Tutkimuksen lähtökohdat

Transkriptio

1 Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista 49 % asuu Uudellamaalla, 27 % asuu Helsingissä. Ulkomaalaisten määrä on Helsingissä viisinkertaistunut 1990-luvun alun jälkeen. Vuoden 2006 alussa Helsingin asukkaista 5,5 % oli ulkomaan kansalaisia, 7,6 % oli vieraskielisiä ja 6,2 % ruotsinkielisiä. Miten maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen on edennyt Helsingissä ja 2000-luvulla? Minkälaisia piirteitä keskittymisessä on havaittavissa? Mikä on asuntopolitiikan rooli ja suhtautuminen kehitykseen? ÄIDINKIELI vieraskieliset yht suurimmat ryhmät: venäjä somali viro englanti arabia kiina kurdi espanja 999 turkki 933 saksa 916 ranska 818 vietnam 782 albania 599 thai 562 persia, farsi 493 bengali 469 italia 427 japani 378 puola 341 bosnia 267 muut Helsingin kaupungin tietokeskus

2 Näkökulmat Kansainvälinen asuntopoliittinen näkökulma Murie (2005): kaupungin vuokra-asuntomarkkinat Andersen & Clark (2003): pohjoismaisen politiikan kritiikki Muuttoliikenäkökulma Andersson & Molina (2003): asuinalueet eriytyvät muuttoliikkeen seurauksena erittelevät neljä erilaista prosessia: - segregaatiota aiheuttava, segregaation aiheuttama (kynnysarvot), institutionaalisesti aiheutettu ja verkostojen synnyttämä muuttoliike Bråmå (2006): kantaväestön valikoiva muuttoliike vaikuttaa maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden syntymiseen, aluetta välttävällä muutolla on suurempi vaikutus kuin ulosmuutolla. Alikehityksen kierteet / segregaationäkökulma Yhteys alikehityksen kierteiden ja maahanmuuttajien keskittymisen välillä? Aineisto ja menetelmät Tilastollinen tarkastelu: tilastot väestörakenteesta ja asuntokannasta osa-alueittain ja rakennuksittain tilastolliset menetelmät, tulosten visualisointi paikkatieto-ohjelmilla Jatkossa: muuttoliiketilastot pienalueittain Asuntopolitiikan tarkastelu kaupungin asunto-ohjelmat 1980-luvulta asiantuntijahaastattelut Hanna Virtanen: sosio-kulttuurinen näkökulma maahanmuuttajien haastattelut asumisen arkeen ja tarpeisiin liittyen 2

3 Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain 1992 Minne muutto suuntautui vuosina ? 3

4 Minne muutto suuntautui vuosina ? Väestökasvu osa-alueittain kantaväestö vs. vieraskielinen väestö Väestökasvu osa-alueittain kantaväestö osa-alueet vieraskielinen väestö kantaväestö vieraskielinen väestö 4

5 Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain 1995 Muutoksen nopeus 1990-luvun alussa 5

6 Vieraskielisen väestön osuus 2000-luvulla Muutoksen nopeus osa-alueittain 2000-luvulla 6

7 Vieraskielisen väestön kasvu 2000-luvulla Vieraskielisen väestön kasvu 2000-luvulla 7

8 Väestökasvu osa-alueittain kantaväestö vs. vieraskielinen väestö Väestökasvu osa-alueittain kantaväestö osa-alueet vieraskielinen väestö kantaväestö vieraskielinen väestö Muutokset pienaluetasolla ( ) Pienalueet kantaväestön osuuden mukaan vuosina 1997 ja 2006 % < 300 as. yhteensä Pienalueet kantaväestön osuuden mukaan 2006, muutos v Kantaväestön osuus (%) Kantaväestö (%) < 300 as Pienalueiden määrä 8

9 Muutokset pienaluetasolla Kantaväestön väestöosuuden muutos pienalueilla vuodesta 1997 vuoteen 2006 muutos %-yks. alueiden määrä osuus (%) kum. osuus (%) + 10 tai yli 1 0,3 0, ,0 0, ,3 2,5 ei muutosta 57 16,1 18, ,1 54, ,2 62,8-10 tai yli 9 2,5 65,3 uudet alueet* 8 2,3 67,6 alle 300 as ,4 100,0 yhteensä ,2 * Uudet asuinalueet (uustuotantoalueita), joilla vieraskielisen väestön osuus ylittää 10 % vuonna 2006 Helsingin vieraskielisestä väestöstä 18 % asuu näillä alueilla, kantaväestöstä vain 6 % (koko väestöstä 7 %). Rakennuksittain tarkasteltuna Vieraskielisen väestön jakautuminen talotyypin mukaan 2003 rivitalot yms. (6 %) pientalot (4 %) kerrostalot (90 %) 48 % 41 % kiinteistöosakeyhtiö asunto-osakeyhtiö yksityinen yritys säätiö / yhdistys muu 6 % 4 % 2 % 9

10 Eroja asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistamien kerrostalojen välillä Mikä osuus talon asukkaista on vieraskielisiä? Asunto-osakeyhtiöiden omistamat kerrostalot (yht taloa) 473 taloa (8 %) 93 taloa (1,5 %) 37 taloa (0,6 %) taloa (39 %) Kiinteistöosakeyhtiöiden omistamat kerrostalot (yht taloa) 284 taloa (15 %) 157 taloa (8 %) 33 taloa (2 %) 468 taloa (24 %) taloa (51 %) 421 taloa (22 %) 550 taloa (29 %) ei vieraskielisiä alle 10 % % % yli 30 % ei vieraskielisiä alle 10 % % % % yli 50 % Eroja asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistamien kerrostalojen välillä Miten vieraskieliset asukkaat ovat keskittyneet? Asunto-osakeyhtiöt: vieraskielistä asukasta talossa Asunto-osakeyhtiöt vieraskielisten asukkaiden jakautuminen Kiinteistöosakeyhtiöt: vieraskielistä asukasta talossa Kiinteistöosakeyhtiöt vieraskielisten asukkaiden jakautuminen 23 % vieraskielisistä asukkaista 6 % 4 % 25 % vieraskielisistä asukkaista 5 % 12 % 28 % vieraskielisistä asukkaista 67 % vieraskielisistä asukkaista alle 10 % talon asukkaista vieraskielisiä % % yli 30 % 31 % vieraskielisistä asukkaista alle 10 % asukkaista vieraskielisiä % % % yli 50 % 10

11 Tutkimuksen tuloksia Alueellisen keskittymisen maantieteellinen painottuminen muodostui heti 1990-luvun alussa, jolloin maahanmuutto Suomeen kasvoi voimakkaasti Uudet maahanmuuttajat asutettiin / asettuivat alueille, joilla vapaita (usein kaupungin omistamia) vuokraasuntoja oli saatavilla. Keskittyminen on jatkunut tietyillä alueilla koko tutkimusjakson ajan Uusille alueille levittäytymistä on tapahtunut erityisesti uusien asuinalueiden rakentamisen myötä Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen koskee erityisesti kaupungin vuokrataloja, yksityisellä sektorilla ei suuria keskittymiä Keskittyminen on korttelikohtaista, mutta kasvamassa? Alueellisessa keskittymisessä on selviä eroja eri kieliryhmien kesken. Lopuksi Onko maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen negatiivinen ilmiö? Jos on, milloin ja miksi? Minkälaista asuntopolitiikkaa tarvitaan? Nykyisellään maahanmuuttajien asumista käsitellään Helsingin asunto-ohjelmissa hyvin vähän jätetty kotouttamisohjelman huoleksi? Haastateltavat: maahanmuuttajien asumiseen liittyvät ongelmat ovat usein varsin konkreettisia ja arkisia. Miten kaupungin tulisi tukea asuinalueiden tasapainoista kehittymistä? 11