Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1% Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön asunnot; 1% Vanhusten palveluasunnot; 3% Korkotukiasunnot; 3% Työsuhdeasuntoyhtiöiden asunnot; 3% Asumisoikeusasunnot; 4% Hallintokuntien asunnot; 5% Helsingin asunnonhankinta Oy:n asunnot; 6% Alueelliset aravavuokrataloyhtiöt; 74% N = 57 196 1
Kaupungin vuokra-asunnonhakijat ja asunnon saaneet v. 2000-2005 Sähköiseen asunnonhakuun siirtymiden johdosta hakijamäärät ovat kasvaneet nopeasti Asunnnosta kieltäytyneiden (ja puutteellisten) hakemusten määrä on myös kasvanut : v. 2003 kieltäytyneitä 29% v. 2005 42% 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Muu Yksinhuoltaja Pari + lapsia Pari Yksi hakija Vuoden 2005 asukaskysely kyselyn perusjoukko 49 000 kaupungin omistamaa asuntoa (21 alueellista kiinteistöyhtiötä ja neljä erillisyhtiötä ml. asumisoikeusasunnot) otos 12 000 asuntoa vastausprosentti 60 (edellisessä v. 2001 kyselyssä 66 %) muita aktiivisemmin vastasivat naiset, ikääntyneet, pidempään asuneet ja suomenkieliset 2
Asunnoissa viihdytään hyvin mutta viihtyvyys hieman heikentynyt v. 2001-2005 Asumisviihtyvyys kaupungin vuokrataloissa v. 2001-2005 (alueelliset yhtöt) 2005 2001 16 21 61 61 12 10 8 2 7 2 erittäin hyvin hyvin vaikea sanoa huonosti erittäin huonosti 0% 20% 40% 60% 80% 100% N=5473 Asunnon ja talon huono kunto, hoito ja häiriöt ennustavat viihtymättömyyttä Asuintalossa viihtymättömyyttä selittäviä tekijöitä -ns. vedonlyöntisuhteet (logit-mallissa) tyytymätön asunnon yleiskuntoon vs. tyytyväinen 3,2 metelöintiä paljon vs. vähän 2,7 liikenteen häiriöitä paljon vs. vähän porraskäytävän kunto huono vs. hyvä ilkivaltaa paljon vs. vähän pihan turvallisuus huono vs. hyvä pihan kunto huono vs. hyvä yhtiön puuttuminen rauhattomuuteen huono vs. hyvä tyytymätön vuokraan vs. tyytyväinen 1,8 1,7 1,7 1,6 1,6 1,4 1,4 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 vedonlyöntisuhde N=6475 3
Sosiaalisia häiriöitä vähän, mutta näyttäisivät olevan hieman kasvusssa (v. 2001 2005) Sosiaaliset häiriöt kaupungin alueellisissa vuokrataloyhtiöissä v. 2001-2005 ilkivalta, julk.juopottelu, naapurien metelöinti v. 2005 39 43 12 6 ei vähän paljon v. 2001 41 43 11 5 erittäin paljon 0% 20% 40% 60% 80% 100% N=5364 (2001), 7176 (2005) Ongelmataloja (kiinteistöjä) on vähän - mutta miksi niitäkään siedetään Häiriöit kiinteistöittäin kaupungin alueellisissa ja korkotukivuokrayhtiöissä v. 2005 ilkivalta, juopottelu, metelöinti (ka) 1=ei, 2=vähän, 3=paljon, 4=erittäin paljon 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Kiinteistöt N=423 4
Häiriöissä ei selvää keskittymistä Sosiaaliset häiriöt v. 2005 (Helsingin kaupungin vuokratalot) 2,50-3,23 (10 kpl) 2,00-2,49 (124 kpl) 1,50-1,99 (209 kpl) 1,11-1,49 (79 kpl) Yhtiö avainasemassa sosiaalisten häiriöiden poistamisessa Talon sosiaalisia häiriöitä ennustavia tekijöitä ns. vedonlyntisuhteet (logit mallissa) rauhattomuuteen puuttuminen huono vs. hyvä pihan koettu turvallisuus huono vs. hyvä 3,8 3,7 viihtyminen talossa huono vs. hyvä 2,9 äänieristykseen tyytymätön vs. tyytyväinen 2,6 ikä vanha vs.. muut talotyyppi korkea kerrostalo vs. matala 1,9 1,9 porraskäytävien kunto huono vs. hyvä äidinkieli muu kieli vs. suomi tai ruotsi säilytystilojen koettu turvallisuus huono vs. hyvä 1,5 1,4 1,6 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 vedonlyöntisuhde häiriöt =ilkivalta, julkinen juopottelu, naapurien metelöinti N=6165 5
Muuttohalukkuus rauhallisempaan ympäristöön lisääntynyt (v. 2001-2005) Halukkuus muuttaa rauhallisempaan ympäristöön v. 2001-2005 (alueelliset yhtiöt) täysin samaa mieltä 2005 17 13 22 19 29 jokseenkin samaa mieltä en osaa sanoa 2001 14 12 28 18 28 jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 0% 20% 40% 60% 80% 100% N=4454 (2001), 5291(2005) Vapaamuotoiset vastaukset noin 3500 vastausta (josta 10 % otos) Vapaamuotoisten ideoiden ja ehdotusten jakautuminen aihepiireittäin talo ja kiinteistö 27 yhtiö 25 asunto 19 sosiaaliset ongelmat ja häiriöt 11 myönteinen palaute 6 naapurusto 5 muut vuokrat, vuokrien tasaus, fuusio asuinalue, ympäristö, viihtyisyys, palvelut 2 3 3 0 5 10 15 20 25 30 osuus vastauksista % N=688 6
Yhteenvetoa asukkaiden ehdotuksista ja kommenteista Talon ja asunnon hyvä kunto ja hoito ovat asukkaille tärkeitä (piha, porraskäytävät, julkisivut) Monet yhtiöt reagoivat hitaasti siivos-, huolto ja korjauspyyntöihin, työn jäljessä toivomisen varaa Henkilöstöltä toivotaan parempaa tavoitettavuutta ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa (mm. tietoa miten ehdotukset etenevät) Asunnon kuntoa ja korjauksia koskevia ehdotuksia ja toiveita runsaasti Huono äänieristys ja metelöinti ärsyttävät Viihtymättömyyttä aiheuttavat enemmänkin kiinteistönhoidon puutteet kuin naapurien ongelmallisuus. Yhtiöiden hoidossa on eroja. Yhteenvetoa ja päätelmiä Kaupungin vuokra-asunnoissa viihdytään, mutta viihtymättömyys on lisääntymään päin. Asunnon ja talon hyvä hoito, siisteys ja rauhallisuus ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Niihin tulisi panostaa. Avovastauksissa esitettiin monia yhtiöiden huoltoa ja korjauksia koskevia toiveita. Monet ongelmat johtuvat pikemminkin resurssien niukkuudesta kuin henkilökunnasta Sosiaalinen vuokra-asuminen tulisi saada yhteiskunnan tukien suhteen vähintään samalle viivalle omistusasumisen kanssa Tarvitaan myös vuokra-asumisen ja laitosasumisen välimuotoja, joissa sosiaalinen tuki ja kontrolli on lähellä asukasta. Sosiaalisessa vuokra-asumisessa tulisi siirtyä seudulliseen asuntotuotantoon ja asunnonjakoon 7
Lopuksi Hyvin hoidettu kaupungin vuokra-asuminen; asuminen; tukee maksukyvyltää ään n heikkojen ja matalapalkkaisten työntekij ntekijäryhmien asumismahdollisuuksia lähelll hellä työpaikkoja, on osa toimivaa kaupunkirakennetta, ja hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Huonosti hoidettu, laiminlyöty ja marginalisoitunut vuokra-asuminen asuminen toimii päinvastaisella tavalla. 8