RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LÄHETE 2280/20/2011 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Valtion talousarviosta annetun asetuksen 9 :n 2 momentissa säädetyssä tarkoituksessa lähetetään Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelma vuodelle 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuuden ylläpitämisestä ja siinä tarkoituksessa huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta sekä rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos tutkii paljastamansa ja rajojen ylityksiin liittyvät rikokset. Rajavartiolaitos ylläpitää meripelastuksen johtamisvalmiutta sekä huolehtii sille kuuluvista sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävistä. Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet ja kyky reagoida muuttuviin rajatilanteisiin ja valmius rajavalvonnan tehostamiseen myös erityistilanteissa pidetään riittävänä. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Suomen lähialueilla, etenkin Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Sisäisen turvallisuuden eri viranomaisten yhteistyö tiivistyy sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Rajavartiolaitoksen tärkein tulevaisuuden haaste on rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. Rajavartiolaitoksen varovaisen arvion mukaan rajaliikenne kasvaa kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla noin % suuremmaksi seuraavan viiden vuoden aikana. Itärajalla rajaliikenteen arvioidaan kasvavan 1 ½ 2 kertaa suuremmaksi vuosikymmenessä. Vuosikymmenen loppupuolella mahdollisesti toteutuva EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaisi Suomen ja Venäjän välistä rajaliikennettä suurella hyppäyksellä. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-aluksen vuoroa yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius on pidettävä korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitäminen ajanmukaisena edellyttää säännöllisiä investointeja. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutos on merkittävä. Lisääntyvät tehtävät, supistuva määrärahakehys ja kustannustason nousu asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vapauttaa voimavarat kehysleikkauksen ja kustannusten kasvun vaikutusten kattamiseen

2 sekä uuden ilma- ja vartioaluskaluston käyttö- ja ylläpitomenoihin sisäisin voimavarasiirroin. Pääkaupunkiseudun ja kaakkoisrajan kasvavan rajaliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ei ole mahdollista varmistaa ilman talousarviossa myönnettävää pysyvää määrärahalisäystä. Merkittävän lisämenon aiheuttaa tarve vahventaa rajatarkastuksia lisähenkilöstöllä, hankkia EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaiset tarkastuslaitteet ja jatkaa rajanylityspaikkojen infrastruktuurin uudistamista. Käynnissä olevat merkittävimmät kalustohankkeet ovat partioveneiden korvaaminen, kevyiden kaksimoottoristen helikoptereiden korvaaminen, lentokoneissa käytettävän valvontatekniikan uudistaminen ja ulkovartiolaivan hankinta. Keskiraskaan AS332 Super Puma meripelastushelikopterin uudistamisen ja rannikkovartioveneiden korvaamisen valmistelu on tarkoitus aloittaa vuonna Toimeenpano tapahtuisi pääosin suunnittelukauden loppupuolella ja sen jälkeen. Kaakkoisrajan suurten rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittäminen on suunnittelukauden tärkein toimitilahanke. Talouden hallintaa vuonna 2012 edesauttaa Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet, jotka ovat jo lisänneet Rajavartiolaitoksen talouden liikkumavaraa. Käynnissä olevat toimet ovat kuitenkin tässä tilanteessa riittämättömiä. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä sekä vähenevien voimavarojen kohdentamista Suomen kannalta tärkeimpiin tehtäviin ja tärkeimmille alueille. Rajavartiolaitos on esittänyt lisärahoitusta kehyskaudella rajaliikenteen kasvusta syntyviin pysyviin lisämenoihin ja meripelastuskyvyn ylläpitämisen kannalta välttämättömään ilmaalusinvestointiin. Tulossuunnitelma 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat ainoastaan Rajavartiolaitoksen kannanottoja, eivätkä ylemmät viranomaiset ole ottaneet niihin kantaa. 2 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen LIITTEET JAKELU Seuraavalla sivulla SM:n talousyksikkö (6 kpl) A + F + Rajanetti RVLpääll + RVLappääll TIEDOKSI Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) SM:n valmiuskoordinaattori H

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2012/ Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Teknillisen toimialan alueellistetut tehtävät Liite 9 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 10 SUUNNITTELUALA JA TALOUSHALLINTO Liite 11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Liite 12 LENTOTOIMINTA

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2012/ YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysin yhteydessä ja jaetaan samassa aikataulussa TS-aineiston kanssa. ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutokset laittoman maahantulon, rajaliikenteen, meriturvallisuuden ym. suhteen heijastavat pienoiskoossa niitä suuria kehityskulkuja, jotka ovat muuttaneet Suomen kansainvälistä asemaa kokonaisuudessaan. Näitä ovat muiden muassa globalisaatio talouden ja ihmisten liikkuvuuden, mutta myös maahanmuuton ja rikollisuuden suhteen. Teknologian ja liikenneyhteyksien kehitys, Euroopan yhdentyminen ja Venäjän muutos ja vaurastuminen ovat mullistaneet ihmisten liikkuvuuden luonteen ja määrän Suomen rajoilla. Venäjä Venäjän sisäinen kehitys pysynee suhteellisen vakaana. Suomen Pankin arvion mukaan Venäjän kokonaistuotanto kasvanee tulevina vuosina n. 4-5 % vuosivauhdilla, joka mahdollistaa kansalaisten ostovoiman kasvun ja sisäisen vakauden ylläpidon. Venäjän länsisuhteet ovat kehittyneet viime vuosina myönteisesti. Tällä on konkreettisia vaikutuksia myös rajatilanteeseen. Rajatilanteen kannalta selvästi merkittävin hanke on EU:n ja Venäjän viisumivapaus, joka aiheuttaisi merkittäviä haasteita kaikille rajaturvallisuuden tasoille. Liikennemäärät rajalla lisääntyisivät merkittävästi ja samalla viisumihakuprosessin poistuessa rajanylittäjien joukkoon tulisi enemmän selvittelyitä ja jatkotoimia vaativia ongelmatapauksia. Rajatarkastusten merkitys korostuisi ja rikostorjuntaan kuuluvat tarpeet lisääntyisivät. Viisumivapaus asettaisi siis merkittäviä vaatimuksia rajanylityspaikkojen suorituskyvylle sekä infrastruktuurin että rajatarkastusprosessien osalta koko EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Liikenteeltään vilkkaimpana rajaosuutena Suomen ja Venäjän vastainen raja olisi tässä hyvin tärkeässä roolissa. On huomattavaa, että henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla tulee kasvamaan viisumivapaudesta riippumatta. Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla on kääntynyt talouskriisin jälkeen ennätyskasvuun. Kasvu johtuu pääosin venäläisten rajanylitysten lisääntymisestä. Nykyisellä kasvuvauhdilla rajanylitysten määrä saattaa ylittää jo vuonna miljoonan rajan. Kasvua selittävät Venäjän talouskasvun mukanaan tuoma ostovoiman kasvu ja ostosmatkailun lisääntyminen, Venäjän tullisäädösten muuttuminen sekä Suomen joustava viisumipolitiikka. Myös Suomen ja Venäjän välinen raskas liikenne ja transit-liikenne ovat kääntyneet kasvuun, mutta Venäjän protektionistinen tullipolitiikka ja Venäjän omien tuontisatamien kehittyminen on tehnyt elpymisestä hitaampaa kuin henkilöliikenteessä. Venäjä pitää suurimpina rajaturvallisuusuhkinaan terrorismia, huumausaineiden salakuljetusta, laitonta maahantuloa ja ihmissalakuljetusta. Näiden uhkien suhteen Suomen vastainen raja pysyy sivusuuntana. Venäjän rajavartiopalvelun painopiste tulee olemaan myös jatkossa Venäjän etelärajoilla Afganistanin, Keski-Aasian ja Kaukasian epävakauden vuoksi. Arktinen alue kuuluu rannikkovartioston painopisteisiin suurten energiaresurssiensa sekä liikenteelle avautuvien uusien laivareittiensä vuoksi. Itämeren strateginen merkitys Venäjän energia- ja rahtikuljetusten pääreittinä on toisaalta edelleen korostumassa. Monet Venäjän tärkeimmistä hankkeista, kuten Nordstream-kaasuputki ja Pietarin seudun uudet satamat sijaitsevat Suomen lähialueilla. Näiden hankkeiden myötä meriliikenne lisääntyy jatkossa Suomen läheisillä merialueilla. Vaikka Venäjän rajavartiopalvelu on supistanut henkilöstöään Suomen vastaisella rajalla, on sen toiminta ollut laittoman maahantulon torjunnassa tehokasta, eikä sen toimintakyvyn heikkenemisestä ole merkkejä hyvän rahoitustilanteen jatkuessa. Nopeasti kehittyvät

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS laittoman maahantulon ilmiöt ovat toki jatkossakin mahdollisia, mutta laittoman maahantulon tilanne säilynee Suomen ja Venäjän rajalla kohtuullisen vakaana. Euroopan Unioni Rajaturvallisuuskehitys EU:ssa jatkuu Tukholman monivuotisen ohjelman ( ) mukaisesti. Euroopan valvontajärjestelmää sekä rajatarkastusmenetelmiä ja -välineitä koskevat kehityshankkeet tulevat operatiiviseen käyttöön asteittain 2013 alkaen. Rajaturvallisuusvirastoa koskevan asetusmuutos on hyväksytty 2012 alkuun mennessä. Rajaturvallisuuden ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Yhteisiä joukkoja käytetään ongelma-alueilla rajaturvallisuusviraston koordinoimana. Joukkoihin kuuluu myös ilma-aluksia ja laivoja. EU:n rajaturvallisuusviraston koordinoima operatiivinen rajavalvontayhteistyö edellyttää vielä merkittävää käytännön kehittämistyötä, johon Rajavartiolaitos aktiivisesti osallistuu. Rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu entisestään kun viraston toiminta tehostuu ja sille annetaan sen asetuksen muutoksen yhteydessä lisää tehtäviä mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Viraston operatiivisen toiminnan laajeneminen säännölliseksi ja jokapäiväiseksi vaikuttaa Rajavartiolaitoksessa henkilöstösuunnitteluun rekrytoinnista ja peruskoulutuksesta alkaen. Rajaturvallisuusviraston ja Venäjän rajavartiopalvelun välinen rajaturvallisuusyhteistoiminta tulee monipuolistumaan ja edelleen syventymään. EU:n ulkorajoille kehitetään eurooppalaista ulkorajojen valvontajärjestelmää (EUROSUR), jonka yksi keskeinen tekijä on rajaturvallisuuden kansallisten koordinointikeskusten (NCC) verkosto. Keskukset kokoavat ja jakavat alueellista (kansallista) rajaturvallisuuden tilannekuvaa ja koordinoivat yhteisiä rajaturvallisuusoperaatioita alueellaan. Keskuksen perustaminen Rajavartiolaitokseen vaatii lisää henkilöstöresursseja. Ensimmäinen Frontexin erityistoimipiste perustettiin kokeiluhankkeena Kreikkaan. Kokeilun jälkeen uusia erityistoimipisteitä tultaneen perustamaan lisäksi läntiselle Välimerelle, Mustameren alueelle sekä itäiselle maarajalle. Rajavartiolaitos valmistautuu tukemaan erityistoimipisteiden kehitystä. EU:n meripolitiikan toimeenpano tulee konkretisoitumaan yhteisten valvontajärjestelmähankkeiden kautta, mitkä tuottavat lisäarvoa kaikille merellisille viranomaisille. Tämän lisäksi EU:ssa tullaan tiivistämään kansallisten rannikkovartioviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. EU:n Itämeri-strategian puitteissa puolestaan otetaan huomioon Itämeren alueen erityispiirteet meripolitiikan toimeenpanossa mukaan lukien Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön. Rajaturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyötä tapahtuu EU:ssa erityisesti tietojärjestelmien ja muiden teknisten järjestelyjen yhteensopivuuden kehittämisessä ja parantamisessa sekä uusien EU:n tason järjestelmien (EUROSUR, Entry/exit) luomisessa. Tämä merkitsee tiedonvaihdon lisäämistä, uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa, vanhojen tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön laajentamista sekä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa, mikä asettaa vaatimuksia varsinkin rajatarkastusjärjestelyjen teknilliselle kehittämiselle. Laajojen eurooppalaisten järjestelmien käyttöönotolla on vaikutusta rajatarkastusten lisäksi koko alueen turvallisuuteen ja kaikkien viranomaisten toimintaan. EU-tasolla laittoman maahantulon painopiste säilyy Välimeren alueella. Laittoman maahantulon pohjalla vaikuttavat suuret sosioekonomiset erot lähtö- ja kohdemaiden välillä, sotilaalliset ja muut humanitääriset kriisit yhdistettynä kehittyneisiin liikenneyhteyksiin, kommunikaatiovälineisiin ja rajat ylittäviin sosiaalisiin verkostoihin. Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat luonnonkatastrofit tulevat suurella todennäköisyydellä lisäämään muuttoliikettä edelleen. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Koska laillisten maahantulon mahdollisuuksien (viisumi, oleskeluluvat) määrä on pienempi, kuin halukkaiden, turvautuu osa maahantulijoista laittomiin maahantulon keinoihin. EU-alueelle pääsyn jälkeen vaihtoehtoina ovat joko työnteko laittomilla työmarkkinoilla tai aseman laillistaminen turvapaikkakäsittelyyn pääsyn avulla. EU-maiden keskinäiset eroavaisuudet turvapaikkakäytännöissä, harmaan talouden määrässä sekä EU-maissa olevat maahanmuuttajayhteisöt määrittelevät pitkälti sen, mihin laittomat maahantulijat siirtyvät Schen-

6 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS gen-alueelle päästyään. Välimeren alueen epävakaa tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. EU:n Itäisen kumppanuuden ja muiden vastaavien ohjelmien puitteissa Valko-Venäjällä, Moldaviassa ja Ukrainassa sekä Etelä-Kaukasuksen valtioissa voi syntyä erilaisia rajaturvallisuushankkeita. Myös Keski-Aasian alueella voi käynnistyä turvallisuushankkeita eri kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Eurooppalaisiin rajaturvallisuusjärjestelyihin vaikuttaa suoraan tai välillisesti myös USA luomalla jatkossakin kansallisten intressiensä turvaamiseksi globaaleja turvallisuusstandardeja ja järjestelyjä kuten globaalin meritilannekuvan luominen, meriliikenteen lastin käsittely, viisumikäytänteet, lentoturvallisuusvartiotoiminta ja biometriikan hyödyntäminen rajatarkastusten tukena. Paikallisen rajaliikenteen sopimukset Schengen-maiden ulkorajoilla lisääntyvät. Erityisesti koko Kaliningradin alueen mahdollinen sisällyttäminen paikallisen rajaliikenteen piiriin on merkittävä ennakkotapaus. EU:n ulkorajarahaston toimikausi päättyy vuonna Uuden rahoitusjärjestelmän kehittymistä seurataan Rajavartiolaitoksessa ja uusia rahoitusmahdollisuuksia käytetään aktiivisesti kansallisen rajaturvallisuuden kehittämisessä. Itämeren alue Meriliikenteen kasvu Suomen merialueilla jatkuu. Koko Itämeren merikuljetusten arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa muuta Eurooppaa selvästi enemmän. Arviot Suomenlahden öljykuljetuksista vuonna 2015 ovat noin milj. tn riippuen Venäjälle suunniteltujen investointien toteutumisesta. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Kauppa-alusliikenteen lisääntyessä vakavien monialaonnettomuuksien todennäköisyys kuitenkin kasvaa koko itämeren alueella. Voimakas alusliikenteen kasvu Itämeren alueella rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä erityisesti Suomenlahden alueella. Talvimerenkulussa onnettomuusriskiä voidaan alusliikenteen kasvaessa pitää todennäköisempänä alusten navigoidessa ahtaissa uomissa. Itämeren alueen merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatketaan laajennetulla operatiivisella yhteistoimintaperiaatteella. Operatiivisen toiminnan yhteensovittaminen, yhteiset toimintaperiaatteet sekä merialueen suojeluun tähtäävät toimet saavat aiempaa tärkeämmän roolin Itämeri-yhteistyössä. Lisäksi Itämeren alueen rajaturvallisuuden kehitykseen vaikuttavat EU:n meripolitiikan kehittyminen. Muut ulkoiset tekijät Suomen ulkorajaliikenteen tasainen kasvu jatkuu. Kuluvan vuosikymmenen lopulla ulkorajalla on kyettävä huolehtimaan huomattavasti nykyistä suuremman rajaliikenteen rajatarkastuksista ja rajaliikenteen sujuvuudesta. Samalla yhä suurempi osa laittomasta maahantulosta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Rajavartiolaitoksen tulee reagoida nopeasti järjestäytyneen rikollisuuden nopeasti muuttuviin ilmiöihin ja torjua viranomaisiin kohdistuvat tiedustelu ja vaikutusyritykset. Lentoliikenteessä kasvavan ongelman muodostavat Turkki, Aasian maat sekä IVY-valtiot. Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine Helsinki Vantaan lentoasemalla. Pääosa organisoidusta laittomasta maahantulosta ulkorajojen yli suuntautuukin Helsinki-Vantaalle. Myös Euroopan unionin sisärajojen kautta tapahtuvaan laittomaan maahantuloon (lähinnä eri lentoyhteydet) olisi pystyttävä vaikuttamaan tehokkaammin.

7 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä maastorajan kautta Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut viime vuosina. Maastorajan kautta saapuneiden henkilöiden rajanylitys on valtaosassa tapauksista järjestetty salakuljettajien toimesta. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja edelleen muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2009 alkupuolelta lähtien. Baltian maiden kyky torjua laitonta maahantuloa lienee tällä hetkellä tyydyttävä. Nykyisillä viranomaistoiminnoilla kaikkia tapauksia ei kuitenkaan kyetä paljastamaan ja laiton maahantulo tullee jatkumaan. Vapaa liikkuvuus Schengenin sisällä vaikeuttaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. ** Kansalliset tekijät Uusi hallitusohjelma, valmistuva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, puolustusvoimauudistus, sisäisen turvallisuuden ohjelma ja yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittävät Rajavartiolaitoksen kehittämistä. Sisäasiainministeriön strategiassa tullaan määrittämään hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Vaikka terrorismin uhkaa Suomessa pidetään vähäisenä, ulkomailla tapahtuneet terroriteot ulottavat vaikutuksensa myös Suomeen. Osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on ulkomailta johdettua. Tämä koskee erityisesti rajavartiolaitoksen ydintoimintojen alan rikostorjuntaa. Tämä muodostaa suuren kansainvälisen yhteistyön haasteen rajavartiolaitoksen rikostorjunnalle. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on jo saanut tukevan jalansijan Suomessa. Kotimainen järjestäytynyt rikollisuus pyrkii siirtymään myös laillisen liike-elämän aloille. Yleisenä ilmiönä on järjestäytyneiden rikollisryhmien välinen organisoitu yhteistyö, mikä vaikeuttaa entisestään rikosten paljastamista ja selvittämistä. Väestö ja sen myötä viranomaistoiminnot keskittyvät yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle ja alueellisiin kasvukeskuksiin, kun taas rajavartiolaitoksen toiminnot sijoittuvat suurelta osin harvaanasutuille alueille. Syrjäisillä alueilla rajaviranomaiset ovat monesti jäämässä ainoiksi toimintakykyisiksi viranomaisiksi. Tämä johtaa virka-aputehtävien ja Rajavartiolaitoksen suorittamien poliisitehtävien lisääntymiseen. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten tiivistä yhteistoimintaa. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä väärennysrikosten torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Ilma-alusten käyttö rajavalvonnassa, meripelastuksessa, merellisessä ympäristövalvonnassa sekä muissa tehtävissä tulee lisääntymään. Tulevaisuudessa nähtäneen valvontalaitteiden alustana myös miehittämättömiä ilma-aluksia. Julkishallinnon rahoituksen kestävyysvaje tekee valtiontalouden liikkumavaran vähäiseksi. Julkishallinnon toiminnan tehokkuusvaatimukset kasvavat. Valtio pyrkii keventämään menojaan myös uudistamalla hallinnon rakenteita ja tukemalla työn tuottavuutta parantavia toimia. Tuloja valtio pyrkii lisäämään korottamalla verotusta. On todennäköistä, että mm. polttoaineiden, palvelujen ja laitteiden hinnat nousevat. 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen

8 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Tunnusluku/mittari 2010 toteuma 2011 tavoite 2011 arvio 2012 tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) TOIMINTA-AJATUS Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuuden ylläpitämisestä, suojaa yhteiskuntaa ja kansalaisia estäen ja paljastaen laittoman maahantulon sekä osallistuen muun rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan huolehtien samalla rajanylitysliikenteen sujuvuudesta. Rajavartiolaitos turvaa rauhalliset olot maamme rajoilla ja merialueilla sekä hädässä olevien ihmisten pelastamisen merellä. Rajavartiolaitos osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseudulla. Suomen ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osana rajavartiolaitos valmistautuu torjumaan maahamme kohdistuvaa sotilaallista uhkaa yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2019 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2019 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisten turvallisuuspalvelujen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä turvallisuuspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikaansaamiseksi rajavartiolaitoksen ensisijaisena päämääränä on säilyttää hyvä turvallisuustilanne ja rauhalliset olot maamme kaikilla rajoilla sekä pelastaa hädässä olevat ihmiset merellä. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on itärajan pitäminen turvallisena ja toimivana. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman uudistamisessa ja toimeenpanossa, erityisesti rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden osalta. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa kehitetään painottaen kykyä ja valmiuksia laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaan. Nelitasoisen

9 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS maahanpääsyn valvontamallin tarjoamat mahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyväksi. Lisäksi Rajavartiolaitoksen tulee kyetä huolehtimaan omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. Merellisen ympäristönsuojelun valvontaa suoritetaan kattavasti muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä suorittamalla korkeatasoinen alusöljypäästöjen esitutkinta. Rajavartiolaitos voi määrätä myös hallinnollisen öljypäästömaksun päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi. Rajatarkastukset toteutetaan Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Toiminnallinen painopiste on maahan saapuvassa ulkorajaliikenteessä ja alueellinen painopiste Kaakkois- Suomessa ja Helsinki-Vantaalla. Rajavartiolaitos jatkaa biometrian hyödyntämistä ottamalla rajatarkastuksissa yhä enemmän käyttöön niiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä, jatkaa rajatarkastusten automatisointia, lisää automaattilinjastojen käyttöä ja ottaa käyttöön kannettavia rajatarkastuslaitteita. Rajatarkastusten teknisen varustelun, tietojärjestelmien ja atk-sovellusten avulla pyritään lisäämään rajaliikenteen sujuvuutta ja rajatarkastusten turvallisuutta. Lisäksi uusilla järjestelyillä kyetään kohdentamaan rajatarkastushenkilöstöä mm. toisen linjan tehtäviin ja hallitsemaan henkilötyövoiman kasvupainetta rajaliikenteen kasvun tahdissa. Rajavartiolaitos tuottaa turvallisuuspalveluja rajamaakuntien ja saariston väestölle yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Samanaikaisesti Rajavartiolaitos ylläpitää valmiuden erityistilanteiden hallintaan ja valvonnan tehostamiseen sekä kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Valmiusjoukkueiden kykyä osallistua terrorismin torjuntaan ylläpidetään. Osana terveydenhuoltolain kokonaisuudistuksen toimeenpanoa varaudutaan sopimaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön periaatteista ensihoitopalvelun tehtäviin erityisesti harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla. Meripelastustoimi järjestetään siten, että apu voidaan osoittaa viipymättä ja mitoittaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksella on meripelastusta varten osaava henkilöstö, luotettava kalusto sekä korkea johtamis- ja toimintavalmius. Sidosryhmien meripelastuskyky varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja harjoittelulla. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta meripelastuksessa edistetään. Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtamisjärjestelmä on toimiva myös muiden merellisten turvallisuustilanteiden ja -tehtävien johtamiseen vastuuviranomaisten tehtäväjaon mukaisesti. Rajavartiolaitos on aktiivinen yhteistyön kehittäjä kaikkien merellisten onnettomuus- ja uhkatilanteiden hallitsemiseksi. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti EU:n meripolitiikan toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin sekä käyttää asiantuntemustaan merellisten valvontajärjestelmien ja merellisten viranomaisten välisen yhteistyön kehittämisessä. Rajavartiolaitos antaa merkittävän panoksen ympäristön suojelemiseksi. Rajavartiolaitos suorittaa aluspäästöjen valvontaa Suomen talousvyöhykkeellä sekä aluevesillä ja vastaa näiden osalta alusöljypäästöjen rikostutkinnasta sekä hallinnollisesta maksuseuraamusmenettelystä. Ympäristöturvallisuus ja luonnonsuojelu otetaan jatkuvasti huomioon. Yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen ja muiden alus-, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan osallistuvien tahojen kanssa pidetään kiinteänä. Rajavartiolaitos ylläpitää hyvää öljyntorjuntakykyä alus- ja ilma-aluskalustollaan avomerellä. Rajavartiolaitos toteuttaa maanpuolustustehtäväänsä osallistumalla puolustusvalmisteluihin huomioiden puolustusjärjestelmän muutokset sekä antamalla sotilas- ja rajavalvontakoulutusta varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle. Rajavartiolaitos valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta rajavalvonnan yhteydessä. Sisäisen turvallisuuden ja merellisten viranomaisten yhteistoimintaa lisätään. Tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden tason parantaminen, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja tason ylläpitäminen taloudellisesti järkevällä tavalla. Öljyntorjuntakykyä ja meripelastustoimen kykyä toimia kemikaalionnettomuusalueella kehitetään. Yhteistoiminnalla parannetaan myös toiminnan asiakaslähtöisyyttä.