa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten yksiköt meripelastusyksiköiksi (SRU) vuoden 2004 loppuun mennessä ja tallentaa tiedot RVT:ään. Merivartiostot arvioivat kriittisesti johtokeskusten henkilöstön kykyä toimia vaativissakin meripelastustilanteissa. Mahdolliset puutteet ammattitaidossa tulee korjata henkilöstön lisäkouluttamisella tai henkilöstövaihdoksin. Hallintoyksiköiden on varmistettava, että henkilöstön määrä keskuksissa vastaa niitä vaatimuksia, joita keskusten tehokas toiminta edellyttää. Tietojen poistamiseksi säädetyissä ja tulevassa hallituksen esityksessä säädettäväksi esitetyissä määräajoissa on kehotettu hallintoyksiköitä ja RVLE:n johdolla jo aloitettukin tarvittavat toimenpiteet Hallintoyksiköitä on kehotettu sopimaan/tarkastamaan vuokranantajien ja muiden tilojen käyttäjien kanssa selkeät menettelyt tilojen käyttöön liittyvissä ratkaisuissa. Sopimisissa on otettava huomioon rajavartiolaitoksen tietoturvamääräykset. Hallintoyksiköitä on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota laitetilojen kuntoon sekä poistamaan laitetiloista ja kaapeista niihin kuulumattomat tarvikkeet ja välineet. Hallintoyksiköitä on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota rajatarkastuspisteiden tietoteknisten laitteiden saattamisesta nykyistä kattavammin varavoiman piiriin sekä varautumaan olemassa olevia tietoliikenneyhteyksien varmentamiseen. Kriittisten järjestelmien osalta hallintoyksiköiden on huolehdittava riittävästä käyttäjätuesta myös virka-ajan ulkopuolella. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Arvioinnin mukaan käytetyillä menettelyillä on kyetty olennaisilta osiltaan varmistamaan rajavartiolaitoksen talouden toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen sekä rajavartiolaitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa toimenpiteitä edellyttävät seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet: 1. Systemaattisen viitekehyksen käyttöönotto sisäisen valvonnan tilan arviointiin. 2. Riskien hallinnan kehittäminen osaksi tulosohjausta siten, että tavoitteita uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan kattavasti ja systemaattisesti. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

39 37 OSA II: HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3170 virkamiestä, joista 14 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 21 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2003 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä nousi 51 henkilöllä (+1,7 %) 3135 henkilöön. Raja- ja merivartijoiden määrä kasvoi 69 henkilöllä ja upseereiden määrä väheni kolmella henkilöllä. Opistoupseereiden määrä väheni 12 ja siviileiden määrä seitsemällä henkilöllä vuoteen 2003 verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin Upseerit Erikoisupseerit Siviilit Työllisyysvaroin palkatut Vallitsevan rajatilanteen mukaisesti rajavartiolaitoksen henkilöstön kokonaismäärä on noussut. Rajavartiolaitos on lisännyt henkilöstömäärää itärajalla, erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla eduskunnan tahdon ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Kaakkois-Suomen rajavartiostoon rekrytoitiin rajavartijoita yhteensä 63. Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset konkretisoituvat tulevina vuosina. Opistoupseerien määrä tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit näkyvät henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen. Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevasta henkilöstöstä 87,8 % on miehiä ja 12,2 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on n 78 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan.

40 38 Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Miehet Naiset Siviilit Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistui ensimmäinen naisupseeri ja naisopistoupseeri. Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kaksi upseeria ja kaksi opistoupseeria. Ensimmäinen naisrajavartija nimitettiin virkaan vuonna Vuonna 2004 rajavartiolaitoksessa palveli 42 naista raja- ja merivartijan virassa. Sotilasviranhaltijoista naisia oli 1,7 %. Henkilötyövuodet Vuonna 2004 rajavartiolaitoksessa tehtiin 3125 henkilötyövuotta. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 36 henkilötyövuotta (+1,2 %). Henkilötyövuodet ovat kasvaneet laitoksen henkilöstömäärän kasvaessa, mutta valtion talousarvioon vuodelle 2004 kirjatusta tulostavoitteesta 3150 henkilötyövuotta jäätiin kuitenkin vielä selvästi jälkeen. Henkilötyövuosien määrä ,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0, ,1 1, Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 %. Lähtövaihtuvuus väheni vuoteen 2003 verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Eläkkeelle jääneiden määrä väheni 0,9 %. Sotilasviroista ennen eläkkeelle siirtymistä erosi 3 upseeria, 1 opistoupseeri ja 41 rajavartijaa. Rajavartijoiden ennenaikainen eroaminen lisääntyi. Merkittävin osa (63 %), näistä oli edelleen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Suomenlahden merivartiostosta.

41 39 Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) Rajavartiolaitoksen tulovaihtuvuus oli vuonna 2004 kaikkiaan 264 henkilöä, mikä oli 43 henkilöä (19,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelukseen otettiin 197 henkilöä rajavartiolaitoksen virkoihin, 24 henkilöä virkasuhteeseen määräajaksi sekä lisäksi 43 henkilöä työllisyysvaroin virkasuhteeseen määräajaksi. Suurin osa, 172 henkilöä (140/ 2003), virkoihin otetuista oli rajavartijoita. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (=työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2004 oli 74,9 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyt aika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,3 prosenttiyksikköä. Tehdyn vuosityöajan osuuden kasvu selittyy koulutukseen ja vuosilomiin sekä lapsen syntymäja hoitovapaisiin käytetyn ajan vähenemisellä. Tehty vuosityöaika rajavartiolaitoksessa on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on osittain selitettävissä suurella, laitoksen toiminnallisia tarpeita ja tehtäviä vastaavalla henkilöstökoulutuksen määrällä (RVL 7,6 %, valtio 2,0 %/2003). Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan suhteellinen osuus laski edellisestä vuodesta 0,5 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 238 henkilötyövuotta. Rahalla korvattuja ylitöitä tehtiin edellisten vuosien tasoisesti. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylitöiden määrä on 1,3 %, mikä vastaa 39 henkilötyövuotta. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,6 %, mikä on 0,1 % enemmän kuin vuonna Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen osuus 0,2 % laski hieman (-0,06 %) vuoteen 2003 verrattuna.

42 40 Työajankäytön kehittyminen 100 % 80 % 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 20 % 0 % Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika HENKILÖSTÖN LAATU Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Vuoden 2004 lopussa keski-ikä oli 36,9 vuotta (valtio 42,7/2003). Suurimmaksi ikäluokaksi (19,0 %) on vakiintunut vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta, kun sitä aiemmin suurin ikäluokka oli vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 41,9 % (valtio 25,6 %/2003) ja yli 45- vuotiaiden osuus 25,5 % (valtio 46,3 %/2003). Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 37,6 vuotta, opistoupseerit 40,0 vuotta, erikoisupseerit 43,5 vuotta, raja- ja merivartijat 33,6 vuotta ja siviilit 47,1 vuotta. Henkilöstön ikärakenne Naisten keski-ikä (44,8 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 56 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 21 %. Naisten nuorempien ikäluokkien osuus on pieni, joten ikärakenne on voimakkaasti epätasapainossa. Vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäisempää, siksi ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoinen. Nuoret ikäluokat ovat pääsääntöisesti sotilasvirassa palvelevia.

43 41 Ikärakenne sukupuolen mukaan 65 - Miehet Naiset Koulutusrakenne Vuoden 2004 koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mu-kaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko on 1,5-8, jossa indeksin arvo on 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. KOULUTUSASTE Henkilöstöryhmän koulutusaste (%) Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Valtio (%) Muu työllinen työvoima (%) Perusaste 0 6, ,2 2,9 7,5 23,2 Keskiaste 0 5,0 0 94,4 44,9 62,3 28,4 43,3 Alin korkea-aste 0 80,0 98,8 4,7 22,8 25,9 23,7 17,7 Alempi korkeakouluaste 0 8,3 1,0 0,9 8,6 2,1 7,7 6,8 Ylempi korkeakouluaste ,2 0 3,5 6,8 24,4 8,3 Tutkijakoulutusaste ,4 0,7 Yhteensä Koulutustasoindeksi 7,0 4,8 5,0 3,6 3,8 4,1 5,1 3,8 Rajavartiolaitoksen koulutustasoindeksi oli 4,1 (4,1/2003). Koulutustasoindeksi on valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoindeksiä (5,1) alempi. Tämä johtuu sekä siviilien että rajaja merivartijoiden keskimäärin matalampaa koulutusta vaativista tehtävätasoista sekä tutkijakoulutuksen saaneiden puuttumisesta kokonaan. Rajavartiolaitoksen koulutustaso on kuitenkin korkeampi kuin yhteiskunnassamme yleensä (RVL 4,1 ja Suomi 3,8; valtion ja koko työvoiman tiedot ovat vuodelta 2003). Raja- ja merivartijoiden koulutustaso on pääosin keskiastetta, joskin 5,6 % on saanut korkeakoulutasoisen pohjakoulutuksen. Siviilihenkilöstön ylemmän ja alemman korkeakoulutuksen saaneiden osuus on hieman kasvanut. Siviilihenkilöstön koulutusrakenteessa näkyy tehtävien kohdentuminen eri tehtävätasoille (vrt esim. upseerit).

44 42 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuutta ja fyysistä kuntoa mitattiin jo toista kertaa vuonna 2003 käyttöön otetun testaus- ja seurantajärjestelmän avulla. Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 57,9 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2003 tavoitteeseen pääsi 60,5 %. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä (4,16). Tulos on 0,05 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna Kuitenkin tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 1876 rajavartiomiestä eli 65,6 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 66,1 %. Alhaiseksi jääneeseen suoritusprosenttiin on ollut syynä mm. työkiireistä johtuneet tekemättömät osasuoritukset sekä suoritusmahdollisuuksien vähäisyys. Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus 40 34,0 34, ,7 26,8 % 20 13,5 19,4 12,6 19, ,6 5,2 0, ,1 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 58,7 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2003 vastaava luku oli 59,1 %. Testit suorittaneiden keskiarvo oli tyydyttävä 3,92, joten tavoitteesta (hyvä 4,0) jäätiin hieman. Edellisenä vuonna keskiarvo oli tyydyttävä 3,97. Fyysisen kunnon testit suoritti 2097 rajavartiomiestä eli 73,4 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2003 fyysisen kunnon testeihin osallistui 73,0 %. Positiivista kehitystä tapahtui näin ollen 0,4 prosenttiyksikön verran. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % ,3 21,6 21,3 21,9 16,1 15,4 27,1 26,6 10,0 10,8 3,9 4, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa

45 43 SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2004 yhteensä vuorokautta (keskimäärin 8,6 vrk/htv), mikä vastaa 106 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 1,5 %. Nousu johtui päivää kestävien sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+8,8 %). Myös yhden (+0,6 %) ja kahden vuorokauden (+2,5 %) sairauspoissaolojen määrä nousi vuoteen 2003 verrattuna. Sen sijaan sairaustapausten määrä (6296 tapausta) laski hieman (-0,6 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 72,7 %:lle (2278 henkilöä) henkilöstöstä. Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 4,3 vuorokautta (4,2 vrk/2003) Sairauspäivien jakaantuminen yli 180 Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2004 yhteensä 1957 vuorokautta (keskimäärin 0,6 vrk/htv), mikä vastaa 7,7 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta 5,2 %, johtuen pääosin päivän poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmia sattui 159 henkilölle (5,1 % henkilöstöstä). Tapaturman aiheuttaman poissaolon keskimääräinen kesto tapausta kohti oli 9,2 vuorokautta. Vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu selvästi suuremmat poissaolot kuin työtapaturmista. Vapaa-ajan tapaturmat kirjataan sairauspoissaoloihin.

46 44 Tapaturmapäivien jakaantuminen yli 180 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin lisättiin vuonna 1999 Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2004 aikana rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 88,6 % (hallintoyksiköittäin 79,7-89,6 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 88,3 % (hallintoyksiköittäin 84,6-91,0 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. Työkykyindeksi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono Työilmapiiri Rajavartiolaitoksen työilmapiirikysely tehtiin vuonna 2004 joulukuussa. Edelliset ilmapiirikyselyt ovat vuosilta 1999 ja 2000 ja Vuoden 2004 ilmapiirikyselyssä työilmapiiriä kuvaava indeksi on 3,48, jossa on 0,03 parannusta vuoteen 2002 (vuonna ,31 ja vuonna ,45). Vastausprosentti kyselyyn vuonna 2004 oli 79% (vuonna % ja vuonna %). Työilmapiirikyselyn tunnuslukujen valossa rajavartiolaitoksen henkilöstön tila oli tyydyttävän ja hyvän välillä.

47 45 Indekseittäin tarkasteltuna koko RVL:n tasolla tulokset ovat parantuneet lähes kauttaaltaan vuoteen 2002 verrattuna. Kehitystrendi sitoutuneisuudessa ja työ kasvun mahdollistajana on kuitenkin ollut kielteinen. Tulosten perusteella RVL:n keskeisiä voimavaroja ovat työn jatkuvuus ja turvallisuus, tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet työpaikalla. Tulosten perusteella tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä on kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hallinnon ja tiedonkulun sujuvuudessa, johtamisessa, tunnustuksen ja kiitoksen antamisessa, kehittämisideoiden huomioimisessa sekä mahdollisuuksissa siihen, että työ voi toimia yksilön kasvun mahdollistajana. Työilmapiiri Ammatinarvostus (13) Työn turvallisuus ja sen jatkuvuus (10) Työ sinänsä ja sen vastuullisuus (3) Oman elämän ja työn tasapaino (11) 3,92 3,88 3,85 3,85 Työpaikan sosiaaliset suhteet (8) Sitoutuneisuus (12) Työilmapiiri-indeksi Työn kannusteet ja asema työyhteisössä (9) Työ kasvun mahdollistajana (4) Johtaminen ja esimiestoiminta (5) Työolot (7) Hallinto ja tiedonkulku (6) Saavutukset ja tunnustus saavutuksista (2) Työpaikan ilmapiiri hallintoyksikössä (14) 3,64 3,54 3,48 3,33 3,26 3,26 3,23 3,21 3,17 3, ,70 2,90 3,10 3,30 3,50 3,70 3,90 4,10 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat Työvoimakustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,0 %. Henkilötyövuotta kohti laskettuna työvoimakustannukset olivat Vuonna 2003 työvoimakustannukset olivat henkilötyövuotta kohti , joten ne nousivat 1,8 % henkilötyövuotta kohti. Työvoimakustannusten kasvu johtui pääosiltaan palkkasumman noususta (3,6 %), johon vaikutti eniten voimaan tulleet palkankorotukset. Osa kasvusta liittyy henkilötyövuosien kasvuun.

48 46 Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 18,1 %. Edelliseen vuoteen verrattuna välillisten palkkojen osuus laski 0,3 prosenttiyksikköä. Välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset, joita ovat virka- ja suojapuvut, koulutukseen liittyvät kustannukset (esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali), työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu sekä virkistys- ja sosiaalitoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 47,2 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtuu edellä mainittujen välillisten palkkojen osuuden pienenemisestä. Koulutuskustannukset vuonna 2004 olivat , mikä on 4,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat 683 (664 /2003). Koulutuskustannusten kohoaminen johtui pääosin koulutusvuorokausien kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna ja osin matkakustannusten noususta. Kustannuksiin on sisällytetty vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Työvoimakustannusten kehitys Palkkasumma Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset

49 OSA III: TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT euroa euroa Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) / vähennys (+) Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Valmistus omaan käyttöön Poistot Sisäiset kulut JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT Käyttötalouden tuotot voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä Kulut ulkomaille JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot Suoritetut arvonlisäverot TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ:

50 TASE VASTAAVAA euroa euroa KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERI T JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Ennakkomaksut RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

51 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA 49 VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma Edellisten tilikausien pääoman muutokset Pääoman siirrot Tilikauden tuotto-/kulujäämä VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat Saadut ennakot Ostovelat Tilivirastojen väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

52 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2004 Talousarviotilit Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinp. / Tae / - Tuloarviotilit Arvonlisävero , , ,60 0, Sekalaiset tulot ,24 0,00 0,00 0, Vuokrat ,07 0,00 0,00 0, Muonitustulot ,31 0,00 0,00 0, Sekalaiset tulot ,86 0,00 0,00 0, Sekalaiset tulot 1 560,66 139,29 139,29 0, Osinkotulot 1 582, , ,00 0,00 Tuloarviotilit yhteensä , , ,89 0,00 Menoarviotilit Arvonlisäveromenot UM 0, , ,07 0, Arvonlisäveromenot UM 0,00 32,12 32,12 0, Arvonlisäveromenot lähialueyhteistyö UM 0, , ,95 0, Lähialueyhteistyö ,00 0,00 0,00 0, Siviilihenkilöstön osall. kriisinhallintaan , , , , Arvonlisäveromenot SM , , ,29 0, Toimintamenot , , ,00 0, Ilma- ja vartioalusten hankinta , , ,00 0, Vartiolaivojen rahoitus ,00 0,00 0,00 0, Vartiolaivojen rahoitus 0, , ,00 0, Helikopterin vauriokorjaus ,00 0,00 0,00 0, Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) ,00 0,00 0,00 0, Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) 0, , ,00 0, Rakentaminen , , ,00 0, RMVK:n perusparannus ,00 0,00 0,00 0, RMVK:n perusparannus 0, , ,00 0, Porkkalan mv-asema ,00 0,00 0,00 0, Porkkalan mv-asema 0, , ,00 0, Arvonlisäveromenot VM 965,11 0,00 0,00 0, VEL-perusteinen ja varh.kuntoutustoiminta 2 500,00 0,00 0,00 0, EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin 0, , ,69 0, EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin 0, , ,69 0, Lähialuetyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot ,90 0,00 0,00 0, Lähialueyhteistyö ,90 0,00 0,00 0, Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle ,66 0,00 0,00 0, Palkkaukset ,91 0,00 0,00 0, Muut menot 757,75 0,00 0,00 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 0, , ,98 0, Palkkaukset 0, , ,29 0, Muut menot 0,00 512,69 512,69 0,00 Menoarviotilit yhteensä , , , ,70 Tilikauden alijäämä , ,44 50

53 51 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAN TÄYDENTÄMINEN Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä Käytetty, kertynyt Siirretty Vertailu Tunnus Nimi Vuodelta 2004 Ed. vuosilta tai peruutettu vuodelle 2005 talousarvioon Arvonlisävero , Sekalaiset tulot 139, Osinkotulot 3 533,00 0, ,89 Arvonlisäveromenot UM 0,00 0,00 0,00 32, Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 0,00 0,00 0, , Lähialueyhteistyö (s3v) 0, , , ,64 0,00 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (A) ,00 0, , , , Arvonlisäveromenot (SM) , Toimintamenot (s2v) Bruttomenot , ,82 - bruttotulot , , ,05 = Nettomenot , , , , ,76 Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) , , , , , Vartiolaivojen rahoitus , , , , , Helikopterin vauriokorjaus 0, , , , , Vartiolaivojen rahoitus (TURSAS) , , , , , Rakentaminen (s3v) , , , , , RMVKImatran peruskorjaus , , , , , Porkkalan mvaseman rakentaminen , , , , , EU:n osallistuminen matkakustannuksiin 0,00 0,00 0, ,69 0,00 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (A) 0,00 0,00 0, ,29 0, Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle, muut menot (A) 0,00 0,00 0,00 512,69 0, , , , ,28

54 LIITE 1 52 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA JA NIIDEN MUUTOKSISTA. Poistomenetelmä Poistoaika vuosina Vuotuinen poisto % Jäännösarvo-% Lkp-tili Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet: 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasa 3 33, Liittymismaksut tasa 15 6, Itsevalmistetut atk-ohjelmat tasa 3 33,3 0 Aineelliset hyödykkeet: 1200 Metsäalueet ei poistoja 1209 Muut maa- ja vesialueet ei poistoja 1210 Maa-alueet ei poistoja 1211 Tiepohjat ei poistoja 1214 Vesialueet ei poistoja 1219 Muut rakennusmaa- ja vesialueet ei poistoja 1220 Asuinrakennukset tasa 50 2, Toimistorakennukset tasa 40 2, Teollisuusrakennukset tasa 40 2, Varastorakennukset tasa 40 2, Muut rakennukset tasa 40 2, Rakennelmat Satamat ja laiturit tasa 50 2,0 30 Sillat, ampumapaikat, helikopterikentät ja telakat tasa 50 2,0 20 Valvontatornit tasa 30 3,3 30 Autokatokset ja polttoainevarastot tasa 50 2,0 10 Mastot tasa 30 3,3 10 Puhdistamot ja raakavesilaitokset tasa 20 5,0 0 Polttoainesäiliöt tasa 15 6, Autot ja muut maakuljetusvälineet Henkilö-, maastohenkilö- ja pakettiautot, moottoripyörät, mopot, perävaunut tasa 7 14,3 0 Kuorma- ja linja-autot, pyörtätraktorit tasa 10 10,0 0 Moottorikelkat tasa 5 20, Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Ulkovartiolaivat tasa 35 2,9 0 Raskaat ja kevyet rannikkovartiolaivat tasa 30 3,3 0 Nopeat veneet, partioveneet ja ilmatyynyalukset tasa 20 5,0 0 Apuveneet, kiitoreet ja alusten varalaitteet tasa 15 6,7 0 Perämoottorit tasa 7 14, Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Ilma-alukset tasa 25 4,0 20 Ilma-alusten varalaitteet tasa 25 4,0 0 Maakalusto ja raskaat työkoneet tasa 15 6,7 0 Lento- ja pelastuslaitteet tasa 10 10, Raskaat työkoneet 15 6, Kevyet työkoneet Ilma-alusten testilaitteet tasa 10 10,0 0 Huollon muu kalusto tasa 3 33,3 0 Kiinteistönpidon koneet ja laitteet tasa 5 20, Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tietokoneet tasa 5 20,0 0 Mikrotietokoneet, tulostimet ja muut tstokoneet tasa 3 33, Toimistokoneet ja laitteet tasa 3 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet

55 Puhelinkeskukset,muut viestintälaitteet tavanomaiset televerkon päätelaitteet, tietosuojalaitteet, SANLA-järjestelmä, radiolaitteet, MF, HF, VHF, UHF, viestihuollon mittalaitteet tasa 5 20,0 0 Viestin siirtolaitteet ja järjestelmät tasa 3 33, Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa 3 33, Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasa 5 20, Muut koneet ja laitteet Maa- ja merirajan vartiointi- ja valvontalaitteet, sähkövoimajärjestelmät, kiinteistöjen valvontajärjestelmät ja muu valvontakalusto tasa 5 20, Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasa 3 33, Muut kalusteet tasa 5 20, Taide-esineet ei poistoja 1289 Muut aineelliset hyödykkeet Rajakoirat tasa 10 10,0 0 Muut aineelliset hyödykkeet tasa 3 33,3 0 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset: 1301 Muut osakkeet ei poistoja 1303 Muut osuudet ei poistoja 53 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu rajavartiolaitoksessa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Rakennuksille, joillekin rakennelmille ja ilma-aluksille on määritelty jäännösarvo. Poistojen tekeminen aloitetaan viimeistään käyttöönoton jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. LIITE 2 HENKILÖSTÖKULUT JA LUONTOISEDUT SEKÄ LOMAPALKKAVELAT Henkilöstökulut ja Muutos Muutos luontoisedut euroina % Palkat ja palkkiot ,0 % Luontoisedut ,2 % Eläkekulut ,6 % Muut henkilösivukulut ,1 % Yhteensä ,6 % Lomapalkkavelat Muutos euroina Lomapalkkavelat Henkilöstösivukuluvelka Lomapalkkavelat yhteensä Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita (v palkkiot , v palkkiot ja v palkkiot ). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja

56 LIITE 3 54 KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOJEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Arvopaperit Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Käyttöom. arvopaperit Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennyksetmyynnitromutukset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

57 LIITE 4 55 ARVONKOROTUKSET Rajavartiolaitos ei ole tehnyt käyttöomaisuuteensa arvonkorotuksia. LIITE 5 VIRASTON MYÖNTÄMÄT, VARAINHOITOVUODEN PÄÄTTYESSÄ VOIMASSA OLEVAT LAINAT Rajavartiolaitoksessa ei ole myönnettyjä lainoja LIITE 6 VIRASTON MYÖNTÄMÄT, VARAINHOITOVUODEN PÄÄTTYESSÄ VOIMASSA OLEVAT TAKUUT JA MUUT VASTUUSITOUMUKSET SITOUMUKSET Tulevana tilikautena maksettavat Myöhemmin maksettavat Sitoumukset yhteensä LEASINGVASTUUT Kopiokoneet Autot Leasingvastuut yhteensä: MUUT VASTUUSITOUMUKSET Kahviautomaatti Lounasautomaatti Vesiautomaatti Yhteensä: VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ: Muut vastuusitoumukset sisältävät Suomenlahden merivartioston kahvi- vesi- ja lounasautomaatit. LIITE 7 PERUSTE, JONKA MUKAISTA KURSSIA ON KÄYTETTY MUUNNETTAESSA VIRASTON ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET VELAT, SAAMISET JA MUUT SITOUMUKSET SUOMEN RAHAKSI Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin klo noteeraamaa valuuttakurssia. Valuutta valuuttaa/euro USD Dollari USD 1,3621 Iso-Britannia Punta GBP 0,70505

58 Ruotsi kruunu SEK 9, LIITE 8 RAJAVARTIOLAITOKSEN HALLINNASSA OLEVAT OSAKKEET JA OSUUDET SEKÄ MUUT OSAKKEISIIN RINNASTETTAVAT ARVOPAPERIT Arvopaperin nimi Kpl Markkina-arvo eur Kirjanpitoarvo eur Om. os% Myyntioik. Alaraja, % 5090 Osingot eur Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 1301 Muut osakkeet As Oy Agricolankuja 3, Helsinki ,54 As Oy Agrigolankatu 7, Helsinki ,00 As Oy Aningaistenlinna, Turku ,43 As Oy Asiakkaankatu 7, Helsinki ,26 As Oy Cortile, Helsinki ,53 As Oy Fleminginkatu 21 a, Helsinki ,53 As Oy Fleminginkatu 21 b, Helsinki ,14 As Oy Hauho, Helsinki ,62 As Oy Helsinginkatu 13, Helsinki ,00 As Oy Hesperiankatu 32. Helsinki ,29 As Oy Honkamäenpuisto, Turku ,19 As Oy Humalistonkatu 7, Turku ,37 As Oy Hämeentie 37, Helsinki ,87 As Oy Ida Aalbergintie 4, Helsinki ,00 As Oy Ilmarinhovi, Turku ,37 As Oy Kauppapuistikko 40, Vaasa ,85 As Oy Keinutie 7, Helsinki ,52 As Oy Kiholinna, Helsinki ,26 As Oy Kiisa, Espoo ,00 As Oy Kinaporinkatu 3, Helsinki ,46 As Oy Kiskontie 11, Helsinki ,28 As Oy Kointähti,Helsinki ,40 As Oy Koulurinne, Halikko ,82 As Oy Krankatie 4, Helsinki ,00 As Oy Kulmala, Helsinki ,24 As Oy Kuulahovi, Raisio ,69 As Oy Laajasuontie 6, Helsinki ,00 As Oy Leikarinketo, Rauma ,26 As Oy Limingantie 41-43, Helsinki ,00 As Oy Lokkalantie 1-3, Helsinki ,06 As Oy Lönnrotinkatu 41, Helsinki ,46 As Oy Malmila, Helsinki ,89 As Oy Maskun Härkälinna, Turku ,38 As Oy Meilans, Töölönkatu 50, Helsinki ,00 As Oy Merihalli, Helsinki ,42 AS Oy Miilupolku, Helsinki ,00 As Oy Myyrinaapa, Helsinki ,35 As Oy Mäenpää, Helsinki ,60 As Oy Neitsytpolku 6, Helsinki ,00 As Oy Nero, Helsinki ,00 As Oy Norma Bostads Ab, Helsinki ,24 As Oy Oikotalo, Helsinki ,18 AS Oy Pakilantie 7,Helsinki ,04 As Oy Patterinharju, Kanslerintie 7-9, Turku ,00

59 As Oy Pietola 38-39, Helsinki ,93 As Oy Pohjolankatu 1 A,Helsinki ,40 As Oy Puistopaltta, Turku ,73 As Oy Puutarhankatu 16, Turku ,77 As Oy Pääskylänrinne 3, Helsinki ,90 As Oy Regina, Turku ,12 As Oy Rekolinna, Helsinki ,00 As Oy Ristiaallokko, Espoo ,01 As Oy Sampanpolku, Turku ,63 As Oy Sato-Pasila, Ratavartiankatu 4, Helsinki ,00 As Oy Säästökenno, Helsinki ,10 As Oy Säästörautu, Kuhatie 13, Espoo ,00 As Oy Säästötuki, Helsinki ,44 As Oy Tammenkoro, Turku ,37 As Oy Tarkka-ampujankatu 10, Helsinki ,86 As Oy Telkkäkuja, Helsinki ,98 As Oy Temppelikatu 11, Helsinki ,00 As Oy Turun koulumäki, Turku ,01 As Oy Töölönkatu , Helsinki ,73 As Oy Töölön-Keskus, Helsinki ,07 As Oy Ulvilantie 21, Helsinki ,27 As Oy Ulvilantie 29, Helsinki ,97 As Oy Ursiini, Turku ,65 As Oy Vaasankatu 7, Helsinki ,08 As Oy Vasaravuori, Turku ,13 As Oy Veitikanharju, Rovaniemi ,63 As Oy Venheenköli, Turku ,91 As Oy Vesisäiliönkatu 25, Helsinki ,83 As Oy Vihtilä, Helsinki ,01 Parikkalan Valo Oy, Parikkala ,60 Joensuun Seudun Puhelin Oy, Joensuu 1 336,38 Joensuun Puhelin Oy, Joensuu , ,00 Paraisten Puhelin Oy, Parainen ,49 75,00 Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki ,54 135,00 Kokkolan Puhelin Oy ,09 Vaasan Läänin Puhelin Oy ,39 348,00 Jakobstadsnejdens Telefon Ab 2 807,28 Kymen Puhelin Oy ,15 220, Muut osakkeet yhteensä , , Muut osuudet Suvisaariston osuuskunta 1 100,91 Värtsilän Vesikunta, Värtsilä ,25 Ålands telefonandelslag, Mariehamn ,78 200,00 Osuuskunta Valkeavesi 33 27,75 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta ,41 75,00 Kajaanin Puhelinosuuskunta , Muut osuudet yhteensä ,39 ARVOPAPERIT YHTEENSÄ: , ,00 Osingot on kirjattu korkotulot ja voiton tuloutukset osastoon osinkotulojen momentille

60 58 LIITE 9 HALLINNASSA OLEVA KANSALLISOMAISUUS, JOTA EI OLE MERKITTY TASEESEEN LIITE 10 Rajavartiolaitoksen hallinnassa ei ole kansallisomaisuutta. SELVITYS KIRJANPIDON TÄYDENTÄMISESTÄ TILINPÄÄTÖKSESSÄ TALOUSARVIOASETUKSEN 42 f :N 2 MOMENTISSA TARKOITETULLA TAVALLA LIITE 11 Tuotannontekijäin hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa eivät eroa liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste). ERITTELY SEURAAVAAN VARAINHOITOVUOTEEN SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA VUOSI ALKUSALDO KERTYMÄ LOPPUSALDO PÄÄLUOKKA VUODEN LUKU AIKANA MOMENTTI 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Lähialueyhteistyö s3v , ,64 0,00 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Toimintamenot s2v , ,83 0, Toimintamenot s2v 0, , , Vartiolaivojen rahoitus s3v , ,55 0, Kaksimoottorisen helikopterin korj. s3v , , , Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) s3v , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta s3v , , , Vartiolaivojen rahoitus s3v 0, , , Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) s3v 0, , , Ilma- ja vartioalusten hankinta s3v 0, , , RMVK:n perusparannus s3v , ,13 0, Porkkalan mv-aseman rakent. s3v , , , Rakentaminen s3v , , , RMVK:n perusparannus s3v 0, , , Porkkalan mv-aseman rakent. s3v 0, , , Rakentaminen s3v 0, , ,47

61 SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ: , ,28 Vartiolaivojen rahoitus (TURSAS-luokka) määräraha (mom ) siirtyi kokonaisuudessaan vuodelle 2005, koska Suomen ympäristökeskus (SYKE-2002-P , ) rahoitti vuoden aikana hanketta öljyntorjuntalaitteiden osalta 6,3 M. Talousarviomenoja siirrettiin Suomen ympäristökeskukselle momentin 630 kautta. Liikekirjanpidossa Tursas-luokan laivojen peruskorjausmenot ovat keskeneräisten muiden käyttöomaisuushankintojen tilillä Porkkalan merivartioaseman rakentaminen (Mom ) määräraha siirtyi kokonaisuudessaan vuodelle 2005, koska rakennusurakkasopimus allekirjoitettiin vasta joulukuun lopussa, kun rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvittava lisärahoitus ( ) varmistui vuoden 3. lisätalousarviossa. Siirrettyjen määrärahojen tililtä on tilikauden aikana tehty seuraavat talousarvion tilijaottelun muutokset: - Momentin Lähialueyhteistyö, alkusaldo oli ,06. TM-muutos ,42, jonka jälkeen alkusaldo on ,64. 59

62 LIITE TALOUSARVIOSSA MYÖNNETYT VALTUUDET, NIIDEN KÄYTTÖ JA KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEET MENOT V Valtuudet ja niiden käyttö (1000 ) Valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot Valtuuslaji Määrä Käytetty Jäljellä Aik. vuosina Yhteensä Ilma -ja vartioalusten hankinta Vartiolaivojen hankinta, tilattu 2 kpl TIL TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjaus TIL Ei käytettävissä olevat valtuudet: Rakentaminen Imatran toimipisteen perusparannus TRA Porkkalan mvaseman rakentaminen TRA Käytettävissä olevat valtuudet: Vartiolaivojen hankinta (valtuus ) valtuudesta aiheutuvat menot ovat euroa suurempi kuin alkuperäinen valtuuden määrä. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2002 lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin lisärahoitusta euroa, vuoden 2003 lisätalousarviossa euroa ja vuoden 2004 ensimmäisessä ja kolmannessa lisätalousarviossa yhteensä euroa. Lisämäärärahat on tarkoitettu indeksien muutoksista aiheutuviin hankintasopimuksen mukaisiin menoihin. Porkkalan merivartioaseman rakentaminen (valtuus ) valtuudesta aiheutuvat menot ovat euroa suuremmat kuin alkuperäinen valtuuden määrä, koska vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa momentille myönnettiin hankkeeseen lisärahoitusta rakennuskustannusten nousun vuoksi.

63 LIITE TILINPÄÄTÖKSEN TÄSMÄYTYSLASKELMA 1. KULUJÄÄMÄ KIRJAUKSET JOTKA OVAT MUKANA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄSSÄ MUTTA EIVÄT OLE TALOUSARVION YLI-ALIJÄÄMÄSSÄ (debet+/kredit-) Tuotto- ja kulukirjaukset, joita ei ole kirjattu talousarviotulona tai -menona Tuotto- ja kulukirjaukset, jotka kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa talousarvioon kirjaamista odottavien erien tilille Tuotto- ja kulukirjaukset, jotka kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tilille 3. KIRJAUKSET JOTKA EIVÄT OLE MUKANA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄSSÄ, MUTTA OVAT MUKANA TALOUSARVION YLI- JA ALIJÄÄMÄSSÄ (debet -/kredit +) Tasetilikirjaukset, jotka kirjattu myös talousarviotulona tai -menona LASKELMA YHTEENSÄ TALOUSARVION YLI- JA ALIJÄÄMÄ ERO 0 LIITE 14 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Edellisten tilikausien pääoman muutos Tilinavaussiirto (tilikauden kulujäämä) Tilinavaussiirto (pääoman siirrot) Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilinavaussiirto Siirrot valtion yleiseltä maksuliikemenotililtä Siirrot valtion yleisille maksuliiketulotileille Siirrot lähetteiden tililtä 0 0 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot Yhteishankinnoista aiheutuvat menonsiirrot 0 0 Pääoman siirrot Tilikauden kulujäämä Tilinavaussiirto Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen Tilikauden kulujäämä Valtion pääoma yhteensä

64 62 Aloittavaa tasetta on korjattu seuraavasti: Aloittavaan taseeseen oli jäänyt henkilökunnan omistama taulu. Vuoden 1995 inventaariossa oli taulun oletettu olevan Pohjois-Karjalan rajavartioston omaisuutta. Taulu on kuitenkin keittiöhenkilökunnan maksama. Taulu on päätöksellä 595/54/ vähennetty kirjanpidosta satunnaisten kulujen kautta, yhteensä 33,64 euroa. Vartiolentolaivueen käyttöomaisuudessa oli viisi laitetta taseessa kahteen kertaan. Tämän vuoksi taseesta on poistettu satunnaisten kulujen kautta mainittujen laitteiden arvo, yhteensä ,53 euroa. LIITE 15 TUOTTO- JA KULULASKELMAAN KIRJATTAVA TALOUSARVION ULKOPUOLINEN RAHOITUS Rajavartiolaitoksella ei ole ollut tilikauden aikana tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta. LIITE 16 TASEESEEN SISÄLTYVÄT RAHASTOIDUT VARAT Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. LIITE 17 TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT TILIVIRASTON HALLINNOIMAT RAHASTOIDUT VARAT, SÄÄTIÖT JA YHDISTYKSET Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja, säätiöitä tai yhdistyksiä. LIITE 18 ARVIOMÄÄRÄRAHOJEN YLITYKSET JA NIIDEN PERUSTELUT Rajavartiolaitoksella ei ole ollut arviomäärärahoja varainhoitovuoden aikana. LIITE 19 MENOMOMENTTIEN KÄYTTÖ VAKIOSISÄLLÖSTÄ POIKKEAVAAN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN Rajavartiolaitoksen toimintamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on momentin käyttötarkoitusta laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös rakennusten, rakenteiden ja

65 63 kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle euroa. Rajavartiolaitoksessa hankkeiden seuranta on järjestetty sisäisen laskennan toimintotililuokassa toiminnoille 3132, jolle kirjataan perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden kustannukset. Osa hankkeista aktivoidaan vuoden alussa tehdyn rakennusinvestoinnit rajavartiolaitoksessa -päätöksen mukaan taseeseen vain tietyllä prosenttiosuudella. Uudisrakennushankkeet ovat aina kokonaan aktivoitavia. Seuraavassa taulukossa on toimintamenomomentin laadusta poikkeava käyttö raportoituna tiliryhmittäin: Mom Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö, euroa 40 Aineet, tarvikkeet ,27 41 Henkilöstökulut 834,48 42 Vuokrat 5 414,05 43 Palvelujen ostot ,98 45 Muut kulut ,83 49 Sisäiset kulut 0,00 51 Rahoituskulut 0,00 61 Satunnaiset kulut 0, ,61 Seuraavat hankkeet on rahoitettu toimintamenomomentilta ja ne on aktivoitu joko osin tai kokonaan taseeseen: Aktivointi % Projekti selite Aktivoitu, euroa 50 % Lentosatama, lämpökeskuksen korjaus , % Kokkola kiinteistön valvontajärjestelmä ,50 30 % Lentosatama, asuinrakennuksen ikkunaremontti ,67 60 % Vallgrund voiteluainevaraston peruskorjaus 9 769,62 75 % Turun vartiolentueen murtosuojaus 4 747,50 45 % Virpiniemi vartiorakennukset perusparannus , % Kökar autokatos 209, % Enskär autotalli 2 339, % Lentosatama kiinteistövalvontajärjestelmä , % Valassaaret kiinteistövalvontajärjestelmä , % Kalajoki kiinteistövalvontajärjestelmä 8 943,00 70 % Vartioston antennijärjestelmän uusiminen ,82 57 % Vaalimaan rivitalon perusparannus ,00 46 % Vaalimaan asuinrakennus 3 perusparannus 4 783,12 40 % Vaalimaan talousrakennus 4 perusparannus ,44 25 % Vaalimaan rajavartioaseman tilajärjestely 7 377, % Katettu tulisija ,20 50 % Rantasaunan perusparannus , % Nuijamaan rajavartioaseman uusi kalustovarasto 2 703,47 70 % Nuijamaan rivitalo 003 perusparannus 1 364,67 80 % Kolmikannan rajavartioaseman + keittiön perusparannus 2 738,08 75 % Pelkolan rajavartioaseman perusparannus + laajennus ,12 75 % Pelkolan asuinrakennus 003 muutos sosiaalitilaksi , % Pitkäpohjan rajavartioaseman polttoaineasema + jätekatos 1 166,07 70 % Värtsilän rajavartioaseman perusparannus ,65 70 % Lieksan johtopaikan muutos ,45 50 % Onttolan ampumarata 150 m ,30 50 % Onttolan ampumarata 300 m ,19

66 100 % Haapovaaran laitetila ,08 70 % Haapovaaran partiomajan muutos 4 200,00 55 % Kortesalmen vartioasema , % Rajakankaan vartioasema ,00 30 % Kelkkasaaren partiomaja 998,70 20 % Kuivassalmen pienoiskiväärirata 1 344,26 40 % Hangon vartiorakennus ,00 40 % Hangon vartiorakennus/majoitusrakennus ,34 35 % Santahaminan asuinrakennus/piha-alue , % autotalli 5 000, % Autokatos ,00 75 % 15-perheen asuinrakennus ,06 70 % Autokatos , % Ylärovan tähystysmaja 5 140, % Raja-Joosepin aggregaattirakennus 4 923, % Tähystystornin RM A , % Siikavaaran tähystystorni 4 516, % Luton silta , % Somasjärven partiomaja 3 985, % Somasjärven varasto 5 740, ,72 64 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan Rajavartiolaitos on saanut jakopäätöksellä määrärahaa momentilta (siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan). Momentin päätösosassa käyttötarkoitusta on laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen sekä muiden hallinnonalojen siviilikriisinhallintaan osallistuvien virkamiesten menojen maksamiseen. Seuraavassa taulukossa on raportoitu siviilikriisinhallintamomentin käyttö tiliryhmittäin: Mom Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö 40 Aineet ja tarvikkeet 88,47 41 Henkilöstökulut ,18 42 Vuokrat 7 570,00 43 Palvelujen ostot 0,00 45 Muut kulut ,65 49 Sisäiset kulut 0,00 51 Rahoituskulut 0,00 61 Satunnaiset kulut 0, ,30 Rajavartiolaitos osallistui vuonna 2004 siviilikriisinhallintatehtäviin Bosnia-Herzegovinassa, Makedoniassa ja Georgiassa. Tehtävät Bosnia-Herzegovinassa jatkuvat saakka. Mission tuloksista on raportoitu kuukausittain. Nämä raportit on välitetty ulkoasiainministeriöön. Rajavartiolaitoksen edustaja on toiminut alkaen EUPOL Proxima poliisioperaatiossa Co-Locator for Border Police -tehtävässä Makedonissa. Kuukausiraportit on välitetty ulkoasianministeriöön. Tehtävä päättyy Rajavartiolaitoksen edustaja on toiminut vuonna 2004 rajatarkkailijana ETYJ:n Georgian rajavalvontaoperaatiossa. Tehtävä päättyi , jonka jälkeen rajavartiolaitoksen edustajaa ei ole ollut ETYJ:n Georgian rajavalvontaoperaatiossa. Kuukausiraportit välitettiin ulkoasiainministeriöön.

67 65 Ulkoasiainministeriö asetti kirjeillään HEL , , HEL , ja HEL , rajavartiolaitoksen käyttöön yhteensä euroa EU:n poliisioperaatioihin Bosnia-Hertsegovinassa, Makedoniassa ja ETYJ:in missioon Georgiassa. Bosnia-Hertsegovina projektin kustannukset olivat yhteensä euroa. Tästä summasta palkat ja palkkojen sivukulut olivat yhteensä ja maksetut vuokrat, virkamatkojen päivärahat ja matkustuspalvelut euroa. Georgia projektin kustannukset vuonna 2004 olivat yhteensä euroa ja Makedonia projektin kustannukset olivat euroa. Edellä mainitut kulut sisältävät palkkakustannuksia yhteensä euroa ja matkustus- ja muita kuluja euroa. MUUT TILINPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT OLENNAISET TIEDOT Valtiontalouden tarkastusvirasto esitti väliraportissaan 3/2003, että rajavartiolaitos selvittäisi yhdessä Valtiokonttorin kanssa, tuleeko vartiolentolaivueen kulutustavaravaraston arvo (=ei poistolaskennan piirissä oleva varaosa- ja varalaitevarasto) ottaa osaksi rajavartiolaitoksen tilinpäätöstä ja että rajavartiolaitos ryhtyisi toimenpiteisiin vuoden 2004 tilinpäätöstä laadittaessa. Vartiolentolaivueen vaihto-omaisuutena on aikaisemmissa tilinpäätöksissä käsitelty vain lentopetrolivarasto (0,1 M ). Rajavartiolaitoksen päätöksen 2253/20/2004, mukaan vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevarasto on otettu mukaan taseeseen vaihto-omaisuudeksi. Varaosa- ja varalaitevarasto, yhteensä 4,9 M, on viety kirjanpitoon satunnaisten tulojen kautta (per 1509 an 6099). Varaosavarastoa inventoitaessa huomattiin samalla, että kirjanpitoon oli viety aloittavaa tasetta laatiessa joitakin laiteita kahteen kertaan. Tämän vuoksi aloittavaa tasetta oikaistiin satunnaisten kulujen kautta ja taseesta poistettiin mainittujen laitteiden arvo. Öljysuojarahastolta saadut rahoitusosuudet vartiolaiva Tiiran ympäristötorjuntalaitteisiin sekä helikopterilla kuljetettavaan, kevyeen hätätyhjennyslaitteistoon on tuloutettu toimintamenomomentille. Öljysuojarahasto on korvannut laitteiden kustannukset rajavartiolaitokselle öljysuojarahaston johtokunnan ennakkolausuntojen 184/2001 ja 156/2004 mukaisesti, yhteensä euroa. Vartiolaiva Kurki luovutettiin puolustusvoimille kesäkuussa Laiva varusteineen on kuitenkin vielä rajavartiolaitoksen taseessa ( ,40 ). Hallinnan siirto tilivirastojen välillä tehdään maaliskuussa Laiva on poistettu Länsi-Suomen merivartioston Sonet käyttöomaisuuskirjanpidosta.

68 66 ALLEKIRJOITUKSET Tilinpäätös on käsitelty rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Rajavartiolaitoksen vuoden 2004 tilinpäätös on hyväksytty. Helsingissä. päivänä maaliskuuta Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali Jaakko Smolander Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen

69 67 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Ko vuoden hintatasossa TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rajatarkastukset Rajavalvonta TULOSALUEET YHT. 55,4% 52,6% 53,3% 52,7% 53,2% Rajavalvonta 31,7% 30,3% 30,7% 29,2% 29,0% Rajatarkastukset 20,1% 18,7% 19,4% 20,3% 20,9% Meri- ja muu pelastustoimi 0,9% 0,8% 0,6% 0,8% 0,8% Sotilaallinen maanpuolustus 2,7% 2,8% 2,6% 2,4% 2,5% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 44,6% 47,4% 46,7% 47,3% 46,8% Henkilöstön koulutus 9,3% 13,1% 13,1% 12,9% 12,9% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,9% 16,2% 16,4% 16,9% 17,0% Materiaalihallinto 14,0% 13,7% 13,3% 13,3% 12,9% Muonitus 4,2% 4,1% 4,0% 4,0% 3,8% Vaatetus 1,0% 0,9% 0,9% 0,9% 0,8% Taisteluväline 0,6% 0,5% 0,5% 0,5% 0,4% Ilma-alustekninen 1,5% 1,4% 1,4% 1,5% 1,5% Alustekninen 2,1% 2,1% 2,0% 2,0% 2,0% Kuljetusvälinetekninen 1,5% 1,4% 1,4% 1,4% 1,2% Viestitekninen 1,9% 2,0% 1,8% 1,8% 1,8% Atk 1,3% 1,3% 1,2% 1,1% 1,2% Kiinteistöhallinto 4,3% 4,4% 3,9% 4,2% 3,9% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

70 68 TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2004 [tuntia] tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta 55,6% 54,2% 53,7% 56,0% 52,3% 53,9% 55,6% 55,7% 57,9% 54,6% 55,2% 50,9% 54,6% Rajatarkastukset 39,6% 40,5% 39,6% 38,2% 40,6% 37,1% 40,0% 38,3% 35,3% 39,0% 37,7% 44,9% 39,2% Meri- ja muu pelastustoimi 1,3% 1,2% 1,2% 1,3% 1,4% 1,5% 1,6% 1,8% 1,8% 1,5% 1,2% 1,4% 1,4% Sotilaallinen maanpuolustus 3,4% 4,2% 5,4% 4,5% 5,8% 7,5% 2,8% 4,3% 5,1% 4,9% 5,8% 2,8% 4,7% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

71 69 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] SLMV LSMV

72 70 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri (ml Navajo) Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

73 71 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

74 72 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

75 73 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] TARKASTUKSET K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Lajeittain [kpl] Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen

76 74 2. Jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Seuraamuksittain [kpl] R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS

77 75 RAJATARKASTUKSET HENKILÖLIIKENNE Tarkastetun liikenteen jakauma Ulkorajaliikenne Itärajan liikenne [kpl] Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] suomi baltia muut

78 76 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI KITTILÄ SATAMAT LR HELSINKI KOTKA LOVIISA HAMINA HANKO ROVANIEMI 83 INKOO PORVOON MLK KIRKKONUMMI TURKU KEMI-TORNIO KASKINEN 0 KRUUNUPYY NAANTALI MAARIAN HAMINA OULUNSALO ECKERÖ PARAINEN PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI HAUKIPUDAS KALAJOKI KEMI KOKKOLA KRISTIINAN- VAASA KAUPUNKI PLMV OULU PIETARSAARI RAAHE TORNIO VAASA SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA YHTEENSÄ KUUSAMO KR K-SR VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA TURKU LOVIISA VAALIMAA 2001 H:KI-MALMI KOTKA MAARIANHAMINA NAUVO HURPPU HURPPU HELSINKI ORRENGRUND PIRTTISAARI NUIJAMAA STORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR PORKKALA KOTKA HANKO 1 BÅGASKÄR SLMV1 702 UTÖ HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI GLOSHOLMA SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR JUSSARÖ NAUVO MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR MERIKARVIA UTÖ HIITTINEN KALAJOKI VIRPINIEMI YHTEENSÄ KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA HKI-HERNESAARI MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

79 77 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ ENSKÄR SMMV ECKERÖ MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR SATAMAT PIETARSAARI VALLGRUND VAASA KUMMELGRUND SUSILUOTO NAANTALI UTÖ PLMV MERIKARVIA NAUVO TURKU KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO MUONIO KARESUVANTO HANKO TORNIO KALAJOKI KOKKOLA KOLARI RÖYTTÄ PELLO VIRPINIEMI KRUUNUPYY NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ ENONTEKIÖ KITTILÄ LR IVALO ROVANIEMI KUUSAMO KEMI-TORNIO OULUNSALO LAPPEENRANTA SLMV KR KAJAANI P-KR K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR HELSINKI HANKO LOVIISA HAMINA TURKU NAANTALI ECKERÖ M-HAMINA LÅNGNÄS PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI VAASA PIETARSAARI OULU KOKKOLA KALAJOKI KASKINEN KEMI RAAHE TORNIO YHTEENSÄ JOENSUU PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA NÄÄTÄMÖ NUORGAM UTSJOKI KARIGASNIEMI KIVILOMPOLO KILPISJÄRVI KARESUVANTO MUONIO KOLARI PELLO AAVASAKSA TORNIO PIILOLA YHTEENSÄ MERIVARTIOASEMAT KEMI KOTKA HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI SUOMEN- LINNA PORKKALA BÅGASKÄR M-HAMINA NAUVO KÖKAR STORKLUBB ENSKÄR SUSILUOTO MERIKARVIA UTÖ PORI RAUMA KOKKOLA KUMMEL- GRUND VALLGRUND KALAJOKI VIRPINIEMI RÖYTTÄ PIETARSAARI RAAHE YHTEENSÄ LENTOASEMAT L-RANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA TURKU M-HAMINA PORI OULU KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

80 78 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET 1. Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU YHTEENSÄ ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU 2. Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET YHTEENSÄ Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM YHTEENSÄ RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.

81 79 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

82 80 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 %

83 81 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL Reserviläiset RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL