Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 1 (17) A-2743 Asemakaavan muutos 2.4.2019 Kyösti Kallion kadun varren korttelit (Ranta-Kartano), Kartano Lahti.fi
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 2 (17) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2. PÄIVÄNÄ HUHTI- KUUTA 2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2743 (Kyösti Kallion kadun varren korttelit, Kartano) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan kortteleita 2152, 2154 ja 2156 Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelit 2152, 2154 ja 2156 Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Ranta-Kartanon alueella Kartanon (2.) kaupunginosan kortteleita 2152, 2154 ja 2156 (Ranta-Kartano). Suunnittelualue rajoittuu lounaispuolelta Kyösti Kallion katuun, koillis- ja pohjoispuolelta puistoalueeseen (Kekkosen aukio) sekä eteläpuolelta puistoalueeseen (Koiviston aukio) ja kortteliin 2150. Suunnittelualue sijaitsee n. 500 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta luoteeseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 3 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa kortteleiden toteuttamismahdollisuuksia tarkistamalla kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita korttelin sisäisiä kaavamerkintöjä. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien 2018 ja 2019 kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 19.2.2018 (päivitetty 9.4.2019). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 10.10. 7.11.2018, missä yhteydessä kaavasta laadittiin myös internet-pohjainen kysely. Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavan muutosta ja Ranta-Kartanon alueen suunnittelua koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 10.10.2018. Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien jalustaosien kerroslukuja korotetaan kahdessa eteläisimmässä korttelissa kolmesta kerroksesta neljään kerrokseen ja torniosien kerroslukuja korotetaan kaikissa kortteleissa kahdeksasta kerroksesta kymmeneen kerrokseen. Pohjoisimmassa korttelissa jalustaosa osoitetaan 2 3 -kerroksiseksi. Torniosia kasvatetaan neljä metriä korttelin sisäpihalle päin niiden toteutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja pohjoisimpaan kortteliin lisätään yksi torniosa. Kaikki torniosat käännetään Kyösti Kallion kadun suuntaisiksi näkymien vuoksi. Kaavassa määrätään myös mm. parvekkeisiin, leikki- ja oleskelualueisiin, pihakannen istuttamiseen, kulkuaukkoihin, maanalaiseen rakentamiseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen, sitova tonttijako.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 4 (17) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen historiaa Suunnittelualue on kuulunut Lahden kartanon maihin. Lahden kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 saakka. Vuonna 1869 tilan osti hovineuvos August Fellman. Lahden kaupunki hankki Kartanon omistukseensa vuonna 1919. (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Lahden kaupunginmuseo) Alueen vuonna 1924 vahvistetun asemakaavan laati arkkitehti Carolus Lindberg. Katujen ja aukioiden yhdistelmään rakentuneesta kaavasta muistuttaa Paasikiven aukion risteysalueen avoin tila. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin laatima, vuonna 1931 vahvistettu läntisten kaupunginosien kaavoitus rajautui Lahdenkatuun. Siinä kartanon alue oli merkitty puistoksi ja nykyinen Paasikiven aukion risteysalue kortteleineen oli nykyisenkaltainen. (Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Henrik Wager) Vesijärven lahden rantaviivaa on muokattu ja täytetty aiemmin. Senaatin kartassa vuodelta 1875 rantaviiva on kulkenut arviolta suunnittelualueen pohjoisosasta. Nykytilanne Suunnittelualue on tällä hetkellä varastointi-, liikenne- ja paikoituskäytössä. Kuva 2. Ote Senaatin kartasta vuodelta 1875 Maisema Suunnittelualue sijaitsee maiseman solmukohdassa. Jääkauden aikainen reunamuodostuma, vesistö ja Lahden keskustan rakennettu kulttuurimaisema tekevät alueesta vetovoimaisen. Ominaista alueelle ovat kasvillisuuden ja maastonmuotojen muodostama tilarakenne sekä alueelle ja sieltä ympäristöön avautuvat pitkät näkymät. Alueelta näkyy useita Lahden maamerkkejä: radiomastot, hyppyrimäet, kaupungintalon torni alueelle suunnitellun keskipuistoväylän päätteenä sekä linja-autoaseman torni. Fellmaninpuiston toisella puolella kohoavat pistemäiset, 9-kerroksiset Hakatornit satula- tai aumakattoineen.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 5 (17) Kuva 3. Ote ortoilmakuvasta vuodelta 1946 Kuva 4. Ote Otto-Iivari Meurmanin laatimasta asemakaavasta vuodelta 1931
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 6 (17) Luonnonympäristö Alueen alkuperäinen luonnonympäristö on pääosin hävinnyt pysäköinti- ja liikennekäytön seurauksena sekä alueelta puretun urheilutalon purkutöiden seurauksena. Alueella on jonkin verran puita, puurivejä ja pensaita. Viereiset puistoalueet, Fellmaninpuisto ja Pikku-Vesijärven puisto ovat hoidettuja ja ahkerasti käytettyjä rakennettuja puistoja. Viereinen Kisapuisto on liikuntakäytössä. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros (Ramboll 2007). Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (1. luokka). Suunnittelualueen pohjoispuolelle on toteutettu hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen soveltuvia altaita ja rakenteita. Pohjavesi on tutkimuspisteessä havaittu 3,3 metrin syvyydessä tasolla +83.7 (Ramboll 2007). Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin päällystettyä tai sorapintaista maanpintaa. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Alueelta on purettu vuonna 1957 valmistunut urheilutalo, joka on sijainnut suunnittelualueen pohjoispäässä. Kunnallistekniset verkostot Suunnittelualueen vieritse eteläpuolelta kulkee koko keskustan ja pohjoisen Lahden päärunkoviemäri sekä merkittävä keskustan ja hulevesiverkoston runkolinja. Kaukolämpölinja kulkee suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolella Kyösti Kallion kadulla. Liikenne Suunnittelualuetta ympäröivät kadut on rakennettu ja Ranta-Kartanon alueen läpi kulkenut Jalkarannantie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä. Lahden keskustan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2015) on arvioitu tulevan arki-iltahuipputunnin liikennemäärän olevan Kartanonkadulla enintään 527 ajoneuvoa ja Kyösti Kallion kadulla enintään 311 ajoneuvoa ennustetilanteessa 2020. Kaupungin keskustasta Jalkarantaan ja Vesijärven rantaan päin suuntautuvan polkupyöräilyn laatukäytävän on suunniteltu kulkevan Ranta-Kartanon alueen keskelle jäävää puistokäytävää pitkin entisen Jalkarannantien kohdalla. Suunnittelualue sijoittuu kävelyetäisyydelle kaupungin ydinkeskustasta, Lahden satamasta, Sibeliustalosta sekä messu- ja urheilukeskuksesta. Bussilinjat kulkevat Kartanonkadulla ja Kyösti Kallion kadulla, joille on sijoitettu bussipysäkkejä suunnittelualueen kohdalle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Fellmaninpuiston, jälleenrakennuskauden oppilaitosten sekä Hakatornien muodostama alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Suunnittelualue sisältyy Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä määriteltyyn rajaukseen, mikä käsittää Fellmanin pellon kulttuuriympäristön, koulukeskuksen ja Hakatornit. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Pellonkulman asuinkerrostalo, entinen linja-autoasema sekä Lahden kartano, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia ja mainittuina Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksessä. Selvityksessä on mainittuna myös sekä suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Kisapuiston alue että pohjoispuolella sijaitseva Pikku-Vesijärven puisto. Suunnittelualue itsessään sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 7 (17) 2.2 Suunnittelutilanne Kuva 5. Suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvassa vuodelta 2017 Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt 20.2.2017 tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alueen pohjoispuolitse on merkitty kulkevaksi viheryhteystarve. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman 5.10.2017) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-4). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Yleiskaavaan on merkitty suunnittelualueen vieritse kulkevaksi pyöräilyn pääreitti sekä matkailun kävelyreitti. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan, että arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ståhlberginkadun kampusaluetta kehitetään yhteistyössä koulutuskonsernin kanssa. Selvitetään hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet ja tuotantotapojen vaikutus maisemaan. Katuympäristön suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen kävellen ja pyörällä. Koulun lähiympäristön sekä puistojen merkitys lapsille ja nuorille tärkeinä paikkoina tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ranta-Kartanon aluetta kehitetään ekologisen ja resurssitehokkaan rakennetun ympäristön pilottialueena. Kaikki uudisrakennukset ovat matala- tai lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2020 lähtien. Suunnitelmien vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin päästöihin, luonnonvarojen käyttöön sekä ekosysteemipalvelujen toimintaedellytyksiin arvioidaan tehtävään soveltuvalla työkalulla. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 8 (17) Kuva 6. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2012 lainvoiman saanut asemakaava A-2428a. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on jaettu kolmeen kortteliin, joita erottavat puistokaistaleet. Korttelit on merkitty asuin-, liike- ja toimistokäyttöön (AL-10, AL-11). Kortteleista eteläisimpään saa kaavan mukaan sijoittaa myös palveluasuntoja ja niihin liittyviä julkisia tai yksityisiä hyvinvointipalveluja. Kaikkien kortteleiden autopaikoitus tulee sijoittaa kellarikerrokseen tai maanpäälliseen paikoitushalliin. Paikoitushalli sekä leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteistyössä. Alueelle on laadittava korttelisuunnitelma. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet. Kuva 7. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 9 (17) Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta, sekä suunnittelualueen rajaus Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset. Ranta-Kartanon ideakilpailu ja kaavarunko Ranta-Kartanon alueesta järjestettiin vuonna 2005 yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu. Ensimmäisen palkinnoin sai nimimerkki Laituri. Kilpailuarvostelun mukaan korttelikonseptin matalat jalustarakennukset ja niiden yläpuolelle kohoavat keveät tornit muodostavat persoonallisen ja onnistuneen synteesin lähiympäristön rakentamisperiaatteista. Ratkaisu mahdollisti ympäröivässä maisematilassa olevien kaupungin ominaispiirteitä korostavien maamerkkien näkymisen suunnitelmaa edelleen kehitettäessä. Kilpailuehdotuksen pohjalta laadittiin Ranta-Kartanon alueen kaavarunko vuonna 2007. Muut suunnitelmat Suunnittelualueen viereiselle keskipuistoväylälle on laadittu puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma. Ranta-Kartanon alueelle on laadittu taideohjelma yhteistyössä Lahden kaupungin ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Taideohjelmassa suunnittelualuetta koskien on esitetty mahdollisiksi taiteen paikoiksi asuinkortteleiden sisäänkäyntejä.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 10 (17) Kuvat 9 ja 10. Ranta-Kartanon ideakilpailun ehdotus Laituri sekä alueelle tehty kaavarunko Kuva 11. Ranta-Kartanon keskipuistoväylälle laadittu puistosuunnitelma Kuva 12. Ote Ranta-Kartanon taideohjelmasta Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu 2 15100 LAHTI Maankäyttö ja aluehankkeet ML/RK
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 11 (17) 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: Selvitys Keskeinen sisältö Maaperä- ja rakennettavuusselvitys (Ramboll 2007) Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros. Kevyemmät rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan käyttäen kantavuutta p=80 kn/m2. Raskaammat rakennukset perustetaan tukipaalujen varaan. Ympäristössä on puupaaluperustuksia, joiden kohdalla pohjavesipintaa ei saa laskea. Ympäristömeluselvitys (Promethor 2007) Selvityksen mukaan nykyisen asemakaavan toteuduttua suunnittelualueelle kantautuva liikenteen keskiäänitaso olisi ennustetilanteessa vuonna 2030 enimmillään päivällä 70 dba (2 m korkeus) ja yöllä 60 dba. Selvityksessä on käytetty liikennemääränä lukua 7518 KVL2030 Kyösti Kallion kadulla ja lukua 12000 KVL2030 Kartanonkadulla. Selvityksen mukaan julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset täyttyvät normaaleilla asuinrakentamisessa käytettävillä julkisivuratkaisuilla ja hyvällä rakennustavalla. Korttelin sisäpihalla keskiäänitasot jäävät alle ohjearvojen. Pilaantuneisuusselvitykset (Ramboll, Taratest) Selvityksissä on todettu alueen maaperässä pilaantuneisuutta kynnys- ja ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Alueen maaperää on puhdistettu. Lahden keskustan yleissuunnitelma (Ramboll 2015) Yleissuunnitelmassa on arvioitu tulevan arki-iltahuipputunnin liikennemäärän olevan Kartanonkadulla enintään 527 ajoneuvoa ja Kyösti Kallion kadulla enintään 311 ajoneuvoa ennustetilanteessa 2020. Kaupungin keskustasta Jalkarantaan ja Vesijärven rantaan päin suuntautuvan polkupyöräilyn laatukäytävän on suunniteltu kulkevan Ranta-Kartanon alueen keskelle jäävää puistokäytävää pitkin entisen Jalkarannantien kohdalla. Kuva 13. Viistoilmakuva suunnittelualueesta vuodelta 2014 Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu 2 15100 LAHTI Maankäyttö ja aluehankkeet ML/RK
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 12 (17) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa kortteleiden toteuttamismahdollisuuksia tarkistamalla kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita korttelin sisäisiä kaavamerkintöjä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - Lahden kartanon ystävät ry Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien 2018 ja 2019 kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 19.2.2018 (päivitetty 9.4.2019). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 10.10. 7.11.2018, missä yhteydessä kaavasta laadittiin myös internet-pohjainen kysely. Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavan muutosta ja Ranta-Kartanon alueen suunnittelua koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 10.10.2018. Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta on pyydetty kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisissä kaavaneuvotteluissa.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 13 (17) Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin: Osallinen Hämeen ELYkeskus ja Uudenmaan ELYkeskus Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Alueelle laaditun ympäristömeluselvityksen ajantasaisuus tulee tarkistaa. Kaavaan olisi hyvä lisätä tarpeelliset määräykset julkisivun ääneneristävyydestä. Myös parvekkeiden äänieristys tulee huomioida. Kaavamuutoksen liikenteellisiä vaikutuksia tulee arvioida ja päivittää mahdolliset aiemmin tehdyt selvitykset/tarkastelut. Alueen liikennesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota liikennemäärien lisääntymiseen ja vaikutuksiin lähialueiden kaduilla. Svinhufvudinkadun läpiajoa tulisi rajata ja sen turvallisuutta parantaa. Pyöräilijöitä tulisi ohjata Satamaradanpolulle ja Fellmaninpuiston reunaan. Pysäköintikapasiteettia tulisi parantaa Ståhlberginkadulla esim. yksisuuntaistamisella ja vinopysäköinnillä. Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Ympäristömeluselvityksen lähtötiedot ja liikenneennuste on tarkistettu ja todettu paikkansa pitäviksi. Julkisivujen ääneneristävyysmerkintä on selvityksen mukaan tarpeeton, eikä kaavaan tästä syystä ole sisällytetty em. määräyksiä. Parvekkeet määrätään kaavassa lasitettaviksi, mikä parantaa niiden ääneneristävyyttä. Tässä kaavaselostuksessa on arvioitu liikenteellisiä vaikutuksia sekä kuvattu aiemmin tehdyt liikenneselvitykset ja -tarkastelut. Ranta-Kartanon kadut on jo rakennettu voimassa olevan kaavan katualuevarausten mukaan ja alueen katuverkon välityskyvyn arvioidaan riittävän. Katuverkon mitoituksessa on otettu huomioon liikenteen kasvu. Svinhufvudinkadun liikenteen rajaaminen joillekin ajoneuvotyypeille ei ole mahdollista, sillä liikenteen valvominen on käytännössä mahdotonta. Huoltoliikenteen pitää päästä tonteille. Kadulla on bussireitti, joten korotusten tekemistä vältetään. Svinhufvudinkadulla on mahdollista laskea nopeusrajoitusta 40 -> 30 liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen suuntautumisen ohjaamiseksi. Asia tulee tarkastella koko keskustaa koskevana kokonaisuutena. Lahden kaupungin tavoitteena on kestävien liikkumismuotojen (kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen) lisääminen. Pysäköintipaikkojen riittävyyteen voisi vaikuttaa pysäköinnin maksullisuudella. Ståhlberginkadun yksisuuntaistamiselle ei ole perusteita, sillä se heikentäisi välityskykyä alueella. Liikuntapalvelut Ei huomautettavaa. - Ympäristöpalvelut Kaavaan esitetään hulevesien tonttikohtaista viivyttämistä koskevaa määräystä (1 m3 viivytystilavuutta 100 m2 katettua aluetta kohti). Ehdotettu viivytysmääräys on sisällytetty kaavaehdotukseen. Päijät-Hämeen liitto Ei huomautettavaa. - Lahden kaupunginmuseo Kaavaselostukseen tulisi lisätä maininta maakunnallisesti arvokkaasta alueesta. Kaavamuutosluonnoksesta ei voi enää tavoittaa alkuperäistä Ranta-Kartanon kilpailun ideaa, jossa hoikat tornit kohoavat keveiden jalustojen tukemina muunnelmana Hakatorni-teemasta. Alueen kulttuurihistorialliset, arkkiteh- Maininta maakunnallisesti arvokkaasta kohteesta on lisätty kaavaselostukseen. Kortteleiden kerrosluvun nostaminen ja torniosien levittäminen perustuvat alueen toteutusedellytysten parantamiseen. Kilpailuehdotuksessa torniosat oli esitetty epärealistisen hoikiksi. Voimassa olevassa asemakaavassakin torniosat ovat runkosyvyydeltään vain 12 metriä. Katu- ja puistoalueelle ei sallita ulotettavaksi parvekkeita, kuin rakennusjärjestyksen salliman yhden metrin
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 14 (17) Vammaisneuvoston rakennustyöryhmä Mielipide 1 (yksityishenkilö) Mielipide 2 (yksityishenkilö) toniset ja kaupunkikuvalliset ominaispiirteet tulevat osittain nujerretuiksi massiivisten uudisrakennusten painosta. Nelikerroksista rakennusta ei voi enää kutsua tornin jalustaksi, ja tornin volyymi on sangen raskas. Museo pitää kuitenkin hyvänä sitä, että kaavamerkintä pakottaa tornit kymmenkerroksisiksi. Museo esittää, että jatkotyöskentely kohdistuisi entistä vahvemmin vaikutusten arviointiin ja havainnekuvat ilmentäisivät myös pitkiä näkymiä kauempaa kaupungin keskustasta ja viheralueilta. Kaavassa on vähän autopaikkoja, kadun varressa vain muutamia, toivotaan myös inva-merkittyjä paikkoja. Kaavaalueen ulkopuolella olevan puistoväylän suunnitteluun esitetään huomioita ja toiveita. Ihmettelen luonnoksessa isoa rakennusmassaa. Hotellia pitäisi pienentää, ehkä terassitalo olisi parempi ratkaisu. Kahdeksan kerrosta olisi parempi. Kattojen käsittely (esim. viherkatot) ovat tärkeä asia ylimmistä kerroksista avautuvan näköalan vuoksi. Suunnitelmista ei selviä, miten hotellin ja uimahallin autoliikenne on tarkoitus hoitaa. Mihin jättöliikenne mahtuu? Kartanonkadulle ei mahdu Kisapuiston, asuinkortteleiden eikä Jalkarantaan menevä liikenne. Kisapuiston valaistus voi olla myös asumista häiritsevä tekijä. Asemakaavalla on kaavaselostuksessa todettuja haittoja. Parasta olisi, jos suunnittelu palaisi nyt lähtöruutuun, kun se vielä on mahdollista. Lisätornit pitää poistaa, hotellitorni tulee madaltaa ja lisätä katutilaa Kartanonkadun kulmaan. Katutaidetta tulee olla kohtuullisesti, kaikkea taideohjelman kokonaisuudesta ei saa toteuttaa. Parvekelasitus ei saa olla rauhatonta kuviointia. verran, joten parvekkeiden sisäänveto rakennusrungon sisään veisi runkosyvyydestä noin kaksi metriä. Kaavaehdotuksessa torniosien rakennusala on 16 metriä leveä. Jalustaosan ja torniosan kerroslukujen nostaminen on toteutettu siten, että tornin ja jalustan korkeuden suhde on likimain sama ennen ja jälkeen korotuksen. Myös kerroslukujen nostamisella pyritään parantamaan korttelien toteutumismahdollisuuksia. Kaavaehdotuksen havainneaineistoon on lisätty näkymäkuvia ehdotetuista kohdin. Tähän kaavaselostukseen on lisätty näkymiä koskevia vaikutusten arviointeja. Kyösti Kallion kadun varrelle ei ole mahdollista osoittaa kovin paljoa autopaikkoja ja kaavaratkaisu edellyttää pysäköintihallin toteuttamista kortteliin ja parkkitalon toteuttamista alueelle. Kartanonkadun puoleista kaavaa A-2738 koskeviin kommentteihin on vastattu ko. kaavan selostuksessa. Kartanonkadun puoleista kaavaa A-2738 koskeviin kommentteihin on vastattu ko. kaavan selostuksessa. Kaavassa on määrätty kortteleiden sisäpihojen toteuttamisesta istutettuina alueina (le-is). Kaavaehdotukseen on mielipiteen perusteella lisätty maininta, että katolle sijoitettavat aurinkokeräimet, tekniset tilat ja muut varusteet tulee suunnitella siten, ettei niillä haitata olennaisesti viereisistä asuinrakennuksista avautuvia näkymiä (ju-1). Kartanonkadun puoleista kaavaa A-2738 koskeviin kommentteihin on vastattu ko. kaavan selostuksessa. Ranta-Kartanon alueen kaavoitus on vuosien ajan ollut hyvin paljon vastustusta, mutta myös toiveita herättänyt hanke. Alue on Lahdelle merkittävä, mistä syystä siihen liittyy paljon intressejä ja vaatimuksia. Voimassa olevan asemakaavan laatimisen jälkeen on tullut tarve tarkastella kaavaa uudelleen niin, että se mahdollistaa ja tukee paremmin hankkeiden toteutumista. Uudet torniosat ja korotetut kerrosluvut ovat osa tätä tavoitetta. Asemakaavan muutoksella on tarkastelunäkökulmasta riippuen sekä myönteisiä että ei-toivottavia vaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitu tässä kaavaselostuksessa. Myös rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävät valinnat ovat erittäin tärkeässä asemassa koko alueen kannalta.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 15 (17) Taideohjelma on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan, mutta taiteen muoto, toteutustapa ja ulkoasu ovat asioita, joita ei vielä ole päätetty. Taiteen tulee olla ympäristöön sopivaa ja sen laatua parantava. Parvekelasituksen kuviointi päätetään rakennussuunnitteluvaiheessa osana rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria. Mielipide 3 (yksityishenkilö) Rakennusmassan vieminen kohti rantaa ei ole hyvä ratkaisu. Rannan läheisyyteen sijoittuva tornitalo on poistettava. Hotelliosaa on madallettava muiden korkuiseksi. Pysäköintipaikkoja esitetään rakennettavaksi vähemmän ja kadunvarsipysäköinnistä luovuttavan kokonaan. Pyöräpaikkoja sen sijaan tulisi olla paljon lisää, myös katoksellisia. Keskipuistoväylästä tulee varsinainen tuulitunneli. Kartanonkadun puoleista kaavaa A-2738 koskeviin kommentteihin on vastattu ko. kaavan selostuksessa. Kaavaehdotuksessa A-2743 on esitetty aiempaan asemakaavan verrattuna yksi uusi, 10-kerroksinen torniosa Pikku-Vesijärven puoleiseen päähän. Kaavaehdotuksen autopaikkamäärät perustuvat voimassa olevaan Lahden kaupungin pysäköintipolitiikkaan. Kadun varteen sijoittuvat pysäköintipaikat ovat vähäisiä alueen kokonaistarpeeseen nähden, mutta niiden vähentäminen tai poistaminen ei kuitenkaan ole tarpeen. Keskipuistoväylän suunnittelussa tuulisuutta on pyritty hillitsemään erityisesti kasvillisuudella. Puistoalueesta on tarkoitus suunnitella vehreä puineen ja muine istutuksineen. Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 16 (17) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien jalustaosien kerroslukuja korotetaan kahdessa eteläisimmässä korttelissa kolmesta kerroksesta neljään kerrokseen ja torniosien kerroslukuja korotetaan kaikissa kortteleissa kahdeksasta kerroksesta kymmeneen kerrokseen. Pohjoisimmassa korttelissa jalustaosa osoitetaan 2 3 -kerroksiseksi. Torniosia kasvatetaan neljä metriä korttelin sisäpihalle päin niiden toteutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja pohjoisimpaan kortteliin lisätään yksi torniosa. Kaikki torniosat käännetään Kyösti Kallion kadun suuntaisiksi näkymien vuoksi. Kaavassa määrätään myös mm. parvekkeisiin, leikki- ja oleskelualueisiin, pihakannen istuttamiseen, kulkuaukkoihin, maanalaiseen rakentamiseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan mitoitus Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 28 900 k-m 2. Rakennusoikeuden lisäksi sallitaan rakennettavaksi kellarikerrokseen paikoitustiloja ja kylmiä luhtikäytäviä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 0,83 ha ja tehokkuus e=3,5. Asemakaavan muutoksella lisätään kokonaisrakennusoikeutta 3400 k-m2. Mikäli kaavan asumiseen sallima rakennusoikeuden määrä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, olisi kaava-alueen asukasmäärä noin 700 henkilöä. 4.3 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Asemakaavan muutoksella parannetaan korttelin toteuttamismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa alueen rakentumiseen, nykyisen ilmeen kohentumiseen ja siten osaltaan elinympäristön paranemiseen. Alueella sijaitsee tällä hetkellä pääasiassa varastointi- ja pysäköintikenttää. Kaava mahdollistaa aiempaan asemakaavaan verrattuna korkeamman ja joltain osin maisemassa peittävämmän rakentamisen. Tämä vaikuttaa viereisten asuinkerrostalojen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön mm. asunnoista avautuvien näkymien osittaiseen peittymiseen Vesijärvelle ja puistoon päin. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna. Kaavan toteuttaminen poistaa nykyisen ympäristön väljyyttä, avoimuutta ja näkymiä, mutta luo samalla uutta elinympäristöä, joka tarjoaa lisääntyneen alueen käyttöaktiivisuuden ja uusien toimintojen seurauksena sosiaalisempaa ja monimuotoisempaa ympäristöä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamääräyksen mukaisesti alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Rakentamisessa tulee säilyttää olemassa olevan orsiveden ja pohjaveden korkeusasema. Aiempaa korkeampi ja peittävämpi rakentaminen saattaa vaikuttaa jonkin verran ilmanlaatuun ja ilman vaihtumiseen kaupungin keskustan ja Vesijärven välillä, mutta kaavamuutoksen vaikutus on vähäinen nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut rakentamisen ja aiemman varastointi-, liikenne- ja pysäköintikäytön seurauksena. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita luontokohteita. Viereiset virkistysalueet voidaan säilyttää kaavan toteutuessa ennallaan. Kaavalla edellytetään korttelissa sisäpihojen istuttamisesta.
Selostus A-2743 D/486/10.02.03.00.04/2018 17 (17) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan ympäristön monipuolinen ja sekoitettu käyttö tuomalla siihen monipuolisia käyttötarkoituksia. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet. Asemakaava-aluetta ympäröivien katujen mitoituksessa ja suunnittelussa on huomioitu aiemman asemakaavan mukainen rakentaminen ja liikenteen kasvuennuste, joten katujen välityskyvyn arvioidaan riittävän. Kaavan toteuttaminen vaatii jonkin verran muutoksia katu- ja liittymäjärjestelyihin Kyösti Kallion kadulla. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella korotetaan kerroslukuja 1 2 kerroksella, lisätään torniosia yhdellä ja kasvatetaan torniosien ulkomittoja aiempaan asemakaavaan verrattuna. Kaikkien Kyösti Kallion kadun puolella sijaitsevien torniosien kääntäminen kadun suuntaisiksi parantaa kaupungin keskustasta Vesijärvelle päin avautuvien näkymien säilymismahdollisuutta. Kaavan toteuttaminen sulkee ja rajaa maisemassa nykytilanteessa avoimia näkymäakseleita. Ranta-Kartanon alueen toteuttaminen kokonaisuutena korostaa sen keskipuistoväylältä avautuvaa näkymäakselia kaupungintalon torniin, mikä on sijainnut entisen Jalkarannantien päätteenä. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Kaavamuutoksella on vaikutuksia elinkeinoelämään sen mahdollistaessa myös liiketoiminnan sijoittumisen kortteleihin. Kortteleihin sijoittuva asuminen parantaa ympäröivän elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: 050 398 5113 osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu 2 15100 LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa 2.4.2019 Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 01.04.2019 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KARTANON (2.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELEITA 2152, 2154 JA 2156 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 02.04.2019 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2743 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,8317 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,8317 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,8317 100,0 28900 3,47 0,0000 3400 A yhteensä 0,8317 100,0 28900 3,47 0,0000 3400 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,8317 100,0 28900 3,47 0,0000 3400 A yhteensä 0,8317 100,0 28900 3,47 0,0000 3400 AL-1 0,8317 100,0 28900 3,47 0,8317 28900 AL-10-0,5384-15400 AL-11-0,2933-10100 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä