RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 Rajavalvonta... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Sotilaallinen maanpuolustus Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan tavoitteet ja suoritteiden määrät Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Teknillisen toimialan tuloksellisuus Viestintä Yleis- ja taloushallinto Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöhallinto Työturvallisuus Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut Tulot ja tuloutukset Määrärahat ja valtuudet Talousarvion toteuma (momentit 26.90) ja siirtyvät määrärahat Kassamenot Tase Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäisen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilötyövuodet Lähtö- ja tulovaihtuvuus Työajan käyttö... 55

4 2. HENKILÖSTÖN LAATU Ikärakenne Koulutusrakenne Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Työkyky Työilmapiiri HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 78

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö HtN T VUORI STYKS Yksikön päällikkö Evl O LAMPINEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi pääosin vakaana. Venäjän rajavartiopalvelun uudelleenorganisointi Suomen vastaisella rajalla saavutti kesäkuussa yhden kulminaatiopisteistään, kun viimeiset varusmiehet kotiutettiin. Rajavartiopalvelusta tuli täysin ammattiorganisaatio. Venäjän rajavartioasemaverkosto on harventunut kolmasosaan viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Rajaturvallisuuden kannalta reformi on edennyt pääosin hallitusti. Luvattomat maastorajan ylitykset lisääntyivät huomattavasti Kaakkois-Suomen alueella. Vaikka lukumäärät ovat eurooppalaisittain edelleen vähäisiä, rajatilannetta on jatkossakin tarkasti seurattava. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut lentoliikenteessä edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun veturina siellä on ollut kasvava Kaukoidän liikenne uusine reitteineen. Rajanylitysliikennettä kuvaavat muut tärkeimmät mittarit (käännytetyt, turvapaikanhakijat, ulkomaalais-, tieliikenne- ja rikoslain rikkomukset) säilyivät edellisvuoden tasolla. Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista. Turvapaikkaa haki 21 henkilöä. Viimevuotiseen (yleisurheilun MM-kilpailut) tapaan voitiin todeta, että merkittävä osa laittoman maahantulon ja maahamme suuntautuvan muun rikollisuuden paineesta tulee sisärajojen yli. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) ilmoitti saavuttaneensa operatiivisen toimintavalmiuden syksyllä Vauhtiin toiminta lähti vuoden 2006 keväällä. Parhaimmillaan Frontexilla on ollut vireillä yli 40 operaatiota tai hanketta. Frontexin operaatioiden mediassa näkyvintä toimintaa on ollut Afrikasta suuntautuvan laittoman maahantulon torjunta Välimerellä (Malta ja Italia) sekä Atlantilla (Espanja/Kanarian saaret). Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistui marrasjoulukuussa Frontexin koordinoimaan HERA II-operaatioon Kanarian saarten vesillä. EU:n uusi rajanylitysasetus tuli voimaan lokakuussa. Muita merkittäviä yhteisön lainsäädännön tai operatiivisen yhteistoiminnan alaan kuuluvia meneillään olevia tehtäviä ovat ulkorajarahaston (rajaturvallisuuden taakanjako) sääntöihin, nopean toiminnan tiimeihin sekä sähköiseen asiakirjakuvastoon (FADO) liittyvät neuvottelut ja valmistelut EU:n instituutioissa ja jäsenvaltioiden kesken. Yhdennetyn ulkorajojen rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet (rajastrategia) hyväksyttiin OSA-neuvostossa marraskuussa. Rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja on hyväksytty ja jaettu jäsenvaltioille; Suomessa sen jakelu toteutettiin RVL:n intranetissä (rajanetti). Uusien jäsenvaltioiden Schengen tarkastukset toteutettiin pl. Schengenin tietojärjestelmän osalta. Viisumiasetuksen muutos hyväksyttiin joulukuussa, joten asetus paikallisesta rajaliikenteestä astui voimaan tammikuussa Uuden rajavartiolain vaikutukset näkyvät selvästi rikostorjuntaa kuvaavissa tilastoissa. Vuoden aikana on kirjattu yli neljätuhatta rikosilmoitusta ja Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettu yli tuhatkolmesataa rikosasiaa. Suurimman massan näistä muodostavat liikenne- ja vesiliikennejuopumukset sekä tieliikennerikkomukset. Tutkintaan on otettu runsaasti myös väärennösrikoksia, laittoman maahantulon järjestämisiä, ja valtionrajarikoksia. Rikosasiat liittyvät useimmiten maahantulon ja maastalähdön valvontaan, joten niiden tutkinnatkin painottuvat Suomenlahden merivartiostoon ja Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Itämeren liikennemäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta meripelastustehtävien määrä on pysynyt vakaana eikä suuronnettomuuksia sattunut. Hyvä veneilykesä ei myöskään vaikuttanut

7 meripelastustehtävien määrään. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Merellisen ympäristönsuojelua ja varautumista suuronnettomuuksien aiheuttamiin ympäristöriskeihin on parannettu peruskorjaamalla kaksi Tursas luokan vartioalusta. Aluksien öljynkeräysjärjestelmät uusittiin kokonaisuudessaan ja aluksiin asennettiin kiinteät öljyn keräys säiliöt. Lakia aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä /300 uudistettiin lisäämällä 2 luku, jossa Rajavartiolaitos velvoitettiin määrään laittomista mineraaliöljypäästöistä hallinnollinen maksu. Hallinnollisen öljypäästömaksun määräämistoimenpiteet keskitettiin Länsi- Suomen merivartiostoon. Suomen puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kriisin ajan suunnitelmien ja joukkojen kehittämiseen sekä ylläpitänyt kriisin ajan joukkojensa suorituskykyä ja valmiutta. Tavoitteena on, että uudet suunnitelmat ja niiden mukaiset joukot ovat pääosin valmiina vuoden 2008 alkuun mennessä. Liittyen valtion kiinteistöstrategian toimeenpanoon valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö ovat päätyneet siihen, että Rajavartiolaitoksen kiinteistökanta (toimitilat ja niihin välittömästi liittyvät Rajavartiolaitoksen toimipisteiden toimintaan liittyvät metsäalueet ja muut alueet) siirretään Senaatti-kiinteistöille vuodesta 2008 alkaen. Muut metsäalueet siirretään metsähallitukselle. Asiaa valmistelemaan on valtionvarainministeriö asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä yksityiskohtainen ehdotus Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden omistajahallinnan uudelleenjärjestämisestä. Tavoitteena on, että Rajavartiolaitoksen vuokraoikeuden nojalla käytössä oleva kiinteistökanta muodostuu jatkossakin sellaiseksi, että se tukee Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten toimintaa ja että se on taloudellisesti tarkoituksenmukainen. 3 Rajavartiolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettu tulostavoite ylitettiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloksellisuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Laadunhallinta heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä, mutta sekä tuottavuus että taloudellisuus paranivat. Merkittävimpänä syynä laadunhallinnan heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia noin ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat noin 7100 ja 24. Tulosmittarit (ind) Ta 2006 Tot 2006 Laadunhallinta Tuottavuus Taloudellisuus Toiminnallinen tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot pienenivät n kolme miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 84 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2006 yhteensä 231 milj. euroa (222/2005). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannukset nousun päällimmäisenä syynä oli vuo-

8 den 2006 alusta alkaen tehty tiliviraston poistosuunnitelman muutos, mikä lyhensi Rajavartiolaitoksen omaisuuden osalta monien tilien poistoaikaa huomattavasti. 4 Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus (%) Rajatarkastusten laatu (%) Rajatapahtumien estäminen (%) Rajatapahtumien paljastaminen (%) Rajatapahtumien selvitystaso (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset lkm Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot /vuonna ,5 /vuonna ,0 /vuonna / vuonna / vuonna /vuonna / vuonna /vuonna /vuonna 2003 Mittarin arvo 2004 Mittarin arvo 2005 Mittarin *) arvo 2006 Tavoitetaso/ enintään 42 99,9 99,9 99,9 99,5 99,6 99,7 99,5 99, , , Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä noussut kansallisessa viranomaiskentässä selvästi aiempaa suurempaan rooliin. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan keskeinen lisäarvo Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä viranomaisten yhteisille rikostorjuntatoimenpiteille on paljastaa, ennalta ehkäistä ja tutkia entistä kattavammin laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Uudistunut rajavartiolaki

9 on mahdollistanut Rajavartiolaitoksen tehokkaamman puuttumisen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan rikollisuuteen, minkä seurauksena laittoman maahantulon järjestämisrikosten ilmitulot tullevat lisääntymään ja tavoitetta laittoman maahantulon järjestämisen ilmitulon vähenemiseksi ei saavutettane. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Suurimmat ongelmat rajaliikenteen sujuvuudessa ovat raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen sujuvuutta. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla on paljastettu vuosittain muutamia laittomia maahantuloja. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. 5 Tunnusluku/mittari Avun saatavuus hätätilanteissa, % Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Toteuma 2004 Toteuma 2005 Tavoite , Toteuma *) 2006 Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius on pidetty sellaisena, että lähes kaikkiin hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua. Apu on saatu onnettomuuspaikalle keskimäärin alle tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. RVLE osallistui VNK:ssa puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn virka-ajan ulkopuoliseen tilannepäivystykseen.

10 6 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti 4. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. Kaakkoisella maastorajalla todettiin loppukesällä-alkusyksyllä luvattomien rajanylitysten voimakasta lisääntymistä. Tilanteenseurantaa ja varautumista vaikuttamiseen tehostettiin. Tilanne rauhoittui vuoden loppuun mennessä, eikä erityisiä toimenpiteitä tarvinnut käynnistää. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Kahdessa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa yhtä tapausta lukuun ottamatta. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston puitteissa. Huhtikuussa aloitti Pekingissä Suomen SLS:ssa RVL:n yhdyshenkilö, joka osaltaan auttaa torjumaan kasvavasta Kaukoidän-liikenteestä aiheutuvaa laitonta maahantuloa. Pekingin yhdyshenkilö täydensi olemassa olevaa verkostoa (Pietari, Petroskoi, Murmansk). Rajavartiolaitoksen hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. Rajavartiolaitos toimi itämeren rajavalvontayhteistyön puheenjohtajana alkaen. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Yksi kokoontuminen järjestettiin nelikantatapaamisena yhdessä molempien maiden tullien kanssa. Pysyvän rajavartiotyöryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui neljä kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui yhden kerran. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kokoontui kaksi kertaa. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa.

11 7 5. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 6. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 7. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Sisärajatarkastusten palauttaminen puheenjohtajuuskaudella toteutettiin voimassa olleen EU-säännöstön mukaisesti. Suomen aloite EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi (rajastrategia) hyväksyttiin. Puheenjohtajuuskausi mahdollisti tehokkaan vaikuttamisen ja tiiviiden suhteiden ylläpitämisen niin EU:n instituutioihin kuin muihin jäsenvaltioihin. Unionin kykyä toimia poikkeavien maahanmuuttovirtojen hallinnoimisessa vahvistettiin ja käynnistettiin todellinen keskustelu laittomasta maahanmuutosta ja sen hallinnoinnista. Tähän liittyen päästiin yksimielisyyteen muun muassa ulkorajarahastosta. Sähköinen asiakirjakuvasto ja rajavartiomiehille tarkoitettu käytännön käsikirja otettiin käyttöön. Tiedonvaihdosta biometristen tunnisteiden käyttöön liittyvistä ongelmista sovittiin. Rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kaksi kansallista asiantuntijaa) Baltian maiden, erityisesti Viron, kanssa keskityttiin Schengenvalmisteluihin samalla pyrkien ennakoimaan tulevaa sisärajatilannetta niin rajaturvallisuuden kuin resurssienkin näkökulmasta. Suomen ja Viron Rajavartiolaitosten esikuntien välillä allekirjoitettiin yhteinen suunnitelma Viron Schengeniin liittymiseen liittyvistä valmistautumistoimenpiteistä. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön ja taloudellisuus 2 prosenttiyksikköä.

12 8 Hankkeet 1. Rajavalvontajärjestelmän kehittäminen strategia 2015 mukaisesti, mihin liittyen maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla sekä rajatilanteen hallinta riskianalyysin perusteella voimavaroja optimoimalla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen 3. Kahden vartiolaivan peruskorjaus ( ) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmän modernisointi ja laajennus on käynnistetty. Rajavartiotilanteiden hallintakykyä on kehitetty erityisesti painopistesuunnan yksiköiden osalta. Molemmat Tursas-luokan alukset on otettu peruskorjausten jälkeen operatiiviseen käyttöön. GOFREP ja AIS-järjestelmien vaikutus aluksien tunnistus tarpeeseen on ollut huomattava. Tunnistuksien väheneminen johtuu siitä, että nykyisellään lähes kaikilla kauppa-aluksista on käytössä AIS-järjestelmä. GOFREP ja AIS-järjestelmät ovat tukeneet entistä kohdentuneemman valvonnan laittoman toiminnan paljastamiseksi merialueella. Yhteistoiminnan tehostaminen Viron kanssa on aloitettu. Toimintojen tehostamiseksi on laadittu ja allekirjoitettu suunnitelma. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Valmisteltiin operatiivisessa alatyöryhmässä rikostorjuntayhteistyön tehostamista ja sen tuloksena asiasta allekirjoitettiin päällikkötason pöytäkirja. Pöytäkirjan toimeenpano käynnistyi syksyllä alueellisella tasalla.

13 9 6. Lisätään osallistumista EU:n rajaturvallisuusviraston toimintaan ja siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti 8. Otetaan käyttöön alusöljypäästöjen maksuseuraamusjärjestelmä 9. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon Frontexissa työskenteli päätoimisesti pääjohtajan lisäksi kaksi suomalaisasiantuntijaa. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin operaatioihin, seminaareihin, verkostoihin ja työryhmiin, hallintoneuvostotyöskentelystä puhumattakaan. On tuotettu Frontexille sen pyytämää tietoaineistoa rajatilanteesta ja sen yksityiskohdista. Tiivistettiin yhteistyötä Frontexin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla olevien neuvoston työryhmien välillä. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM). Kaksi asiantuntijaa osallistui koko vuoden (johtovastuussa) EU:n koordinoimaan koulutushankkeeseen Georgiassa. EU:n rajaoperaatioon Moldova- Ukraina rajalla osallistuttiin neljällä tarkkailijalla sekä yhdellä edustajalla operaation johdossa (mission apulaispäällikkö). EU:n rajaoperaatiossa Gazassa (Rafah) palveli koko vuoden yksi evp-rajaupseeri. Suomen Rajavartiolaitoksen Dornier valvontalentokone sekä suomalainen yhteysupseeri osallistuivat Euroopan rajaturvallisuusviraston koordinoimaan HERA II rajavalvontaoperaatioon Kanariansaarilla Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen kesken sovittiin, että merenkulkulaitos ottaa vastatakseen merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS) toiminnot Turku radioon. Rajavartiolaitos on osallistunut poliisijohtoisen työryhmän laatiman laiva-erti ohjeen päivittämiseen. Jatkettu vuonna 2004 käynnistetyn ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön ja toimintaohjeiden kehittämistä ja toimintaan liittyvää harjoittelua. Ylläpidetty meripelastuskeskus Turussa kansallista SSAS (Ship Security Alarm System) hälytyspäivystystä. Hallinnointikyky maksuseuraamuksien määräämiseksi on toteutunut. Asiasta on annettu pysyväismääräys ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa on sovittu yhteistoiminta alusten öljypäästöihin liittyen hallinnollisen maksumääräyksen määräämiseen liittyen. Päästöjen tutkintakykyä kehitetään edelleen uusimalla näytteenottovälineistö ja kouluttamalla lisää henkilöstöä näytteen ottamiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on osallistuttu oman toiminnan yhteydessä.

14 10 Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kokonaisuudessaan 7 %. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Partiointi vähentyi Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 10 %, Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella 3 %, Kainuun rajavartioston alueella 8 % ja Lapin rajavartioston alueella 15 %. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Ilma-aluksilla suoritettiin rajavalvonta partiointia tuntia (1 596/2005). Merialueella aluskalustolla partioitiin tuntia ( /2005) Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu ja kiinteän valvonnan kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna n tuntia. Kiinteän valvonnan määrä pysyi ennallaan tai lisääntyi hieman kaikissa muissa vartiostoissa pl Kainuun rajavartiosto (-8 %) ja Länsi-Suomen merivartiosto (-3 %). Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoite ( ) jäi saavuttamatta kuitenkin tarkastusten määrä (95 000) säilyi edellisen vuoden tasolla. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvontaan, vene- ja maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 93 kappaletta (128/2005). Luvattomia rajanylityksiä estettiin 59 (63/2005) kappaletta (SLMV 28, LSMV 27, K-SR 4). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 63 (62/2005). Maastorajalla 8 (9/2005) ja merialueella 3 (13/2005) luvatonta rajanylitystä ei havaittu määräajassa. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä selvittämään 97 % tutkituista tapauksista. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin noin 400 (418/2005) rikosilmoitusta, annettiin 612 (595/2005) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 478 (64/2005) rikesakkoa sekä 463 (486/2005) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 141 tuntia (461/2005), joista Lapissa tehtiin 78 tuntia (55 %). Virka-apua annettiin tuntia (5 487/2005). Ulkovartiolaivoille on hankittu tehokasta öljyntorjuntakykyä sekä tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Rajavartiolaitos teki päätöksen alusten laittomiin mineraaliöljypäästöihin liittyen hallinnollisen öljypäästömaksun osalta vuoden 2006 aikana 11 kertaa, joista viisi on arvoltaan 0 euroa. Kuusi maksuun johtanutta päätöstä on yhteissummaltaan euroa. Hallinnollinen öljypäästömaksu on osoittautunut nopeaksi keinoksi reagoida alusten laittomiin päästöihin merialueella. Maksun vaikutusta päästöjen määrään ei kyetä toistaiseksi arvioimaan tarkastelujakson lyhyydestä johtuen. Rajavalvontaan käytettiin 51 % (52 %/2005) kaikista resursseista.

15 11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,6 8,1 8,2 8,1 8,3 Rajatapahtumien estäminen (%) 97 % 93 % 89 % 97 % 95 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 76 % 75 % 68 % 79 % 81 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 3,4 3,2 4,2 3,2 3,3 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 64 % 100 % 100 % 70 % 97 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Toiminnan tuottavuuden tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani yhden prosenttiyksikön. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Toiminnan taloudellisuudessa tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani kaksi prosenttiyksikköä. Vaikka rajavalvonnassa partioinnin ja kiinteän valvonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, rajavalvontaan kohdentuneet panokset vähenivät suhteellisesti enemmän. Syynä rajavartiostojen partioinnin vähenemiseen olivat resurssien kohdentaminen EU-turvajärjestelyihin ja henkilöstön komennukset tukemaan Helsingin rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Rajavalvonnan laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja edelliseen vuoteen verrattuna ja laadunhallinta parani 11 prosenttiyksikköä. Erityisesti rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen paraneminen vaikutti laadunhallinnan nousemiseen. Rajavalvonnan kokonaistuloksellisuus parani kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden paranemiseen oli rajavalvonnan laadunhallinnan paraneminen.

16 12 Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä Rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 3,6 %, lähes matkustajalla. Lentoliikenteessä kasvu oli 12 %. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 16,1 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään Schengenin säännöstön mukaisesti lähes kattavasti. Sisärajatarkastukset palautettiin Suomessa Schengensisärajoille Suomen EU- puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyjen varmistamiseksi tärkeiden kokousten aikana. Sisärajatarkastukset palautettiin kolmena eri ajankohtana , sekä Viron-liikenteessä noudatettiin Schengenin säännöstöä. Valmistelut sisärajatilanteeseen käynnistettiin. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain lähinnä raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä, ja Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten turvaamiseksi. Kyseisillä raja-asemilla suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja Venäjän kansalliseen yhteistoimintaan liittyvistä puutteista. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, tosin yleensä vain viisumivelvollisten venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteeseen. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin vuorokaudenaikoihin, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kanteluiden ja valitusten määrä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut myös osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu.

17 13 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan 5. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa 6. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt akuutteja tilanteita, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus heikkeni 4 % ja taloudellisuus 3 %. Hankkeet 1.Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5 Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ennakkoprofiloinnin mahdollistamiseksi Toteutuminen Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistui kesäkuussa allekirjoitettiin pöytäkirja Kuusamo Suoperän rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle ja vahvistettiin rajanylityspaikan ylikulkujärjestys järjestettiin Venäjän puolella Suoperän raja-aseman uusien tilojen vastaanottojuhlallisuudet jonka yhteydessä juhlitaan myös rajanylityspaikan muuttamista kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle perjantaina Ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu rajanylityspaikka (rm IV/18) on auki liikenteelle joka päivä kello Suomen aikaa. Rajanylityspaikkojen tekniseen välineistöön ei ole tehty merkittäviä muutoksia valmistauduttaessa biometristen tunnisteiden käyttöönottoon rajatarkastuksissa. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön Euroopan Unionin yhteinen sähköinen aitojen asiakirjojen asiakirjakuvasto, jonka avulla pyritään tehostamaan matkustusasiakirjojen aitouden toteamista. Kuvaston käyttöönottoa ja käytön laajentamista jatketaan vuonna Rajavartiolaitoksessa on valmistunut suunnitelma tunnisteiden hyödyntämisestä rajatarkastuksissa. Sähköisten asiakirjojen lukemiseen tarkoitettujen laitteiden hankinnan valmistelu aloitettiin ja muiden suunnitelman mukaisten toimenpiteitten toteuttaminen aloitetaan vuoden 2007 alusta. Jatkettiin matkustajatietojärjestelmän käyttöönottovalmisteluja (API-tiedon vastaanotto lentoyhtiöiltä) lain henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa mukaisesti yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa. Valmius API- tietojen vastaanottoon lentoliikenteen osalta saavutetaan syksyllä 2007, tavoitteena on tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa.

18 14 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman toimeenpanoon Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti PTR-yhteistyön edelleen kehittämiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Päivitetty PTR-strategia hyväksyttiin joulukuussa. Uuden PTR-lainsäädännön valmistelua jatkettiin. PTR-vakavan rikollisuuden toimintasuunnitelman päivittäminen käynnistettiin. Osallistuttiin PTR-vakavan rikollisuuden kohdevalintaan. Osallistuttiin PTR-viranomaisten kansallisiin ja kansainvälisiin operaatioihin pyyntöjen mukaisesti. Osallistuttiin aktiivisesti PTR-rikostorjuntatyöryhmän työskentelyyn. Valtakunnallinen PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskus jatkoi toimintaansa ja sen kehittämistä jatkettiin PTR-johtoryhmän edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelurakennetta on edelleen kehitetty vastaamaan lainsäädäntöuudistuksen vaatimuksia huomioimalla vuoden 2006 aikana saadut kokemukset Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta. RVL on osallistunut aktiivisesti PTR-rikosanalyysirakenteen toimintaan. Niirala-Värtsilä rajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle 1.9. Lisäkaistojen rakentaminen Niiralan raja-asemalle alkoi syksyllä. Asia varmistui, kun Euregio Karelia ohjelma myönsi hankkeelle euron lisä-rahoituksen. Kuusamo Suoperän rajanylityspaikka aukesi kansainväliselle liikenteelle Nuijamaan uuden rajanylityspaikan (ja tien) viralliset avajaiset pidettiin Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlien yhteydessä Imatran maantierajanylityspaikka avattiin ympärivuorokautiselle liikenteelle alkaen. Ulkomaalaisvalvontaa koskeva viranomaisohje valmisteltiin sisäasianministeriön ohjeistotyöryhmässä ja se saatetaan voimaan alkuvuodesta Perustiedot Ta 2006 Tot 2006 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 14,4 15,2 15,5 16,0 16,1 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,1 4,1 4,4 4,5 4,8 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 16,1 miljoonaa (15,5/2005) henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen noin 3,6 %. Viisumivelvollisten määrä oli 4,80 milj (4,39/2005), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 9,5 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti (99,9 %). Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista.

19 Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla pysyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,8 (6,5/2005) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 4,6 miljoonaa henkilöä (68 %). Joustavan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Rajanylitysliikenne ruuhkautui lähinnä tavaraliikenteen osalta ajoittain Vaalimaalla ja Nuijamaalla ja joskus myös Imatran ja Niiralan raja-asemilla. Keskeisiä syitä tavaraliikenteen ruuhkiin ovat toisaalta lisääntynyt rajanylitysliikenne ja toisaalta Venäjän raja-asemien puutteellinen läpäisykyky, joiden yhteisvaikutuksena syntyy ajoittain jopa kymmenien kilometrien pituisia jonoja Suomen puolelle. Tietyt rakenteelliset puutteet Suomen raja-asemilla myötävaikuttavat siihen, että Venäjän puolelta aiheutuva ongelma heijastuu myös Suomen puolelle. Venäjän raja-asemien puutteellisen läpäisykyvyn taustalla on ensisijaisesti tullin ja autotarkastusviranomaisten tarkastusjärjestelyt sekä ylipäätään rajanylityspaikalla työskentelevien viranomaistahojen runsaslukuisuudesta ja siitä johtuvasta monivaiheisesta tarkastusprosessista väistämättä aiheutuvat odotusajat. Henkilöiden rajatarkastukset eivät aiheuta liikenneruuhkia kummallakaan puolella rajaa. Sujuvan rajanylitysliikenteen kulmakiviä ovat asianmukainen infrastruktuuri Helsingin Pietarin välillä sekä rajanylityspaikoilla juohevat tarkastusprosessit ja sen mahdollistava tiivis viranomaisyhteistyö ja riittävä määrä tarkastushenkilöstöä. Merirajalla ulkorajaliikenne laski 5,6 miljoonaan rajanylitykseen (5,7 /2005), joista viisumivelvollisia oli n ja niiden määrä kasvoi n 33 % verrattuna edelliseen vuoteen. Huolimatta Helsingin matkustajasataman matkustajamäärän laskusta lisääntyi tarkastettujen ajoneuvojen määrä ollen n ( /2005). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi 3,7 miljoonaan (3,3/2005) rajanylitykseen eli kasvua oli n 12 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli n ( /2005) ja sen kasvu oli n 18 %. Kaukoidän reittien lisääntyminen ja niiden suuri suosio ovat merkittävimmät lisääntymisen syyt. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä (1 341/2005) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin tai seksuaalipalveluita myymällä, väärien tietojen antaminen, maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 952 henkilöä (910/2005). Meriliikenteessä käännytettiin 255 henkilöä (221/2005). Lentoliikenteessä tehtiin 251 (205/2006) käännyttämistä. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 30 (24/2005) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat 309 turvapaikkahakemusta (254/2005). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (253 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Bangladeshin (40), Intia (36), Irak (18), Nigeria (11), Sri Lanka (23), Kiinan (16), Venäjän (63), Uzbekistan (10) ja Valko-Venäjä (17). Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 758 (667/2005), rikoslain rikkomuksia (1 293/2005) ja tieliikennelain rikkomuksia 1248 (1 549/2005). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin noin (2 227/2005). Rajanylityspaikoilla havaittiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennöksiä sekä merkintöjen muutoksia 355 kappaletta (414/2005). Viisumi myönnettiin henkilölle (986/2005). Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajavartiolaitoksen vuonna 2006 suorittamasta noin 16,2 miljoonasta (15,6/2005) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 36 valitusta ja 25 kantelua. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta 13 (2/2005) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle ei tehty vuonna 2006 yhtään kantelua (1/2005). Valitusten määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas kanteluiden määrä on ollut lievässä nousussa. Kantelumäärien kasvuun on ainakin osittain vaikuttanut vuoden 2005 rajavartiolain uudistus, joka lisä- 15

20 si merkittävästi rajavartiomiehen toimivaltuuksia. Kanteluiden ja valitusten kokonaismäärä on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla toimenpiteiden määrään nähden. Kanteluiden ja valitusten johdosta toistaiseksi tehdyt ratkaisut osoittavat, että rajavartiolaitoksen toiminnan oikeusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja että ihmisten perusoikeudet on turvattu. Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies antoi vuonna 2006 kantelujen johdosta kahdeksan Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvää ratkaisua. Niissä Eduskunnan oikeusasiamies katsoi Rajavartiolaitoksen virkamiesten toimineen kanteluja koskevissa tilanteissa asianmukaisesti eivätkä ne siten johtaneet enempiin jatkotoimenpiteisiin. Rajatarkastuksiin käytettiin 43 % (42 %/2005) kaikista resursseista. Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2006 Tot 2006 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,5 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 100,0 % 99,6 % 99,7 % 99,9 % 99,5 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 99,9 % 99,8 % 100,0 % 99,9 % 99,2 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Rajatarkastuksen tuottavuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna tuottavuus parani kolme prosenttiyksikköä. Syynä tuottavuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n tarkastuksella, kuitenkin tarkastuksiin käytettiin vain kaksi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajatarkastuksen taloudellisuustavoitetta ei saavutettu, mutta edelliseen vuoteen verrattuna taloudellisuus parani neljä prosenttiyksikköä. Syynä taloudellisuuden paranemiseen oli rajatarkastusten määrän lisääntyminen n tarkastuksella kuitenkin tarkastukset tehtiin edelliseen vuoteen verrattuna samoilla taloudellisilla resursseilla. Rajatarkastusten laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 15 prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä laadunhallintaa heikentävänä syynä oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot. Rajatarkastuksen yhteydessä havaittiin rajan ylittämiseen liittyviä rikkomuksia n ja jälkikäteen esiin tuli 30 säännösten vastaista rajanylitystä. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat n ja 24. Rajatarkastuksen kokonaistuloksellisuus heikkeni kuusi prosenttiyksikköä. Merkittävimpänä syynä tuloksellisuuden heikkenemiseen oli jälkikäteen säännösten vastaisten maahantulon tai lähdön ilmitulot sekä 31 rangaistusvaatimuspäätöksen ja neljän rikesakon muuttuminen syyttäjällä. 16 Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa entistä enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön pai-

21 nopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2006 tehostanut Suomen meripelastusjärjestelmää mm. siten, että tehtävät on kokonaisuudessaan hoidettu vähemmillä toiminta-ajoilla kuin aikaisemmin. Tehostamiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien entistä tiiviimpi yhteistoiminta sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen. Matkapuhelinpaikannustekniikka otettiin nykymuodossaan operatiiviseen käyttöön kesäkuussa Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään useimmin nimenomaan matkapuhelimella (n. 70 %). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus merellisten onnettomuuksien päätoimijana on kasvamassa. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin esim. Itämeren laajuisissa harjoituksissa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa. Erityisesti Itämeren alueen pelastustoimintojen kehittämisessä ja harmonisoinnissa on oltu aktiivisia. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Merivartiostojen tekemien vesiliikennetarkastusten määrä on kasvanut vuodesta 2005 n. 20 prosenttia. Päättyneen vuoden aikana tarkastettiin yli venettä. Tarkastuksia on tehty aiempaa enemmän ja myös entistä laajemmalla alueella. Tietyillä alueilla valvonta on lisääntynyt jopa 70 prosenttia. Kasvun on mahdollistanut mm. keskitetyn valvonnan lisääminen, jonka vuoksi partiointiin on vapautunut aiempaa enemmän työaikaa. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on myös lisätty tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella: Suomenlahden merivartioston johtokeskus aloitti Saimaan alueen GMDSS järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisen ja hätähälytysten välittämisen hätäkeskukselle tukeakseen pelastustoimen sisävesien pelastusjärjestelmän kehittämistä. 17 Vuoden 2006 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja 8 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 33 minuuttia.