RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 Rajavalvonta... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Teknillisen toimialan tuloksellisuus Viestintä Yleis- ja taloushallinto Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöhallinto Työturvallisuus Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut Tulot ja tuloutukset Määrärahat ja valtuudet Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Kassamenot Tase Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäisen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilötyövuodet Lähtö- ja tulovaihtuvuus Työajan käyttö... 55

4 2. HENKILÖSTÖN LAATU Ikärakenne Koulutusrakenne Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Työkyky Työilmapiiri HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 78

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö HtN T VUORI STYKS Yksikön päällikkö Evl O LAMPINEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi pääosin vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun uudelleenorganisointi Suomen vastaisella rajalla saavutti kesäkuussa yhden kulminaatiopisteistään, kun viimeiset varusmiehet kotiutettiin. Rajavartiopalvelusta tuli täysin ammattiorganisaatio. Venäjän rajavartioasemaverkosto on harventunut kolmasosaan viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Rajaturvallisuuden kannalta reformi on edennyt pääosin hallitusti. Luvattomat maastorajan ylitykset lisääntyivät huomattavasti Kaakkois-Suomen alueella. Vaikka lukumäärät ovat eurooppalaisittain edelleen vähäisiä, rajatilannetta on jatkossakin tarkasti seurattava. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut lentoliikenteessä edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun veturina siellä on ollut kasvava Kaukoidän liikenne uusine reitteineen. Rajanylitysliikennettä kuvaavat muut tärkeimmät mittarit (käännytetyt, turvapaikanhakijat, ulkomaalais-, tieliikenne- ja rikoslain rikkomukset) säilyivät edellisvuoden tasolla. Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista. Turvapaikkaa haki 21 henkilöä. Viimevuotiseen (yleisurheilun MM-kilpailut) tapaan voitiin todeta, että merkittävä osa laittoman maahantulon ja maahamme suuntautuvan muun rikollisuuden paineesta tulee sisärajojen yli. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) ilmoitti saavuttaneensa operatiivisen toimintavalmiuden syksyllä Vauhtiin toiminta lähti vuoden 2006 keväällä. Parhaimmillaan Frontexilla on ollut vireillä yli 40 operaatiota tai hanketta. Frontexin operaatioiden mediassa näkyvintä toimintaa on ollut Afrikasta suuntautuvan laittoman maahantulon torjunta Välimerellä (Malta ja Italia) sekä Atlantilla (Espanja/Kanarian saaret). Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistui marrasjoulukuussa Frontexin koordinoimaan HERA II-operaatioon Kanarian saarten vesillä. EU:n uusi rajanylitysasetus tuli voimaan lokakuussa. Muita merkittäviä yhteisön lainsäädännön tai operatiivisen yhteistoiminnan alaan kuuluvia meneillään olevia tehtäviä ovat ulkorajarahaston (rajaturvallisuuden taakanjako) sääntöihin, nopean toiminnan tiimeihin sekä sähköiseen asiakirjakuvastoon (FADO) liittyvät neuvottelut ja valmistelut EU:n instituutioissa ja jäsenvaltioiden kesken. Yhdennetyn ulkorajojen rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet (rajastrategia) hyväksyttiin OSA-neuvostossa marraskuussa. Rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja on hyväksytty ja jaettu jäsenvaltioille; Suomessa sen jakelu toteutettiin RVL:n intranetissä (rajanetti). Uusien jäsenvaltioiden Schengen tarkastukset toteutettiin pl. Schengenin tietojärjestelmän osalta. Viisumiasetuksen muutos hyväksyttiin joulukuussa, joten asetus paikallisesta rajaliikenteestä astui voimaan tammikuussa Uuden rajavartiolain vaikutukset näkyvät selvästi rikostorjuntaa kuvaavissa tilastoissa. Vuoden aikana on kirjattu yli neljätuhatta rikosilmoitusta ja Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettu yli tuhatkolmesataa rikosasiaa. Suurimman massan näistä muodostavat liikenne- ja vesiliikennejuopumukset sekä tieliikennerikkomukset. Tutkintaan on otettu runsaasti myös väärennösrikoksia, laittoman maahantulon järjestämisiä, ja valtionrajarikoksia. Rikosasiat liittyvät useimmiten maahantulon ja maastalähdön valvontaan, joten niiden tutkinnatkin painottuvat Suomenlahden merivartiostoon ja Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Itämeren liikennemäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta meripelastustehtävien määrä on pysynyt vakaana eikä suuronnettomuuksia sattunut. Hyvä veneilykesä ei myöskään vaikuttanut

7 meripelastustehtävien määrään. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Merellisen ympäristönsuojelua ja varautumista suuronnettomuuksien aiheuttamiin ympäristöriskeihin on parannettu peruskorjaamalla kaksi Tursas luokan vartioalusta. Aluksien öljynkeräysjärjestelmät uusittiin kokonaisuudessaan ja aluksiin asennettiin kiinteät öljyn keräys säiliöt. Lakia aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä /300 uudistettiin lisäämällä 2 luku, jossa Rajavartiolaitos velvoitettiin määrään laittomista mineraaliöljypäästöistä hallinnollinen maksu. Hallinnollisen öljypäästömaksun määräämistoimenpiteet keskitettiin Länsi- Suomen merivartiostoon. Suomen puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kriisin ajan suunnitelmien ja joukkojen kehittämiseen sekä ylläpitänyt kriisin ajan joukkojensa suorituskykyä ja valmiutta. Tavoitteena on, että uudet suunnitelmat ja niiden mukaiset joukot ovat pääosin valmiina vuoden 2008 alkuun mennessä. Liittyen valtion kiinteistöstrategian toimeenpanoon valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö ovat päätyneet siihen, että Rajavartiolaitoksen kiinteistökanta (toimitilat ja niihin välittömästi liittyvät Rajavartiolaitoksen toimipisteiden toimintaan liittyvät metsäalueet ja muut alueet) siirretään Senaatti-kiinteistöille vuodesta 2008 alkaen. Muut metsäalueet siirretään metsähallitukselle. Asiaa valmistelemaan on valtionvarainministeriö asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä yksityiskohtainen ehdotus Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden omistajahallinnan uudelleenjärjestämisestä. Tavoitteena on, että Rajavartiolaitoksen vuokraoikeuden nojalla käytössä oleva kiinteistökanta muodostuu jatkossakin sellaiseksi, että se tukee Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten toimintaa ja että se on taloudellisesti tarkoituksenmukainen. 3 Rajavartiolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettu tulostavoite ylitettiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloksellisuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Laadunhallinta heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä, mutta sekä tuottavuus että taloudellisuus paranivat. Merkittävimpänä syynä laadunhallinnan heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia noin ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat noin 7100 ja 24. Tulosmittarit (ind) Ta 2006 Tot 2006 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot pienenivät n kolme miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 84 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2006 yhteensä 231 milj. euroa (222/2005). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannukset nousun päällimmäisenä syynä oli vuo-

8 den 2006 alusta alkaen tehty tiliviraston poistosuunnitelman muutos, mikä lyhensi Rajavartiolaitoksen omaisuuden osalta monien tilien poistoaikaa huomattavasti. 4 Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus (%) Rajatarkastusten laatu (%) Rajatapahtumien estäminen (%) Rajatapahtumien paljastaminen (%) Rajatapahtumien selvitystaso (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset lkm Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot /vuonna ,5 /vuonna ,0 /vuonna / vuonna / vuonna /vuonna / vuonna /vuonna /vuonna 2003 Mittarin arvo 2004 Mittarin arvo 2005 Mittarin *) arvo 2006 Tavoitetaso/ enintään 42 99,9 99,9 99,9 99,5 99,6 99,7 99,5 99, , , Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä noussut kansallisessa viranomaiskentässä selvästi aiempaa suurempaan rooliin. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan keskeinen lisäarvo Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä viranomaisten yhteisille rikostorjuntatoimenpiteille on paljastaa, ennalta ehkäistä ja tutkia entistä kattavammin laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Uudistunut rajavartiolaki

9 on mahdollistanut Rajavartiolaitoksen tehokkaamman puuttumisen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan rikollisuuteen, minkä seurauksena laittoman maahantulon järjestämisrikosten ilmitulot tullevat lisääntymään ja tavoitetta laittoman maahantulon järjestämisen ilmitulon vähenemiseksi ei saavutettane. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Suurimmat ongelmat rajaliikenteen sujuvuudessa ovat raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen sujuvuutta. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla on paljastettu vuosittain muutamia laittomia maahantuloja. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. 5 Tunnusluku/mittari Avun saatavuus hätätilanteissa, % Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Toteuma 2004 Toteuma 2005 Tavoite , Toteuma *) 2006 Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius on pidetty sellaisena, että lähes kaikkiin hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua. Apu on saatu onnettomuuspaikalle keskimäärin alle tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. RVLE osallistui VNK:ssa puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn virka-ajan ulkopuoliseen tilannepäivystykseen.

10 6 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. Kaakkoisella maastorajalla todettiin loppukesällä-alkusyksyllä luvattomien rajanylitysten voimakasta lisääntymistä. Tilanteenseurantaa ja varautumista vaikuttamiseen tehostettiin. Tilanne rauhoittui vuoden loppuun mennessä, eikä erityisiä toimenpiteitä tarvinnut käynnistää. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Kahdessa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa yhtä tapausta lukuun ottamatta. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston puitteissa. Huhtikuussa aloitti Pekingissä Suomen SLS:ssa RVL:n yhdyshenkilö, joka osaltaan auttaa torjumaan kasvavasta Kaukoidän-liikenteestä aiheutuvaa laitonta maahantuloa. Pekingin yhdyshenkilö täydensi olemassa olevaa verkostoa (Pietari, Petroskoi, Murmansk). Rajavartiolaitoksen hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. Rajavartiolaitos toimi itämeren rajavalvontayhteistyön puheenjohtajana alkaen. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Yksi kokoontuminen järjestettiin nelikantatapaamisena yhdessä molempien maiden tullien kanssa. Pysyvän rajavartiotyöryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui neljä kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui yhden kerran. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kokoontui kaksi kertaa. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa.

11 7 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 7. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Sisärajatarkastusten palauttaminen puheenjohtajuuskaudella toteutettiin voimassa olleen EU-säännöstön mukaisesti. Suomen aloite EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi (rajastrategia) hyväksyttiin. Puheenjohtajuuskausi mahdollisti tehokkaan vaikuttamisen ja tiiviiden suhteiden ylläpitämisen niin EU:n instituutioihin kuin muihin jäsenvaltioihin. Unionin kykyä toimia poikkeavien maahanmuuttovirtojen hallinnoimisessa vahvistettiin ja käynnistettiin todellinen keskustelu laittomasta maahanmuutosta ja sen hallinnoinnista. Tähän liittyen päästiin yksimielisyyteen muun muassa ulkorajarahastosta. Sähköinen asiakirjakuvasto ja rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja otettiin käyttöön. Tiedonvaihdosta biometristen tunnisteiden käyttöön liittyvistä ongelmista sovittiin. Rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kaksi kansallista asiantuntijaa) Baltian maiden, erityisesti Viron, kanssa keskityttiin Schengenvalmisteluihin samalla pyrkien ennakoimaan tulevaa sisärajatilannetta niin rajaturvallisuuden kuin resurssienkin näkökulmasta. Suomen ja Viron Rajavartiolaitosten esikuntien välillä allekirjoitettiin yhteinen suunnitelma Viron Schengeniin liittymiseen liittyvistä valmistautumistoimenpiteistä. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön ja taloudellisuus 2 prosenttiyksikköä.

12 8 Hankkeet 1. Rajavalvontajärjestelmän kehittäminen strategia 2015 mukaisesti, mihin liittyen maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla sekä rajatilanteen hallinta riskianalyysin perusteella voimavaroja optimoimalla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen 3. Kahden vartiolaivan peruskorjaus ( ) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmän modernisointi ja laajennus on käynnistetty. Rajavartiotilanteiden hallintakykyä on kehitetty erityisesti painopistesuunnan yksiköiden osalta. Molemmat Tursas-luokan alukset on otettu peruskorjausten jälkeen operatiiviseen käyttöön. GOFREP ja AIS-järjestelmien vaikutus aluksien tunnistus tarpeeseen on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppa-aluksista on käytössä AIS-järjestelmä. GOFREP ja AIS-järjestelmät ovat tukeneet entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi merialueella. Yhteistoiminnan tehostaminen Viron kanssa on aloitettu. Toimintojen tehostamiseksi on laadittu ja allekirjoitettu suunnitelma. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Valmisteltiin operatiivisessa alatyöryhmässä rikostorjuntayhteistyön tehostamista ja sen tuloksena asiasta allekirjoitettiin päällikkötason pöytäkirja. Pöytäkirjan toimeenpano käynnistyi syksyllä alueellisella tasalla.

13 9 6. Lisätään osallistumista EU:n rajaturvallisuusviraston toimintaan ja siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti 8. Otetaan käyttöön alusöljypäästöjen maksuseuraamusjärjestelmä 9. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon Frontexissa työskenteli päätoimisesti pääjohtajan lisäksi kaksi suomalaisasiantuntijaa. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin operaatioihin, seminaareihin, verkostoihin ja työryhmiin, hallintoneuvostotyöskentelystä puhumattakaan. On tuotettu Frontexille sen pyytämää tietoaineistoa rajatilanteesta ja sen yksityiskohdista. Tiivistettiin yhteistyötä Frontexin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla olevien neuvoston työryhmien välillä. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM). Kaksi asiantuntijaa osallistui koko vuoden (johtovastuussa) EU:n koordinoimaan koulutushankkeeseen Georgiassa. EU:n rajaoperaatioon Moldova- Ukraina rajalla osallistuttiin neljällä tarkkailijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (mission apulaispäällikkö). EU:n rajaoperaatiossa Gazassa (Rafah) palveli koko vuoden yksi evp-rajaupseeri. Suomen Rajavartiolaitoksen Dornier valvontalentokone sekä suomalainen yhteysupseeri osallistuivat Euroopan rajaturvallisuusviraston koordinoimaan HERA II rajavalvontaoperaatioon Kanariansaarilla Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku radioon. Rajavartiolaitos on osallistunut poliisijohtoisen työryhmän laatiman laiva-erti ohjeen päivittämiseen. Jatkettu vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä ja toimintaan liittyvää harjoittelua. Ylläpidetty meripelastuskeskus Turussa kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä. Hallinnointikyky maksuseuraamuksien määräämiseksi on toteutunut. Asiasta on annettu pysyväismääräys ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa on sovittu yhteistoiminta alusten öljypäästöihin liittyen hallinnollisen maksumääräyksen määräämiseen liittyen. Päästöjen tutkintakykyä kehitetään edelleen uusimalla näytteenottovälineistö ja kouluttamalla lisää henkilöstöä näytteen ottamiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on osallistuttu oman toiminnan yhteydessä.

14 10 Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kokonaisuudessaan 7 %. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Partiointi vähentyi Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 10 %, Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella 3 %, Kainuun rajavartioston alueella 8 % ja Lapin rajavartioston alueella 15 %. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Ilma-aluksilla suoritettiin rajavalvonta partiointia tuntia (1 596/2005). Merialueella aluskalustolla partioitiin tuntia ( /2005) Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu ja kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna n tuntia. Kiinteän valvonnan määrä pysyi ennallaan tai lisääntyi hieman kaikissa muissa vartiostoissa pl Kainuun rajavartiosto (-8 %) ja Länsi-Suomen merivartiosto (-3 %). Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoite ( ) jäi saavuttamatta kuitenkin tarkastusten määrä (95 000) säilyi edellisen vuoden tasolla. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan, vene- ja maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 93 kappaletta (128/2005). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 59 (63/2005) kappaletta (SLMV 28, LSMV 27, K-SR 4). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 63 (62/2005). Maastorajalla 8 (9/2005) ja merialueella 3 (13/2005) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä selvittämään 97 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin noin 400 (418/2005) rikosilmoitusta, annettiin 612 (595/2005) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 478 (64/2005) rikesakkoa sekä 463 (486/2005) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 141 tuntia (461/2005), joista Lapissa tehtiin 78 tuntia (55 %). Virka-apua annettiin tuntia (5 487/2005). Ulkovartiolaivoille on hankittu tehokasta öljyntorjuntakykyä sekä tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Rajavartiolaitos teki päätöksen alusten laittomiin mineraaliöljypäästöihin liittyen hallinnollisen öljypäästömaksun osalta vuoden 2006 aikana 11 kertaa, joista viisi on arvoltaan 0 euroa. Kuusi maksuun johtanutta päätöstä on yhteissummaltaan euroa. Hallinnollinen öljypäästömaksu on osoittautunut nopeaksi keinoksi reagoida alusten laittomiin päästöihin merialueella. Maksun vaikutusta päästöjen määrään ei kyetä toistaiseksi arvioimaan tarkastelujakson lyhyydestä johtuen. Rajavalvontaan käytettiin 51 % (52 %/2005) kaikista resursseista.

15 11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,6 8,1 8,2 8,1 8,3 Rajatapahtumien estäminen (%) 97 % 93 % 89 % 97 % 95 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76 % 75 % 68 % 79 % 81 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,4 3,2 4,2 3,2 3,3 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 64 % 100 % 100 % 70 % 97 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Toiminnan tuottavuuden tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Toiminnan taloudellisuudessa tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Rajavalvonnan laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna ja laadunhallinta parani 11 prosenttiyksikköä. Erityisesti rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen paraneminen vaikutti laadunhallinnan nousemiseen. Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuus parani kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden paranemiseen oli rajavalvonnan laadunhallinnan paraneminen.

16 12 Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä Rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 3,6 %, lähes matkustajalla. Lentoliikenteessä kasvu oli 12 %. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 16,1 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään Schengenin säännöstön mukaisesti lähes kattavasti. Sisärajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengensisärajoille Suomen EU- puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyjen varmistamiseksi tärkeiden kokousten aikana. Sisärajatarkastukset palautettiin kolmena eri ajankohtana , sekä Viron-liikenteessä noudatettiin Schengenin säännöstöä. Valmistelut sisärajatilanteeseen käynnistettiin. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain lähinnä raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä, ja Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten turvaamiseksi. Kyseisillä raja-asemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja Venäjän kansalliseen yhteistoimintaan liittyvistä puutteista. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, tosin yleensä vain viisumivelvollisten venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteeseen. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin vuorokaudenaikoihin, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kanteluiden ja valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut myös osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu.

17 13 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa 6. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus heikkeni 4 % ja taloudellisuus 3 %. Hankkeet 1.Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5 Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ennakkoprofiloinnin mahdollistamiseksi Toteutuminen Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistui kesäkuussa allekirjoitettiin pöytäkirja Kuusamo Suoperän rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle ja vahvistettiin rajanylityspaikan ylikulkujärjestys järjestettiin Venäjän puolella Suoperän raja-aseman uusien tilojen vastaanottojuhlallisuudet jonka yhteydessä juhlitaan myös rajanylityspaikan muuttamista kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle perjantaina Ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu rajanylityspaikka (rm IV/18) on auki liikenteelle joka päivä kello Suomen aikaa. Rajanylityspaikkojen tekniseen välineistöön ei ole tehty merkittäviä muutoksia valmistauduttaessa biometristen tunnisteiden käyttöönottoon rajatarkastuksissa. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön Euroopan Unionin yhteinen sähköinen aitojen asiakirjojen asiakirjakuvasto, jonka avulla pyritään tehostamaan matkustusasiakirjojen aitouden toteamista. Kuvaston käyttöönottoa ja käytön laajentamista jatketaan vuonna Rajavartiolaitoksessa on valmistunut suunnitelma tunnisteiden hyödyntämisestä rajatarkastuksissa. Sähköisten asiakirjojen lukemiseen tarkoitettujen laitteiden hankinnan valmistelu aloitettiin ja muiden suunnitelman mukaisten toimenpiteitten toteuttaminen aloitetaan vuoden 2007 alusta. Jatkettiin matkustajatietojärjestelmän käyttöönottovalmisteluja (API-tiedon vastaanotto lentoyhtiöiltä) lain henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa mukaisesti yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa. Valmius API- tietojen vastaanottoon lentoliikenteen osalta saavutetaan syksyllä 2007, tavoitteena on tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa.

18 14 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti PTR-yhteistyön edelleen kehittämiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Päivitetty PTR-strategia hyväksyttiin joulukuussa. Uuden PTR-lainsäädännön valmistelua jatkettiin. PTR-vakavan rikollisuuden toimintasuunnitelman päivittäminen käynnistettiin. Osallistuttiin PTR-vakavan rikollisuuden kohdevalintaan. Osallistuttiin PTR-viranomaisten kansallisiin ja kansainvälisiin operaatioihin pyyntöjen mukaisesti. Osallistuttiin aktiivisesti PTR-rikostorjuntatyöryhmän työskentelyyn. Valtakunnallinen PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskus jatkoi toimintaansa ja sen kehittämistä jatkettiin PTR-johtoryhmän edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelurakennetta on edelleen kehitetty vastaamaan lainsäädäntöuudistuksen vaatimuksia huomioimalla vuoden 2006 aikana saadut kokemukset Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta. RVL on osallistunut aktiivisesti PTR-rikosanalyysirakenteen toimintaan. Niirala-Värtsilä rajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle 1.9. Lisäkaistojen rakentaminen Niiralan raja-asemalle alkoi syksyllä. Asia varmistui, kun Euregio Karelia ohjelma myönsi hankkeelle euron lisä-rahoituksen. Kuusamo Suoperän rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä Imatran maantierajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle alkaen. Ulkomaalaisvalvontaa koskeva viranomaisohje valmisteltiin sisäasianministeriön ohjeistotyöryhmässä ja se saatetaan voimaan alkuvuodesta Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 14,4 15,2 15,5 16,0 16,1 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,1 4,4 4,5 4,8 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 16,1 miljoonaa (15,5/2005) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 3,6 %. Viisumivelvollisten määrä oli 4,80 milj (4,39/2005), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 9,5 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti (99,9 %). Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista.

19 Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla pysyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,8 (6,5/2005) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 4,6 miljoonaa henkilöä (68 %). Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Rajanylitysliikenne ruuhkautui lähinnä tavaraliikenteen osalta ajoittain Vaalimaalla ja Nuijamaalla ja joskus myös Imatran ja Niiralan raja-asemilla. Keskeisiä syitä tavaraliikenteen ruuhkiin ovat toisaalta lisääntynyt rajanylitysliikenne ja toisaalta Venäjän raja-asemien puutteellinen läpäisykyky, joiden yhteisvaikutuksena syntyy ajoittain jopa kymmenien kilometrien pituisia jonoja Suomen puolelle. Tietyt rakenteelliset puutteet Suomen raja-asemilla myötävaikuttavat siihen, että Venäjän puolelta aiheutuva ongelma heijastuu myös Suomen puolelle. Venäjän raja-asemien puutteellisen läpäisykyvyn taustalla on ensisijaisesti tullin ja autotarkastusviranomaisten tarkastusjärjestelyt sekä ylipäätään rajanylityspaikalla työskentelevien viranomaistahojen runsaslukuisuudesta ja siitä johtuvasta monivaiheisesta tarkastusprosessista väistämättä aiheutuvat odotusajat. Henkilöiden rajatarkastukset eivät aiheuta liikenneruuhkia kummallakaan puolella rajaa. Sujuvan rajanylitysliikenteen kulmakiviä ovat asianmukainen infrastruktuuri Helsingin Pietarin välillä sekä rajanylityspaikoilla juohevat tarkastusprosessit ja sen mahdollistava tiivis viranomaisyhteistyö ja riittävä määrä tarkastushenkilöstöä. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,6 miljoonaan rajanylitykseen (5,7 /2005), joista viisumivelvollisia oli n ja niiden määrä kasvoi n 33 % verrattuna edelliseen vuoteen. Huolimatta Helsingin matkustajasataman matkustajamäärän laskusta lisääntyi tarkastettujen ajoneuvojen määrä ollen n ( /2005). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 3,7 miljoonaan (3,3/2005) rajanylitykseen eli kasvua oli n 12 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli n ( /2005) ja sen kasvu oli n 18 %. Kaukoidän reittien lisääntyminen ja niiden suuri suosio ovat merkittävimmät lisääntymisen syyt. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä (1 341/2005) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin tai seksuaalipalveluita myymällä, väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 952 henkilöä (910/2005). Meriliikenteessä käännytettiin 255 henkilöä (221/2005). Lentoliikenteessä tehtiin 251 (205/2006) käännyttämistä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 30 (24/2005) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 309 turvapaikkahakemusta (254/2005). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (253 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Bangladeshin (40), Intia (36), Irak (18), Nigeria (11), Sri Lanka (23), Kiinan (16), Venäjän (63), Uzbekistan (10) ja Valko-Venäjä (17). Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 758 (667/2005), rikoslain rikkomuksia (1 293/2005) ja tieliikennelain rikkomuksia 1248 (1 549/2005). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin noin (2 227/2005). Rajanylityspaikoilla havaittiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennöksiä sekä merkintöjen muutoksia 355 kappaletta (414/2005). Viisumi myönnettiin henkilölle (986/2005). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta noin 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kantelumäärien kasvuun on ainakin osittain vaikuttanut vuoden 2005 rajavartiolain uudistus, joka lisä- 15

20 si merkittävästi rajavartiomiehen toimivaltuuksia. Kanteluiden ja valitusten kokonaismäärä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu. Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies antoi vuonna 2006 kantelujen johdosta kahdeksan Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvää ratkaisua. Niissä Eduskunnan oikeusasiamies katsoi Rajavartiolaitoksen virkamiesten toimineen kanteluja koskevissa tilanteissa asianmukaisesti eivätkä ne siten johtaneet enempiin jatkotoimenpiteisiin. Rajatarkastuksiin käytettiin 43 % (42 %/2005) kaikista resursseista. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,5 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 100,0 % 99,6 % 99,7 % 99,9 % 99,5 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,9 % 99,8 % 100,0 % 99,9 % 99,2 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Rajatarkastuksen tuottavuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani kolme prosenttiyksikköä. Syynä tuottavuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n tarkastuksella, kuitenkin tarkastuksiin käytettiin vain kaksi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajatarkastuksen taloudellisuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani neljä prosenttiyksikköä. Syynä taloudellisuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n tarkastuksella kuitenkin tarkastukset tehtiin edelliseen vuoteen verrattuna samoilla taloudellisilla resursseilla. Rajatarkastusten laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 15 prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä laadunhallintaa heikentävänä syynä oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia n ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat n ja 24. Rajatarkastuksen kokonaistuloksellisuus heikkeni kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot sekä 31 rangaistusvaatimuspäätöksen ja neljän rikesakon muuttuminen syyttäjällä. 16 Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa entistä enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön pai-

21 nopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2006 tehostanut Suomen meripelastusjärjestelmää mm. siten, että tehtävät on kokonaisuudessaan hoidettu vähemmillä toiminta-ajoilla kuin aikaisemmin. Tehostamiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien entistä tiiviimpi yhteistoiminta sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen. Matkapuhelinpaikannustekniikka otettiin nykymuodossaan operatiiviseen käyttöön kesäkuussa Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään useimmin nimenomaan matkapuhelimella (n. 70 %). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus merellisten onnettomuuksien päätoimijana on kasvamassa. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin esim. Itämeren laajuisissa harjoituksissa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa. Erityisesti Itämeren alueen pelastustoimintojen kehittämisessä ja harmonisoinnissa on oltu aktiivisia. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Merivartiostojen tekemien vesiliikennetarkastusten määrä on kasvanut vuodesta 2005 n. 20 prosenttia. Päättyneen vuoden aikana tarkastettiin yli venettä. Tarkastuksia on tehty aiempaa enemmän ja myös entistä laajemmalla alueella. Tietyillä alueilla valvonta on lisääntynyt jopa 70 prosenttia. Kasvun on mahdollistanut mm. keskitetyn valvonnan lisääminen, jonka vuoksi partiointiin on vapautunut aiempaa enemmän työaikaa. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on myös lisätty tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Suomenlahden merivartioston johtokeskus aloitti Saimaan alueen GMDSS järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisen ja hätähälytysten välittämisen hätäkeskukselle tukeakseen pelastustoimen sisävesien pelastusjärjestelmän kehittämistä. 17 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja 8 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 33 minuuttia.

22 18 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti 5. Naapurimaiden meripelastusta tuetaan ja tarvittaessa apua annetaan ulkomaille 6. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua 7. Vapaaehtoisen meripelastustoimen asemaa etsintäja pelastustoiminnassa vahvistetaan Johtamisjärjestelmä on toimiva. Meripelastuksen johtamisjärjestelmät tarkastettiin vuoden aikana. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2006 aikana tietojärjestelmiä kehitettiin käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi aloitettiin MKL:n kanssa GMDSS radiojärjestelmän uusimisen suunnittelu. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa (1 kalustotuki, 12 tietotuki). Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään 76 kertaa merialueella ja 98 kertaa maa-alueella sekä pelastustoimelle sairaankuljetus- tai sammutustehtävään 296 kertaa merialueella ja 963 kertaa maa-alueella. Yhteistyö on pysynyt aktiivisena. Vuoden aikana on kehitetty vapaaehtoisten asemaa poikkeusolojen meripelastustoiminnassa sekä selvitetty vapaaehtoisten Virve-radioiden käyttötarvetta. Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen ja tilastoinnin kehittäminen 2. Meripelastustoimen palvelutason määrittäminen tuloksellisuuden kehittämiseksi Toteutuminen Meripelastustoimen tilastointiohjeet on uusittu ja meripelastuksen tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä muutoksia. Meripelastusopas 2006 julkaistiin vuoden lopulla. Jatkettu Meripelastusohje 2003:n päivitystyötä ja aloitettu ohjeeseen liittyvä varustamoille tarkoitetun SOLAS-sopimuksen mukaisen SAR Plan-aineiston laatiminen sähköiseen muotoon. Laadittu yhteistoimintamuistio Ilmatieteen laitoksen kanssa sekä aloitettu Rajavartiolaitoksen Ilmailuhallinnon ja Finavian välisen yhteistoimintamuistion laatiminen. Päivitettiin meripelastuksen johtokeskusten meripelastussuunnitelmat. Laadittiin meripelastustoimen johtamisjärjestelmään ja meripelastuksen tietojen taltiointiin liittyvät pysyväisasiakirjat. Meripelastustoimen palvelutasopäätös- hankeeseen liittyen tehty vuoden aikana meripelastustoimen riskikartoitus ja resurssikartoitus. Hankkeen eri osakokonaisuuksien - riskikartoitus, palvelutasokartoitus ja palvelutasopäätös loppuunsaattaminen pyritään tekemään vuoden 2007 kuluessa.

23 19 3. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi välttämättömän koulutus- ja valistustyön kehittäminen 4. Meripelastustoimintaan liittyvä tutkimustoiminnan kehittämissuunnitelman laadinta 5. Meripelastustoimen suuronnettomuus- ja monipotilastilanteisiin liittyvän yhteistyön kehittäminen yhdessä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa 6. Meripelastusseminaarijärjestelmän vakiinnuttaminen 7. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon onnettomuuksien ehkäisyn tehostamisessa, seudullisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnassa, tilastointijärjestelmän kehittämisessä ja onnettomuusriskien hallinnan välineistön kehittämissä 8. Meriturvallisuusjärjestelmän uudistaminen Toimittiin aktiivisesti Veneilyasiain neuvottelukunnassa ja Viisaasti Vesillä kampanjassa. Tuettiin hallintoyksiköiden valistustyötä yhteisillä painopisteillä ja valistusmateriaalilla. Suunnattiin tiedotusta ja valistusta veneilijöille ja nuorisolle. Osallistuttiin useille messuille sekä luennoitiin venekerhoissa ja kouluissa. Kehittämissuunnitelman laadinta aloitettiin ja suhteita kansainvälisen merenkulkujärjestön alaisen World Maritime Universityn sekä ruotsalaisen Kalmar Maritime Academyn kanssa parannettiin. Vuonna 2007 on tarkoitus pohtia yhteisiä tutkimushankkeita. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoitutti muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Merivartiostot lähestyivät sairaanhoitopiirejä ja aloittivat osapuolten valmiussuunnitelmien yhtenäistämistyön. Sosiaali- ja terveysviranomaisten kiireen vuoksi työtä ei saatu päätökseen. Vuodelle STM ei ottanut uusia isompia kehittämisprojekteja, joten laajemmin työ voi edetä vasta STM:n suunnittelukaudella Vuonna 2006 ei järjestetty kansainvälistä seminaaria. Seuraava seminaari on suunniteltu pidettäväksi syksyllä Uusittiin meripelastustoimen tilastointikriteerit myös paremmin poliisin, pelastustoimen ja merenkulkuhallinnon tarpeita palveleviksi sekä kehitettiin meripelastustoimen tietojärjestelmää. Käynnistettiin meripelastustoimen riskien kartoitus- ja palvelutasoprojekti. Uusi meriturvallisuusjärjestelmä valmistui vuoden lopulla ja se julkaistaan vuoden 2007 alussa. Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Pelastussuoritteet (kpl) Harjoitus ym suoritteet (kpl) RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) Estetyt merionnettomuudet (kpl) Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Pl MRCC/MRSC Rajavartiolaitos johti kaikki meripelastustapahtumat (1687 kpl) ja lisäksi hoiti omalla vene-, laivaja helikopterikalustollaan pelastustyöt aiempien vuosien tapaan noin 65 % tapauksista ollen selvästi merkittävin toimija merellisissä vaaratilanteissa Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 1 (1/2005) uhkaava merionnettomuus ja pelastettiin (3253/2005) avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Kaikkiaan etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä henkilöön (5 720 /2005). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli (1 427 /2005). Näistä meripelastustoimen hätätilanteita oli yhteensä 145 kpl.

24 Yhdessä tapauksessa kalastaja oli kadonnut Kotkan Koukkusaaressa ja löydettiin kuolleena avannosta. Pelastussuoritteita maa-alueella tehtiin yhteensä (695 /2005), joista etsintöjä oli 98 ja sairaankuljetuksia 37. Maa-alueiden pelastussuoritteiden määrän kasvu selittyy maaalueella sattuneista poikkeuksellisen suuresta määrästä metsäpaloja, joiden sammuttamiseen Rajavartiolaitos osallistui. Meripelastustoimeen käytettiin 2 % (2 %/2005) voimavaroista. Toiminnan tuloksellisuus 20 Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,8 8,4 8,4 8,4 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,9 6,2 7,1 8,2 Suorituskyky (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,7 0,5 0,6 0,6 0,5 Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei ole asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. Meripelastustoimen laadunhallinnan tavoite ylitettiin ja se parani edellisestä vuodesta neljä prosenttiyksikköä. Syynä laadunhallinnan paranemiseen oli johtamisvalmiuden ja hätätilanteiden keskimääräisen vasteajan paraneminen. Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Puolustussuunnitelmia ja kriisin ajan joukkoja kehitettiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten edellyttämällä tavalla. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 78 %. Kertausharjoituksia ei vuonna 2006 järjestetty. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat pidettiin ajantasalla.

25 21 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laatimalla luonnokset joukkojen kokoonpanoista, materiaalista ja joukkotuotantojärjestelmästä 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Jatkettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelua tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavartiojoukkojen keskitetty joukkotuotantosuunnitelma valmisteltiin Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. Sekä tuottavuus ja taloudellisuus kasvoivat 10 prosenttiyksikköä. Hankkeet 1. Rajajoukkojen ja Rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta koskeva kokonaisuudistus suunnitellaan ja toimeenpannaan keskeisimmiltä osin vuosien aikana Toteutuminen Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua jatkettiin puolustusvoimien kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen Rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikoulutuksen antamisesta Imatralla sekä tiedustelu- ja rajajääkärikoulutuksen antamisesta Ivalossa ja Onttolassa (Kontiolahti). Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Koulutusvuorokaudet (vrk) ) ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Rajavartiolaitos on osallistunut valtakunnan puolustussuunnitteluun ja puolustusvalmiuden kehittämiseen kiinteässä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Sotilaskoulutusta on annettu omalle henkilöstölle ja rajajoukkojen joukkotuotannossa palveleville varusmiehille. Valmiussuunnitelmia on kehitetty kokonaisuudessaan. Supistettavien rajajoukkojen kokoonpanoja ja taktiikkaa on kehitetty puolustusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämällä tavalla tärkeimpien joukkojen osalta. Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astui varusmiestä ja koulutusvuorokausia kertyi noin ( /2005). Kertausharjoituksia vuonna 2006 ei järjestetty. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 4 % (4 %/2005) kaikista resursseista.

26 22 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,5 7,0 6,8 7,0 6,5 Sijoitettavuus (%) 81 % 77 % 83 % 80 % 78 % Ei harjoituksia Koulutettavuus (%) 83 % 84 % 72 % 85 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,3 9,4 9,3 9,4 9,8 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 5,9 5,4 7,2 5,4 6,0 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,6 7,5 7,5 7,5 7,2 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Sotilaallisen maanpuolustuksen tuottavuuden tavoite saavutettiin ja se parani kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Koulutusvuorokausien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna n 6 300, mutta sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdennettiin 19 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sotilaallisen maanpuolustuksen taloudellisuuden tavoite ylitettiin ja se parani kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Koulutusvuorokausien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna n 6 300, mutta sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdennettiin taloudellisia resursseja n 1 M vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sotilaallisen maanpuolustuksen laadunhallinnan tavoitetasoa ei saavutettu ja se heikkeni viisi prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Laadunhallinnan tunnusluvuissa oli tasaisesti lievää laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Kertausharjoituksia ei järjestetty vuonna Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaistuloksellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä, mikä johtui tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemisesta. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja toimintaan vaikuttivat hallinnonalalla käynnistyneet palvelukeskushankkeet. Teknillisen toimialan toimintojen alueellistamista jatkettiin vuonna 2005 laadittujen linjausten mukaisesti. Teknillinen toimiala osallistui SM:n hallinnon alalla tietojärjestelmähankkeisiin, hankintayhteistyöhön sekä yhteisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Vuoden aikana kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. Aloitettiin Rajavartiolaitoksen ydintoimintojen prosessien kuvaaminen, joka luo perustaa teknisten arkkitehtuurien tarkemmalle määrittelytyölle. Rajavartiolaitoksen datasiirtoverkon verkkotopologiauudistusta jatkettiin osioimalla verkkoa palomuurein tietoturvan parantamiseksi, kahdentamalla kriittisiä liittymiä ja nostamalla liittymänopeuksia ja kehittämällä Raja- ja merivartiokoulun koulutusverkkoa.

27 Rajavartiolaitoksen merialueen kuitujärjestelmän kehittämistä jatkettiin itäisellä Suomenlahdella ja Ahvenanmaan alueella. Merivoimien kanssa yhteinen Meri-VHF radioverkko otettiin operatiiviseen käyttöön ja osallistuttiin Merenkulkulaitoksen johtamaan GMDSS- selvitystyöhön. Maarajojen teknillisen valvonnan esiselvitystyö käynnistyi (MRTV II). TrackNet meritilannekuvajärjestelmän kehittämistä jatkettiin (karttatoiminnallisuus, johtamiskommunikaatio, paikannus, mobiili käyttöliittymä) ja laadittiin kehittämissuunnitelma jatkotyön pohjaksi. Vuoden aikana parannettiin meripelastussovelluksen käytettävyyttä, toteutettiin tilastointimuutosten, muuttuneiden rajavyöhykesäädösten ja EU:n käännytyspäätöstä koskevien säädösten edellyttämät muutokset sekä suunniteltiin ja selvitettiin rekisterijaon vaatimia muutoksia ja käyttövarmuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. ULKONET järjestelmään toteutettiin taustarekisterien edellyttämät muutokset sekä järjestelmää kehitettiin toteuttamalla yhteiskäyttöä lisääviä ominaisuuksia sekä parantamalla laitteistojen toimintavarmuutta. Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiä siirrettiin SM:n talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen vastuulle. Sisäasiainhallinnon yhteinen virkamiesten asiointikortti otettiin käyttöön. Hallintoyksiköiden tietoturvallisuuden vastuuhenkilöt nimettiin ja tietoturvaohjeistusta parannettiin. Rajavartiolaitosta koskeva tietoturvallisuuden riskianalyysi sekä siihen perustuva riskienhallintasuunnitelma (kehittämissuunnitelma) laadittiin. Lisäksi aloitettiin tietoturvakoulutuksen suunnittelu ja sisällyttäminen peruskurssien oppimääriin. Materiaalihallinnon ja anastusherkän materiaalin osalta tehtiin tarkastuksia sekä uusittiin asiasta annettuja määräyksiä. Rajavartiolaitoksen varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittämismahdollisuudet selvitettiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, sekä aloitettiin hallintoyksikköjen johdolla muonitustoiminnan kehittäminen. Tursas luokan peruskorjaukset saatiin päätökseen. Toinen peruskorjatuista aluksista (UISKO) vastaanotettiin. Saatiin RV-90 luokan rannikkovartioveneiden hankinta päätökseen. Koulutuskäyttöön soveltuvat RV-90 luokan veneet otettiin vastaan ArcticAnt jääkulkuneuvon (4 kpl) hankinnat saatettiin päätökseen vastaanottamalla kaksi alusta. Rajavartiolaitos osallistui Valtionvarainministeriön johtamaan Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen omistajahallinnan siirtoa selvittävän työryhmän työskentelyyn, jonka on tarkoitus valmistua Luovuttiin tarpeettomiksi käyneistä Hetan, Kurvisen, Puraksen ja Haapovaaran rajavartioasemista sekä kahdesta partiomajakiinteistöstä. Osallistuttiin Nuijamaan uuden rajanylityspaikan rakentamiseen. Toiminta uudella rajanylityspaikalla aloitettiin 8.9. Osallistuttiin Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen muutostyöhön. Toiminta uudistetuissa tiloissa aloitettiin Osallistuttiin Niiralan rajanylityspaikan lisäkaistojen ja kaistatarkastusrakennusten uudistamiseen. Tarkastuskatokset valmistuvat vuonna Materiaalihallinto 23 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti Tulos Materiaalihankinnat on toteutettu materiaalihankinnoista annettujen käskyjen I/2006 ja II/2006, sekä lisähankinnoista annettujen ohjeiden mukaisesti.

28 24 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset Hallintoyksiköt ja RMVK ovat ylläpitäneet kaluston käytön edellyttämää koulutusta siitä annettujen toimialakohtaisten- ja/tai laitekohtaisten koulutusvaatimusten mukaisesti. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti Materiaalia on vuonna 2006 hankittu hallintoyksiköiden suunnitelmien mukaisessa laajuudessa. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään Materiaalihallinnon osalta toimeenpantiin kaksi erityistarkastusta. Tarkastusten tulosten mukaisesti ovat kaikki hallintoyksiköt omalta osaltaan tarkentaneet/yhdenmukaistaneet materiaalin käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaamista. Materiaalihallinnon opetustilaisuudet pidettiin suunnitelmien mukaisesti. 6. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla Materiaalialan asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Hankkeet 1. Selvitys Rajavartiolaitoksen varusmiesten muonitusjärjestelyistä (yhteistyö Puolustusvoimien ruokahuollon kanssa) 2. Tursas luokan alusten peruskorjausten loppuun saattaminen (2006) 3. Artic-Ant jääkulkuneuvojen sekä RV-90 luokan rannikkovartioveneiden käyttöönotto 4. PV-06 alusluokan suunnittelu ja PV-82 alusluokan uudistus 5. Materiaalitoimintojen alueellistaminen ja keskittäminen 6. Alusalan tukitoimintojen keskittäminen Länsi- Suomen merivartiostoon (2007) Toteutuminen Selvitys laadittiin suunnitellussa aikataulussa. Selvityksen perusteella ovat asianomaiset hallintoyksiköt aloittaneet muonitustoiminnan kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan tulevaisuudessa. Saatettu loppuun suunnitellun mukaisesti. Hankinnat ja käyttöönotto toteutettu suunnitellun mukaisesti. PV-06 E pilottiversio on tilattu ja se evaluoidaan kesällä Kaakkois-Suomen rajavartiosto on alkaen vastannut materiaalihallinnon tietojärjestelmän (Sonet) toiminnan ohjauksen ja hankintojen suunnitteluohjelmiston (Hansu) pääkäyttäjän tehtävistä ja teknisestä tuesta. Pohjois-Karjalan rajavartiosto on aloittanut materiaalihallinnon tietojärjestelmän (Sonet) talouden ohjauksen pääkäyttäjän tehtävän ja teknisen tuen hoitamisen. Tavoitteen toteuttaminen on myöhässä. Syynä ovat muut aiemmin suunnittelemattomat työtehtävät sekä henkilöstövaihdokset. Asiaan liittyvä käsky on valmisteilla ja tavoitteen saavuttaminen on kirjattu vuoden 2007 tulostavoitteeksi.

29 25 7. Aluskatsastusten järjestelyt Rajavartiolaitoksessa Liittyy edelliseen (kohta 6.) 8. Rajavartiolaitoksen alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa Alustava katsaus hankeen laajuudesta ja tehtävistä on tehty. Tavoitteen toteuttaminen jatkuu vuonna Kahden AB 412 helikopterin käytettävyyden parantaminen ( ) 10. Lentokonekaluston JAR -määräysten mukainen varustus ( ) Kahden AB412-hekon käytettävyyttä parannetaan lisäämällä 2. radiokorkeusmittausjärjestelmä, lisäämällä 2. etsintävalonheitin (SX-5) ja lisäämällä NVG -yhteensopiva valaistusjärjestelmä. Hankinnan teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia on valmisteltu. Kaupalliset kyselyt ja hankinnan muu toteutus on siirretty alkavaksi ELT406-hätälähetin on asennettu molempiin DO228- lentokoneisiin Törmäysvaarasta varoittava järjestelmä (ACAS II) on asennettu molempiin DO228-lentokoneisiin. 11. Ilma-alusten kokonaisuudistus Selvitystyöryhmän raportti Leto2020 on laadittu ja luovutettu RVL:n johdolle Siirtyminen ostopalveluihin moottorikelkkojen, moottoripyörien ja maastoajoneuvojen kausihuolloissa (alueellisen palvelutarjonnan rajoissa) Hallintoyksiköt ovat siirtyneet ostopalveluihin alueellisen tarjonnan mukaisesti. Laajin käyttöönotto on toteutettu Lapin rajavartiossa. 13. Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen varustus Uudistus on käynnissä, siitä tehtyjen linjausten mukaisesti. 14. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön turvaaminen (SAP - tietojärjestelmä, materiaalikoodistot) Pv:n Nimikkeistökeskuksen ja RVL:n välillä järjestettiin 3 erilliskokousta, koskien tietojärjestelmissä käytettävän koodistosta yhdenmukaistamista. SAP koodiston käyttöönotto Sonetjärjestelmässä on aloitettu. 15. Valmiusjoukkueiden välineistön kokonaisuudistus 16. Partiointipukukokeilun tulosten mukaisten materiaalien ja nimikkeiden käyttöönotto RMVK:n testeihin perustuen ja RVL:n päällikön päätöksellä valittiin valmiusjoukkueen käytössä olevaan erityisaseeseen uusi virkapatruuna. Rajavartiolaitoksessa toteutettu partioasukokeilu päätettiin. Päätöksen mukaisesti ei kokeilun perusteella partioasun nykyistä kangasmateriaalia vaihdeta kokeilussa olleeseen kankaaseen. Partioasukokeilun jatkamisesta tehdään tarvittaessa päätökset vuonna 2007 toteutettavan virkavaatekilpailutuksen jälkeen. Partioasukokeilun tulosten perusteella tehtiin kuitenkin käyttöönottopäätös kokeilussa mukana olleesta sadeasusta. Ensimmäiset tuotannon mukaiset sadeasut otetaan käyttöön keväällä 2007.

30 Rajaturvallisuusteknologian kehityksen seuranta. Kehitystä on seurattu osallistumalla koulutukseen, seminaareihin ja viranomaisyhteistyöhön. Erityisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma rajaturvallisuusteknologiatiedon nykyistä kattavammasta julkaisusta Intranetissä. Suunnitelmaa ei ole laadittu. Syynä ovat muut aiemmin suunnittelemattomat työtehtävät. Tietohallinto Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Tietotekniset tukipalvelut tuotetaan tehokkaasti. Tukipalvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan vertailla ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Tietoliikenneverkot ja - palvelut täyttävät johtamisen, valvonnan sekä tietojärjestelmien vaatimukset. Tietoliikenneverkon käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Tulos Selvitettiin perustietotekniikan palvelutuotannon vaihtoehdot. Tukipalvelujen tuotannon siirtoa tuotettavaksi sisäasianhallinnon yhteisessä tietotekniikkakeskuksessa on suunniteltu. Kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. Aloitettiin Rajavartiolaitoksen ydintoimintojen prosessien kuvaaminen, joka luo perustaa teknisten arkkitehtuurien tarkemmalle määrittelytyölle. Ulkonetin ja sen taustarekisterien välisessä tiedonsiirrossa aloitettiin poliisin integraatioratkaisun hyödyntäminen. Vuoden 2006 aikana todetut häiriötilanteet ja katkokset on analysoitu ja ne otetaan huomioon kehitettäessä tietoliikenneverkkoja vuoden 2007 aikana. Käytettävyys on ollut hyvä mutta muutamat yksittäiset katkokset edellyttävät varmistustoimenpiteitä sekä SMCORE:n että RVLNET:n osalta. 4. Tietotekniset johtamis- ja muut järjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys, eheys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Kaikkien matalimman tärkeysluokan tietojärjestelmien toimintavarmuutta ei pystytty takaamaan. Tehtyjä toimenpiteitä RVT:ssa kehitettiin meripelastussovellusta, toteutettiin tilastointimuutosten, muuttuneiden rajavyöhykesäädösten ja EU:n käännytyspäätöstä koskevien säädösten edellyttämät muutokset sekä suunniteltiin ja selvitettiin rekisterijaon vaatimia muutoksia ja käyttövarmuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Ulkonet järjestelmään toteutettiin taustarekisterien muutoksista johtuvat ja järjestelmän palvelujen hyödyntämisen muista järjestelmistä mahdollistavat työt sekä parannettiin tietoturvaa ja toimintavarmuutta.

31 27 5. Tekniset valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Valvontajärjestelmät vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin. Teknisiä valvontajärjestelmiä (MOTVJ/MRTV) on kehitetty dynaamisesti. Järjestelmäalustat tietoliikenneyhteyksineen mahdollistavat tilanteen mukaisen valvonnan keskittämisen ja/tai hajauttamisen. 6. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Tietoturvallisuustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Määräaikaisraportoinnilla on pyritty helpottamaan järjestelmävastuullisten työtä. Rajavartiolaitoksen tietoturvaohjeistus on saatettu ajantasalle ja sen jalkauttaminen ja kouluttaminen on aloitettu. Tietoturvallisuuden riskianalyysi sekä siihen perustuva riskienhallintasuunnitelma (kehittämissuunnitelma) on laadittu. Tietoturvakoulutuksen suunnittelu ja sisällyttäminen peruskurssien oppimääriin on aloitettu. 7. Viranomaisyhteistyössä osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien ja tietojen yhteiskäyttöä. Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDO hankkeeseen. 8. Säilytetään hyvä tietotekninen osaaminen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa. 9. Hankesuunnitelman mukaiset järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Järjestettiin teknillisen toimialan koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. RVL:n tietotekniikkahenkilöstölle järjestettiin opetustilaisuus ja RVLE:ssa järjestettiin tietoteknisten projektien kertauskoulutusta lyhyinä tietoiskuina. Atk-henkilöstölle järjestettiin yksi opetustilaisuus. Pääosin toteutettu suunnitelmien mukaan. Hankkeet 1. Tietotekniikan tukipalvelut (keskittäminen ja alueellistaminen RVL:ssa/SM:n tietohallintokeskus/valtion palvelukeskukset/osittainen ulkoistaminen) Toteutuminen RVL:n omat alueellistamiskäskyt (MRTV/MOTVJ/Tietoliikenne) on annettu ja niiden toimeenpano ao. hallintoyksiköissä on käynnissä. RVL:lla on edustus kaikissa keskeisimmissä SMTTKhankkeen johto- ja työryhmissä. 2. Tietojärjestelmäprojektityön laatu Aloitettiin RVL:n tietojärjestelmäprojektien projektiohjeistuksen teko opinnäytetyönä. Aloitettiin tietojärjestelmähankkeisiin osallistuville tietoiskumaiset koulutustilaisuudet tietojärjestelmäprojekteista.

32 28 3. Kertakirjautumisjärjestelmä ja keskitetty käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä Otettiin käyttöön virkamiehen asiointikortti. Osallistuttu SM:n hankkeeseen ja huomioitu muutostarpeet jatkosuunnitelmissa. 4. Rajavartiolaitoksen tietotekninen arkkitehtuuri (tieto-, tietojärjestelmä-, integraatioja laitearkkitehtuurit) Kuvattiin Rajavartiolaitoksen tietoarkkitehtuurin nykytila ja tietojärjestelmäkartta, määritettiin atk-laitteistoarkkitehtuuri ja laadittiin selvitys integraatioarkkitehtuurin toteuttamisesta. 5. Rajavartiolaitoksen esikunnan tilanne- ja riskianalyysikeskuksen tietotekniikka sekä laitetilat Hanke on toteutettu ja vastaanotettu. Takuukorjauksia toteutetaan vielä vuoden 2007 aikana. 6. Rajavartiolaitoksen videoneuvottelulaitteistot (verkko) Laitteistot on yhdenmukaistettu ja ajantasaistettu RVLE:n johdolla. Videoneuvottelut tukeutuen LSMV:n ja PTHK:n ylläpitämiin videoneuvottelusiltoihin ovat muodostuneet jo rutiiniksi. 7. Tietojärjestelmien mobiilikäyttö RVL käyttää SM:n etäkäyttöratkaisua. Mobiili Tracknet sovellus on kenttätestauksessa. 8. Uuden MeriVHF radiojärjestelmän käyttöönotto (2006) Järjestelmä on otettu operatiiviseen käyttöön. 9. SM:n keskitetty puhelunvälityspalvelu 10. VIRVE päätelaitteiston uudistaminen (gps- paikannus) sekä integroiminen muihin viesti- ja tietojärjestelmiin 11. Maarajojen ja tekninen valvontajärjestelmä osana rajavalvontataktiikan kehitystä (MRTV II) RVL on osallistunut hankkeeseen. SM:n keskitetty puhelunvälitys käynnistyy alkuvuodesta 2007 ja RVL liittyy ao. palvelun käyttäjäksi kokonaisuudessaan vuoden 2008 loppuun mennessä. RVL on hankkinut integroidulla gps-laitteella varustettuja VIRVEpäätelaitteita ja hyödyntää SM:n keskitettyä paikannus/paikkatietopalvelua. VIRVE:n osalta on luotu tekninen valmius suorittaa tekstiviestipohjaisia hakuja eräisiin rekisteritietokantoihin. MRTV II:n esiselvitystyö on käynnistynyt. 12. Merialueen tekninen valvontajärjestelmä (mobiilikäyttö, kartta-aineisto ja sensorien laatu) 13. Välineet ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten aineiden salakuljetuksen paljastamiseen On toteutettu tarvittavat karttamateriaalihankinnat ja kehitetty TrackNet:n karttatoiminnallisuutta. Mobiili TrackNet on kenttätestauksessa. Merivalvontakamerajärjestelmätestaukset on toteutettuja modifiointi suunniteltu. Toteutettu muun muassa sydänäänten paljastuslaitteistohankinnat.

33 Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä (RTT) Osallistuttiin esiselvitykseen. 15. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeet 16. Biometriset tunnisteet rajatarkastuksissa (välineet, taustajärjestelmät) Osallistuttiin PTR-viranomaisten yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) sekä poliisin, UM:n ja UVI:n ydintoimintojen tietojärjestelmien uudistushankkeisiin sekä SM:n ASDO hankkeeseen. Aloitettiin rajatarkastuksissa käytettävien matkustusasiakirjojen hankinnan valmistelu. Järjestelmiin tehtäviin muutoksiin on varauduttu jatkosuunnittelussa. 17. ULKONET- ja RJT järjestelmät (lähdejärjestelmien muutokset) 18. Toiminnan seurannan ja uuden tulosaluejaon muutokset tietojärjestelmiin Ulkonetissa on määritelty N.VIS ja SIS II järjestelmien vaatimat muutokset ja toteutettu poliisin Heko-Passi-järjestelmän ja integraatioratkaisun vaatimat muutokset. RJT-järjestelmään on määritelty ja tilattu RVT-järjestelmään tehtyjen tilastointi muutosten vaatimat sekä taloushallinnon järjestelmän vaihtumisesta johtuvat muutokset. Uudistetun PAK:n vaatimat muutokset on toteutettu RVT- järjestelmään ja tilattu RJT- järjestelmään. RJT- järjestelmään tehtävien muutosten toimitus siirtyi tammikuulle Operatiivisten tietojärjestelmien varmistus- ja kahdennusratkaisu Varmistus- ja kahdennusratkaisun toteutus on suunniteltu. 20. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmävastuun siirto SM:n palvelukeskukseen Siirretty suunnitellusti. 21. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kokonaisuudistus (2006) Personec F Henkilöstö otettiin käyttöön ja HeVi on irtisanottu. 22. Asianhallintajärjestelmä (käyttöönotto 2007) SM:n hallinnonalan yhteishankkeen puitesopimus solmittiin loppuvuodesta Rajavartiolaitoksen osalta käyttöönottoprojekti alkanee 2007 ja käyttöönotto lienee Kiinteistöhallinto Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä. Tulos Toteutunut. Rajavartiolaitos toimii yhtenä valtion haltijavirastona.

34 30 2. Vartiostot tuottavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat kiinteistöpalvelut ja toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalvelut tavoitteiden mukaisina. Energiansäästötoimenpiteiden toteutusta on jatkettu. Sähkön ominaiskulutuksen alentaminen on hankalaa lisääntyvän laitekannan takia. 3. Vartiostot rakennuttavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet asetettujen kehysten mukaisesti. Rakennusinvestointiohjelman hankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisina. 4 Kehitetään kiinteistöalan tuloksellisuutta ja tähän liittyvää kustannuslaskentaa. Rakennuttamistietojärjestelmä on käytössä kaikkien hankkeiden toteutuksessa. 5. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistöhallinnon riittävä osaaminen. Toteutunut. Osaamista on ylläpidetty sisäisillä opetustilaisuuksilla. 6. Taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet. Asiakastyytyväisyyden taso ei ole laskenut. Hankkeet 1. Rajavartioalueiden johtopaikkojen kiinteistöt (IloRvA, TohRvA, KuuRvA). Toteutuminen Johtopaikkakiinteistöjen käyttösuunnitelmia ja osittaisia luopumissuunnitelmia on tarkennettu. 2. Vanhoista vartioasemista luopuminen (Fagerholma, Kumlinge, Airisto, Suitsa, Haapovaara, Boistö) Hetan, Kurvisen, Puraksen, Haapovaaran ja Suitsan vartioasemon luovuttu vuoden 2006 aikana ja Kumlingen ja Fagerholman vartioasemat pyritään luovuttamaan vuosien aikana. 3. Varusmieskoulutuksen muutokseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt. Varusmieskoulutuksen muutokseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt on linjattu. Imatralle koulutustilojen peruskorjaus suunnitellaan 2007 ja toteutetaan Kainuun rajavartioston esikuntaalueella muutetaan toiminnot ja kiinteistöratkaisut vuosien kuluessa huomioiden varusmieskoulutuksen lakkaaminen.

35 31 Teknillisen toimialan tuloksellisuus Tulosmittarit (ind) Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Tuloksellisuus (ind) Muonitus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 8,3 8,3 8,2 8,2 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Vaatetus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,9 7,0 6,7 6,9 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Taisteluväline Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,2 7,2 7,0 7,1 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Ilma-alus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,8 5,8 7,7 7,3 Käytössäoloaika (%) 66 % 69 % 73 % 70 % Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Alus Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,3 7,0 7,1 7,2 Käytössäoloaika (%) 94 % 94 % 95 % 97 % Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind)

36 32 Kuljetusväline Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,1 7,0 7,0 7,0 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Valvontalaite ja tietoliikenne Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,7 6,9 6,8 MRTV:n käytössäoloaika (%) 98 % 98 % 99 % 99 % MTVJ:n käytössäoloaika (%) 98 % 99 % 100 % 100 % Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) ATK Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 7,0 6,6 6,9 6,9 Palvelimien käytössäoloaika (%) 100 % 98 % 100 % 100 % Virustorjunnan onnistuminen (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tietojärjestelmien väärinkäytön torjunta (%) Ei tap Ei tap Ei tap 0 % Määräysten noudattamatta jättäminen (tasoluokitus 0-10) 9,9 6,3 10,0 10,0 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind) Kiinteistö Tulosmittarit Laadunhallinta (ind) Asiakastyytyväisyys (tasoluokitus 0-10) 6,7 6,5 6,4 6,5 Tuottavuus (htv ind) Taloudellisuus (menot ind) Tuloksellisuus (ind)

37 33 Viestintä Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, oma-aloitteisella ja avoimella tiedottamisella, visuaalisen ilmeen selkeyttämisellä ja asiakaspalvelua jatkuvasti kehittämällä 3. Rajavartiolaitoksen organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen 4. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun selkeyttäminen ja tehostaminen 5. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden julkaisemien lehtien sijaan aineisto keskitetään Rajamme Vartijat -lehteen Tulos Tiedotettu lehdistötiedottein, internetissä ja Rajamme Vartijat -lehdessä kotimaisista ja kansainvälisistä rajaturvallisuusasioista ja Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvistä tapahtumista ja säädösuudistuksista. Internetin kautta annettu tietoa kansalaisille mm. rajatarkastuksiin, rajanylityspaikkoihin ja meripelastukseen liittyen. Internet-sivuille on laitettu säännöllisesti uutisia Rajavartiolaitoksen toiminnasta ja tapahtumista. Rajavartiolaitos on ollut mukana erilaisissa yleisötapahtumissa eri puolilla Suomea. Rajavartiolaitoksen toimintaan on tutustunut vuoden aikana useita sidosryhmien ja tiedotusvälineiden edustajia. Rajavartiolaitos järjesti keväällä öljypäästöseuraamusmaksun käyttöönotosta tiedotustilaisuuden yhdessä ministeriön kanssa. Syksyllä järjestettiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvä tiedotustilaisuus yhdessä sisäministerin, ympäristöministerin ja ympäristökeskuksen kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin vartiolaivojen Tursas ja Uisko öljyntorjuntavälineistöä. Molemmat tilaisuudet saivat runsaasti julkisuutta. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella rajaturvallisuusasiat ja suomalainen rajaturvallisuusosaaminen saivat myös paljon julkisuutta, mm. Frontexin rajayhteistyöseminaarissa Imatralla. Toteutettu sisäisen viestinnän selvitys. Julkaistu 6 numeroa Rajamme Vartijoita, joista yksi kaksoisnumero sekä kaksi Me Rajamme Vartijat henkilöstönumeroa. Hankkeet 1. Viestintästrategian laadinta Toteutuminen Viestintästrategia valmistui syksyllä ja allekirjoitettiin Viestinnän organisointi siten, että vartiostoissa on päätoiminen tiedotussihteeri vuoden 2007 loppuun mennessä 3. Julkaisutoiminnan kehittäminen keskittämällä voimavarat yhteen yhteiseen lehteen 4. Rajavartiolaitoksen Internet -sivujen ja Rajanetin kehittäminen Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ei ollut päätoimista tiedotussihteeriä, mutta virka laitettiin hakuun vuoden 2007 alussa. Muissa vartiostoissa on tiedotussihteerin tehtäviä hoitava henkilö. Julkaistu 6 numeroa Rajamme Vartijoita, joista yksi kaksoisnumero sekä kaksi Me Rajamme Vartijat henkilöstönumeroa Internet-sivujen sisältöä ajantasaistettu ja sisältöä kehitetty yleisöltä saadun palautteen perusteella. Rajanetin rakennetta selkeytetty ja sisältöä päivitetty.

38 34 5. Kuva-arkiston kehittäminen 6. Rajavartiolaitoksen graafisen ilmeen uusiminen ja yhtenäistäminen Kuva-arkistotyöryhmä työskennellyt vuoden aikana niin, että ohjelma olisi käyttöönotettavissa vuoden 2007 alkupuolella. Graafisen ilmeen ohjeistustyö aloitettu tilannekartoituksella ja kilpailuttamalla mainostoimistot. Yleis- ja taloushallinto Rajavartiolaitosta koskevan vuonna 2005 toteutetun lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen Rajavartiolaitoksen toimintaa on mukautettu vastaamaan uusia tehtäviä ja toimivaltuuksia. Myös lakia alemman asteisten säädösten valmistelu uuden lainsäädännön mukaiseksi on saatettu päätökseen. Kokemukset uuden lainsäädännön soveltamisesta ovat olleet myönteisiä. Eduskunta on hyväksynyt virkamiehen määräaikaisen irtisanomisen mahdollistavan muutoksen Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin. Rajanylityspaikkoja koskeva lainsäädäntö on mukautettu Euroopan unionin kehittyvän lainsäädännön (Schengen Borders Code) mukaiseksi. Rajavartiolaitos osallistui SM:n tilivirastouudistus- ja palvelukeskushankkeeseen ja Rajavartiolaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten tehtävät siirrettiin SM:n palvelukeskukseen Hallintoyksiköihin jäänyttä taloushallintohenkilöstöä koulutettiin (2 vkoa) taloussuunnitteluun. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetus 1118/2004 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, Rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä Rajavartiolain 578/ :n perusteella liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta. PALVELUSSUHDEASUNTOJEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA TUOTOT Varsinaiset tuotot vuokrat palvelussuhdeasunnoista Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korv.) TUOTOT YHTEENSÄ: KUSTANNUKSET palkkaukset: 0,06 % RVL:n vs. palkkamenoista muut menot: 22 % kiint.hallinnon kulutusmenoista pääomakustannukset (poistot ja korot) KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: ALIJÄÄMÄ: Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on 1,9 M alijäämäinen ja tuotot kattavat 45,6 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperusteet ovat olleet yhtäläiset edelliseen vuoteen verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,0 % (2,4 %/ 3 %/2004, 4,2 %/2003). Ero palkkakustannuksissa vuoden 2006 ja 2005 välillä johtuu siitä, että palvelussuhdeasuntoihin kohdistettuja työtunteja oli vuoden 2006 aikana 67 tuntia enemmän kuin vuonna Palkkakustannukset otetaan kustannusvastaavuuslaskelmaan palve-

39 lussuhdeasuntoihin kohdistettujen tuntien suhteessa Rajavartiolaitoksen kokonaistuntimäärästä. Muiden menojen osalta kiinteistöhallinnon kulutusmenoista otetaan laskelmaan suhteellinen osuus, joka saadaan laskemalla asuinrakennusten suhteellinen osuus koko Rajavartiolaitoksen painotetusta kiinteistökannasta (22 %). Muut menot vuoden 2006 ja 2005 välillä ovat säilyneet suuruusluokaltaan samansuuruisina. Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta. 35 Kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetukset) TUOTOT [ ] KUSTANNUKSET [Euro] Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä Palkkaukset Muut toimintamenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ Kuva Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuus Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja , jolloin laskua edelliseen vuoteen on noin 41,8 %. Ero tuloissa vuoteen 2005 johtuu siitä, että sairaankuljetuksen lentotunteja oli 79 (135/2005) eli 56 tuntia vähemmän (-41,5 %) kuin vuonna Vartiolentolaivueen sairaankuljetusten palkkakustannusten sekä muiden toimintamenojen laskun syynä oli sairaankuljetusten määrän vähenemisen lisäksi lentokaluston suhteellisten lentotuntien määrän muuttumisessa ennen kaikkea AS 332 (Super Puma) lentotuntien suhteellinen osuus kokonaislentotunneista laski 36 %:ta 16 %:iin, mikä taas vaikutti VLLV:een sairaankuljetusten kustannusten pienenemiseen. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 VLLV 2005 sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 827/ / /15 768/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 583/ / /27 641/ Kuva VLLV:n lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin

40 Pääomakustannusten lasku johtuu korkoprosentin laskusta. Ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperiaatteet ovat olleet samanlaiset edellisiin vuosiin verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 2,0 %, (2,4 %/ 2005, 3 %/2004, 4,2 %/2003, 4,9%/2002 ). Ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että kustannusvastaavuus on 104 t alijäämäinen. Tuotot kattavat 81 % kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 0 - EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET 0 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset 0 - aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 - henkilöstökustannukset vuokrat 3 - palvelujen ostot 41 - muut erilliskustannukset 361 Erilliskustannukset yhteensä 560 KÄYTTÖJÄÄMÄ yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot 26 - muut yhteiskustannukset 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 199 Kokonaiskustannukset yhteensä 759 KUSTANNUSVASTAAVUUS 444 Kustannusvastaavuus -% 158,48 *) yhteiskustannusten määrittämisessä on käytetty yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstömenojen ja RVL:n henkilöstömenojen suhdetta (0,0886%) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan on otettu mukaan hankkeet, joista on saatu EU-rahoitusta. Näitä hankkeita olivat Frontex-yhteistyö, Riskianalyysikeskus ARGO RAC, Georgian rajavalvonnan koulutushanke TACIS, Kanariansaarten rajavalvontaoperaatio Hera, Itävallan EU-koulutuksen koordinaatiokeskus ADHOC ja YK:n kehittämisrahasto UNDP HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöhallinto Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 9 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 22 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2005 loppuun verrattuna Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 105 henkilöllä (-3,4 %) henkilöön. Vakituisesta henkilöstöstä oli miehiä 88,4 % ja naisia 11,6 %. Siviileistä naisten osuus oli 73,7 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. Rajavartiolaitoksen viroista erosi 114 henkilöä. Näistä 58 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kolme henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle, kaksi henkilöä kuoli ja 51 henkilöä erosi muista syistä. Lähtövaih-

41 tuvuus on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna ollen 5,0 % (6,6 %/2005). Myös nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus pieneni hieman mutta pysyi edelleen merkittävänä. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä 37,7 vuotta on selvästi alhaisempi kuin valtiolla yleensä (44,5/2004). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keskiikä (45,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (36,7 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 59,1 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 24,9 %. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää, joten poissaolopäivien määrä laski noin 9 % edellisestä vuodesta (27 643/2005). Lasku johtui pitkien (4-10 ja vrk) poissaolojen määrän vähenemisestä. Myös sairaustapausten määrä (7 138/2005) laski (-5,3 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi henkilölle (81 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 3,7 vuorokautta (3,9/2005) ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,3 vuorokautta (8,8/2005). Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2006 yhteensä (2 370/2005). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta noin 15 %, johtuen pääosin 4-10 ja vuorokauden pituisten poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmatapauksia oli 170 kappaletta ja niistä aiheutunut poissaolo oli keskimäärin 12 vuorokauden pituinen. Tapaturmat kohdentuivat 129 henkilön kohdalle. Työilmapiirikyselyn tunnusluku oli 3,3, missä oli vähennystä 0,2 yksikköä edelliseen, vuonna 2004 tehtyyn, kyselyyn verrattuna. Kysely tehtiin Rajavartiolaitoksen omalla kysymyssarjalla, joten suora vertailtavuus muuhun valtionhallintoon ei ole mahdollista. Rajavartiolaitos on kuitenkin siirtymässä VM-Baron käyttäjäksi. Vuonna 2006 Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 92,5 % (2 810 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2005 vastaava luku oli 97,1 % (3 062 henkilöä). Syynä koulutusta saaneiden lukumäärän vähenemiseen on ollut uusien säädösten edellyttämän koulutuksen läpivienti vuonna 2005, jonka jälkeen on palattu tavanomaisiin koulutusmääriin. Henkilökunnan koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytettiin koulutusvuorokautta (17,5 vrk/htv), mikä vastaa aikaisempien vuosien tasoa. Rajavartiolaitoksen henkilökunnan koulutukseen liittyen Raja- ja merivartiokoulu tuotti yhteensä koulutusvuorokautta (34 080/2005). 37 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista, luotettavaa ja työkykyistä sekä tehtäviinsä motivoitunutta henkilöstöä 2. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmään liittyvät käytännöt toteutetaan virkaehtosopimusten mukaisesti, järjestelmällisesti ja rutiinilla sekä kustannustehokkaasti. Henkilöstö on koulutettu arviointien tekemiseen Tulos Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä vastaa lakisääteisten tehtävien edellyttämää tarvetta. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehdyn sopimuksen käytännön soveltaminen on toteutettu vakiintunein käytäntein. Henkilöstöä on koulutettu vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tehtävien arviointien (vaativuus- ja suoritusarviointi) tekemiseen.

42 38 3. Henkilöstöhallinnon palvelujen taso säilytetään nykyisenä 4. Rajavartiolaitoksen koulutusohjelman mukainen koulutus toteutetaan laadukkaasti 5. Rajavartiolain verkkoopetuspakettia hyödynnetään RMVK:lla ja hallintoyksiköissä 6. Rajavartijarekrytoinnin keskittäminen kahteen hallintoyksikköön ja ajallisesti syksyyn 7. Vähennetään kilpailutoimintaan ja valmennukseen kuluvaa työaikaa 30 % 8. Rajavartiolaitoksen yhteiset arvot ovat osa jokapäiväistä toimintaa Rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon palvelun tasossa tapahtui notkahdus otettaessa Personec F.V Henkilöstö käyttöön. Ohjelmiston käytettävyys ei ole ollut toivottua tasoa. Samaan aikaan sijoittunut SM:n palvelukeskuksen käyttöön siirtyminen on omalta osaltaan vaikeuttanut palvelutason säilyttämistä. Koulutusohjelman mukainen koulutus toteutettiin lähes suunnitellulla tavalla. Joitakin opetustilaisuuksia jouduttiin perumaan. Rajavartiolain verkko-opetuspaketti on otettu käyttöön. Rajavartijoiden rekrytointia selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa lokakuussa. Hallintoyksiköt antoivat raportista lausuntonsa marraskuussa. Päätöstä rekrytointijärjestelmän keskittämisestä ei tehty vielä vuonna Valmennusryhmiin kuuluvien urheilijoiden määrä väheni kuudella ollen vuoden 2006 lopulla 23 henkilöä. Valmentautumiseen käytettävän työajan määrä väheni edellisvuodesta noin 19%. Rajavartiolaitoksen yhteiset arvot (luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky) on otettu keskeiseksi tekijäksi Rajavartiolaitoksen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. 9. Kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testit suoritetaan kattavasti Testeihin osallistuminen parani selvästi vuoteen 2005 verrattuna. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti 88,0 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Parannusta edelliseen vuoteen oli 7,7 %-yksikköä. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 85,8 % saaden näin ollen kenttäkelpoisuusluokituksen. Parannusta tapahtui 5,0 %-yksikköä. Hankkeet 1. Uusien henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien (palkka- ja henkilötieto, työnantajan henkilötieto) käyttöönotto Siirtyminen SM:n yhteiseen asianhallintajärjestelmään Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen henkilöstöstrategian ja organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukaisesti Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto Toteutuminen Personec F.V. Henkilöstön käyttöönotto toteutunut, mutta tietosisällön oikeellisuuden ja tietojen hyväksikäytön parantamisen kanssa työt jatkuvat. Valtiotyönantajan henkilöstöjärjestelmän TAHTI tiedonkeruu toteutettu, mutta lukuisten virheiden korjaus jatkuu vuonna Hallinnonalan puitesopimuksen valmistelun pitkittymisen vuoksi asianhallintajärjestelmään voidaan siirtyä aikaisintaan Rajavartiolaitoksessa aloitettiin strategisen henkilöstösuunnitelman tekeminen. Tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen on vielä kesken. Vuoden 2006 keväällä laadittiin tulospalkkaustarkastelu. Jatketaan järjestelmän käyttöönoton edellytysten selvittämistä vuonna 2007

43 39 5. Raja- ja merivartijan rekrytoinnin keskittäminen SLMV:oon ja K-SR:oon Henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen rajavartiolain mukaiseksi 2006 Rajavartijoiden rekrytointia selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa lokakuussa. Päätöstä rekrytointijärjestelmän keskittämisestä ei tehty vielä vuonna Henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen on ollut paljolti pysähdyksissä henkilötietojärjestelmän vaihtamisesta aiheutuneiden odottamattomien vaikeuksien takia. 7. Rajavartiolaitoksen avoimen oppimis- ja työskentely-ympäristön (RAVOT) verkkotuetun monimuoto-opetuksen käyttöönotto Koulutusjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen Työn tuottavuuden parantaminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen (Hanke koskee kaikkia esimiehiä, ja toteuttaminen aloitetaan suunnitelmallisesti tavoite- ja kehityskeskustelujen onnistuneen läpiviennin varmistamiseksi hallintoyksiköiden sisäisin toimenpitein tammikuussa 2006) Rajavartiolaitoksen avoimen oppimis- ja työskentely-ympäristön (RAVOT) verkkotuettu monimuoto-opetus on otettu käyttöön. Toiminnan kehitys jatkuu edelleen. Koulutusjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen jatkuu edelleen. Uudistukset on toteutettu sotatieteiden kandidaatin rajavartioalan ja vartioupseerikurssin opintosuunnitelmissa Rajavartiolaitos on aloittanut SM:n hallinnonalan tuottavuusohjelman kuuluvien toimenpiteiden suunnittelun ja valmistelun, joita ovat tietohallintokeskus- ja palvelukeskushankkeet, varusmieskoulutuksen keskittäminen, RVL:n johto-organisaation keventäminen sekä teknilliset palvelukeskukset. Lisäksi RVLE on asettanut työryhmän selvittämään työn tuottavuuden parantamista RVL:ssa. Hanke käynnistettiin vuoden 2006 syksyllä aloitetulla avainhenkilöiden koulutuksella. Työturvallisuus Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. 2. Henkilöstön työympäristö ja työskentelytavat ovat turvallisia. 3. Henkilöstön vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla Tulos Rajavartiolaitoksen viroissa olevien henkilöstön eroaminen ennen eläkkeelle siirtymistä on vähentynyt. Nuorien raja- ja merivartijoiden ennenaikainen eroaminen on kuitenkin vielä merkittävä, Rajavartiolaitoksessa tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tunnusluku oli 3,3 missä on pudotusta 0,2 yksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna. Työtapaturmien määrässä ei ole tapahtunut lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolojen määrä oli 0,7 pv/htv. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille rajavartiomiesten perus-, täydennys-, ja jatkokoulutukseen on velvoitettu ottamaan mukaan vuorovaikutustaitojen opetusta.

44 40 4. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien torjunnan tavoitteena on nollataso 5. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään työterveyshuollon analysoitujen tilastojen perusteella. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan panostetaan. Pitkiä tai toistuvia sairaslomia käsitellään esimiehen ja alaisen välillä. Sairaslomilta (pitkä sairasloma tai vaikea sairaus) palaavan henkilön työhönpaluuta tuetaan. Tavoitteena on ylipainoton Rajavartiolaitos. 6. Työhyvinvoinnin tukeminen on osa normaalia toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä tutkitaan kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. 8. Päihdeasioiden käsittelyssä tavoite on madaltaa puuttumiskynnystä ja korostaa esimiesten ja työtovereiden vastuuta päihdeasioihin puuttumisessa. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Nollatasoa ei ole saavutettu. Sairastavuus oli 8,3 pv/htv. Määrässä tapahtui vähennystä vuoteen 2005 verrattuna 0,5 pv/htv. Sairauspoissaolotietojen, kuntotestitulosten ja terveystarkastustietojen vuosittaisen analyysin avulla on saatu aiempaa paremmin selville työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan painopistealueet. Kroonistuvien, pitkiin poissaoloihin johtavien sairauksien varhaisella toteamisella ja tukitoimenpiteiden käynnistämisellä voidaan tehokkaimmin vaikuttaa poissaolovuorokausien kokonaiskertymään, toisaalta sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus tehollisesta työajasta on ollut koko 2000-luvun noin 4 %. Mm. ylipainon, tupakoinnin ja fyysisen kunnon yhteys RVL:n henkilöstön sairastavuuteen on nyt selkeästi osoitettavissa. Kieltoja ja rajoituksia tehokkaampi keino vaikuttaa tilanteeseen on tiedon levittäminen, motivointi ja neuvonta henkilökohtaisten terveysriskien vähentämiseksi sekä työterveyshuollon aktiivinen keskusteleva ote määräaikaistarkastusten yhteydessä. Ajan tasalla olevaa tilastotietoa tuodaan esille laitoksen opetustilaisuuksissa ja kursseilla. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on koko työyhteisön asia, koska siinä puututaan asioihin, joita ei vielä ole olemassa. Työhön liittyviä sairaustapauksia provosoivat tekijät on vuosittain kartoitettava ja korjattava, ja työtehtävät ja työolot on järjestettävä yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa siten, että työn tekeminen onnistuu eikä pahenna terveyshaittaa. Työhyvinvointitoiminta on toiminut koko Rajavartiolaitoksessa. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä on ollut käytössä. Avainhenkilön poissaolon takia järjestelmää ei ole kyetty ylläpitämään ja kehittämään suunnitelmallisesti. Rajavartiolaitoksessa tupakoinnista ei ole päästy eroon, miehistä tupakoi 31,4 % ja naisista 24,9 %, hallintoyksiköittäin tupakoivien osuus on 21 % - 38 %.

45 41 Hankkeet 1. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä Toteutuminen Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittäminen on ollut pysähdyksissä vuoden 2006 jälkimmäisen puoliskon. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Ammattitaito (koulpv/htv) 20,5 24,7 20,0 20,0 17,5 Lähtövaihtuvuus (%) 7,2 6,4 6,6 7,9 5,0 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,2 4,2 4,2 4,3 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 4,0 3,9 3,9 4,0 4,0 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 8,6 8,8 8,0 8,3 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,6 0,7 0,55 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5-3,50 3,3

46 42 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Tulot ja tuloutukset Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti ( ) on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2006 aikana noin 5,1M (4,7 M /2005). Näiden lisäksi menoja oikaistiin sairaus- ja äitiys- päivärahojen palautuksilla (1,0 M ) ja Kelan maksama korvauksella työterveyshuollon kustannuksiin (0,6 M ). Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta euroa, jotka ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitolaskuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatavaa rahoitusta euroa. Momentille menorästien ja siirtomäärärahojen peruutukset peruutettiin siirtyvistä määrärahoista momentin määräraha 0,08. Rajavartiolaitos myi tilikauden aikana käytöstä poistetun vartiolaiva TURVAn, jonka myynnistä saadut tulot, , tuloutettiin SM:n hallinnonalan tulomomentille Momentille nettotulot osakemyynnistä tuloutettiin Kymen Puhelin Oy:n osakkeista saadut myyntitulot, Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,2 M ), teknisten toimintojen tulot (0,9 M ), sairaankuljetustulot (0,5 M ) ja EU:lta saadut tulot 1,2 M (0,4 M /2005), Muut sekalaiset tulot ovat mm. muonitustuloja (0,1 M ), viisumituloja (0,04 M ) ja muita tuloja (0,08 M ). EU:lta saadut tulot sisältävät, tulot rajaturvallisuusvirastolta ( ) ja ARGO-hankkeesta ( ) sekä raja- ja merivartiokoulun tulot TACIS-projektista ( ) tulot Kanariansaarten Hera II-projektista ( ) ja tulot Itävallan ADHOC keskuksesta ( ) UNDPprojektista ( ). Määrärahat ja valtuudet Talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom ) myönnettiin nettomäärärahaa Tuloja arvioitiin kertyvän euroa. Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa euroa, joka aiheutui EU-puheenjohtajakauden turvajärjestelyiden lisäkustannuksista. Vuoden toisessa lisätalousarviossa toimintamenoihin myönnettiin lisämäärärahaa yhteensä euroa, joka koostui EUpuheenjohtajakauden turvajärjestelyistä (0,3 M ), biometristen matkustusasiakirjojen lukulaitteiden ja niihin liittyvien tietojärjestelmien hankintamenoista (0,6 M ) ja maarajojen teknisten valvontajärjestelmien laajentamiskustannuksista (0,6 M ). Nettomäärärahaa myönnettiin yhteensä euroa. Vuoden 2001 talousarviossa myönnettiin talonrakentamisvaltuus raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen perusparannukseen. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviokirjanpitoon menoja (vuoden 2004 määräraha) yhteensä ,39 euroa, jolla tehtiin raja- ja merivartiokoulun vesikaton maalaustyö. Katto uusittiin vuonna 2004 mutta maalaus tehtiin vasta nyt, kun sinkkipelti oli riittävästi hapettunut. Määrärahasta peruutettiin 0,08 euroa. Vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin talonrakentamisvaltuus Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviovuoden kirjanpitoon menoja yhteensä euroa. Valtuutta ja määrärahaa on käyttämättä euroa (vuoden 2005 määräraha). Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS -luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio Rajavartiolaitoksen osalta on 12 M sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista

47 aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Laivojen varustamiseksi öljyntorjuntaominaisuuksilla oli ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoihin varattu yhteensä 12,6 M euron määräraha. Valtuuden käytöstä aiheutui talousarviokirjanpitoon menoja vuoden 2006 aikana yhteensä euroa. Vartiolaivojen tilausvaltuudesta syntyi indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja vuodelle 2006 yhteensä euroa, josta euroa saatiin vuoden 1. ja 2. lisätalousarviossa. Viimeisien indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen ( euroa) osalta Valtiovarainministeriö ei voinut eduskunnan aikataulun vuoksi enää täydentää vuoden 3. lisätalousarviota Rajavartiolaitoksen osalta. Tämän vuoksi ko. talousarviomenot on kirjattu Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Vartiolaivojen peruskorjauksen yhteydessä tuli ilmi välttämättömien kauko-ohjausventtiilien hankintatarve myöhemmin aluksille rakennettavaan päästöttömään jätevesijärjestelmään. Kokonaistaloudellisesti venttiilit oli edullista rakentaa peruskorjauksen yhteydessä. Venttiilien hankinta ei kuulunut alkuperäiseen tilaussopimukseen mutta venttiilit (á euroa) asennettiin molempiin vartiolaivoihin peruskorjauksen yhteydessä ja kirjattiin talousarviotilille kirjaamista odottavat menot momentille. Rajavartiolaitos esitti vuoden 2006 kolmannen lisätalousarvion täydentämiseksi ko. määrärahan siirtoa toimintamenomomentilta ilma- ja vartioalusten hankintamomentille, mutta edellä mainitusta talousarviomenettelyn aikataulusta johtuen määrärahan siirto ei onnistunut. Venttiileistä johtuva talousarviomeno on kirjattu sen vuoksi Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Toinen vartiolaiva UISKO otettiin käyttöön joulukuussa ja sen peruskorjaus aktivoitiin taseeseen euron arvosta, samalla vartiolaivan vanhasta tasearvosta tehtiin 1/3 osaromutus (3,3 M ) ja poistoaikaa nostettiin 20 vuodeksi. Vuoden 2005 talousarviossa Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus Rovaniemen asuinrakennusten peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio on euroa ja valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve rakentamisen momentille ( ) vuodelle 2006 oli euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuvat talousarviomenot vuoden 2006 aikana olivat euroa ja koko hankkeen aikana yhteensä euroa. Valtiokonttori myönsi päätöksellään 00242/723/05/2, Kaiku-rahaa vuoden momentilta (VEL -perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki, siirtomääräraha 2 v) yhteensä ,48 euroa Lapin rajavartioston johdon työnohjaukseen ja Ivalon johtopaikan kehittämiseen. Määrärahaa käytettiin euroa. Sisäasiainministeriön hallintoyksikön tietohallintoryhmä myönsi euron määrärahan SMon-line rajavyöhykelupahankkeeseen (SM:n ak SM009:00/2004, ). Määräraha käytettiin kokonaisuudessaan rajavyöhykelupa verkkopalvelun esiselvitys- sekä määrittelytyöhön. EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin -momentille , kirjattiin yhteensä Työministeriön momentille ja kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yht ( /2005, /2004). Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2007 yhteensä 17,5 M (13,2 M /2006), joka on noin 32,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvistä määrärahoista on hallintoyksiköissä sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä n 7 M. Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi suunnitellusti 3,4 M (2,7 M /2005). Syynä jakamattoman erän kasvuun oli valtion toisessa lisätalousarviossa myönnetty 1,5 M lisämääräraha, jota pääosin ei jaettu enää hallintoyksiköille vuoden 2006 Rajavartiolaitoksen joulukuun määrärahatarkistuksessa. 43

48 Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi määrärahoja n. 3 M, josta ATKtoimialalta (1,5 M ), valvontalaite- ja tietoliikenne -toimialalta (0,9 M ) ja alustoimialalta (0,5 M ). Määrärahojen siirtymisen syinä ovat hankkeiden ulottumiset seuraavalle vuodelle sekä osaltaan hankkeiden myöhästyminen. Sisäasiainhallinnon alalla yhteistyössä tehdyistä hankkeista ovat myöhässä muun muassa (kertakirjautumisjärjestelmä, asiakirjojen ja dokumenttien hallinta- järjestelmä sekä työaikajärjestelmä). Sidottuja hankkeita ovat mm. Vartiolaiva Merikarhun valvontaja navigointijärjestelmien uudistus, Merialueen tilannekuvan kehittäminen (Tracknet), rekistereistä hakujärjestelmän kehittäminen (Ulkonet), asiointikortin ja kertakirjautumisjärjestelmän yhteensovittaminen ja käyttöönotto sekä valmiusjoukkueiden erityiskaluston hankinnat. Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi vuodelle 2007 yht. 4,4 M, joista eri tilauksiin sidottuja määrärahoja on yhteensä 2,72 M (2,2 M /2005). Vartiolentolaivueen osalta vuodelle 2007 siirtyneiden hankintojen yhteismäärä oli 0,9 M. Lisäksi Turun lentokentän yöajan päivystyksestä v on laskutettu , mikä määrä siirtyy maksettavaksi Siirtyvän erän suuruus on 8,8 % (6,7 %/2005) toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon Rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne. Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta (mom ) siirtyi vuodelle 2007 yht Kassamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) kassamenot olivat noin 200,5 M (202,9 M 72005, 197,9 M /2004, 185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 147,6 M (148,1 M /2005, 139,6 M /2004, 134,7 M /2003). Palkkamenojen lasku (0,3 %) johtui pääosin sosiaaliturvamaksujen rahoitusuudistuksesta alkaen, jossa valtion työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentti laski 6,8 %:sta 4,008 %:iin. Muut toimintamenot olivat 52,8 M (54,8 M /2005, 58,4 M /2004, 50,7 M /2003). Lasku (3,5 %) johtui pääosin teknisten toimialojen (kuljetusväline, vaatetus, taisteluväline, valvontalaite ja tietoliikenne sekä koiratoiminnot) kassamenojen laskusta. ATK-toimialalla toteutettiin ja valmistuivat seuraavat merkittävät investoinnit: RVT:n poistosovellus sekä loki:n kehittäminen, Ulkonet -järjestelmän uusi taustarekisteri ja rajapinta muista järjestelmistä tehtäville kyselyille ja laitteiston toimintakyvyn parantaminen, asiointikortin käyttöönoton edellyttämät toimet ja uuden sähköpostijärjestelmän päivitys (yhteensä n. 1,5 M ). Valvontalaite- ja tietoliikennetoimialan osalta tilikauden aikana toteutettiin ja valmistui seuraavat merkittävät investoinnit: Meri-VHF-järjestelmän rakentaminen yhteishankkeena Merivoimien kanssa (0,75M ), merialueen kuitujärjestelmän aktiivilaitehankinnat (0,3 M ), merialueen teknisen valvontajärjestelmän (MOTVJ) kaukovalvonnan ja ohjausprotokollien kehittäminen (0,1 M ) ja TrackNet meritilannekuvajärjestelmän jatkokehittäminen (0,2M ). Kassamenojen pienentyminen johtui pääasiassa vähentyneistä investoinneista. Ilma- ja vartioalusten hankintamomentin ( ) kassamenot olivat 3,4 M. Menot aiheutuivat TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjauksen maksuista, joista viimeinen valmistui joulukuussa. Rakentamismomentin ( ) kassamenot olivat 0,6 M ja tämä koostui pääasiassa Rovaniemen asuinrakennusten perusparannuskustannuksista. 44

49 45 RAJAVARTIOLAITOS 2006 KASSAMENOT (brutto) KASSAMENOT (brutto) TOIMINTAMENOT, mom. Muutos% Muutos , Palkat -0, Palkat ja palkkiot 1, Kiinteät palkat 3, Työaikakorvaukset 58, Ylitytyöorvaukset -6, Lomarahat 4, Sairausaikalisä -6, Vuosilomalisä -1, Muut korvaukset ja lisät 251, Lentolisät Lisäytyöorvaukset Tehtäväpäivystyskorvaukset Vuosilomakorvaukset Muuttoraha Harjoituspäivärahat Muilta momenteilta maks palk Tasoitusvapaa Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 3, Henkilöstön kuntoutus Käännöspalkkiot Tulkkien palkkiot Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot Luento- ja tuntiopetuspalkkiot 14, Luottamusmiespalkkiot Muut palkat ja palkkiot 149, Henkilöstösivukulut -5, Työnantajan sosiaaliturvamaksu -39, Eläkemaksut 2, TAEL eläemaksut -87, Sosiaaliturvamaksujen palautuk -28, Tapaturmavakuutusmaksut 5, Muut toimintamenot -3, Yleistoiminnot 19, Henkilöstötoiminnot 5, Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot -4, Materiaalihallinto -6, Ilma-alus 4, Alus 8, Kuljetusväline -12, Muonitus 1, Vaatetus -18, Taisteluväline -49, Valvontalaite ja tietoliikenne -42, ATK -2, Toimistomateriaali -10, Koiratoiminta -26, Kiinteistöhallinto Muut erittelemättömät -1, tekn.toimintojen menot 8, Partiomatkojen päivärahat -2, Jakamaton -591, EU 230, Twinning -91, ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom , RAKENTAMINEN, mom ,

50 46 Tase Rajavartiolaitoksen kiinteistötaseen arvo 162,2 M laski 2,1 % (166,2 M /2005). Avaavan tasetta korjattiin arvosta. Korjauksessa lisättiin taseeseen Kainuun rajavartioston Suomussalmen Puraksen rajavartioaseman ja Kurvisen rajavartioaseman tontit. Valtion maiden uudelleen järjestelyissä 1990-luvun alkupuolella omistajiksi kiinteistörekisteriin merkittiin Suomen valtio / Rajavartiolaitos. Vuonna 1996 tehdyssä metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen välisessä puitesopimuksessa em. tontit liitettiin virheellisesti puitesopimuksen piiriin, eikä huomioitu tonttien tehtyjä rekisteröintejä. Tontit eivät olleet aloittavassa taseessa Metsähallituksen eikä Rajavartiolaitoksen taseessa. Tontit eivät sisältyneet Rajavartiolaitoksen kiinteistörekisteriin, minkä vuoksi niitä ei huomattu 1990-luvun lopussa tasearvoja määriteltäessä Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina toisille tilivirastoille omaisuutta yhteensä 3,1 M arvosta. Kesäkuussa siirrettiin valtionvarainministeriölle kahden asunto-osakkeen osakkeet: Asunto Oy Koulurinne ( ) ja Asunto Oy Maskun Härkälinna ( ). Valtiokonttorilta vastaanotettiin valtion perintöasunto (VM:n päätös 4/91/2005, ), yhteensä arvosta. Vastaanotettu perintöasunto on kirjattu Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisten tuottojen kautta. Kesäkuussa palautettiin Lapin rajavartiostossa metsähallitukselta käyttöoikeuksin vuokrattu Korppikurujärven partiomajan maa-alue ja samalla vartiosto poisti tasearvoltaan euron partiomajan purkamalla. Heinäkuussa palautettiin Lapin rajavartiostossa metsähallitukselta käyttöoikeuksin vuokrattu Kuobbilasjärven partiomajan maa-alue ja siirrettiin samanaikaisesti tasearvoltaan ,17 euron partiomajarakennus maa- ja metsätalousministeriölle edelleen siirrettäväksi metsähallitukselle. Marraskuussa vastaanotettiin Parikkalan maa-alue maa- ja metsätalousministeriöltä ( ). Joulukuussa luovutettiin hallinnan siirtona Valtiokonttorille kaikki sellaiset puhelinarvopaperit, jotka eivät liittyneet puhelimen käyttöön. Näitä olivat Paraisten Puhelin Oy:n, Vakka-Suomen Puhelin Oy:n, Kokkolan Puhelin Oy:n, Vaasan läänin Puhelin Oy:n, Jakobstadsnejdens Telefon Ab:n, Ålands Telefonandelslag Ab:n, Joensuun seudun puhelin Oy:n ja Kajaanin puhelinosuuskunnan puhelinarvopaperit, yhteensä Joulukuussa Länsi-Suomen merivartiostosta luovutettiin Kummelgrundin merivartioasemakiinteistö (0,5 M ), Suomenlahden merivartiostosta luovutettiin Boistön merivartioaseman tontti, rakennukset ja rakennelmat (1,4 M ), Kainuun rajavartiostosta luovutettiin Puraksen ja Kurvisen rajavartioasemakiinteistöt (0,8 M ) ja Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Haapavaaran rajavartioasemankiinteistön rakennukset ja rakennelmat sekä Ilomantsin johtopaikkakiinteistöstä osa (0,6 M ) Valtiovarainministeriölle. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä 1,5 M toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Lisäksi taseesta poistettiin huonokuntoisia ja toiminnan kannalta tarpeettomia rakennuksia ja rakennelmia yhteensä 0,2 M arvosta. Näitä olivat muun muassa vanha Porkkalan mv-asema (SLMV), Kurkelan, Vainikkalan, Räihän tornit, Valkjärven maja, Nuijamaan rajavartioaseman venekatos, Pelkolan rajavartioaseman valvontarakennus A ja Pohjolan majan laituri (K-SR), Jämäksen, Jonkerin, Saarivaaran ja Kuntijärven antennimastot ja Viiangin valvontatorni, Särkilammen ja Kaihlasen partiomajat ja varasto (KR). Lisäksi Valkjärven, Pohjolan ja Karhusuon partiomajat myytiin (K- SR). Tilivuoden aikana Rajavartiolaitos myi käytöstä poistetun vartiolaiva TURVAn, jonka myynnistä saadut tulot, euroa, tuloutettiin SM:n hallinnonalan tulomomentille Ennen myyntiä selvitettiin onko puolustusvoimat kiinnostunut vastaanottamaan laivan valtion sisäisenä

51 hallinnan siirtona. Lisäksi Rajavartiolaitos vastaanotti Valtiokonttorilta yhden valtion perintöasunnon (As Oy Pohjoisranta 22) ja se on viety Rajavartiolaitoksen taseeseen satunnaisen tuottojen kautta euron arvosta. Kymen Puhelin Oy:n osakkeet myytiin syyskuussa. Tulo tuloutettiin momentille nettotulot osakemyynnistä. Koneiden ja laitteiden ryhmässä 112,6 M laski 5,6 M (4,7 %). Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ryhmässä oleellisimmat muutokset olivat vartiolaiva Uiskon peruskorjauksen valmistuminen ja kahden rannikkovartioveneen käyttöönotto joulukuussa. Muut täydentävät tiedot Vuoden 2006 alusta alkaen tehty tiliviraston poistosuunnitelman muutos lyhensi Rajavartiolaitoksen omaisuuden osalta monien tilien poistoaikaa huomattavasti. Poistosuunnitelman muutos on aiheuttanut Rajavartiolaitoksen taseeseen suuren suunnitelmista poikkeavan poiston (yhteensä 4,7 M ) tiliryhmässä koneet ja laitteet ( ) ja muut aineelliset hyödykkeet (128). Seuraavassa taulukossa on esitetty poistosuunnitelman muutokset tileittäin, Rajavartiolaitoksessa omaisuustilit oli vuonna 2005 alajaoteltu ja saman tiliryhmän sisällä oli eri hyödykeryhmien välillä erilaisia poistoaikoja. Lkp-tili Poistoaika 2005 vuosina Poistoaika 2006 vuosina Ostetut atk-ohjelmistot Liittymismaksut Itsevalmistetut ja teetetyt atk-menot Muut pitkävaikutteiset menot Rakennelmat Autot ja muut maakuljetusvälineet Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet (RVL:n ilma-alukset ja niiden varamoottorit ja vaihteistot Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Toimistokoneet ja laitteet Puhelinkeskuksen ja muut viestintälaitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Asuinhuoneisto ja toimistokalusteet Muut aineelliset hyödykkeet (koirat) ) 47 Käytännössä poistosuunnitelman muutos toteutettiin teknisesti siten, että jäljellä olevat tasearvot on poistettu taseesta suunnitelmista poikkeavien poistojen kautta. Näitä tapauksia syntyi silloin, jos poistoaika oli Rajavartiolaitoksessa vanhan poistosuunnitelman mukaan esimerkiksi 5 vuotta ja poistoja oli laskettu nimikkeelle 4 vuotta mutta uusi poistosuunnitelma on 3 vuotta. Tällöin jäljellä oleva vuoden poistoaikaa vastaava tasearvo on poistettu taseesta tilin kautta. Omaisuus on kuitenkin edelleen jäänyt käyttöomaisuusseurantaan. Jos poistoaika nousi, jäljellä oleva tasearvo poistetaan uuden, jäljellä olevan poistoajan aikana. Kiinteistötietojärjestelmässä poistosuunnitelman muutos rakennelmien osalta tehtiin vuoden alussa ohjelmaan siten, että poistoaika muutettiin uuden poistosuunnitelman mukaiseksi ja alkaen poistot on laskettu uuden poistosuunnitelman mukaisena, suurempina poistoerinä. Suunnitelmista poikkeavia poistoja ei kiinteistötietojärjestelmän poistosuunnitelmien muutoksista tullut. Rakennusten osalta poistoajat pysyivät ennallaan. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä Tästä on virheellisestä EAKR- rahoituspäätöksestä johtuvan saatavan oikaisu ja on maksettuja vahingonkorvauksia. Vahingonkorvaukset on eritelty tarkemmin Rajavartiolaitoksen toimintakertomuksessa.

52 Virheellisessä rahoituspäätöksessä oli kyseessä Pohjois-Karjalan rajavartioston Värtsilän vartioaseman sähkönvarmennus projekti, joka oli EAKR hanke. Hankkeen rahoituspäätöksessä (Diaarinumero 1488/ ) oli hankkeelle myönnetty EAKR rahoitusta ,00 euroa Euroopan aluekehitysrahastosta komission päätöksellä 2000 CB 16 0 PC 020 ja kansallista vastinrahoitusta sisäasiainministeriön Dnro SM /Ha-63 päätöksellä vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta osoittaman myöntämisvaltuuden perusteella ,00 euroa. Hankkeen hyväksytty rahoitussuunnitelma oli yhteensä ,00 euroa. Hankkeeseen kuuluneet laskut maksettiin Rajavartiolaitoksen muista toimintamenoista momentilta ja kustannuksia seurattiin projektikoodilla Seppo Saarivuori - Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö teki hanketta koskevan tilintarkastuksen. Tarkastuksen mukaan maksatushakemuksessa esitetyt menot liittyvät hyväksytyn suunnitelman toteuttamiseen, ovat kustannusarvion mukaisia ja käsityksemme mukaan muutoinkin tukikelpoisia, esitetyt menoerät perustuvat hankkeen kirjanpitoon ja ne on maksettu, maksatushakemus on laadittu tukipäätöksessä ja sen liitteissä asetettujen ehtojen mukaisesti. Maksatushakemuksen summa ,00 euroa (sis alv 6.315,25 euroa) kirjattiin vuoden 2005 tilinpäätöksessä per 3979 Muut tuotot an 1739 siirtosaamiset. Pohjois-Pohjanmaan liitto maksoi EAKR osuuden ,00 euroa. Pohjois-Karjalan rajavartiosto teki oikaisuvaatimuksen , johon Pohjois-Pohjanmaan liitto vastasi ilmoittaen, että Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoituspäätöksessä on kirjoitusvirhe viittaus sisäministeriön toimintamenomomenttiin on väärä tieto. Vastauksessa pyydettiin oikaisuvaatimuksen perumista. Pohjois-Karjalan rajavartiosto perui oikaisuvaatimuksen Siirtosaaminen kirjattiin vuoden 2006 menoksi. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksia seuraavien päätösten mukaisesti (9 207 ): Aihe Päätös Tosite Euroa Korvaus kosteusvauriosta / Laukkanen Anssi, 1502/64/2005 1b/ ,01 Korvaus kosteusvauriosta / Sivonen Anne 101/64/2006 1b/ ,05 Korvattu ruohonleikkurissa silpoutuneet kissanvaljaat sovittu puhelimitse, 1b/ ,43 ja talutushihna / Murole Kaisa Korvaus kivien aiheuttamasta haitasta metsätalouden 2446/64/2006 1b/ ,00 hoidolle / Ranni Juhani Tarkastustehtävässä rikkoontuneen veneen Tutkinta ptk b/ ,90 kannen korjaus / Aarnipuu Oy / Vuorinen Kai. Tarkastustehtävässä rikkoontuneen veneen Tutkintaptk b/ ,92 kannen korjaus, rahti / Vuorinen Kai. Rikkoontunut kello / vm Hietasara Petri 148/64/2006 1b/5243 4,00 Rikkoontunut kello / vm Ollonen Olli 148/64/2006 1b/ ,00 Rikkoontunut kello / vm Ihalainen Teemu 148/64/2006 1b/ ,00 Oikeudenkäyntikulut / Laajalahti Juha-Pekka 593/64/2006 1b/ ,55 Korvaus vahingoittuneesta henkilöautosta 1815/64/2006 1b/ ,69 Korvaus silmälaseista / Peippo Tapio 2147/64/2006 1b/ ,00 Tarkastustehtävässä veneelle aiheutettu vahinko Tutkintaptk b/ ,00 / Koivula Markku RVL:n virkakoiran aiheuttama vahinko; lääkäri 1434/64/2006 1b/ ,67 ja lääkekulut / Pietilä Kaija Rikkoontunut kello / Manu Janne 2258/64/2006 1b/ ,00 Kadonnut kello / Heiskanen Ville 827/64/2006 1b/ ,36 Tarkastustehtävässä vahingoittuneen veneen kannen rahti / CUevas Javier 1150/64/2006 1b/ ,00 48

53 49 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A 21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-2 hallintoyksikköä sekä hyväksyy tulosneuvotteluissa Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU- hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö tukee kaikkia organisaatiotasoja siinä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tehdään yleisten standardien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Arviointi toteutetaan VM:n suosittelemalla COSO-ERM -mallilla. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaa Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinta ja pakkokeinojen käytön valvonta, sotilaskurinpitoasiat sekä muut sisäisen tutkinnan asiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden komentajalla on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä.

54 Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2006: Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastus (varusmieskoulutus, strategian toimeenpano, P-KR henkilöstövoimavarat) Henkos SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Rovaniemi HenkOs RVLPJ maksuperusteiden tarkastus Hallintoyksiköt Henkos Henkos Rmos/oikos Varusmiesten palvelusturvallisuus sekä yleisten palvelusjärjestelyjen yhdenmukaisuus SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) Rajavalvonnan ja muiden valvontatehtävien sekä rikostorjunnan ja PTR-yhteistoiminnan järjestelyt uudistuneen lainsäädännön puitteissa. RMVK, P-KR Rovaniemi RMVK, K-SR,, SLMV, P-KR, KR, LR, LSMV Rmos Yhdyshenkilötoiminnan tarkastus Petroskoi, Muurmansk, Pietari Rmos Keskeisten ulkorajan rajanylityspaikkojen tarkastus. KR, SLMV, K-SR Rmos Meripelastuksen ja meriturvallisuuden tarkastus SLMV, LSMV Teknos Teknos Teknos Teknos Teknos Teknos Oikos Oikos Oikos Materiaalialan toimialojen- ja materiaalikirjanpidon tarkastus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Hankintojen toteuma ja hankintamenettelyn lainmukaisuus sekä vakuuksien pätevyys. Koulutusympäristön tietoliikenne, järjestelmät, ohjelmistot, ylläpito, laitetilat ja tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Alueellistettujen tehtävien hoito sekä tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano ml. laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa. Alueellistettujen tehtävien hoito sekä tietoturvallisuus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano ml. laki henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa. Alusteknillisen ylläpitotoiminnan tarkastus erityisesti vartiolaivojen ja apuveneiden osalta Kiinteistötoimen yleistarkastus. Uudistetun lainsäädännön toimeenpano. Kiinteistötietojärjestelmien käyttö toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Uuden lainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset, esitutkinta. Uuden lainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset, esitutkinta. Uuden lainsäädännön toimeenpano / rikostorjunnan tarkastus SLMV, P-KR RMVK LR K-SR LSMV SLMV, KS-R, PK- R SLMV P-KR Oikos Alusöljypäästöjen maksuseuraamusmenettelyn tarkastus LSMV Styks Styks Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä taloushallinnon tarkastus. SM:n palvelukeskuksen antamien palvelujen tarkastaminen (laatupalaveri) K-SR, SLMV, P-KR KR K-SR, KR Palke/Joensuu 50

55 51 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja sen kehittäminen toteutettiin vuonna 2006 kahdessa vaiheessa. Keväällä tehtiin internet-pohjainen kysely, joka lähetettiin Rajavartiolaitoksen taloudesta, taloussuunnittelusta ja sisäisestä valvonnasta vastaaville henkilöille. Arvioitavana oli talouden, varojen hoidon ja tuloksellisuuden kuvauksen osalta yhteensä 82 väittämää, jotka oli jaoteltu seuraaviin alaryhmiin: sisäinen toimintaympäristö, tavoitteiden asettaminen, riskien tunnistaminen ja arviointi, valvontatoimenpiteet ja seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi. Lopullinen arviointikehikko ja sen ohjeistus laadittiin Excel-lomakkeen muotoon ja sitä käytetään tarkistuslistana arvioitaessa sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja sen kehittämistarpeita. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi tehtiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä ja siitä koottiin koko Rajavartiolaitoksen yhteenveto. Sisäisen valvonnan arviointi RVL Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi Sisäinen toimintaympäristö 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoitteiden asettaminen Sarja1 Valvontatoimenpiteet Riskien tunnistaminen ja arviointi Sisäinen toimintaympäristö 3,4 Tavoitteiden asettaminen 3,3 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,2 Valvontatoimenpiteet 3,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 3,3 Kuva Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Hallintoyksiköiden tekemistä sisäisen valvonnan arvioinneista ja riskianalyysistä voidaan todeta, että saadut vastaukset olivat samansuuntaiset kuin keväällä tehdyssä sisäisen valvonnan arvioinnissa. Hallintoyksiköiden tekemissä arvioinneissa ei havaittu muuta merkittävää riskiä kuin se, että vartiolentolaivueen taloudenhoidon osalta työjärjestykset ja vastuut eivät ole ajan tasalla. Tehtyjen kyselyjen ja arviointien perusteella Rajavartiolaitoksen tilastojärjestelmää kohtaan esitettiin kehittämistarpeita. Tilastojärjestelmästä kritisoitiin sen luotettavuutta, valvontatoimien riittävyyttä kuten myös sen soveltuvuutta tuottaa toimintakertomukseen ja suunnittelun tueksi tar-

56 vittavaa tietoa riittävän helposti. Muina kehittämiskohteina todettiin, että taloushallinnon ja taloussuunnittelun parissa työskentelevien osaamista on kehitettävä. Koulutusta, ohjeistusta ja prosessidokumentaatiota toivottiin toiminnan- ja taloudensuunnittelun osalta, jolloin tehtävien sujuva jatkuvuus voidaan varmistaa uusien henkilöiden tullessa toimialalle. Lisäksi puutteeksi todettiin se, että toinen hallintoyksikkö voi yhteishankinnoissa hyväksyä toiselle hallintoyksikölle kuuluvan menoerän. 52 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Tehdyt sisäisen valvonnan arvioinnit perustuvat valtiovarainministeriön suositukseen valtionhallinnon hyväksi käytännöksi. Arviontien perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta täyttää hyvin sille asetetut tavoitteet. Kehittämistoimina on tilastojärjestelmän ohjeistuksen yhtenäistäminen ja parantaminen. Tilastotietojen luotettavuutta ja valvontaa parannetaan lisäämällä tarkastus- ja valvontatoimia. Lisäksi sisäisen valvonnan arviointien perusteella havaitut koulutustarpeet ja ohjeistuksen puutteet huomioidaan Rajavartiolaitoksen esikunnan järjestämissä koulutustilaisuuksissa sekä päivitettäessä Rajavartiolaitoksen pysyväisohjeita. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuonna ei havaittu varoihin tai omaisuuteen kohdistuneita väärinkäytöksiä tai rikoksia.

57 53 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2006 lopussa ( ) Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista 9 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 22 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2005 loppuun verrattuna Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä laski 105 henkilöllä (-3,4 %) henkilöön. Vuoden 2006 aikana upseereiden lukumäärä kasvoi 17 henkilöllä, kun taas muiden henkilöstöryhmien lukumäärät vähenivät; raja- ja merivartijoiden määrä 85 henkilöllä, opistoupseereiden määrä 34 henkilöllä, erikoisupseereiden määrä 1 henkilöllä sekä siviileiden määrä 2 henkilöllä vuoden 2005 loppuun verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit 22 Määräaikainen virkasuhde 9 Työllisyysvaroin palkatut Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön kokonaismäärän vähentyminen vuoden 2006 aikana on kohdistunut tasaisesti kaikkiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin Rajavartiolaitoksen esikuntaa lukuun ottamatta, jonka vahvuus on lisääntynyt kahdella henkilöllä. Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset konkretisoituvat tulevina vuosina. Opistoupseerien määrä tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit ovat näkyneet henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen.

58 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen vakituisesta henkilöstöstä 88,4 % on miehiä ja 11,6 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾ (73,7 %). Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on viime vuosien aikana hienokseltaan laskenut. Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan Miehet Naiset Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistui ensimmäiset naiset sekä upseerin että opistoupseerin virkaan. Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksessa työskenteli kolme (3) naista upseerin virassa ja kaksi (2) naista opistoupseerin viroissa. Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijan virkaan vuonna Vuoden 2006 lopussa Rajavartiolaitoksessa palveli 41 naista raja- tai merivartijan virassa. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2006 Rajavartiolaitoksen henkilöstö tuotti (3132/2005) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 90 henkilötyövuotta (-2,9 %). Henkilötyövuosien vähentyminen on seurausta raja- ja merivartijoiden rekrytoinnin vähenemisestä edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilötyövuosien määrä ,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6-0,1 1,2 0,2-2,

59 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna ,0 %. Lähtövaihtuvuuden vähennys vuoteen 2005 verrattuna oli huomattava, 1,6 %-yksikköä. Eläkkeelle jääneiden määrä henkilöstöstä oli 2 %, määrä väheni 1,3 %-yksikköä edellisestä vuodesta. Sotilasviroista ennen eläkkeelle siirtymistä erosi 1 upseeri, 6 opistoupseeria ja 37 rajavartijaa. Rajavartijoiden ennenaikaisten eroamisten määrä väheni hieman. Merkittävin osan näistä tapahtui edelleen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Suomenlahden merivartiostosta, näiden vartiostojen osuus ennenaikaisesti eronneista on edelleen 2/3. Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % ,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) Tulovaihtuvuus vuonna 2006 oli 2.1 %. Vain 38 henkilöä Rajavartiolaitoksen virkoihin (v henkilöä), 10 henkilöä virkasuhteeseen määräajaksi (v henkilöä) sekä lisäksi 18 henkilöä työllisyysvaroin virkasuhteeseen määräajaksi (v henkilöä). Palvelukseen ottamisen vähäisyyden syynä oli katkos rajavartijoiden rekrytoinnissa. 1.5 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (Rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2006 oli 76,6 %, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Nousu johtuu suurelta osin koulutukseen ja vuosilomiin käytetyn ajan vähenemisestä. Tehty vuosityöaika Rajavartiolaitoksessa on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on selitettävissä palkallisen henkilöstökoulutuksen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) suurella määrällä. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 1,4 prosenttiyksikköä. Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus laski edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 212 henkilötyövuotta. Rahalla korvattuja ylitöitä tehtiin hieman edellistä vuotta vähemmän. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylitöiden määrä on 1,4 %, mikä vastaa 43 henkilötyövuotta. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,4 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Tapaturmista johtuvien palkalliset poissaolot määrä 0,3 % vastaa aiempien vuosien tasoa.

60 % 80 % Työajankäytön kehittyminen 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 17,8 16,4 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 7,3 6,9 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 74,8 76,6 20 % 0 % Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika 2. HENKILÖSTÖN LAATU 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (37,72 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenne vaihtelee selvästi henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Naisten keski-ikä (45,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (36,7 vuotta) korkeampi, johtuen erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 59,1 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 24,9 %. Suurimmaksi ikäluokaksi (18,5 %) on noussut ikäluokka Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 40,72 % ja yli 45-vuotiaiden osuus 28,88 %. Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 36,3 vuotta (-0,5), opistoupseerit 41,4 vuotta (+0,8), erikoisupseerit 44,2 vuotta (+0,7), raja- ja merivartijat 34,3 vuotta (+0,7) sekä siviilit 47,6 vuotta (+0,1) Henkilöstön ikärakenne Naisten nuorempien ikäluokkien osuus on pieni, joten ikärakenne on voimakkaasti epätasapainossa. Vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäisempää, siksi ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoinen. Nuoret ikäluokat ovat pääsääntöisesti sotilasvirassa palvelevia. 536

61 57 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Naiset Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko 1,5-8 määräytyy seuraavasti: 1,5 = perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakoulututkinto, 7 = ylempi korkeakoulututkinto ja 8 = tutkijakoulutus. Koulutustasoindeksi 8,0 7,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,4 5,1 3,3 3,9 3,7 3,0 2,0 1,0 0,0 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi 3,7 (3,6/2005) kuvaa hyvin Rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämää koulutusvaatimusta, koska pääosaan tehtävistä (esimerkiksi raja- ja merivartijan tehtävät) edellytetään keskiasteen koulutusta. Toisaalta organisaatiosta puuttuu toistaiseksi kokonaan tutkijakoulutusta edellyttävät tehtävät. 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 72,99 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on noin 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,21. Vuonna 2005 keskiarvo oli 4,18. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavar-

62 tiomiestä eli 79,68 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 78,07 %, joten parannusta tapahtui 1,6 prosenttiyksikköä. 58 Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus 40 34,0 34,4 32,4 33,1 % ,7 26,8 19,4 19,5 13,5 12,6 15,1 24,3 21,9 16,0 23,8 20, ,6 6,0 6,5 5,2 0,3 0,1 0,3 0, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 64,17 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2005 vastaava luku oli lähes sama (64,19 %). Testit suorittaneiden keskiarvo oli tyydyttävä 3,96 (v ,90), joten tavoite (hyvä 4,0) lähes saavutettiin. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä eli 81,95 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2005 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 82,98. Tältä osin tapahtui siis pientä taantumista. Fyysisen kunnon testin suorittaneista 69,2 % suoritti juoksutestin ja 18,1 % polkupyöräergometritestin. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % ,1 26,6 21,6 21,3 21,3 21,9 16,1 15,4 10,0 10,8 3,9 4,0 23,1 23,2 23,9 22,2 17,8 17,0 18,1 18,0 13,7 12,7 5,1 5, Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa

63 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää, joten poissaolopäivien määrä laski noin 9 % edellisestä vuodesta (27 643/2005). Lasku johtui pitkien (4-10 ja vrk) poissaolojen määrän vähenemisestä. Myös sairaustapausten määrä (7 138/2005) laski (-5,3 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi henkilölle (81 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 3,7 vuorokautta (3,9/2005) ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,3 vuorokautta (8,8/2005) Sairauspäivien jakaantuminen yli Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2006 yhteensä (2 370/2005). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta noin 15 %, johtuen pääosin 4-10 ja vuorokauden pituisten poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmatapauksia oli 170 kappaletta ja niistä aiheutunut poissaolo oli keskimäärin 12 vuorokauden pituinen. Tapaturmat kohdentuivat 129 henkilön (168/2005) kohdalle Tapaturmapäivien jakaantuminen yli 180

64 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2006 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 94,8 % (hallintoyksiköittäin 87,2-97,4 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 89,0 % (hallintoyksiköittäin 85,7-91,5 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaisen ja hyvän työkykyindeksin yhteenlaskettu osuus on 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi, mutta erikseen tarkasteltuna erinomaisen työkykyindeksin osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. Työkykyindeksi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hy vä Kohtalainen Huono 2.6 Työilmapiiri Työilmapiirikyselyn tunnusluku oli 3,3, missä oli vähennystä 0,2 yksikköä edelliseen vuonna 2004 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Kysely tehtiin Rajavartiolaitoksen omalla kysymyssarjalla, joten suora vertailtavuus muuhun valtionhallintoon ei ole mahdollista. Rajavartiolaitos on kuitenkin siirtymässä VM-Baron käyttäjäksi. RAJAVARTIOLAITOKSEN TYÖILMAPIIRI Työ sinänsä ja sen vastuullisuus Oman elämän ja työn tasapaino Ammatin arvostus Työpaikan sosiaaliset suhteet Työn turvallisuus ja sen jatkuvuus Työn kannusteet ja asema työyhteisössä Työolot Johtaminen ja esimiestoiminta Työ kasvun mahdollist ajana Saavutukset ja tunnustus saavutuksista Sitoutuneisuus Hallinto ja tiedonkulku Työpaikan ilmapiiri hallintoyksikössä TYÖILM APIIRI-INDEKSI 3,80 3,75 3,64 3,61 3,56 3,27 3,13 3,07 3,07 3,05 3,03 3,02 2,91 3, ,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

65 61 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Vuoden 2006 osalta Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat euroa ( /2005) mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna euroa (49 352/2005). Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisestä vuodesta vain 0,2 % johtuen henkilötyövuosien reilusta laskusta (-90 htv). Henkilöstön palkkaukseen käytetyn palkkasumman osuus työvoimakustannuksista oli 72,5 % eli euroa. Edellä mainittuun palkkasumman lasketaan tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Tehdyn työajan palkkojen (tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika) noin 83 M :n osuus palkkasummasta on pysynyt noin 76 %:n tasolla, koska sosiaaliturvamenojen ja välillisten palkkojen suhteellinen osuus säilyy vuodesta toiseen lähes samansuuruisena. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) osuus (noin 26 M ) palkkasummasta oli noin 24 %. Sosiaaliturvamenojen (sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) noin 37,1 M :n osuus on työvoimakustannuksista noin 24,7 %. Reilun prosenttiyksikön lasku edellisten vuosien tasosta johtui työnantajan sosiaaliturvamaksun alenemisesta. Muiden välillisten kustannusten (virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali) noin 4,2 M :n osuus on työvoimakustannuksista noin 2,8 %. Kaikkien välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset) noin 67,5 M :n osuus työvoimakustannuksista on noin 44,9 %, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtuu sosiaaliturvamenojen ja muiden välillisten kustannusten hienoisesta laskusta. Tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista on 55,1 % Työvoimakustannusten kehitys Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset

66 62

67 63 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 250 Ko vuoden hintatasossa TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rajatarkastukset Rajavalvonta TULOSALUEET YHT. 53,3% 52,7% 53,2% 53,6% 54,0% Rajavalvonta 30,7% 29,2% 29,0% 27,9% 27,6% Rajatarkastukset 19,4% 20,3% 20,9% 22,4% 23,3% Meri- ja muu pelastustoimi 0,6% 0,8% 0,8% 0,9% 1,1% Sotilaallinen maanpuolustus 2,6% 2,4% 2,5% 2,4% 2,1% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 46,7% 47,3% 46,8% 46,4% 46,0% Henkilöstön koulutus 13,1% 12,9% 12,9% 12,8% 12,2% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,4% 16,9% 17,0% 17,1% 17,5% Materiaalihallinto 13,3% 13,3% 12,9% 12,8% 12,8% Muonitus 4,0% 4,0% 3,8% 3,7% 3,5% Vaatetus 0,9% 0,9% 0,8% 0,8% 0,8% Taisteluväline 0,5% 0,5% 0,4% 0,4% 0,4% Ilma-alustekninen 1,4% 1,5% 1,5% 1,5% 1,4% Alustekninen 2,0% 2,0% 2,0% 2,1% 2,1% Kuljetusvälinetekninen 1,4% 1,4% 1,2% 1,2% 1,1% Viestitekninen 1,8% 1,8% 1,8% 1,9% 1,9% Atk 1,2% 1,1% 1,2% 1,3% 1,4% Kiinteistöhallinto 3,9% 4,2% 3,9% 3,7% 3,5% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

68 TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2006 [tuntia] tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus 2006 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta 52,2% 52,9% 53,5% 51,9% 52,4% 53,0% 51,1% 49,9% 51,1% 49,5% 48,7% 45,9% 51,0% Rajatarkastukset 42,9% 41,4% 40,4% 42,0% 41,5% 40,6% 44,5% 43,8% 42,9% 44,1% 44,1% 48,7% 43,1% Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus 1,3% 1,5% 1,5% 1,7% 2,1% 2,0% 2,2% 2,2% 2,3% 2,3% 2,3% 2,1% 2,0% 3,7% 4,1% 4,6% 4,5% 4,0% 4,4% 2,2% 4,1% 3,7% 4,1% 4,9% 3,3% 4,0% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%

69 RAJAVALVONTA 65 TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] SLMV LSMV

70 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

71 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

72 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) 68 Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL

73 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA Tarkastukset Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] TARKASTUKSET K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Lajeittain [kpl] Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen

74 2. Jatkotoimenpiteet 70 Kokonaismäärä [kpl] JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO Hallintoyksiköittäin [kpl] JATKOTOIMENPITEET K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Seuraamuksittain [kpl] R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS

75 71 RAJATARKASTUKSET HENKILÖLIIKENNE Tarkastetun liikenteen jakauma Ulkorajaliikenne Itärajan liikenne [kpl] Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] suomi baltia muut

76 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ 72 PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI SATAMAT KITTILÄ LR HELSINKI KOTKA LOVIISA HAMINA HANKO ROVANIEMI INKOO PORVOON MLK KIRKKONUMMI TURKU KEMI-TORNIO KASKINEN 35 KRUUNUPYY NAANTALI MAARIAN HAMINA OULUNSALO ECKERÖ PARAINEN PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI HAUKIPUDAS KALAJOKI KEMI KOKKOLA KRISTIINAN- VAASA KAUPUNKI PLMV OULU PIETARSAARI RAAHE TORNIO VAASA SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA YHTEENSÄ KUUSAMO KR K-SR VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA TURKU LOVIISA VAALIMAA 2003 H:KI-MALMI KOTKA MAARIANHAMINA NAUVO HURPPU HURPPU HELSINKI ORRENGRUND PIRTTISAARI NUIJAMAA STORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR PORKKALA KOTKA HANKO 1 BÅGASKÄR SLMV1 194 UTÖ HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI GLOSHOLMA SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR JUSSARÖ NAUVO MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR MERIKARVIA UTÖ HIITTINEN KALAJOKI VIRPINIEMI YHTEENSÄ KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA HKI-HERNESAARI MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

77 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ 73 LSMV ECKERÖ ENSKÄR MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR SATAMAT PIETARSAARI VALLGRUND VAASA KUMMELGRUND SUSILUOTO NAANTALI UTÖ MERIKARVIA NAUVO TURKU KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO MUONIO KARESUVANTO HANKO TORNIO KALAJOKI KOKKOLA KOLARI RÖYTTÄ PELLO VIRPINIEMI KRUUNUPYY NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ ENONTEKIÖ KITTILÄ LR IVALO ROVANIEMI KUUSAMO KEMI-TORNIO OULUNSALO LAPPEENRANTA SLMV KR KAJAANI P-KR K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR HELSINKI HANKO LOVIISA HAMINA TURKU NAANTALI ECKERÖ M-HAMINA LÅNGNÄS PORI RAUMA UUSIKAUPUNKI VAASA PIETARSAARI OULU KOKKOLA KALAJOKI KASKINEN KEMI RAAHE TORNIO YHTEENSÄ JOENSUU PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA NÄÄTÄMÖ NUORGAM UTSJOKI KARIGASNIEMI KIVILOMPOLO KILPISJÄRVI KARESUVANTO MUONIO KOLARI PELLO AAVASAKSA TORNIO PIILOLA YHTEENSÄ MERIVARTIOASEMAT KEMI KOTKA HANKO HAAPASAARI ORRENGRUND PIRTTISAARI SUOMEN- LINNA PORKKALA BÅGASKÄR M-HAMINA NAUVO KÖKAR STORKLUBB ENSKÄR SUSILUOTO MERIKARVIA UTÖ PORI RAUMA KOKKOLA KUMMEL- GRUND VALLGRUND KALAJOKI VIRPINIEMI RÖYTTÄ PIETARSAARI RAAHE YHTEENSÄ LENTOASEMAT L-RANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA TURKU M-HAMINA PORI OULU KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ

78 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU YHTEENSÄ ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU 2. Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET YHTEENSÄ Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM YHTEENSÄ RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.

79 75 RIKOSTORJUNTA ESITUTKINTAAN TULLEET TAPAUKSET VARTIOSTOITTAIN K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Muu Kätkemisrikokset Ulkomaalaisasiat Vesiliikennerikkomukset Tieliikennerikkomukset Ympäristörikokset Väärennysrikokset Vesiliikennejuopumukset Rattijuopumukset Valtionrajarikokset Laittoman maahantulon järjestäminen

80 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI 76 PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.

81 77 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 %

82 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 78 KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RMVK VLLV RVL Reserviläiset RVLE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV 800 RMVK VLLV RVL