Resilienssi ja miten siihen voidaan vaikuttaa naistenpäivän luento 8.3.2019 Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö
Sairastuminen aloittaa elämässä matkan, joka aluksi näyttää vaaralliselta ja pelottavalta Henkiseen jaksamiseen ja toipumiseen voimme vaikuttaa yleensä paljon enemmän kuin ajattelemme
Niin kauan kuin ihminen on ollut olemassa, on ollut sairauksia ja traumoja. Kriisi ja suru kuuluvat elämään ja ihmisellä on ollut aina kyky selviytyä äärimmäisistäkin tilanteista ja sopeutua muutoksiin. Jos näin ei olisi ollut olisimme paljon traumatisoituneempia. Nykyään ymmärrämme, että henkisessä toipumisessa on kysymys juuri resilienssistä eli psyykkisestä kestävyydestä (Hederenius Sara, Johansson Sara: Kriisituki, Adlibris 2016)
Resilienssi on kykyä pärjätä kriisissä. Se on: Joustavuutta, kykyä mukautua Vastustuskykyä elämän paineille siten, että pystyy kohtaamaan niitä ylen määrin ahdistumatta tai masentumatta Kykenee ylläpitämään mielen tyyneyttä Sinnikkyyttä Itseluottamuta Kykyä säilyttää mielekkyyden kokemus elämässä Kokemus omasta ainutlaatuisuudesta (Krisse Lipponen, Anneli Litovaara, Antero Katajainen: Voimaa hyvän elämän polku, Duodecim Kustannus Oy 2016)
Resilienssi Tulee esille silloin, kun sitä tarvitsemme Resilienssi syntyy vastoinkäymisen yhteydessä Vastoinkäymisistä suojautuminen ei herätä sitä Etukäteen murehtiminen ei lisää selviytymiskykyä Uskaltaa pelätä, surra kaikki tunteet myös pelko ja suru palvelee elämässä jaksamista ja parantavat selviytymiskykyä. Tunteet lisäävät elämäämme hallintaa. Mutta ei silloin, kun yksittäinen tunne on pitkään voimakas ja ohjaa elämäämme
Resilienssi Ei ole olemassa yksin selviytymistä, kun on kysymys riittävän vaikeista asioista Vaikeissa tilanteissa ei kysymys vain yksilön vaan myös yhteisöjen selviytymiskykyisyydestä, kyvystä joustaa ja sopeutua Me-henki Yhteisöjen resilienssi on sitä, että keskittymme olennaiseen, toimimme yhdessä, emme takerru pikkuasioihin, voimme toimia tavoitteellisesti ja sopia työnjaosta Resilientti yhteisö on vahvempi kuin osiensa summa
Avun pyytäinen ja vastaanottaminen lisää resilienssiä Ympäristön voimavarojen ottaminen avuksi Yksilön ja ryhmän kykyä selviytyä vastoinkäymisistä voidaan kehittää Kysymys ei ole vain yksilön ominaisuuksista vaan siitä millainen ympäristö in ja millainen on ympäristön ja yksilön vuorovaikutus Selviytymiskyky syntyy vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa Sairastumisesta toipuminen voi parhaimmassa tapauksessa johtaa vahvempaan itsetuntoon ja persoonallisuuteen, terveempään perheyhteisöön, joustavampaan ja inhimillisempään työyhteisöön
Selviytymisessä sairauden kriiseissä on paljon kysymys kyvystä sopeutua. Miten siihen saa tukea? Ammattihenkilökunnan kanssa keskustellessa Tiedon saaminen Vertaistuki Potilasjärjestöiltä saatu tieto ja tuki Läheisiltä, perheeltä saatu konkreettinen ja henkinen tuki Ystävien ja työkavereiden tuki Kokemuksista ja muistoista, minkä varassa aiemmin on vastoinkäymisistä selvinnyt
Tiedon saaminen lisää resilienssiä Ilman tietoa kehitämme vääriä uskomuksia Ilman oikeaa tietoa, helposti syyllistymme tai ahdistumme asioista Ilman oikeaa tietoa helposti koemme vastuuta asioista, joille emme voi mitään, jolloin uuvumme ja katkeroidumme Vaikeista asioista, ongelmista voimme kysyä ja keskustella, kun meillä on riittävästi tietoa Ammattilaisilta ja vertaisilta saatu tieto on erityisasemassa, koska se sisältää omakohtaista kokemusta Vertaistuen merkitys tiedon rinnalla
Kokemus omasta yksilöllisyydestä, ainutlaatuisuudesta luo resilienssiä Kokemus itsestämme hyvänä ja rakastettuna auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä. Emme ole silloin niin riippuvaisia myönteisestä palautteesta ja säilytämme turvaa myös ollessamme yksin. Jos näemme itsessämme hyvää näemme hyvää myös muissa. Voimme nähdä vaikeutemme onnettomuutena eikä esimerkiksi rangaistuksena tai kohtalona. Meidän ei tarvitse syyttää itseämme tai muita. Kun arvostamme itseämme, meidän on helpompi ilmaista itseämme, vuorovaikutus helpottuu ja tulemme ymmärretyiksi paremmin Emme ajattele itseämme enää uhrina, ei sankarina vaan omana itsenämme jolloin sairastumisen kokemus on tullut osaksi elämäämme
Kuuluminen joukkoon luo resilienssiä Läheiset ihmissuhteet Hyvät muistot ja kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaisryhmät Ystävyyssuhteet Työyhteisö Harrastusyhteisöt Vapaehtoistyö Seurakunnat Yhteisöt (esim. Strang Peter: Att höra till, Natur och Kultur, 2016)
Positiivisuus luo resilienssiä Ei pengota heikkouksia Nähdään vahvuuksia ja käytetään niitä Jos meillä ei olisi heikkouksia, mihin rakkautta tarvitsisimme Myönteinen ajattelu vahvistaa motivaatiota Onnistumisen halu edesauttaa onnistumista Nähdä asiat positiiviselta kannalta (onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä) Positiivisuus auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia Ystävällinen suhde itseen
Elämän merkityksellisyys lisää resilienssiä aiempien merkitysten vahvistaminen ja uusien löytäminen Auttaa jaksamaan vaikeuksista huolimatta Vahvistaa persoonallisuuden kasvua Lisää elämänhalua Helpottaa sosiaalisia suhteita Lisää hyvinvointia Vähentää depressiota Vähentää ahdistuneisuutta
Vaikuttaminen, omien päätösten tekeminen ja vastuullisuus lisää resilienssiä Aktiivisuus omassa hoidossa ja päätöksenteossa Aktiivisuus ja valinnat omassa elämässä Vastuullisuus oman terveyden ja hyvinvoinnin suhteen Osallistuminen aktiivisesti kuntoutukseen, omien kysymysten ja valintojen tekeminen Aktiivinen vuorovaikutus hoitavan henkilökunnan kanssa Työterveyshuollon informointi ja mukaan ottaminen omaan hoitoon ja kuntoutukseen
Arjen rutiinit lisäävät resilienssiä Turvallisuus on arjessa Tutut tavarat ja ympäristö Riittävä lepo, uni Säännöllinen ja terveellinen ruoka Perhe, ystävät Päivän ja viikon rytmi, tavat, tottumukset, juhlapyhät työn-vapaa-ajanlevon suhde Päihteettömyys (Lisa Sand, Peter Strang: När döden utmanar livet, Natur&Kultur 2016)
Perheen informointi ja mukaan ottaminen kriisistä toipumiseen lisää resilienssiä Tietojen saaminen on edellytys, että läheiset voivat sopeutua ja ymmärtää mistä on kysymys Sairauden ja vaikeuksien pitäminen piilossa ei lisää resilienssiä Omaiset ja läheiset monesti hyötyvät, jos voivat tehdä asioita, jotka ovat hyödyllisiä Asioista kertominen realistisesti, mutta myös tuoden esille jotakin positiivista Sallia, että läheisillä uusien asioihin sopeutumiseen menee aikaa Kerro, että välität
Läheiset ihmissuhteet tuovat resilienssiä Voimme vaikuttaa siihen millaisia seurauksia sairaus aiheuttaa läheisissä ja etenkin lapsissa, jotka ovat meistä riippuvaisia Hallinnan ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen Vaikeiden asioiden jakaminen tuo alkushokin jälkeen useimmiten turvallisuutta ja rakkautta kuin tarvetta ottaa etäisyyttä Kokemus, että on rakastettu sellaisena kuin on Emotionaalisuus ja inhimillinen lämpö Läheisyys, kosketus Vihamielisyyden määrän vähäisyys Arki, rutiinit, tavat, järjestys
Olla hyväksytty toimia yhteisössä lisää resilienssä Kokemus tulla kohdatuksi Kokemus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on Saada kokea olevansa arvostettu Kokea pystyvyyttä Voida vaikuttamaan asioihin Kyetä näkemään huono onni vastoinkäymisissä eikä jäädä syyttämään itseä tai muita tarpeettomasti Kyetä arvostamaan omaa pystyvyyttä ja saada sosiaalista tukea
Resilienssi ei ole vain kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä vaan kykyä olla yhteydessä omaan sisäiseen kapasiteettiin, inspiraatioon, luovuuteen, lahjakkuuksiin, tavoitteisiin, oman elämän merkityksiin Tehdä asioita Käyttää kykyjä, oppia uutta Halua löytää uutta Auttaa muita, olla hyödyksi Nauttia elämästä Toimia luovalla tavalla
Käytännön neuvoja ajatellen lasten resilienssiä (tri Jane Turner, professor of psychiatry, Univ. Of Queensland, Australia) todennäköisesti vahvistaa Rutiinien ylläpitäminen Puhuminen Tehtävistä neuvottelu Kertomalla, että sairaus ei ole lasten syytä Rohkaisemalla lapsia liikuntaan ja tavallisiin aktiviteetteihin Antamalla syövästä tietoa vähitellen, asteittain todennäköisesti ei vahvista Rutiineista luopuminen Salaisuuksien pitäminen Antamalla määräyksiä Kertomalla: ole hyvä äidille Odottamalla, että lapset viettävän kaiken ajan kotona, koska aika perheen kanssa on hyvin arvokasta Puhumalla mahdollisista syövän tuomista muutoksista, jotka on kaukana tulevaisuudessa
Lasten resilienssiä (tri Jane Turner, professor of psychiatry, Univ. Of Queensland, Australia) todennäköisesti vahvistaa todennäköisesti ei vahvista Antaa muiden tarjota tukea Sallia lasten puhua vaikeista asioista Rohkaista lapsia selvittämään joitakin ongelmia itse Välittää tietoa kouluun Ylläpitää sääntöjä ja seurauksia Antaa lasten nähdä, että vanhemmilla on välillä vaikeaa Kokea, että jos hyväksyy apua muilta, se osoittaa heikkoutta tai vie itsenäisyyden Kiirehtiä lasta rauhoittumaan Pyrkiä järjestämään kaiken lapsille valmiiksi Pitää kaikki yksityisenä Antaa sääntöjen luisua, koska koemme syyllisyyttä Pidetään aina julkisivua ja teeskennellään, että kaikki on ok
Sairaus voi auttaa elämään täydempää elämää Olen selviytynyt sairauden aiheuttamasta järkytyksestä ja raskaista hoidoista. En enää säikähdä vähästä, enkä hermostu pikkuasioista töissä tai kotona Oman kuolevaisuuden tunnistaminen on voinut auttaa myös elämään täydempää elämää, nauttimaan tästä hetkestä, arvostamaan elämää enemmän Arvojen muuttuminen > esim. monet todella arvokkaat asiat elämässä ovat ilmaisia (Peter Strang: Så länge vi lever: hur insikten om livets korthet kan tydliggöra nuet och dess möjligheter. Adlibris, 2013)
Tunteet edistävät posttraumaattista kasvua myös suru, suuttumus, viha, kateus, katkeruus Emme tuntisi, jos emme välittäisi Välitämme koska olemme ihmisiä, emme robotteja Tunteet auttavat meitä paremmin ymmärtämään mikä on todella tärkeää Tunteet auttavat meitä viestittämään tarpeitamme ja toiveitamme Tunteet ohjaavat hakemaan apua Tunteet ohjaavat toisten ihmisten lähelle Tunteet lisäävät elämän merkitystä
Tunteiden hallinta on avain syövän tuoman stressin hallintaan Tunteiden hyväksyminen -> Syöpä aiheuttaa usein voimakkaita tunteita ja on kuin rantapallo, joka on meressä. Jos yritämme painaa sen veden pinnan alle kokonaan se vie paljon voimia ja pian pallo ponnahtaa voimalla esiin.. Tunteilla on hyötyarvoa -> Syövän pelko auttaa muistamaan lääkityksen ja seurannan. Ilman sairauden pelkoa emme olisi kehittäneet sellaista terveydenhoitojärjestelmää, mikä meillä on Häiritsevästä tunteesta irrottautuminen -> Musiikki, liikunta, jooga, mindfullness, penkkiurheilu, pelit, leikki Läheisten opettaminen auttamaan -> Läheiset eivät ilman muuta osaa heti auttaa, vaikka kovasti haluavat. Läheiset voivat myös kriisissä tuntea voimakkaita tunteita ja voivat näin lisätä tahtomattaan sairastuneen taakkaa
Syövän aiheuttamasta kriisistä selviytymiseen on liitetty: Kauneuden arvostaminen Anteeksi antaminen Rohkeus Kyky nähdä itsensä samaan aikaan vahvana sekä haavoittuvana Kyky nauttia arkipäivän asioista Kiitollisuus Ystävällisyys Ilo Henkisyys, voi olla hengellisyys (Peter Strang: Livsglädjen och det djupa allvaret, Natur och Kultur