RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2017

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

2 LÄHETE RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Eversti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta + Kompassi + Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (29) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Palkeet

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 5 Rajavalvonta... 6 Rajojen valvonta... 7 Rajatarkastukset... 8 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 9 Itärajan rajanylityspaikat... 9 Lentoasemien rajanylityspaikat... 9 Satamien rajanylityspaikat Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Meripelastus Merellinen ympäristönsuojelu Panokset ja tehokkuus Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Panokset ja tehokkuus Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Turvallisuuden tunne Viranomaisavun antaminen Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Viestintä Säädösvalmistelu Suunnittelu- ja taloushallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta... 19

4 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Työterveyshuolto ja työturvallisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI VALTUUDET TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI TASEEN ANALYYSI MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Rajavartiolaitoksen kassamenot Palkat (toimintamenot) Muut toimintamenot Investointimenot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 53

5 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muut liitteet Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö Rajojen valvonta Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Tekninen valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Käännytysperusteet vuonna Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet vuonna Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet ALLEKIRJOITUKSET... 72

6 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO S i v u 1

7 S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Turvallisuustilanteen ennustettavuus Euroopassa säilyi heikkona. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Laittomaan maahantuloon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä oli noin Määrä supistui edellisestä vuodesta mutta oli edelleen lähes kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Yli puolet laittomista rajanylityksistä havaittiin keskisen Välimeren reitillä. Itäisen Välimeren reitin käyttö säilyi samalla tasolla (41 700), kuin se on ollut EU-Turkki -julkilausuman jälkeen. Läntisen Välimeren reitillä laittomia rajanylityksiä havaittiin ennätysmäärä (22 900). Eurooppalaisia mekanismeja on pidetty riittämättöminä hallitsemaan tilannetta. Jäsenmaat ovat edelleen jatkaneet rajavalvontaa sisärajoilla. Laittoman maahantulon uhka Venäjältä Suomeen on edelleen todellinen niin maastorajalla kuin rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos paljasti kesällä poikkeuksellisen laajan laittoman maahantulon järjestämistapauksen Saimaan kanavan huvialusliikenteessä. Maastorajalla havaittiin yhdeksän henkilön laitonta rajanylitystä. Venäjän viranomaiset ovat kertoneet estäneensä satoja luvattomia yrityksiä päästä Suomeen. Lentoliikenteessä laittoman maahantulon tapaukset lisääntyivät ja keskeisimpänä tekotapana säilyi transit-lentojen väärinkäyttö. Laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen jatkui mutta määrällisesti maltillisena johtuen keskeisten kauttakulkumaiden sisärajavalvonnasta. Rajanylityksiä ulkorajan rajanylityspaikoilla oli yhteensä yli 14 miljoonaa. Rajanylitysliikenne itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla kääntyi jälleen kasvuun. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yli 9 miljoonaa matkustajaa. Liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla kasvoi huomattavasti ennakoitua nopeammin. Vuonna kasvu ylitti jo 14%. Rajatarkastusautomaateilla tehtävien tarkastusten määrä saatiin nostettua yli 38 prosenttiin. Finnairin ja Finavian ennusteen mukaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa 4,6 miljoonasta (2016) matkustajasta 8 miljoonaan vuoteen 2022 mennessä (n. +74%). Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Rajavartiolaitos on jatkanut toimenpiteitä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi sisäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin suunnitellusti. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Rajavartiolaitos on toimeenpannut Eurooppalaisen raja- ja merivartioston nopean toiminnan reservin ja muuttuneen rajasäännöstön edellyttämät tarkastukset. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet Älykkäät rajat -paketti ja EU:n matkustuslupajärjestelmää (ETIAS) koskeva asetus. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Keskusteluyhteys Venäjän rajaviranomaisiin pidettiin tiiviinä kaikilla tasoilla. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin operaatioihin aiempaa merkittävästi suuremmalla panoksella (31 henkilötyövuotta). Operaatioihin osoitettiin kalustoa muun muassa vartiolaiva Merikarhu 10 kuukaudeksi ja valvontalentokone 1,5 kuukaudeksi. Frontexin koordinoima virkamiesvaihto jatkui Suomen rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos otti vastaan Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden keväällä.

8 S i v u 3 Hallituksen esitykset Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaista ja rajavartiolainsäädännön muuttamiseksi hybridiuhkiin varautumiseksi valmisteltiin. Lisäksi valmisteltiin henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön muutokset. Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Helikoptereiden perusparannukset etenevät. Rannikkovartioveneen evaluointivene otettiin käyttöön ja venesarjan hankintaa valmisteltiin. Kevyen venekaluston hankinnasta tehtiin sopimus. Kevään kehyspäätöksessä Rajavartiolaitoksen uusiin ja lisääntyviin tehtäviin osoitetut resurssit toimeenpannaan viipymättä ja etupainoisesti. Vuonna 2018 rajavartijakoulutuksen aloittaa lähes nelinkertainen määrä opiskelijoita. Lisähenkilöstö kohdennetaan itärajan valvontaan, Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksiin sekä lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen. Rajavartiolaitos on lisäksi jatkanut nykyisen henkilöstön kohdentamista itärajan valvontaan. Vuodesta 2015 lähtien on siirretty jo 60 henkilötyövuoden panos rajanylityspaikoilta. Viimeiset siirrot (20 htv) tehdään mennessä. Rajavartiolaitos sai päätökseen vuodesta 2013 vuoteen ulottuneen 28 milj. euron (noin 13% toimintamenoista) sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelma suunniteltiin suotuisan turvallisuustilanteen vallitessa Sopeuttamisohjelman toimeenpanon aikana Rajavartiolaitokseen kohdistetut lisäsäästöt pakottavat uusiin sopeuttamistoimiin. Sopeuttamistarve vuoteen 2022 saakka on noin 15 milj. euroa. Uusiin ja lisääntyviin tehtäviin saadulla rahoituksella ei voida paikata sopeuttamistarvetta muissa tehtävissä. Tilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Voimapolitiikan paluu lisää arvaamattomuutta unionin lähialueilla. Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden heikentyminen eivät ole tilapäisiä ja ohimeneviä ilmiöitä. Toimenpiteet Euroopan ulko- ja sisärajoilla voivat nopeastikin suunnata laittoman maahantulon virrat uudelleen Suomeen. Ristiriita Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarpeen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten ja lisääntyvien velvoitteiden välillä on merkittävä. Rajatarkastusten sujuvuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kriittinen tekijä Finnairin ja Finavian laajennusstrategioiden toteutumiseksi. Meripelastuskaluston tulee olla kunnossa. Vanhentuneet valvontajärjestelmät edellyttävät uusimista. Rajavartiolaitoksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa yhteisesti tuotettavien valtion palvelujen nouseviin hintoihin.

9 S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius pidetään korkealla tasolla. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indeksi lasketaan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden indekseistä. Vaikuttavuusindeksi lasketaan viiden osa-alueen useista mittareista. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osa-alueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Kukin osa-alue käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103,2 105,0 107,0 108,3 Vaikuttavuus (ind) 96,2 98,3 100,1 98,8 Vaikuttavuus (1-5) 4,0 4,1 4,1 4,1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,0 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 3,9 4,0 4,3 4,5 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 4,1 3,8 3,8 3,7 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,3 3,4 3,3 3,5 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 110,2 111,8 114,0 117,8 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,4357 1,4148 1,3876 1,3423 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (1000e) Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) 96,2 98,3 100,1 98,8 Tuottavuus ind 119,0 121,8 121,2 131,3 Taloudellisuus ind 110,1 111,5 113,9 117,5 Voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen vaikuttavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousi kustannusvaikuttavuuden parantumisen vuoksi. Painotettujen suoritteiden määrä kasvoi kaikilla osa-alueilla. Tuottavuus nousi, koska aikaisempaa pienemmällä henkilöstömäärällä tuotettiin enemmän suoritteita. Myös taloudellisuus nousi, koska suoritteiden määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kustannukset.

10 S i v u Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen ulkorajavalvonta on tehokas ja luotettava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,0 Rajaturvallisuuden tunnusluku laski hiukan. Syynä tähän oli yhdyshenkilötoiminnan ja rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuuden lasku. Työpanosta siirrettiin rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan ja partiointi lisääntyi. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla. Rajanylitysliikenne kasvoi itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla ja lentoliikenteessä. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa, siihen liittyvää ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää monialarikollisuutta lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,3 4,4 3,7 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,5 4,4 4,7 3,3 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) 4,3 4,2 4,0 4,2 Tuotokset Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) Operaatiovuorokaudet muut (kpl) Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Lukumäärä nousi hiukan vuodesta Kasvu oli kuitenkin selvästi pienempää kuin viisumihakemusten määrän kasvu. Tämä laski yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuutta. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 31 henkilötyövuoden panoksella. Osallistuminen operaatioihin lisääntyi selvästi. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio, johon Rajavartiolaitos lähetti ulkovartiolaiva Merikarhun. Operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ylläpitää rauhallisen rajaolot, ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muu-

11 S i v u 6 ta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,2 4,3 3,4 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 3,4 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 3,4 3,5 3,5 3,5 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus laski selvästi aikaisemmasta. Naapurimaiden viranomaisilta saatujen ennakkotietojen määrä laski suhteessa kaikkiin havaittuihin rikoksiin. Vuoden aikana järjestettiin yli 300 Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten tapaamista. Tapaamisissa vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten toteutui suunnitellusti mutta aikaisempia vuosia suppeampana. Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa sujui vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Rajavartiolaitoksen johto on tavannut eri maiden rajaviranomaisten johtoa kahdenvälisesti. Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan.

12 S i v u 7 Rajavalvonta Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,1 4,2 4,1 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,9 4,2 3,7 4,2 Rajatarkastusten laatu (1-5) 1,8 2,9 2,7 1,7 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 3,9 4,4 4,4 3,9 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 4,0 3,4 3,9 2,8 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 4,5 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-5) 4,4 4,5 4,1 4,5 Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 4,5 4,8 4,6 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,3 4,1 4,1 4,8 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 2,6 3,0 5,0 5,0 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 4,9 4,6 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,4 3,3 3,2 3,4 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 3,0 3,7 3,9 4,4 Tuotokset Partiointi (h) Tekninen valvonta (h) Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) Rajatarkastukset (milj.hlöä) Tullitarkastukset (hlöä) Pääsyn epäämiset (hlöä) Käännyttämispäätös (kpl) Myönnetyt viisumit (kpl) Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) Valtionrajarikos (kpl) Väärennys (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko (kpl) Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) Pakkokeino (kpl) Huomautus (kpl) Sakko (kpl) Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla saatiin turvallisuusympäristön muutoksesta ja laittoman maahantulon paineesta huolimatta säilytettyä vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Rajojen valvonnan laatu pysyi ennallaan. Partiointia ja tarkastuksia saatiin lisättyä. Rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen taso laski. Siirrettävän valvontakaluston lisäys on kasvattanut itärajan teknisen valvonnan määrää.

13 S i v u 8 Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitykset kasvoivat noin 6 %. Venäjän parantunut taloudellinen tilanne lisäsi venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 9,1 milj. henkilöä (+3,4 %). Suomalaisten rajanylittäjien määrä laski. Venäläisten lisääntynyt matkustaminen nosti kokonaisliikennemäärää. Nuijamaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 5,5 milj. matkustajaa (+14,6 %). Kasvua oli erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin matkustajalle. Liikennettä vähensi Helsinki-Pietari laivaliikenteen supistuminen. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä kasvoi henkilöön (+32 %). Rajalla turvapaikkaa haki 422 henkilöä (-69 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä laski selvästi (-80 %). Vuonna 2016 lukua nosti itärajan turvapaikanhakijatilanne. Vuonna selvitettiin enemmän laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten tapauksia kuin uusia tuli tutkintaan. Iso osa selvitetyistä tapauksista oli jo vuonna 2016 aloitettuja tutkintoja. Havaittujen rikosten ja rikkomusten kokonaismäärässä tapahtui noin 18 % lasku vuodesta Lukumääräisesti suurimmat laskut tapahtuivat laittoman maahantulon järjestämisrikoksissa, vesiliikennerikkomuksissa ja ajoneuvoverorikkomuksissa. Selvää kasvua oli valtionrajarikoksissa, paljastinlaiterikkomuksissa sekä muissa rikoksissa ja rikkomuksissa. Vuoden 2016 lopulla tapahtuneen sakkouudistuksen takia aikaisempaa jakoa rikesakkoihin ja rangaistusvaatimuksiin ei enää käytetty vuonna. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset nousivat hiukan. Henkilötyövuosikertymä sen sijaan laski Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän vähetessä. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut paranivat selvästi. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti tarkastusten lisääntyminen, siirrettävän teknisen valvonnan lisääminen ja rajatarkastusten lisääntyminen. Rikostorjunnan painotettujen suoritteiden määrä laski vakavampien rikosten määrän vähennyttyä vuosia 2015 ja 2016 edeltävälle tasolle.

14 S i v u Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaita. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän kasvu sekä EU:n lainsäädännön edellyttämät entistä tarkemmat ja pitkäkestoisemmat rajatarkastukset aiheuttivat Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvan odotusajan kasvua. Keskimääräiset odotusajat eivät kuitenkaan ylittäneet odotusaikatavoitteita. Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Itärajan rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 5,7 4,0 4,6 7,0 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 7,4 6,4 6,1 8,9 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Itärajan rajanylityspaikoilla rajanylitysten sujuvuus heikkeni erityisesti Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla. Keskeisin syy tähän oli venäläisten matkustajien osuuden kasvu. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Lentoasemien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 6,3 5,4 7,9 5,7 Rajatarkastuksia/vrk (kpl)

15 S i v u 10 Rajanylitysten sujuvuus saatiin vielä turvattua vaikka liikenne kasvoi yli 14 %. Rajatarkastusautomaateilla toteutettiin jo yli 38 % Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksista. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Satamien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,6 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,7 4,5 4,7 4,3 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12,1 12,9 12,1 14,3 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla laski hiukan Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 3,9 4,0 4,3 4,5 Merellisen turvallisuuden tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meripelastuksen osalta toiminnan laatu pysyi vuoden 2016 tasolla. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso parani huomattavasti. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta 2016 ja ylitti suunnitellun tason. Meripelastus Rajavartiolaitoksessa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.

16 S i v u 11 Meripelastus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,6 4,5 4,6 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1-5,0 4,8 5,0 4,9 5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,9 4,2 3,5 4,2 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastukseen liittyvät tehtävät pysyivät vuoden 2016 tasolla. Muutokset suoritteiden määrissä olivat pieniä. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut viime vuosina suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 64 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä (kuten merimiestaitollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma). Tekniset syyt ovat liittyneet 31 %:iin ja ympäristötekijät 5 %:iin meripelastustapauksista. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 1,6 2,0 3,7 4,3 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 1,6 2,0 3,7 4,3 Tuotokset Aluspäästötapausten määrä (kpl) Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 30 öljypäästöä Suomen merialueilla (2016: 41). Valtaosa havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään pieniä. Tapausten selvitystaso oli aikaisempiin vuosiin verrattuna korkea. Tämä paransi merellisen ympäristönsuojelun tunnuslukua huomattavasti. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin viisi kappaletta. Kahdeksan tapauksen tutkinta jatkuu edelleen vuonna 2018.

17 S i v u 12 Panokset ja tehokkuus Merellisen turvallisuuden lisääminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat hiukan, kun suoritteiden määrä nousi suhteellisesti enemmän kuin henkilötyövuosikertymä ja kustannukset Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa Sma Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus (1-5) 4,1 3,8 3,8 3,7 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen pysyi vuoden 2016 tasolla. Tunnusluvuissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,0 4,0 4,0 3,8 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,9 3,8 3,7 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,5 4,3 4,5 4,4 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,8 3,8 3,7 Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito jäi hieman tavoitteestaan ja vuoden 2016 tasosta. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin.

18 S i v u 13 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 3,6 3,6 3,6 Koulutettavuus (1-5) 4,3 3,0 3,5 3,0 Sijoitettavuus (1-5) 5,0 4,0 3,7 3,7 Koulutus (1-5) 3,7 3,8 3,6 4,0 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) Koulutusmäärät ylittivät suunnitelmat. Joukkotuotanto toteutui suunnitellusti. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Panokset ja tehokkuus Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat. Tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät koulutusvuorokausien määrän laskiessa edellisestä vuodesta Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmisiä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Tavoitteen tunnusluku nousi hiukan lähinnä Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun lisääntymisen vuoksi. Turvallisuuden tunne Sma 3,3 3,4 3,3 3,5 Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa.

19 S i v u 14 Turvallisuuden tunne Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,2 3,3 3,1 3,4 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,3 2,9 3,4 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,1 2,9 3,3 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,1 3,2 3,3 3,2 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 4,1 4,0 3,4 4,0 Tunnusluvuissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Partioinnin kattavuudessa tapahtui pientä nousua. Viranomaisavun antaminen Rajavartiolaitos antaa viranomaisapua hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja muille viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisavun antaminen Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,8 3,8 4,4 4,1 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,8 3,8 4,4 4,1 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät maa-alue (kpl) Ensihoitotehtävä, muu kuin meripelastus (kpl) Avustustehtävä maa-alue (kpl) Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun määrä kasvoi. Yhteistoimintapartiointi palasi vuoden 2015 tasolle Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulossuunnitelman mukaisia hankkeita kyettiin toimeenpanemaan pääosin suunnitellusti. Kehityshankkeiden toimeenpano ja palvelutuotannon järjestelyt edellyttivät aiempaa voimakkaampaa priorisointia johtuen turvallisuusympäristön muutoksen aiheuttamista lisävaatimuksista. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa, voimankäyttövälineiden hankinnoissa ja asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Rajavartiolaitoksen materiaalista varautumista kehitettiin yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Hankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Virkavaatetuksen uudistamisessa saatettiin loppuun edellisenä vuonna aloitettu partiointiin soveltuvan sadepuvun kehitystyö. Tarkastustoiminnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia.

20 S i v u 15 Tietohallinto Tietohallintoa on kehitetty huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet on toteutettu projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla tietoarkkitehtuurin nykytilankuvauksia osana sisäministeriön arkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin Valtorilta. Rajavartiolaitoksen toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Maa- ja merirajojen teknistä valvontajärjestelmää pyrittiin ylläpitämään mahdollisimman virheettömänä. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Toimitilahallinto Vartiolentolaivueen uusi tukikohta Helsinki-Vantaalle otettiin käyttöön kesäkuussa. Ivalon, Onttolan ja Immolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden hankesuunnittelut käynnistettiin ja ne valmistunevat alkuvuodesta Immolan rakennuskannan huonosta kunnosta ja alueen suojelumääräyksistä johtuen sen hankesuunnittelu on ollut ennakoitua haasteellisempaa. Suunnittelussa pyritään löytämään sekä vuokralaisen että kiinteistöomistajan kannalta toimiva ja kustannustehokas ratkaisumalli. Senaatti-kiinteistöt on varannut hankkeelle rahoituksen vuosien investointikehyksessään. Valtion kiinteistö- ja toimitilalinjauksiin perustuen Rajavartiolaitoksen haltijavirastoasema päättyi Rajavartiolaitoksen tilapäiseen hallintaan jää kuitenkin vielä partiomajoja, valvontatorneja, laitureita ynnä muita sen kaltaisia rakenteita. Rajavartiolaitoksen ja Senaattikiinteistöjen väliset vuokrasopimukset muutetaan alkaen kiinteähintaisiksi kokonaisvuokrasopimuksiksi. Alustoimiala Ulkovartiolaiva Turvan suorituskykyjä on täydennetty varustehankinnoilla. Nopeiden veneiden venesarjan hankintasopimus allekirjoitettiin. Ensimmäisen veneen toimitus on elokuussa Rannikkovartiovenesarjan evaluointivene otettiin vastaan joulukuussa. Alus ja sen kalustolauttatoiminnallisuus arvioidaan talven 2018 aikana. Vartiolaiva Merikarhun Frontex-operaatiossa tarvitsema tuki ja ylläpito järjestettiin Välimerelle. Alus on toiminut hyvin eikä siinä ole esiintynyt merkittäviä teknisiä ongelmia. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Viestintä Rajavartiolaitoksen hankintamääräys, ratkaisuoikeudet ja hankintaan liittyvät toimet on tarkistettu vastaamaan 1.1. muuttunutta hankintalainsäädäntöä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten hankintaverkoston toimintaan. Verkoston tarkoituksena on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinnat. Rajavartiolaitoksen viestinnän kehittämisen painopiste oli operatiivisen viestinnän suorituskyvyn ja valmiuden parantamisessa. Sosiaalisen median käyttöä tehostettiin Twitterissä ja

21 S i v u 16 Facebookissa sekä otettiin käyttöön Instagram. Rekrytointiviestintä oli aktiivista ja siinä hyödynnettiin kattavasti sosiaalisen median kanavia. Varusmiesvalokuvaaja tuotti Rajavartiolaitokselle kuva- ja videomateriaalia. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa korostuivat lisävoimavarojen kohdentaminen itärajan rajavalvontaan ja kasvava rajaliikenne. Julkisuudessa oli erityisesti esillä Saimaan kanavan ihmissalakuljetustapaus. Median mielenkiinto kohdistui Turun lentoaseman yöllisen lennonvalvonnan mahdolliseen lakkauttamiseen. Vartiolaiva Merikarhun osallistuminen Frontex-operaatioon Välimerellä ja rajavartiostojen metsästysrikostutkinnat saivat julkisuutta tasaisesti koko vuoden. Rajavartiolaitos sai TV-näkyvyyttä 112-televisiosarjassa, uutislähetyksissä ja ajankohtaisohjelmissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti Suomi 100 -juhlavuoden viestintäkampanjoihin ja eri tapahtumiin. Juhlavuosi tuotiin esille näkyvästi Rajavartiolaitoksen toimipisteissä, aluksilla ja ajoneuvoissa. Merkittävimmät yleisötapahtumat olivat venemessut, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä, Hossan kansallispuiston avajaiset ja Kaivopuiston lentonäytös. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioitiin sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Hallituksen esitysluonnos hybridiuhkiin varautumista koskevien rajavartiolainsäädännön muutosten valmistelemiseksi oli laajalla lausuntokierroksella kesällä. Tarkoituksena on kehittää Rajavartiolaitoksen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua ja vastata nopeasti Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle tammikuussa Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaiksi annettiin eduskunnalle huhtikuussa. Uuteen lakiin on tarkoitus siirtää nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Laki tulee voimaan Sisäministeriö ja ympäristöministeriö saivat huhtikuussa 2016 valmiiksi selvityksen hallitusohjelman mukaisesta merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämisestä sisäministeriölle. Asiaa koskeva hallituksen esitysluonnos on valmistunut yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, sisäministeriön pelastusosaston ja ympäristöministeriön kesken ja se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle marraskuussa. Hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan keväällä 2018 ja saada voimaan Vuoden aikana valmisteltiin uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön edellyttämiä muutoksia henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevaan lainsäädäntöön sekä arvioitiin lainsäädännön muita muutostarpeita. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2018, ja muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian vuonna Vuoden aikana annettiin myös sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista vuosille 2018 ja Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Schengenin rajasäännöstön muutos, joka koskee tietokantojen käyttöä rajatarkastuksissa, tuli voimaan 7.4. ja Eurooppalaista rajanylitystietojärjestelmää (EES) koskeva asetus tuli voimaan Suomi sai asetuksiin pääosan keskeisistä neuvottelutavoitteistaan. Komissio antoi syyskuussa Schengenin rajasäännöstöä koskevan muutosehdotuksen, joka koskee sisärajavalvontaa sekä joulukuussa EU-tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan asetusehdotuksen.

22 S i v u 17 Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen strategia 2027 julkistettiin marraskuussa. Rajavartiolaitos saattoi loppuun vuonna 2013 aloitetun talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanon. Ohjelman tavoitteena oli toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Ohjelman toimeenpano eteni pääosin aikataulussaan ja sen tavoitteet saavutettiin. Sopeuttamisohjelma ei sisältänyt vuosien kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Rajavartiolaitoksen kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät siirrettiin Palkeiden tehtäväksi 1.3. alkaen sekä matkalaskujen tarkastuspalvelu alkaen. Rajavartiolaitoksesta siirtyi Palkeisiin kaksi virkamiestä. Laskujen käsittelyn automaatioasetetta nostettiin edelleen. Rajavartiolaitoksen laskuista 32,4 % tuli järjestelmiin valmiiksi tiliöitynä. Laskuista 7,2 % maksettiin automaattisesti hyväksyttyyn sopimukseen ja laskutussuunnitelmaan perustuen. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. Rajavartiolaitoksessa on vuoden aikana ollut käynnissä 30 ulkopuolisella rahoituksella tuettua hanketta. Rahoitusta on myönnetty kymmenestä eri rahoituslähteestä. Sisäisen turvallisuuden rahaston rahoittamia hankkeita oli käynnissä 13 ja hakuprosessissa 6. Palauma ISF-rahastosta oli noin 3,3 milj. euroa (2016: 4,5 milj. euroa). Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on saatu sekä kansallista että komission suoraa rahoitusta noin 2,5 milj. euroa. Se on kohdistunut kuuteen merellisen koulutuksen, tietojenvaihdon ja valvontateknologian kehittämisen sekä kalastuksenvalvonnan hankkeeseen. Öljysuojarahasto on osoittanut vastaanotettuun rannikkovartioveneeseen 1 milj. euron tuen. Komissio on osoittanut venesarjan kolmeen veneeseen sisäisen turvallisuuden rahastosta 8,1 milj. euroa. Arktisen merellisen turvallisuuden kehittämishanke on jatkunut toiseen vaiheeseen ulkoministeriön myöntämän 0,6 milj. euron IBArahoituksen turvin. Rahoitusta on saatu myös Interreg Baltic Sea -rahastosta, FP7- tutkimuksen puiteohjelmasta, Horisontti ohjelmasta ja Suomen Akatemiasta. Rajavartiolaitoksessa tehtiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei noussut esille kriittisiä tai merkittäviä puutteita. Vähäisempien suositusten toimeenpano aloitetaan vuonna Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui Euroopan unionin rahoittamiin tutkimusprojekteihin konsortioiden jäsenenä. Rajatarkastusten automatisointia tutkiva ja kehittävä FastPass-tutkimusprojekti (2013 ) päättyi. Rajavartijan työn inhimillisiä tekijöitä tarkastelevassa BODEGAprojektissa ( ) Rajavartiolaitos toteutti automaattisten rajatarkastusten kenttätutkimuksia. Lisäksi hankkeessa aloitettiin rajavartijakoulutuksen kehittämiseen liittyvä tutkimus. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä aloitettiin keskustelu uusista tutkimusaiheista. Rajavartiolaitos on mukana laajassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena on globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE). Rajavartiolaitos tutkii hankkeessa rajahallinnon muutoksia ja siirtolaisuutta sekä rajaturvallisuuteen kohdistuvia ulkoisia uhkia ja näiden ennakointiin ja tulevaisuuden kuviin liittyviä menetelmiä. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin yksi julkaisu, joka käsitteli rajavartioiden rekrytointia. Rajavartiolaitos osallistui kumppanina Early Warning for Increased Situational Awareness (EWISA) -projektiin, jossa kehitetään ja testataan älykästä videoanalyysijärjestelmää maarajojen valvonnassa. Vuonna hankkeessa keskityttiin teknisen ratkaisun hankintamenet-

23 S i v u 18 telyyn, järjestelmätoimittajien valintaan ja solmittiin hankintasopimukset. EWISA-projekti jatkuu vuoteen Rajavartiolaitos johti 2016 eurooppalaisen rannikkovartiostotoimijoiden koulutusyhteistyötä kehittävän European Coast Guard Functions Academy Network II (ECGFA NET II) -projektin. Projektin tuloksena toteutettiin asiantuntijavaihto-ohjelman pilotti, jossa eri organisaatioiden asiantuntijat osallistuivat toistensa tarjoamiin koulutuksiin tai työssäoppimisjaksoihin. Lisäksi tuettiin rannikkovartiostotoimintojen koulutusta antavien oppilaitosten koulutusverkostoa ja laadittiin luonnos tutkintojen yhteiseksi viitekehykseksi. Rajavartiolaitos vastaanotti maaliskuussa Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden. Siihen liittyen Rajavartiolaitos on käynnistänyt arktisen merellisen turvallisuuden yhteistyön kehittämisen hankkeen (SARC). Hankkeen ensimmäisen vaiheen tärkeimpiä tuloksia olivat selvitys arktisten rannikkovartioviranomaisten suorituskyvyistä sekä harjoitusyhteistyökokemukset. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi syyskuussa. Siinä jatketaan arktisten maiden käytännön meripelastusyhteistyön kehittämistä sekä suomalaisen arktisen osaamisen ja parhaiden käytänteiden edistämistä. Rajavartiolaitos on osallistunut yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen merialueiden valvonnan yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi (EUCISE2020). Vuoden aikana hankkeessa oli käynnissä teknisen ratkaisun kehittämistyö. Samanaikaisesti on kehitetty myös kansallista meritilannekuvaa yhdessä muiden merellisten toimijoiden kanssa. Rajavartiolaitos osallistuu Turun yliopiston johtamaan ChemSAR-projektiin, jossa kehitetään johtamis- ja toimintamalleja merellisiin kemikaali- ja vaarallisia aineita sisältäviin onnettomuuksiin. Vuoden aikana toimintamallien kehittäminen on edennyt suunnitellusti ja malleja on testattu simulaattoriharjoituksessa. Rajavartiolaitos osallistuu Ruotsin rannikkovartioston johdolla DiveSMART Baltic -projektiin. Siinä kehitetään Itämeren maiden pelastussukellustoiminnan toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia merellisiin onnettomuustilanteisiin. Projektin loppuharjoituksen suunnittelu aloitettiin vuoden lopulla. Harjoitus järjestetään Suomessa vuonna Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräysten (VK/1077 ja 1078/00.01./2014, ) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on miljoona euroa. Tästä syystä toimintakertomuksessa esitetään vain yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. Alusten ja ilma-alusten sairaankuljetusten sekä viisumien kustannusvastaavuuslaskelmat sekä vuokraustoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty erillisinä, mutta niitä ei esitetä tilinpäätösasiakirjassa. Julkisoikeudelliset suoritteet: Ilma-aluksilla ja aluksilla suoritettujen sairaankuljetusten tulot olivat yhteensä euroa. Viisumien ja muiden lupien tuotot olivat yhteensä euroa. Liiketaloudelliset suoritteet: Vuokraustoiminnan tuotot olivat yhteensä euroa. Tämä summa sisältää Tullin rajanylityspaikan vuokrasopimuksesta maksaman vuokran ( euroa), joka on kirjattu yhteistoiminnan tuottoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja tuloutettiin toimintamenomomentille yhteensä euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset Rajavartiolaitoksen tuotot ilma-alusten sairaankuljetuksista olivat euroa. Ilmaalusten sairaankuljetustulot laskivat 1,2 milj. euroa (- 73 %). Lasku johtuu siitä, että Kansan-

24 S i v u 19 eläkelaitoksen maksamissa sairaankuljetuksissa siirryttiin soveltamaan alkaen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 756/2016. Sen mukaan helikoptereilla tehdyn potilaskuljetuksen korvausperusteena on enintään euroa alkavalta tunnilta ja sen jälkeen 315,50 euroa jokaiselta alkavalta neljännestunnilta. Hinta ei vastaa Rajavartiolaitoksen omakustannushintaa. Rajavartiolaitos on suorittanut potilassiirtoja, joiden laskutus on Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaista. Näiden tulot olivat yhteensä euroa. Sairaankuljetukset, alukset Aluksilla tehtyjen sairaankuljetusten tuotot olivat euroa. Laskutus on Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaista. Tuotot laskivat 38,6 %. Viisumit ja muut luvat Viisumit sekä muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumituotot olivat euroa ja muiden lupien tuotot olivat 210 euroa. Tuotot nousivat 14 %. Vuokraustoiminta Vuokraustoiminnan tuotot olivat euroa. Palvelusuhdeasuntojen tuotot olivat euroa ja muun vuokraustoiminnan tuotot euroa. Vuokratuotot laskivat 1 % Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on arvonlisäveromenoja vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin. Kuluissa ovat näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa ovat mukana myös rahoitetut käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden osalta tehty maksuperusteella. Kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. Sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden tuotoista merkittävimmät ovat olleet partioajoneuvokaluston uudistaminen (0,9 milj. euroa), operatiivinen tuki vartiolaiva Merikarhuun ja Turvaan (0,5 milj. euroa) sekä merirajan tekninen valvonta (0,5 milj. euroa). Sisäisen turvallisuuden rahaston hankerahoitusta saatiin tilivuoden aikana yhteensä 3,3 milj. euroa, josta arvonlisäveron osuus oli 0,4 milj. euroa. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin. GLASE-projektin tuotot on osin kirjattu yhteistoiminnan tuottojen tilille. Tuotto on kuitenkin huomioitu laskelmassa yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoksi. Rajavartiolaitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan eri hankkeiden sisältöä on kuvattu kappaleessa tutkimus- ja kehittämistoiminta.

25 S i v u 20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot/kustannukset Tavoite TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus % 50 % 40 % 69 % 25 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisä sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Korkokuluja ei tässä laskelmassa ole, koska Valtiokonttorin ilmoittama korko pääomakustannusten laskennassa on ollut 0% vuonna. Muina erilliskustannuksina on ilmoitettu myös arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12 kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen ja ulkopuolisen rahoituksen palaumista. Palveluiden ostot tiliryhmän negatiivinen saldo johtuu oikaisusta, jossa operatiivinen tuki vartiolaiva Turvalle ja Merikarhulle -projektin telakointikustannus on korjattu. Rahoittaja ei hyväksynyt telakointia korvattavaksi kuluksi Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Vuonna jatkettiin henkilöstöstrategian ja -suunnitelman mukaisesti toimia naisten osuuden lisäämiseksi rajavartiomiehissä. Joulukuussa rajavartijan peruskurssilta valmistui 10 naista (17 % valmistuneista). Tammikuussa 2018 alkaneelle peruskurssille hyväksyttiin 26 naista (24 % kurssilaisista). Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä käyttämällä matalampia vaatimusrajoja 12 minuutin juoksutestissä. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui elokuussa kaksi naisupseeria Rajavartiolaitokseen.

26 S i v u HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan valvonnan vahventamista jatkettiin siirtämällä vuosina 2015 ja 2016 siirretyn 50 henkilön työpanoksen lisäksi 10 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautetun työn ja etätyön käyttömahdollisuutta hyödynnettiin soveltuvissa työtehtävissä koko Rajavartiolaitoksessa. Rajavartiolaitoksessa vuonna 2016 perustettu Rajavartiolaitoksesta eläköityneiden henkilöiden reservi (evp-reservi) vakiintui toimintamallina. Evp-reservin tarkoituksena on mahdollistaa toimivaltaisten rajavartiomiesten nopea lisäys rajaturvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Evp-reservin ammattitaitoa pidettiin yllä käyttämällä sitä Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksissa ja itärajan valvontatehtävissä. Rajavartiolaitoksessa oli töissä vuoden lopussa yhteensä henkilöä (2016: 2 746). Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 60 rajavartijaa.

27 S i v u HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT RAJAVARTIOLAITOS Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosikertymä (pl. työllisyysvaroin palkatut) oli henkilötyövuotta (2016: 2 645) Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2016 % osuus % osuus % vert.ed. vuoteen HENKILÖSTÖVOIMAVARAT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) ,2 henkilöstömäärä ,0 naiset , , ,5 4,5 miehet , , ,5-0,8 vakinaiset , , ,4-1,0 naiset , , ,2 1,7 miehet , , ,2-1,4 määräaikaiset 48 1,7 42 1,5 71 2,6 69,0 naiset 27 1,0 17 0,6 37 1,4 117,6 miehet 21 0,8 25 0,9 34 1,2 36,0 kokoaikaiset , , ,3 0,2 naiset , , ,8 4,7 miehet , , ,5-0,5 osa-aikaiset 43 1,5 53 1,9 46 1,7-13,2 naiset 16 0,6 19 0,7 19 0,7 0,0 miehet 27 1,0 34 1,2 27 1,0-20,6 keski-ikä 39,4 39,6 39,8 0,5 naiset 42,8 42,5 42,1-0,9 miehet 38,9 39,1 39,4 0,8 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,9 75,9 76,3 0,5 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,0 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,9-3,3 välilliset työvoimakustannukset ,0 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 61,6 61,9 53,0-14,4 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,64 3,64 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,8 0,6 1,6 166,7 tulovaihtuvuus % 4,3 3,5 3,9 11,4 kenttäkelpoisuus 4,4 4,4 4,4 0,0 fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 0,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,13 0,09 0,22 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,2 9,1 8,5-6,6 työterveyshuolto /htv ,0 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,5 työtapaturmat työpäivää/htv 0,6 0,6 0,6 0,0 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 3,9 4,1 4,2 2,4 naiset 4,00 4,09 4,52 10,5 miehet 3,80 4,33 4,12-4,8 koulutus ja kehittäminen /htv koulutuspanostus työpäivää/htv 5,3 4,8 4,3-10,4 henkilöstön arvo ,3 Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista miehiä (85 %) ja naisia 399 (15 %). Vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 85 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on hieman vajaa 6 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 66 %.

28 S i v u 23 Henkilöstörakenne Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseeerit Raja- ja merivartijat Siviilivirkamiehet Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,8 vuotta) pysyi lähes samana vuoteen 2016 verrattuna (39,6 vuotta). Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,4 vuotta) on naisten keski-ikää (42,1 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä iän perusteella oli vuotiaat (38 %) Henkilöstön ikärakenne mies nainen 400 yhteensä Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksi on esitetty edellisellä sivulla taulukossa kohdassa 3.

29 S i v u 24 Henkilöstön koulutusaste Nainen Mies Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Raja- ja merivartijoiden suuri osuus henkilöstöstä (64 %) nostaa myös keskiasteen koulutuksen saaneiden määrän suureksi Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,7 % (131 henkilöä) alla olevan kaavion erittelyn mukaisesti. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma kasvoi hieman. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 1,6 %, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 0,6 %. 160 Lähtövaihtuvuus A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen E. Muu poistuma F. Poistuma poistuma (A+B+C) yhteensä (D+E)

30 S i v u HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannuksia kertyi kokonaisuudessaan hieman vajaa 167 miljoonaa euroa. Henkilötyövuotta kohden laskettuna työvoimakustannukset olivat noin euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,20 75,8 % -2,2 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,99 59,8 % -3,3 % A. Välilliset palkat , , ,21 16,1 % 1,8% B. Sosiaaliturva , , ,50 21,0 % -6,7 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,73 3,1 % 58,3 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,44 40,2 % -0,2 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,43 100,0 % -2,0 % Työvoimakustannukset/HTV Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta kasvoi hieman edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski edellisen vuoden tasosta. Työajan käyttö (% säännöllisestä vuosityöajasta) 100 % 50 % 0 % 18,4 19,3 18,5 4,7 4,8 4,1 76,9 75,9 77, Ei tehty vuosityöaika Koulutus Tehty vuosityöaika

31 S i v u Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä Vuosimuutos % Vuosimuutos % Vuosimuutos % Erityisäitiysvapaa , ,3 Äitiys/vanhempainvapaa , , ,8 Isyysvapaa , , ,9 Hoitovapaa , , ,9 Osittainen hoitovapaa , , ,3 Lapsen vaikea sairaus , , ,4 Pakottavat perhesyyt , , ,6 Tilapäinen hoitovapaa , , ,0 Kaikki yhteensä , , ,8 Osittaisen hoitovapaan sekä tilapäisen hoitovapaan käyttö vuonna laski edelleen sekä miesten että naisten osalta Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseille osallistuminen Kurssille osallistuneet Kurssit miehet naiset Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut 2015, valmistui ) 2 0 Yleisesikuntaupseerikurssi 59 (alkanut, valmistuu 2019) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut 2015, valmistui ) 10 0 Sotatieteiden maisterikurssi 7 (alkanut 2016, valmistuu 2018) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 8 (alkanut, valmistuu 2019) 11 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 101. KadK ja 84. MEK (valmistui ) 20 2 Sotatieteiden kandidaattikurssi 102. KadK ja 85. MEK (valmistuu 2018) 23 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 103. KadK ja 86. MEK (valmistuu 2019) 20 3 Rajavartiomestarikurssi Rajavartijan peruskurssi Yhteensä TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu työtyytyväisyyskyselyä vuonna. Edellinen kysely toteutettiin valtiovarainministeriön VMBaro-järjestelmällä vuonna 2016, jolloin työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Vuonna 2016 arvioitaessa omaa työhyvinvointia kouluasteikolla 4-10 vastausten keskiarvo oli 8,2.

32 S i v u 27 5 Työtyytyväisyys ,57 3,9 3,04 3,4 3,96 3,71 3,55 3,89 3, Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti Rajavartiolaitoksessa oli 93,6 (2016: 92,7). Vuonna kenttäkelpoisuustestien osasuorituksiin (ammunta) tuli muutoksia, joten kaikki tulokset eivät ole suoraan verrattavissa edellisiin vuosiin. Yleisesti tarkasteltuna fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus ovat kuitenkin pysyneet aiempien vuosien tasolla Työterveyshuolto ja työturvallisuus Rajavartijan peruskurssin oppilasmäärän kasvu lisäsi terveystarkastusten määrää. Rajavartiolaitoksessa uusittiin turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmä. Ilmoitusjärjestelmän käyttöä laajennettiin työturvallisuuden poikkeamatilanteiden käsittelystä koko Rajavartiolaitoksen organisaatioturvallisuuden kattavaksi järjestelmäksi. Vuonna järjestelmässä ilmoitettiin työtapaturmia 296 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2016 oli Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia palkallisia poissaoloja kertyi työpäivää, minkä lisäksi palkattomia sairauspäiviä 503 työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 8,5 työpäivää. Sairauspäivien sekä sairaustapausten määrä laski edelleen aiemmista vuosista. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,2 % Sairaustapauksia ,2 % Sairauspäiviä/htv 9,2 9,1 8,5-6,6 %

33 S i v u 28 Sairauspoissaolojen (kpl) jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv Työtapaturmista aiheutuvia sairauspäiviä kertyi työpäivää. Työtapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta, vaikka työtapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli enemmän kuin vuonna Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot olivat aiempaa lyhyempiä. TYÖTAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,8 % Sairaustapauksia ,3 % Sairauspäiviä/htv 0,6 0,6 0,6 0 %

34 S i v u Työtapaturmapoissaolojen (kpl) jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Tulot kattavat vain noin 4 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Valtioneuvoston kanslian määrärahasta, momentilta Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus, maksettiin komission sisäasioiden pääosastolla työskentelevän Rajavartiolaitoksen virkamiehen palkkakuluja euroa. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä euron määräraha arktisen merellisen turvallisuuden kehittämisen toiseen vaiheeseen (SARC II). Samaan hankkeeseen myönnettiin ensimmäisestä vaiheesta jäljelle jäänyttä määrärahaa yhteensä euroa. Siirtomäärärahamomenteilta ja rahoitettavat Vessel Triage II -hanke ja SARC I -hanke jatkuivat edelliseltä vuodelta. Ulkoministeriön rahoittamien hankkeiden kuluja maksettiin yhteensä euroa. Vessel Triage -hankkeen rahoituksesta peruutettiin hankkeen päätyttyä jäljelle jäänyt määräraha euroa. Rajavartiolaitos sai euroa käyttöoikeutena sisäministeriön momentilta tietohallinnon yhteiset menot kompensaationa keskitettyjen hankintamenettelyiden piiriin kuuluviin hankintoihin. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden maksuosuuksia 3,3 milj. euroa. Momentilla x. eräät avustukset on maksettu euroa avustuksina meripelastusseuroille osallistumisesta meripelastustoimintaan. Avustuksen käytön valvomiseksi tarkastettiin yhdistysten toimintakertomukset ja tilinpäätösasiakirjat.

35 S i v u 30 Momentilta kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille maksettiin euroa COSPAS-SARSAT -järjestön (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Valtiovarainministeriö myönsi euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta osaamisen kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokista työllistettävien palkkauksiin ja x.01. tarkoitetutuilta momenteilta maksettiin kahdentoista työllisyysvaroin palkatun henkilön palkkakuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, varasto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 4,3 milj. euroa. Nämä erät on raportoitu liitteessä 4. Muihin sekalaisiin tuloihin momentille (0,47 milj. euroa) on tuloutettu yhteistoiminnan- ja yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden arvonlisäverojen osuuksia sekä öljysuojarahaston euron maksuosuus Virpiniemen merivartioaseman tankkauslaitteiston uusimisesta. Öljysuojarahaston tuloutus tehtiin sekalaisiin tuloihin, koska Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa ei ollut laajennusta, joka sallisi rahastotalouden tulojen tuloutuksen toimintamenoihin. Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus): Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä Rajavartiolaitoksen toimintamenot TAE täydennys Rajavartiolaitoksen toimintamenot Yhteensä Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Investointimenot TAE Ilma-alusten hankinta, Super Puma modifikaatio ja huolto TAE Vartiolaiva Turvan täydennyshankinnat, uudelleen budjetointi TAE AB/B412 -helikoptereiden ja varaosavaraston yhdenmukaistaminen, uudelleen budjetointi Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 231 milj. euroa. Tuloja arvioitiin talousarviossa kertyvän noin 6,9 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi noin 10 milj. euroa (2016:13,5 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 4,3 milj. euroa. Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien tuottoja (3,5 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja eriä muun muassa tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokuluista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (3,8 milj. euroa) toimintamenomomentille tuloutettiin 3,4 milj. euroa. Sekalaisiin tuloihin tuloutettiin arvonlisäveroja vastaava osuus 0,4 milj. euroa. Toimintamenomomentin tuloutuksista merkittävimmät erät ovat EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitusosuuksia (2,9 milj. euroa).

36 S i v u 31 Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,86 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (0,57 milj. euroa). Muut tuotot koostuvat pääosin huutokauppatuloista (0,16 milj. euroa), muonitustuloista (0,14 milj. euroa) ja viisumituloista (0,09 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2018 yhteensä 24,9 milj. euroa (2016: 27,3 milj. euroa). Siirtyvistä määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 14 milj. euroa (2016: 13 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 10 % bruttotoimintamenoista (2016: 11 %). Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille myönnettiin yhteensä 9,4 milj. euroa. Määräraha on varattu Super Puma -meripelastushelikoptereiden modifikaatioon ja G-huoltoon sekä AB/B412-helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Määrärahaa ei käytetty. Vuoden toisessa lisätalousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille saatiin lisäystä 4,2 milj. euroa. Lisäys aiheutui ulkovartiolaivan varustamiseen ja AB/B412- helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen kohdennettujen määrärahojen uudelleenbudjetoinnista. Molemmissa hankkeissa viimeiset toimitukset ja maksut siirtyivät Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä vuodelle Siirtomääräraha viranomaisveneen hankinta on tarkoitettu merellisen konseptiveneen hankintaan. Konseptiveneen kuluja maksettiin tilikauden aikana 1,2 milj. euroa. Konseptivene vastaanotettiin marraskuussa. Siirtomääräraha on vartiolaiva Turvan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle Jäljellä oleva määrärahaa peruutettiin ja budjetoitiin uudestaan kuluvalle vuodelle. Määrärahaa käytettiin täydennyshankintoihin noin 0,25 milj. euroa. Siirtomääräraha on kahden AB/B412-helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Hankkeen toimitus on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen. Toimitus siirtyi vuodelle Siirtomäärärahaa ilma-alusten hankinta käytettiin yhteensä 4,2 milj. euroa. Dornier-valvontalentokoneen navigointijärjestelmän uudistamiseen käytettiin 1,2 milj. euroa ja Super Puma -modifikaatioihin ja G-huoltoihin 3 milj. euroa. Siirtomääräraha on kahden Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän toisen vaiheen uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus valmistui ja määrärahaa käytettiin yhteensä 0,6 milj. euroa. Jäljelle jäänyt määräraha peruutettiin. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet: Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Yhteensä Valtuus nro Valtuus nimi määrä rahoitus AB/B 412 helikoptereiden uusiminen SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot YHTEENSÄ Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412-helikoptereiden uusimiseen. Kaksi Super Puma -helikopteria otettiin operatiiviseen käyttöön kesällä Hanke jatkui keväälle lentäjien koulutuksen osalta. Koulutus järjestettiin kuitenkin Rajavartiolaitoksen sisäisenä koulutuksena ja sen vuoksi valtuudella ei ole käytöstä aiheutuvia menoja vuonna.

37 S i v u 32 Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 33,7 milj. euron tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma -meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G- huoltoon. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja hankintasopimus allekirjoitettiin Hanke ajoittuu vuosille ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 34,1 milj. euroa. Ensimmäinen kone luovutetaan Rajavartiolaitokselle keväällä Toinen ja kolmas kone valmistuvat vuosina 2019 ja TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän lasku 3,7 milj. eurolla (-26 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot laskivat 2,2 milj. euroa (-21 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-operaatioista, EU:n ulkorajarahasto-osuuksista ja tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat -62,3 %. Tämä johtui suurimmilta osin ilma-alusten sairaankuljetustulojen laskusta. Toiminnan kulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat 11 % (1,7 milj. euroa). Merkittävimmät muutokset olivat tiliryhmissä arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja laitteet, polttoaineet sekä virka- ja suojavarusteet. Vaihto-omaisuuden muutos on nyt tavanomaisella tasolla, kun se vuonna 2016 oli normaalia suurempi johtuen vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan -3,2 %. Virkasuhteisten varsinaiset palkat pysyivät ennallaan mutta virkasuhteisten ylityökorvaukset kasvoivat 11,2 % edellisestä vuodesta. Lomakorvauksia leikattiin 30 % (1,7 milj. euroa) ja tämä laski henkilöstökuluja. Vuokrat nousivat 3,4 % (0,6 milj. euroa). Palveluiden ostot laskivat -5,1 % (1,5 milj. euroa). Suurin vaikuttava tekijä tässä tiliryhmässä oli kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut kulujen lasku -25,8 % (1,1 milj. euroa). Rakentamispalveluiden sekä maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kulut nousivat 0,4 milj. euroa. Muut kulut kasvoivat 8 % (8,5 milj. euroa). Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,75 milj. euroa. Muut kulut sisältävät myös Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan paikallis- ja olosuhdekorotuksia sekä muita korvauksia 0,4 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko valmiiksi tai keskeneräisiin hankkeisiin Räikkölän valvontalinjan perusparannus Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ja Närsäkkälän valvontalinjan perusparannus Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu suurimpana eränä Dornier- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatu lahjoitus. Satunnaisiin kuluihin ( euroa) on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille. Käyttötalouden tuotoissa ( euroa) on öljysuojarahastosta saatu rahasto-osuus Virpinimen merivartioaseman tankkauslaitteiston uusimiseen. Käyttötalouden kuluissa ( euroa) on maksetut avustukset meripelastustoimintaan, kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet sekä tuki Kotkassa Kymenlaakson museon osana toimivalle Merivartiomuseolle. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo oli 247,8 milj. euroa. Se laski edellisestä vuodesta -1,6 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet muodostavat merkittävimmän osuuden (200,1 milj. euroa). Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 54 kuljetusvälinettä varusteluineen (2,7 milj. euroa), kevyen aluskaluston konseptivene (3,2 milj. euroa) sekä Dornier-valvontalentokoneen navigointi- ja valvontajärjestelmät (2,5 milj. euroa).

38 S i v u 33 Muihin pitkävaikutteisiin menoihin aktivoitiin muun muassa Super Puma - helikopterihankintoihin liittyvä koulutus (1 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 13,2 milj. euroa (2016: 12,9 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin tilikauden aikana rakennelmia noin 1,9 milj. euron arvosta. Aktivoituja rakennelmia olivat muun muassa Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta-alueen toimisto-, varasto- ja keittiö- ja kuivamuonavarastokontit, Välivaaran partiomaja- ja kelkkavarastokontit Pohjois-Karjalan rajavartiostossa, Somasjärven partiomaja ja Ivalon kaarihalli Lapin rajavartiostossa, Vartiolentolaivueen tankkausasemat Helsinki-Vantaalla sekä pääkaupunkiseudun toimitilan rakenneinvestoinnit. Hallinnan siirtoina luovutettiin valtiovarainministeriölle edelleen luovutettavaksi Senaatti kiinteistölle Moisniemen partiotukikohdan kiinteistöt ja maa-alueet (0,6 milj. euroa). Saariahon partiomaja ja varasto luovutettiin vastikkeetta Lieksan kaupungille Pielisen museon kokoelmiin. Aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden ennakkomaksuissa, keskeneräisissä hankinnoissa sekä keskeneräisissä rakennuksissa ja rakenteissa (19,1 milj. euroa) on muun muassa: Super Puma -modifikaatio (14,3 milj. euroa) AB/B412-helikopterin modifikaatio (2,2 milj. euroa) helikoptereihin liittyviä kamerajärjestelmiä (0,9 milj. euroa) pääkaupunkiseudun toimitiloihin liittyvät valvontajärjestelmät (0,5 milj. euroa) vartiolaiva Turvan täydennyshankinnat (0,4 milj. euroa) maa- ja merirajan valvonta- ja muut esitysjärjestelmät (0,4 milj. euroa) muita keskeneräisiä hankkeita (0,3 milj. euroa). Myyntisaamiset (0,8 milj. euroa) sisältää suurimmilta osin sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta ja polttoaineveron palautussaatavia Tullilta. Muut siirtosaamiset (0,13 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2018 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (2,3 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Merkittävimpänä eränä tässä on saatavat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta (1,8 milj. euroa). Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (0,5 milj. euroa) sisältävät ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden sekä kevyen aluskaluston hankinnan korjausvakuuden. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,6 milj. euroa) on Euroopan komission rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21,9 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka. Taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus ( euroa) sisältää suurimpana eränä ECGFA NET -hankkeen hankekumppanin palauttaman osuuden, joka jaetaan uudelleen muille hankekumppaneille keväällä Lisäksi tilillä on varusmiestoimintaan ja rajavartijoiden koulutukseen saatuja lahjoitusvaroja yhteensä euroa.

39 S i v u MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Rajavartiolaitoksen kassamenot Palkat (toimintamenot) Saldo 2016 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT , ,41-3,3 % ,57 Henkilöstökulut , ,81-3,3 % , Virkasuhteisten varsinaiset palkat , ,92-0,2 % , Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät , ,03-5,0 % , Virkasuhteisten ylityökorvaukset , ,31 11,2 % , Virkasuhteisten varallaolokorvaukset , ,61-4,2 % , Virkasuhteisten lomarahat , ,46-30,4 % , Virkasuhteisten lomarahavapaat (palkanlaskenta) , ,81-5,0 % , Virkasuhteisten lomakorvaukset , ,79 21,4 % , Virkasuhteisten sairausaikalisä , ,04-10,7 % , Virkasuhteisten vuosilomalisä , ,63-8,4 % , Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset , ,00-9,9 % , Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät , ,00-96,9 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset , ,08-17,1 % , Virkasuhteisten palkkiot , ,79-12,7 % , Työnantajan sosiaaliturvamaksut , ,10-50,2 % , Eläkemaksut , ,30-4,2 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset , ,77-52,6 % ,15 sosiaaliturvamaksujen palautukset Tapaturmamaksut , ,25 32,4 % , Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 0,00 23,62-100,0 % -23,62 Muut kulut , ,60 0,3 % 515, Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset , ,10-8,3 % , Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset , ,50 48,5 % 7 822,50 Kaikki yhteensä , ,41-3,3 % ,57

40 S i v u 35 Palkkamenot ovat 66 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kokonaismenojen kasvu pysyi maltillisena johtuen lomarahojen leikkauksesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin laskusta. Palkkojen erityislisiä maksettiin vuoden aikana yhden kolmiviikkoisjakson verran vähemmän kuin edellisenä vuotena. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat ja laskivat edellisestä vuodesta 10 henkilötyövuotta. Muut kulut ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Vuonna 2016 muut korvaukset ja lisät sisältävät yhteensä euroa sotilaallisten harjoitusten harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Vastaavat kuluerät, yhteensä euroa, on vuonna kirjattu muiden toimintamenojen puolelle muut kustannusten korvaukset -tilille. Muutos johtuu Palkeiden tekemästä tiliöintiohjausmuutoksesta vuoden alussa. Muut toimintamenot Saldo 2016 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ , ,52 2,1 % ,42 Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi yhteensä 0,00 0,00 0,0 % 0,00 Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta yhteensä , ,29 249,8 % , x Ydintoiminnan muu koulutus yhteensä (pl , , ,64 10,2 % , ) , x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä , ,99-15,5 % , x Ydintoiminnan radioverkkopalvelut yhteensä , ,71 7,1 % , x Ydintoimintojen kuljetus-, alus- ja ilma-alustoiminta yhteensä , ,83 2,4 % , x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä , ,12 14,1 % , x Ilma-alustoiminta yhteensä , ,55-16,5 % , x Alustoiminta yhteensä , ,16 12,6 % , , , x Ydintoimintaa tukevat muut , ,06 8,9 % ,72 toiminnot yhteensä TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ , ,54 1,5 % , x, Johtaminen yhteensä , ,33 7,9 % , Suunnittelun, ohjauksen ja seurannan tuki , ,00-11,7 % , x Henkilöstöhallinto yhteensä , ,87-3,4 % , , x Koulutus yhteensä (hallinto + tutkimustoiminta) , ,33 11,1 % , x, Taloushallinto yhteensä (pl ) , ,53-9,9 % , Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja turvallisuus , ,85 18,6 % , x, x Tietohallinto yhteensä (pl , x) , ,29-0,6 % , Tiedon hallinta , ,95 19,4 % , x, x Viestintä yhteensä , ,26 59,4 % , , x Kiinteistöhallinto yhteensä , ,93 1,0 % , Toimistopalvelut , ,66 72,5 % , Muut tukitoiminnot yhteensä , ,54-55,2 % ,41 AVOIN TOIMINTO, kohdentamaton työ , ,83 14,4 % ,10 KAIKKI YHTEENSÄ , ,23 1,7 % ,00 Muut toimintamenot ovat 34 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Taulukko sisältää toimintamenomomentilta rahoitetut hankinnat. Sotilaallisen maanpuolustuksen kulujen kasvu johtuu siitä, että sotaharjoitusten päivärahojen tiliöinti muutettiin vuoden alusta muihin toimintamenoihin, kun se aikaisempina vuosina on kohdistunut palkkamenoihin. Harjoituspäivärahojen summa on pysynyt edellisten vuosien tasolla.

41 S i v u 36 Ydintoiminnan muu koulutus -kulujen kasvu johtuu rajavartioiden peruskoulutuskulujen kasvusta. Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen muutos johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Kuljetusvälinetoiminnan kulujen kasvu johtuu ajoneuvokaluston ja niiden varusteluiden hankinnoista. Lisäksi polttoainekulut sekä kuljetusvälineiden korjauspalveluiden kulut kasvoivat. Ilma-alustoimintojen kulujen lasku johtuu kaluston korjaus- ja kunnossapitokulujen laskusta. Lisäksi Turun tukikohdan yöaikaisen aukiolon kuluja maksettiin Finavialle vain heinäkuuhun asti. Alustoiminnan kulut kasvoivat. Tämä johtui pääosin kevyen evaluointiveneen hankintakuluista sekä polttoainekulujen kasvusta. Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot -kohdan summassa on partiomatkojen päivärahat, osallistuminen kansainväliseen toimintaan, muonitustoiminnan, varasto- ja vaatetuspalveluiden, koiratoiminnan, voimankäyttövälineiden, sukellustoiminnan ja valmiusjoukkuetoiminnan kulut. Lisäksi ydintoimintaa tukeville muulle toiminnolle kirjataan muun muassa operatiivisesta toiminnasta aiheutuvat tulkkauskulut, meripelastusseuroille maksettavat korvaukset, toiminnasta aiheutuvat vahingonkorvaukset ja erilaiset pienet rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvät menot. Kasvu johtuu suurimmalta osin voimankäyttöväline- ja valmiusjoukkuekulujen kasvusta. Johtaminen sisältää matkustamisen ja edustamisen kulut. Kasvu johtui pääsääntöisesti matkustamisen kulujen kasvusta. Edustuskuluihin käytettiin euroa. Henkilöstöhallinnon toiminnot sisältävät merkittävimpinä erinä Palkeiden palvelumaksut, työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin menot. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Ne laskivat -8,3 %. Työterveyshuollon kustannusten palautukset olivat yhteensä euroa. Palautukset näkyvät taulukossa avoimella toiminnolla. Taloushallinnon toimintojen kulut muodostuvat pääosin Palkeiden palvelumaksuista. Tietohallinto sisältää perustietotekniikan, puhe- ja viestintäpalveluiden, työasemapalveluiden sekä tukitoimintojen tietojärjestelmien kulut. Kaikki Valtion tietotekniikkakeskukselle maksetut palvelumaksut on kirjattu toiminnolle perustietotekniikka ja käyttäjätuki. Tiedon hallinta sisältää kirjaamo-, kirjasto- ja arkistopalvelut. Tässä erässä on mukana myös Raja- ja merivartiokouluun tietopalvelun kulut. Viestinnän kulut kasvoivat. Rajamme vartijat -lehden toimitus on ostettu ostopalveluna vuoden alusta. Aikaisemmin se tehtiin omana työnä. Kiinteistöhallinnon kuluissa maksetut vuokrat nousivat 0,5 milj. euroa. Kunnossapitotoiminta sisältää Immolan esikunta-alueen siirron väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi, Immolan ampumaradan ympäristövaatimusten mukaiset korjaus- ja puhdistustyöt, Raja- ja merivartiokoulun suurempien kurssien lisätilat sekä Jussarön öljyvahingon korjaustoimet. Uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa vartiolentolaivueen korjaamotoimintojen yhdistämisen, Kotkan merivartioaseman siirtämisen Kuusiseen, Immolan varastohallin, Somasjärven uuden partiomajan ja Ivalon kaarihallin rakentamisen kuluja. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Toimistopalveluiden kulut kasvoivat merkittävästi. Kasvu johtui muun muassa Vartiolentolaivueen muutosta Helsinki-Vantaalle, Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Raja- ja merivartiokoulun väistötilojen kalustamisesta Immolan alueella. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle kohdentamaton työ -toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.

42 S i v u 37 Rajavartiolaitoksen työajasta 74 % on kirjattu operatiivisille ydintoiminnoille. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Rajavartiolaitoksen muut toimintamenot Investointimenot Investointimomenttien kassamenot ilman peruutuksia olivat 6,3 milj. euroa. Investointimenot on kuvattu tarkemmin kohdissa talousarvion toteutumisen analyysi ja valtuudet. 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 -standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja rakenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vas-

43 S i v u 38 taavat oman toiminnan riskien arvioinnista, hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Säännöllinen tehtäväkierto ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo hallintoyksikön yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana strateginen riskienarviointi päivitettiin kaikkien strategisten päämäärien osalta. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) riittävät voimavarat 2) ajantasaiset normit. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta. Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Raja-

44 S i v u 39 vartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai riskejä. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteutti palkkoja ja henkilöstöhallintoa koskevan laillisuustarkastuksen. Sisäministeriön sisäinen tarkastus tarkasti Rajavartiolaitoksen esikunnan sivutoimiluvat. Kummassakaan tarkastuksessa ei löytynyt huomautettavaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat Rajavartiolaitoksen riskiarviointimallin uudistaminen uuden strategian mukaiseksi, väärinkäytösriskin arviointi ja vaarallisten työyhdistelmien kartoitus. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai riskejä. Toimenpidesuositukset koskivat väärinkäytösriskin arviointia ja vaarallisten työyhdistelmien kartoittamista. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Vuoden aikana ilmeni yksi väärinkäytösepäily. Matkustajalta rajatarkastukseen unohtuneesta kirjekuoresta (havaittu sisältäneen euroa käteistä rahaa) hävisi säilytyksen aikana euroa. Asiassa käynnistettiin esitutkinta, jonka kestäessä rahat palautettiin, mutta tekijä jäi lopulta tuntemattomaksi. Vartiostossa muistutettiin virkamiehiä oikeista menettelytavoista, mikäli asiakkailta löytyy rahaa tai muuta arvokasta omaisuutta. Virkamiehiä muistutettiin myös heitä koskevasta käyttäytymisvelvoitteesta. Palkan kautta perittiin takaisin yhteensä euroa. Määrällisesti eniten takaisinperintöjä aiheuttivat voimaan tulleet palkanmuutokset sekä muutamat järjestelmä- ja tallennusvirheet. Maksuvapautusta oli haettu kahdessa tapauksessa. Maksuvapautus myönnettiin molemmissa tapauksessa osittain, yhteensä euroa. Lisäksi oli joitakin määrältään pieniä takaisinperintöjä, joista ei tehty erillistä takaisinperintäasiakirjaa, vaan asia hoidettiin palkanmuutoksen yhteydessä. Matkalaskujen osalta takaisinperinnät, euroa, liittyivät pääsääntöisesti liikaa saatuihin päivärahoihin, erillään asumiskorvauksiin tai ennakoihin. Sisäministeriö sisäisen turvallisuuden rahaston vastuuviranomaisena peri takaisin yhdyshenkilötoimintahankkeen kuluja euroa korkoineen. Takaisinperintä koski hankkeelle kirjattuja kuluja, joita vastuuviranomainen ei tarkastuksensa jälkeen hyväksynyt tukikelpoisiksi kuluiksi.

45 S i v u 40 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot , ,12 0, Arvonlisävero , ,12 0, Sekalaiset tulot , ,13 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , ,42 0, Muut sekalaiset tulot , ,71 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,25 0,00 100

46 S i v u 41 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,97 0, Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,97 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , , , , , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , , , , , , , ,12 (siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala , , , , , , , , , Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 0, ,00 0, , , ,00 0, Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , , ,39 0, Eräät avustukset (kiinteä määräraha) , , ,00 0, Suomen meripelastusseura (EK) , , ,00 0, Ålands Sjöräddssällskap (EK) , , ,00 0, Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille , , , ,35 (arviomääräraha) Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) , , , , , , , , Ilma-alusten hankinta (KPY) , , , , , , , , Viranomaisveneen hankinta (KPY) 0,00 0,00 0,00 0, , , ,00 0, Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 0, , , , , , , , Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (KPY) 0, , , , , ,36 0, , Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) ,00 0,00 0,00 0, , , ,00 0, Valtiovarainministeriön hallinnonala , ,00 0, ,00 0, , ,00 0, Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) , ,00 0, ,00 0, , ,00 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala , ,82 0, ,82 0, , ,82 0, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) , ,82 0, ,82 0, , ,82 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) , ,82 0, ,82 0, , ,82 0, Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ,49 0, , Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) ,40 0, , Palkkatuettu työ, valtionhallinto ,40 0, , Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) ,57 0, , Palkkatuettu työ, valtionhallinto ,57 0, , Valtionosuus työmarkkinatuesta (nettob) (arviomääräraha) ,52 0, , Palkkatuettu työ, valtionhallinto ,52 0, ,52 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,51

47 S i v u 42 Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, jost korkotuki- tms. valtuudet 4) ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.

48 S i v u 43 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,28 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,84 Muut toiminnan tuotot , , , ,93 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,60 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,51 Henkilöstökulut , ,97 Vuokrat , ,54 Palvelujen ostot , ,27 Muut kulut , ,28 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,63 Poistot , ,16 Sisäiset kulut , , , ,77 JÄÄMÄ I , ,84 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 930, ,13 Rahoituskulut , , , ,02 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,27 Satunnaiset kulut , , , ,18 JÄÄMÄ II , ,68 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Valtionhallinnolta ,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0, ,00 0,00 0,00 Kulut Paikallishallinnolle ,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille , ,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , , , ,62 JÄÄMÄ III , ,30 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,65 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,21 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,51

49 S i v u 44 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,99 Muut pitkävaikutteiset menot , ,66 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,46 Rakennelmat , ,81 Koneet ja laitteet , ,01 Kalusteet , ,59 Muut aineelliset hyödykkeet , ,28 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,40 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,66 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,75 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 2 950, , , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,96 Siirtosaamiset , ,13 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,64 Ennakkomaksut , , , ,49 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit , ,20 Kirjanpitoyksikön tulotilit 0,00 25,00 Kirjanpitoyksikön menotilit 0, ,20 330, ,50 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,40

50 S i v u 45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,64 Pääoman siirrot , ,51 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,76 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,76 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,40 Saadut ennakot , ,66 Ostovelat , ,79 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,58 Edelleen tilitettävät erät , ,92 Siirtovelat , ,47 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,40

51 S i v u 46 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna ) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu euroiksi Rajavartiolaitos kuuluu Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjiin ja järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Palkat on kirjattu kirjanpitoon maksuperusteella. Vaihto-omaisuuden inventointi on edellisistä vuosista poiketen tehty pääosin tilanteesta Liitteessä 12 (muut monivuotiset vastuut) vastuut on esitetty osin vuoden 2016 sopimustietojen mukaisina. Rajavartiolaitos siirtyi vuoden 2018 alusta Senaattikiinteistöjen sopimuksissa kokonaisvuokramalliin eikä uusia sopimuksia ja summia ole ollut kaikilta osin tiedossa tilinpäätöksen laatimishetkellä. Muissa saaduissa ennakoissa on neljä lyhytaikaista ennakkoa, joissa hanke päättyy seuraavan vuoden aikana, ja yksi pitkäaikainen ennakko, jossa hanke päättyy vuonna Maarianhaminan merivartioaseman kellaritilan ja valvontajärjestelmien muutostöitä on tilivuoden aikana kirjattu vuosikuluksi. Nämä erät aktivoidaan vuonna 2018 taseeseen. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Ei merkittävää ilmoitettavaa. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Tilikaudelle kuuluvia vartiolaiva Turvan järjestelmähankintamaksuja maksetaan vuonna 2018 yhteensä euroa.

52 S i v u 47 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös Vertailu käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,07 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot , , , ,63 toimintamenot Nettomenot , , , , , , , ,81 (siirtomääräraha) Bruttomenot , ,52 Valtion osuus Bruttotulot 0 0,00 0,00 työmarkkinatuesta Nettomenot ,52 0, ,52 (nettob) arviomääräraha Toimintamenomomentin tuloutuksista euroa on tehty siirtyvän määrärahan talousarviotilille.

53 S i v u 48 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ,90 Vuosi , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , Sisäministeriön hallinnonala ,52 Vuosi , Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) , Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston ,36 yhdenmukaistaminen (KPY) Vuosi , Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 500,00 Pääluokat yhteensä ,42 Vuosi ,42 Vuosi ,00 Momentin Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö jäljellä oleva määräraha, yhteensä ,90 euroa, peruttiin Vessel Triage -hankkeen päätyttyä. Momentin Ulkovartiolaivan hankinta jäljellä oleva siirretty määräraha, yhteensä ,16 euroa, peruttiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle Momentin Kahden AB/B412-helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen siirretty määräraha, yhteensä ,36, peruttiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle Uudelleen budjetointi johtui hankkeen viimeisten toimitusten viivästymisestä. Momentin Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän uusiminen jäljellä oleva määräraha, yhteensä 500 euroa, peruutettiin hankkeen päättyessä.

54 S i v u 49 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2016 Henkilöstökulut , ,89 Palkat ja palkkiot , ,59 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,30 Henkilösivukulut , ,08 Eläkekulut , ,45 Muut henkilösivukulut , ,63 Yhteensä , ,97 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,30 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 4 140, ,00 Johto 3 120, ,00 Muu henkilöstö 900,00 720,00 Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa (2016: euroa).

55 S i v u 50 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä KOM luokka Poistomenetelmä 112 Aineettomat oikeudet Poistoaika Vuotuinen vuotta poisto % 1) Jäännösarvo tai % Ostetut atk-ohjelmistot Tasapoisto Liittymismaksut Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat Tasapoisto 5 tai tai Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta Ei poistoja Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat Ei poistoja 120 Maa-alueet Metsäalueet Ei poistoja Muut maa- ja vesialueet Ei poistoja 121 Rakennusmaa ja vesialueet Maa-alueet Ei poistoja Muut rakennusmaa- ja vesialueet Ei poistoja 122 Rakennukset Asuinrakennukset Tasapoisto 40 2, Toimistorakennukset Tasapoisto 40 2, Teollisuusrakennukset Tasapoisto 30 3, Varastorakennukset Tasapoisto Muut rakennukset Tasapoisto 30 3,3-123 Rakennelmat Rakennelmat Tasapoisto 15 6, Koneet ja laitteet Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto 5 tai tai Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Tasapoisto 7 14, Rajavartiolaitokset ulkovartiolaivat ja Tasapoisto raskaat ja kevyt rannikkovartiolaivat Tasapoisto 30 3, Partioveneet, ilmatyynyalukset, rannikkovartioveneet Tasapoisto 15 6, Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Tasapoisto 7 14, Rajavartiolaitoksen ilma-alukset ja niiden varamoottorit ja vaihteistot Tasapoisto Raskaat työkoneet Tasapoisto 7 14, Kevyet työkoneet Tasapoisto 7 14, Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tasapoisto 3 33, Toimistokoneet ja -laitteet Tasapoisto Puhelinkeskukset ja viestintälaitteet Tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Tasapoisto Laboratorilaitteet ja -kalusteet Tasapoisto Muut tutkimuslaitteet Tasapoisto Muut koneet ja laitteet Tasapoisto Kalusteet Asuinhuoneisto ja -toimistokalusteet Tasapoisto Muut kalusteet Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet Taide-esineet Ei poistoja Muut aineelliset hyödykkeet Tasapoisto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoja Keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osakkeet Ei poistoja Muut osuudet Ei poistoja

56 S i v u 51 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet Muut Ennakkomaksut pitkävaikutteiset ja keskeneräiset menot hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , ,60 Lisäykset , , , ,88 Vähennykset 0,00 0, , ,12 Hankintameno , , , ,36 Kertyneet poistot , ,05 0, ,25 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,57 0, ,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,62 0, ,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,11

57 S i v u Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaaja vesialueet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno , , , , , , ,15 Lisäykset 0,00 0,00 0, , , , ,43 Vähennykset 0, , ,37 0, ,06 0, ,16 Hankintameno , , , , , , ,42 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,82 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, ,35 0, ,84 0, ,19 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , , , ,14 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, ,52 0, ,10 0, ,62 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,39 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , , Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno , ,79 100, ,34 Lisäykset 0, ,71 0, ,71 Vähennykset 0, ,33 0, ,33 Hankintameno , ,17 100, ,72 Kertyneet poistot ,36 0,00 0, ,36 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,34 0,00 0, ,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,70 0,00 0, ,70 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,17 100, ,02

58 S i v u 53 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % alaraja Myyntioikeuksien % Saadut osingot* Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

59 S i v u 54 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Valtiontakaukset ja -takuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,88 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarvtarve Määräraha myöhemmin yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä , , , , , ,88 Muut monivuotiset vastuut on esitetty osin vuoden 2016 sopimustietojen mukaisina. Rajavartiolaitos siirtyi vuoden 2018 alusta Senaattikiinteistöjen kokonaisvuokramalliin eikä uusia sopimuksia ja summia ole ollut kaikilta osin tiedossa tilinpäätöksen laatimishetkellä.

60 S i v u 55 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille euroa. Sotilaskotiliitto lahjoitti tilivuoden aikana euroa Rajavartiolaitoksen varusmiesten ja reserviläisten viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitusehtojen vuoksi varat on käsitelty tilillä taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus. Broman Group lahjoitti Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä euroa Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilökunnan viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille ja arvonlisäveron osuus muut sekalaiset tulot -momentille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä euroa. Vuokraustoiminnan kustannusvastaavuus oli 75 %. 2. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kymenlaakson museolle maksettiin euroa Merivartiomuseon toiminnan tukemiseksi. 3. Viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta maksettiin konseptiveneen hankintamenoja euroa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä euroa. Tilivuoden aikana tileistä on poistettu muita saatavia yhteensä euroa.

61 S i v u 56 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö

62 S i v u Rajojen valvonta Partiointi

63 S i v u 58 Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi

64 S i v u 59 Tekninen valvonta 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät vuoden 2015 alusta lähtien.

65 Rajatapahtumat raja- ja merialueella S i v u 60

66 S i v u 61

67 Muut suoritteet raja- ja merialueella S i v u 62

68 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty muu tarkastus vuoden 2015 alusta lähtien. S i v u 63

69 S i v u Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä

70 S i v u 65 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA Raja-Jooseppi Salla Kuusamo Vartius Inari Niirala Parikkala Imatra Nuijamaa Vainikkala Vaalimaa YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Seinäjoen lentoasema Tampere-Pirkkala Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Helsinki Kotka Turku Naantali Maarianhamina Pori Rauma Kalajoki Kokkola Tornio Saimaan Kanava (Nuijamaa) Lappeenranta Huvialusliikenne Muu YHTEENSÄ

71 S i v u 66 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA Karigasniemi Kilpisjärvi Kivilompolo Nuorgami Näätämö Utsjoki Aavasaksa Karesuvanto Kolari Muonio Pello Tornio YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö 16 Helsinki-Vantaa Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuusamo Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Eckerö Hanko 293 Helsinki Långnäs Maarianhamina Turku Vaasa Kemi YHTEENSÄ

72 S i v u 67 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Käännytysperusteet vuonna

73 S i v u Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset

74 Jatkotoimenpiteet vuonna S i v u 69

75 S i v u Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet

76 S i v u Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet Hallintoyksiköittäin Varusmiehet P-KR LR RMVK RVL