Selostus A-2738 D/487/ / (19)

Transkriptio

1 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Kinos/Sigge arkkitehdit A-2738 Asemakaavan muutos Kartanonkadun varren korttelit (Ranta-Kartano), Kartano Lahti.fi

2 Selostus A-2738 D/487/ / (19) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 9. PÄIVÄNÄ HUHTI- KUUTA 2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2738 (Kartanonkadun varren korttelit, Kartano) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 2151 tontteja 2 ja 3, kortteleita 2153 ja 2155 sekä puistoalueita Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 2151 tontit 4 ja 5 sekä puisto- ja katualue Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Ranta-Kartanon alueella Kartanonkadun puoleisia kortteleita vanhan linjaautoaseman tonttia lukuun ottamatta. Suunnittelualue rajoittuu koillispuolelta Kartanonkatuun, lounaispuolelta puistoalueeseen (Kekkosen aukio), pohjoispuolelta Kariniemenkatuun sekä eteläpuolelta torialueeseen (Paasikiven aukio) ja vanhan linja-autoaseman tonttiin. Suunnittelualue sijaitsee n. 500 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta luoteeseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla

3 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueelle on tehty asemakaavoituksen käynnistämis- ja alueen varaussopimus Lahden kaupungin ja Kinos Property Investment Oy:n kesken. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotelli- ja vesiliikuntakeskuksen sekä pysäköintilaitoksen toteuttaminen. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien 2018 ja 2019 kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle (päivitetty ). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , missä yhteydessä kaavasta laadittiin myös internet-pohjainen kysely. Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavan muutosta ja Ranta-Kartanon alueen suunnittelua koskeva yleisötilaisuus järjestettiin Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan muutoksella osoitetaan Ranta-Kartanoon Kartanonkadun varrelle kylpylähotellin ja vesiliikuntakeskuksen sekä yleisten pysäköintilaitosten korttelialueet, jotka mahdollistavat suunnitellun kylpylähotelli-, liiketila-, uimakeskus- ja pysäköintitalokokonaisuuden toteuttamisen. Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien enimmäiskerroslukuja korotetaan kahdeksasta kerroksesta 8 11 kerrokseen. Torniosien lukumäärää kasvatetaan kahdesta kolmeen ja niiden sijaintiin ja muotoon tehdään muutoksia viitesuunnitelman mukaisesti. Kaavamuutoksella poistetaan aiemman kaavan mukaiset, tonttien väliin jäävät puistoalueet ja muutetaan ne rakennetuksi tonttimaaksi siten, että läpikuljettavuus suunnittelualueen poikki huomioidaan muulla tavoin. Kaavassa määrätään myös mm. asumisen määrään, liiketilojen toteuttamiseen, maanalaiseen rakentamiseen, saatto- ja huoltoliikenteeseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen, sitova tonttijako.

4 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen historiaa Suunnittelualue on kuulunut Lahden kartanon maihin. Lahden kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 saakka. Vuonna 1869 tilan osti hovineuvos August Fellman. Lahden kaupunki hankki Kartanon omistukseensa vuonna (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Lahden kaupunginmuseo) Alueen vuonna 1924 vahvistetun asemakaavan laati arkkitehti Carolus Lindberg. Katujen ja aukioiden yhdistelmään rakentuneesta kaavasta muistuttaa Paasikiven aukion risteysalueen avoin tila. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin laatima, vuonna 1931 vahvistettu läntisten kaupunginosien kaavoitus rajautui Lahdenkatuun. Siinä kartanon alue oli merkitty puistoksi ja nykyinen Paasikiven aukion risteysalue kortteleineen oli nykyisenkaltainen. (Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Henrik Wager) Vesijärven lahden rantaviivaa on muokattu ja täytetty aiemmin. Senaatin kartassa vuodelta 1875 rantaviiva on kulkenut arviolta suunnittelualueen pohjoisosasta. Nykytilanne Suunnittelualue on tällä hetkellä liikenne- ja paikoituskäytössä. Kuva 2. Ote Senaatin kartasta vuodelta 1875 Maisema Suunnittelualue sijaitsee maiseman solmukohdassa. Jääkauden aikainen reunamuodostuma, vesistö ja Lahden keskustan rakennettu kulttuurimaisema tekevät alueesta vetovoimaisen. Ominaista alueelle ovat kasvillisuuden ja maastonmuotojen muodostama tilarakenne sekä alueelle ja sieltä ympäristöön avautuvat pitkät näkymät. Alueelta näkyy useita Lahden maamerkkejä: radiomastot, hyppyrimäet, kaupungintalon torni alueelle suunnitellun keskipuistoväylän päätteenä sekä linja-autoaseman torni. Fellmaninpuiston toisella puolella kohoavat pistemäiset, 9-kerroksiset Hakatornit satula- tai aumakattoineen.

5 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Kuva 3. Ote ortoilmakuvasta vuodelta 1946 Kuva 4. Ote Otto-Iivari Meurmanin laatimasta asemakaavasta vuodelta 1931

6 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Luonnonympäristö Alueen alkuperäinen luonnonympäristö on hävinnyt pysäköinti- ja liikennekäytön seurauksena. Alueella on jonkin verran Jalkarannantien varressa sijainneita katupuita. Viereiset puistoalueet, Fellmaninpuisto ja Pikku-Vesijärven puisto ovat hoidettuja ja ahkerasti käytettyjä rakennettuja puistoja. Viereinen Kisapuisto on liikuntakäytössä. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros (Ramboll 2007). Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (1. luokka). Suunnittelualueen pohjoispuolelle on toteutettu hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen soveltuvia altaita ja rakenteita. Pohjavesi on tutkimuspisteessä havaittu 3,3 metrin syvyydessä tasolla (Ramboll 2007). Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin päällystettyä tai sorapintaista maanpintaa. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kunnallistekniset verkostot Suunnittelualueen eteläosan läpi kulkee koko keskustan ja pohjoisen Lahden päärunkoviemäri sekä merkittävä keskustan ja hulevesiverkoston runkolinja. Kaukolämpölinja kulkee suunnittelualueen pohjoisosassa. Liikenne Suunnittelualuetta ympäröivät kadut on rakennettu ja Ranta-Kartanon alueen läpi kulkenut Jalkarannantie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä. Lahden keskustan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2015) on arvioitu tulevan arki-iltahuipputunnin liikennemäärän olevan Kartanonkadulla enintään 527 ajoneuvoa ja Kyösti Kallion kadulla enintään 311 ajoneuvoa ennustetilanteessa Suunnittelualue toimii tällä hetkellä osin viereisen Kisapuiston alueen pysäköintikäytössä. Kaupungin keskustasta Jalkarantaan ja Vesijärven rantaan päin suuntautuvan polkupyöräilyn laatukäytävän on suunniteltu kulkevan Ranta-Kartanon alueen keskelle jäävää puistokäytävää pitkin entisen Jalkarannantien kohdalla. Suunnittelualue sijoittuu kävelyetäisyydelle kaupungin ydinkeskustasta, Lahden satamasta, Sibeliustalosta sekä messu- ja urheilukeskuksesta. Bussilinjat kulkevat Kartanonkadulla ja Kyösti Kallion kadulla, joille on sijoitettu bussipysäkkejä suunnittelualueen kohdalle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Fellmaninpuiston, jälleenrakennuskauden oppilaitosten sekä Hakatornien muodostama alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Suunnittelualue sisältyy Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä määriteltyyn rajaukseen, mikä käsittää Paasikiven aukion rakennuksineen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Pellonkulman asuinkerrostalo, entinen linja-autoasema sekä Lahden kartano, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia ja mainittuina Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksessä. Selvityksessä on mainittuna myös sekä suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Kisapuiston alue että pohjoispuolella sijaitseva Pikku-Vesijärven puisto. Lahden kartanon viereisen Ainopuiston olennaisena ominaispiirteenä ovat järvimaisemaan avautuvat akselit. Suunnittelualue itsessään sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.

7 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 2.2 Suunnittelutilanne Kuva 5. Suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvassa vuodelta 2017 Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alueen pohjoispuolitse on merkitty kulkevaksi viheryhteystarve. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-4). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Yleiskaavaan on merkitty suunnittelualueen vieritse kulkevaksi pyöräilyn pääreitti sekä matkailun kävelyreitti. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan, että arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ståhlberginkadun kampusaluetta kehitetään yhteistyössä koulutuskonsernin kanssa. Selvitetään hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet ja tuotantotapojen vaikutus maisemaan. Katuympäristön suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen kävellen ja pyörällä. Koulun lähiympäristön sekä puistojen merkitys lapsille ja nuorille tärkeinä paikkoina tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ranta-Kartanon aluetta kehitetään ekologisen ja resurssitehokkaan rakennetun ympäristön pilottialueena. Kaikki uudisrakennukset ovat matala- tai lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2020 lähtien. Suunnitelmien vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin päästöihin, luonnonvarojen käyttöön sekä ekosysteemipalvelujen toimintaedellytyksiin arvioidaan tehtävään soveltuvalla työkalulla. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso.

8 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Kuva 6. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2012 lainvoiman saanut asemakaava A-2428a. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on jaettu kolmeen kortteliin, joita erottavat puistokaistaleet. Kortteleista pohjoisin on merkitty liike- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (KLP), jolle saa sijoittaa yksityisiä tai julkisia palveluita, hotellin, palvelu- ja muita erityisasuntoja sekä hyvinvointiin liittyviä toiminta- ja liiketiloja. Korttelissa on yksi 8-kerroksinen torniosa, muutoin rakentaminen sallitaan kahteen kerrokseen. Korttelissa on sisäpiha ja läpikulkuaukkoja maantasossa. Kortteleista keskimmäinen on merkitty sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-11) että yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi (LPY-1). Korttelissa on yksi 8-kerroksinen torniosa, muutoin rakentaminen sallitaan kahteen kerrokseen. Korttelissa on sisäpiha ja läpikulkuaukkoja maantasossa. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen eteläisin kortteli on merkitty sekä yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi (LPY-1), että museorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa näyttely- ja luentotiloja sekä niihin liittyviä toimisto- ja varastointi-, myymälä- ja ravintolatiloja (YM-1). Korttelin halkaisee johtoa varten jätettävä aukko, jota voidaan käyttää yleiseen jalankulkuun ja pyöräilyyn. Asemakaavassa puistoalueille (VP-3, VP-4) on merkitty vaatimuksia mm. korkeatasoisista kulkuyhteyksistä. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset.

9 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Kuva 7. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta sekä suunnittelualueen rajaus

10 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Päätökset ja sopimukset Lahden kaupunki on tehnyt yhdessä kiinteistökehittäjän (Kinos Property Investmet Oy) kanssa asemakaavoituksen käynnistämis- ja alueen varaamissopimuksen. Kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunki sitoutuu sijoittamaan 50 metrin altaalla varustetun uimahallin Ranta-Kartanon alueelle osana hotelli-vesiliikuntakeskus -hankekokonaisuutta. Päätös on ehdollinen ja edellyttää hankkeen mahdollistavan asemakaavan muutoksen voimaantuloa sekä hankkeen toteutumista kokonaisuutena. Ranta-Kartanon ideakilpailu ja kaavarunko Ranta-Kartanon alueesta järjestettiin vuonna 2005 yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu. Ensimmäisen palkinnoin sai nimimerkki Laituri. Kilpailuarvostelun mukaan korttelikonseptin matalat jalustarakennukset ja niiden yläpuolelle kohoavat keveät tornit muodostavat persoonallisen ja onnistuneen synteesin lähiympäristön rakentamisperiaatteista. Ratkaisu mahdollisti ympäröivässä maisematilassa olevien kaupungin ominaispiirteitä korostavien maamerkkien näkymisen suunnitelmaa edelleen kehitettäessä. Kilpailuehdotuksen pohjalta laadittiin Ranta-Kartanon alueen kaavarunko vuonna Kuvat 9 ja 10. Ranta-Kartanon ideakilpailun ehdotus Laituri sekä alueelle tehty kaavarunko Muut suunnitelmat Suunnittelualueen viereiselle keskipuistoväylälle on laadittu puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma. Ranta-Kartanon alueelle on laadittu taideohjelma yhteistyössä Lahden kaupungin ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Alueen kiinteistökehittäjä on laatinut viitesuunnitelmia alueen toteuttamiseksi kaavoitusprosessin aikana. Kuva 11. Ranta-Kartanon keskipuistoväylälle laadittu puistosuunnitelma

11 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: Kuva 12. Ote Ranta-Kartanon taideohjelmasta Selvitys Maaperä- ja rakennettavuusselvitys (Ramboll 2007) Ympäristömeluselvitys (Promethor 2007) Keskeinen sisältö Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros. Kevyemmät rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan käyttäen kantavuutta p=80 kn/m 2. Raskaammat rakennukset perustetaan tukipaalujen varaan. Ympäristössä on puupaaluperustuksia, joiden kohdalla pohjavesipintaa ei saa laskea. Selvityksen mukaan nykyisen asemakaavan toteuduttua suunnittelualueelle kantautuva liikenteen keskiäänitaso olisi ennustetilanteessa vuonna 2030 enimmillään päivällä 70 dba (2 m korkeus) ja yöllä 60 dba. Selvityksessä on käytetty liikennemääränä lukua 7518 KVL2030 Kyösti Kallion kadulla ja lukua KVL2030 Kartanonkadulla. Selvityksen mukaan julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset täyttyvät normaaleilla asuinrakentamisessa käytettävillä julkisivuratkaisuilla ja hyvällä rakennustavalla. Korttelin sisäpihalla keskiäänitasot jäävät alle ohjearvojen. Pilaantuneisuusselvitykset (Ramboll, Taratest) Lahden keskustan yleissuunnitelma (Ramboll 2015) Selvityksissä on todettu alueen maaperässä pilaantuneisuutta kynnys- ja ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Alueen maaperää on puhdistettu. Yleissuunnitelmassa on arvioitu tulevan arki-iltahuipputunnin liikennemäärän olevan Kartanonkadulla enintään 527 ajoneuvoa ja Kyösti Kallion kadulla enintään 311 ajoneuvoa ennustetilanteessa Kaupungin keskustasta Jalkarantaan ja Vesijärven rantaan päin suuntautuvan polkupyöräilyn laatukäytävän on suunniteltu kulkevan Ranta-Kartanon alueen keskelle jäävää puistokäytävää pitkin entisen Jalkarannantien kohdalla.

12 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueelle on tehty asemakaavoituksen käynnistämis- ja alueen varaussopimus Lahden kaupungin ja Kinos Property Investment Oy:n kesken. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotelli- ja vesiliikuntakeskuksen sekä pysäköintilaitoksen toteuttaminen. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kinos Property Investment Oy - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden Tilakeskus - Lahden Pysäköinti Oy - Liikuntapalvelut - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - Lahden kartanon ystävät ry Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien 2018 ja 2019 kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle (päivitetty ). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , missä yhteydessä kaavasta laadittiin myös internet-pohjainen kysely. Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavan muutosta ja Ranta-Kartanon alueen suunnittelua koskeva yleisötilaisuus järjestettiin Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä.

13 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta on pyydetty kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisissä kaavaneuvotteluissa. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin: Osallinen Hämeen ELYkeskus ja Uudenmaan ELYkeskus Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Alueelle laaditun ympäristömeluselvityksen ajantasaisuus tulee tarkistaa. Kaavaan olisi hyvä lisätä tarpeelliset määräykset julkisivun ääneneristävyydestä. Myös parvekkeiden äänieristys tulee huomioida. Kaavamuutoksen liikenteellisiä vaikutuksia tulee arvioida ja päivittää mahdolliset aiemmin tehdyt selvitykset/tarkastelut. Alueen liikennesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota liikennemäärien lisääntymiseen ja vaikutuksiin lähialueiden kaduilla. Svinhufvudinkadun läpiajoa tulisi rajata ja sen turvallisuutta parantaa. Pyöräilijöitä tulisi ohjata Satamaradanpolulle ja Fellmaninpuiston reunaan. Pysäköintikapasiteettia tulisi parantaa Ståhlberginkadulla esim. yksisuuntaistamisella ja vinopysäköinnillä. Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Ympäristömeluselvityksen lähtötiedot ja liikenneennuste on tarkistettu ja todettu paikkansa pitäviksi. Julkisivujen ääneneristävyysmerkintä on selvityksen mukaan tarpeeton, eikä kaavaan tästä syystä ole sisällytetty em. määräyksiä. Parvekkeet määrätään kaavassa lasitettaviksi, mikä parantaa niiden ääneneristävyyttä. Tässä kaavaselostuksessa on arvioitu liikenteellisiä vaikutuksia sekä kuvattu aiemmin tehdyt liikenneselvitykset ja -tarkastelut. Ranta-Kartanon kadut on jo rakennettu voimassa olevan kaavan katualuevarausten mukaan ja alueen katuverkon välityskyvyn arvioidaan riittävän. Katuverkon mitoituksessa on otettu huomioon liikenteen kasvu. Svinhufvudinkadun liikenteen rajaaminen joillekin ajoneuvotyypeille ei ole mahdollista, sillä liikenteen valvominen on käytännössä mahdotonta. Huoltoliikenteen pitää päästä tonteille. Kadulla on bussireitti, joten korotusten tekemistä vältetään. Svinhufvudinkadulla on mahdollista laskea nopeusrajoitusta 40 -> 30 liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen suuntautumisen ohjaamiseksi. Asia tulee tarkastella koko keskustaa koskevana kokonaisuutena. Lahden kaupungin tavoitteena on kestävien liikkumismuotojen (kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen) lisääminen. Pysäköintipaikkojen riittävyyteen voisi vaikuttaa pysäköinnin maksullisuudella. Ståhlberginkadun yksisuuntaistamiselle ei ole perusteita, sillä se heikentäisi välityskykyä alueella. Liikuntapalvelut Ei huomautettavaa. - Ympäristöpalvelut Kaavaan esitetään hulevesien tonttikohtaista viivyttämistä koskevaa määräystä (1 m3 viivytystilavuutta 100 m2 katettua aluetta kohti). Ehdotettu viivytysmääräys on sisällytetty kaavaehdotukseen. Päijät-Hämeen liitto Ei huomautettavaa. - Lahden kaupunginmuseo Kaavaselostukseen tulisi lisätä maininta maakunnallisesti arvokkaasta alueesta. Museo esittää, että jatkotyöskentely kohdistuisi entistä vahvemmin vaikutusten arviointiin ja havainne- Maininta maakunnallisesti arvokkaasta kohteesta on lisätty kaavaselostukseen. Kaavaehdotuksen havainneaineistoon on lisätty näkymäkuvia ehdotetuista kohdin. Tähän kaavaselostuk-

14 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Vammaisneuvoston rakennustyöryhmä Mielipide 1 (yksityishenkilö) kuvat ilmentäisivät myös pitkiä näkymiä kauempaa kaupungin keskustasta ja viheralueilta. Kartanon Ainopuiston ominaispiirteenä ovat järvimaisemaan avautuvat akselit. Ranta-Kartanon ja Ainopuiston alueiden tavoitteet tulee sovittaa toisiinsa. Kaavassa on vähän autopaikkoja, kadun varressa vain muutamia, toivotaan myös inva-merkittyjä paikkoja. Linja-autopysäkkien tulisi Kartanonkadulla sijaita lähempänä pääsisäänkäyntiä. Kaava-alueen ulkopuolella olevan puistoväylän suunnitteluun esitetään huomioita ja toiveita. Liikuntaesteisille tulee järjestää puku- ja pesutilat samaan tasoon uimahallin kanssa. Välimatka parkkitalosta uimahalliin on pitkä, liukumattoa ei nähdä hyvänä ratkaisuna. Ihmettelen luonnoksessa isoa rakennusmassaa. Hotellia pitäisi pienentää, ehkä terassitalo olisi parempi ratkaisu. Kahdeksan kerrosta olisi parempi. Kattojen käsittely (esim. viherkatot) ovat tärkeä asia ylimmistä kerroksista avautuvan näköalan vuoksi. seen on täydennetty lähtökohtana kuvaus Ainopuiston kannalta tärkeästä näkymäakselista ja lisätty näkymiä koskevia vaikutusten arviointeja. Kartanonkadun varrelle ei ole mahdollista osoittaa kovin paljoa autopaikkoja ja kaavaratkaisu edellyttää parkkitalon toteuttamista kortteliin. Parkkitalo ei voi sijaita keskellä kaava-aluetta, koska se katkaisisi hotelli- ja uimahallitoiminnot toisistaan. Kokonaan maanalainen pysäköintitila ei kustannussyistä ole todettu mahdolliseksi. Inva-paikkojen lukumäärä ja sijoitus sekä rakennuksen sisäiset tilajärjestelyt ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Lausunto on toimitettu hankkeen kiinteistökehittäjälle tiedoksi jatkosuunnittelussa huomioitavaksi. Kartanonkadun lounaanpuoleisen linja-autopysäkin siirrosta on keskusteltu erikseen kunnallistekniikan kanssa. Pysäkin siirto voi olla välttämätöntä jo pysäköintitalon sisäänajon järjestämisen vuoksi. Puistoväylää koskevat kommentit on välitetty puistoalueen suunnittelijoille. Hotellitornin pienentäminen ei ole mahdollista ilman, että vaikeutetaan olennaisesti kokonaisuuden toteutumismahdollisuutta. Hankkeeseen sisältyy paljon toimintoja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, mistä syystä esitetyt kerrosalaneliömetrit ja kerrokset ovat välttämättömiä kokonaisuuden kannalta. Hotelliin tulee saada tietty määrä huoneita kuhunkin kerrokseen, mistä syystä terassitalo ei tässä tapauksessa ole toimiva ratkaisu. Hotellitornissa on kaksi ylintä, asuinkäyttöön mahdollistettua kerrosta jonkin verran sisennetty terassein. Asuin- tai huoneistohotellitornit on sen sijaan osoitettu aiemmasta kaavaluonnoksen 10 kerroksesta poiketen 8-10 kerroksisiksi. Kaavassa on määrätty matalampien osien kattojen toteuttamisesta osin istutettuna, lasikattona tai ulko-oleskelualueena. Kattopinnoista osa voidaan osoittaa aurinkokeräimien käyttöön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaavaehdotukseen on mielipiteen perusteella lisätty maininta, että katolle sijoitettavat aurinkokeräimet, tekniset tilat ja muut varusteet tulee suunnitella siten, ettei niillä haitata olennaisesti viereisistä asuinrakennuksista avautuvia näkymiä (ju-1).

15 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Mielipide 2 (yksityishenkilö) Mielipide 3 (yksityishenkilö) Suunnitelmista ei selviä, miten hotellin ja uimahallin autoliikenne on tarkoitus hoitaa. Mihin jättöliikenne mahtuu? Kartanonkadulle ei mahdu Kisapuiston, asuinkortteleiden eikä Jalkarantaan menevä liikenne. Kisapuiston valaistus voi olla myös asumista häiritsevä tekijä. Asemakaavalla on kaavaselostuksessa todettuja haittoja. Parasta olisi, jos suunnittelu palaisi nyt lähtöruutuun, kun se vielä on mahdollista. Lisätornit pitää poistaa, hotellitorni tulee madaltaa ja lisätä katutilaa Kartanonkadun kulmaan. Katutaidetta tulee olla kohtuullisesti, kaikkea taideohjelman kokonaisuudesta ei saa toteuttaa. Parvekelasitus ei saa olla rauhatonta kuviointia. Rakennusmassan vieminen kohti rantaa ei ole hyvä ratkaisu. Rannan läheisyyteen sijoittuva tornitalo on poistettava. Hotelliosaa on madallettava muiden korkuiseksi. Pysäköintipaikkoja esitetään rakennettavaksi vähemmän ja kadunvarsipysäköinnistä luovuttavan kokonaan. Pyöräpaikkoja sen si- Ranta-Kartanon alueen kaavoitus on vuosien ajan ollut hyvin paljon vastustusta, mutta myös toiveita herättänyt hanke. Alue on Lahdelle merkittävä, mistä syystä siihen liittyy paljon intressejä ja vaatimuksia. Uuden hotelli-vesiliikuntakeskus - kokonaisuuden myötä on myös tullut tarve tarkastella asemakaavaa uudelleen niin, että se mahdollistaa ja tukee hankkeen toteutumista. Uudet torniosat ja korotetut kerrosluvut ovat osa tätä tavoitetta. Huolto ja saatto tapahtuvat tontilla erikseen kaavakartalla osoitetussa kohdassa (saa). Pysäköinti on erillisessä pysäköintitalossa, josta käynti hotelliin ja uimahalliin ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Ranta-Kartanon katujen suunnittelussa on huomioitu alueelta aiheutuva ja läpikulkeva liikenne sekä liikenteen kasvuennuste. Lähinnä Kisapuistoa oleva torniosa on käännetty muista torniosista poiketen siten, että valot häikäisevät sitä mahdollisimman vähän. Valaistuksen häiriövaikutus on kuitenkin tärkeä jatkosuunnittelussa huomioitava asia. Asemakaavan muutoksella on tarkastelunäkökulmasta riippuen sekä myönteisiä että ei-toivottavia vaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitu tässä kaavaselostuksessa. Myös rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävät valinnat ovat erittäin tärkeässä asemassa koko alueen kannalta. Hotellitornin pienentäminen ei ole mahdollista ilman, että vaikeutetaan olennaisesti kokonaisuuden toteutumismahdollisuutta. Hankkeeseen sisältyy paljon toimintoja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, mistä syystä esitetyt kerrosalaneliömetrit ja kerrokset ovat välttämättömiä kokonaisuuden kannalta. Asuin- tai huoneistohotellitornit on sen sijaan osoitettu aiemmasta kaavaluonnoksen 10 kerroksesta poiketen 8-10 kerroksisiksi. Hotellikorttelin pohjoispuolelle jäävä puistoalue lisää väljyyttä kadun varressa. Taideohjelma on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan, mutta taiteen muoto, toteutustapa ja ulkoasu ovat asioita, joita ei vielä ole päätetty. Taiteen tulee olla ympäristöön sopivaa ja sen laatua parantava. Parvekelasituksen kuviointi päätetään rakennussuunnitteluvaiheessa osana rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria. Kaavaehdotuksessa A-2738 on esitetty aiempaan asemakaavan verrattuna yksi uusi, 11-kerroksinen torniosa Pikku-Vesijärven puoleiseen päähän, joka on osoitettu pääosin hotellikäyttöön. Torniosan kaksi ylintä, sisäänvedettyä kerrosta sallitaan asuinkäyttöön ja torniin on sijoitettava kahvila- tai ravintolatila (kl-2). Alueen muut torniosat on osoitettu enintään 10-kerroksisiksi. Maanpinta laskee Ranta-Kartanon alueella niin, että 11-kerroksinen hotellitorniosa sijoittuu noin

16 Selostus A-2738 D/487/ /2018 jaan tulisi olla paljon lisää, myös katoksellisia. Keskipuistoväylästä tulee varsinainen tuulitunneli. 16 (19) viisi metriä matalammalle tasolle, kuin alueen korkeimmalle tasolle sijoittuva 10-kerroksinen torniosa. Hotellitornin pienentäminen ei ole mahdollista ilman, että vaikeutetaan olennaisesti kokonaisuuden toteutumismahdollisuutta. Hankkeeseen sisältyy paljon toimintoja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, mistä syystä esitetyt kerrosalaneliömetrit ja kerrokset ovat välttämättömiä kokonaisuuden kannalta. Asuin- tai huoneistohotellitornit on sen sijaan osoitettu aiemmasta kaavaluonnoksen 10 kerroksesta poiketen 8-10 kerroksisiksi. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu auto- ja pyöräpaikkojen lukumääriä koskevia kaavamääräyksiä. Pysäköintitaloon toteutettavaa kokonaisautopaikkamäärää ei kaavaehdotuksessa kuitenkaan määritellä. Kadun varteen sijoittuvat pysäköintipaikat ovat vähäisiä alueen kokonaistarpeeseen nähden, mutta niiden vähentäminen tai poistaminen ei kuitenkaan ole tarpeen. Keskipuistoväylän suunnittelussa tuulisuutta on pyritty hillitsemään erityisesti kasvillisuudella. Puistoalueesta on tarkoitus suunnitella vehreä puineen ja muine istutuksineen. Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä. Kuva 13. Viistoilmakuva suunnittelualueesta vuodelta 2014 Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu LAHTI Maankäyttö ja aluehankkeet ML/RK

17 Selostus A-2738 D/487/ / (19) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osoitetaan Ranta-Kartanoon Kartanonkadun varrelle kylpylähotellin ja vesiliikuntakeskuksen (KH-1) sekä yleisten pysäköintilaitosten (LPY-1) korttelialueet, jotka mahdollistavat suunnitellun kylpylähotelli-, liiketila-, uimakeskus- ja pysäköintitalokokonaisuuden toteuttamisen. Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien enimmäiskerroslukuja korotetaan kahdeksasta kerroksesta 8 11 kerrokseen. Torniosien lukumäärää kasvatetaan kahdesta kolmeen ja niiden sijaintiin ja muotoon tehdään muutoksia viitesuunnitelman mukaisesti. Kaavalla osoitetaan alueen pohjoisimpaan osaan hotellitoiminnot sekä siihen liittyvät liike-, palvelu- ja toimistotilat, jotka erotetaan suunnittelualueen keskelle jäävistä kylpylä- ja vesiliikuntatiloista lasitetulla, puolijulkisella ja läpikuljettavalla tilalla, johon tulee sijoittaa istutuksia (jk-is). Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuvat pysäköintilaitoksen tilat, jotka jakautuvat putkirasitealueen molemmin puolin ja yhdistyvät toisiinsa ajosiltojen avulla. Suunnittelualueen eteläisimpään osaan maantasokerrokseen tulee sijoittaa liiketiloja (kl-1). Kaavalla sallitaan asuintilojen rakentaminen hotellitorniosan ylimpiin kerroksiin ja kahteen muuhun, matalampaan torniosaan. Hotellitornin kerroksiin 9-11 määrätään toteutettavaksi kahvilta- tai ravintolatila (kl-2). Kaavamuutoksella poistetaan aiemman kaavan mukaiset, tonttien väliin jäävät puistoalueet ja muutetaan ne rakennetuksi tonttimaaksi siten, että läpikuljettavuus suunnittelualueen poikki huomioidaan muulla tavoin. Kaavassa määrätään myös mm. maanalaiseen rakentamiseen, saatto- ja huoltoliikenteeseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan mitoitus Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, mistä määrästä asumiseen osoitettava rakennusoikeus on enintään k-m 2. Rakennusoikeuden lisäksi sallitaan rakennettavaksi kellarikerrokseen paikoitustiloja ja teknisiä tiloja. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,5 ha ja tehokkuus e=3,2. Kaavamuutoksella lisätään rakennusoikeutta k-m2 nykyiseen asemakaavaan nähden. Mikäli kaavan asumiseen sallima rakennusoikeuden määrä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, olisi kaava-alueen asukasmäärä noin 200 henkilöä. Viitesuunnitelmissa suunnittelualueelle on esitetty 100 asuntoa ja noin 150 hotellihuonetta. Kaava-alueen pysäköintilaitokseen on suunniteltu sijoitettavan noin autopaikkaa. 4.3 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Asemakaavan muutoksella parannetaan alueen toteuttamismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa alueen rakentumiseen, nykyisen ilmeen kohentumiseen ja siten osaltaan elinympäristön paranemiseen. Alueella sijaitsee tällä hetkellä pääasiassa pysäköintikenttää. Kaava mahdollistaa aiempaan asemakaavaan verrattuna korkeamman ja joltain osin maisemassa peittävämmän rakentamisen. Tämä vaikuttaa viereisten asuinkerrostalojen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön mm. asunnoista avautuvien näkymien osittaiseen peittymiseen Vesijärvelle ja puistoon päin. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna.

18 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Kaavalla mahdollistetaan uuden hotellikylpylän ja uimahallin rakentuminen Ranta-Kartanon alueelle, millä on olennaisia vaikutuksia lähiympäristön asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön. Kaava mahdollistaa 50 metrin uima-altaalla varustetun uimahallin toteuttamisen, jonka vaikutukset voivat olla maakunnallisia. Kaavan toteuttaminen poistaa nykyisen ympäristön väljyyttä, avoimuutta ja näkymiä, mutta luo samalla uutta elinympäristöä, joka tarjoaa lisääntyneen alueen käyttöaktiivisuuden ja uusien toimintojen seurauksena sosiaalisempaa ja monimuotoisempaa ympäristöä. Kisapuiston kentän valonheitinten kirkkaus tulee huomioida tarkemmassa rakennussuunnittelussa ja esimerkiksi asuntojen ikkunoiden sijoittelussa. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamääräyksen mukaisesti alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Rakentamisessa tulee säilyttää olemassa olevan orsiveden ja pohjaveden korkeusasema. Aiempaa korkeampi ja peittävämpi rakentaminen saattaa vaikuttaa jonkin verran ilmanlaatuun ja ilman vaihtumiseen kaupungin keskustan ja Vesijärven välillä, mutta kaavamuutoksen vaikutus on vähäinen nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut rakentamisen ja aiemman liikenne- ja pysäköintikäytön seurauksena. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita luontokohteita. Viereiset virkistysalueet voidaan säilyttää kaavan toteutuessa ennallaan. Kaavalla edellytetään korttelissa uusien viherjulkisivujen ja kattojen toteuttamista joillekin seinä- ja kattopintojen osille. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan ympäristön monipuolinen ja sekoitettu käyttö tuomalla siihen monipuolisia käyttötarkoituksia. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet. Asemakaava-aluetta ympäröivien katujen mitoituksessa ja suunnittelussa on huomioitu aiemman asemakaavan mukainen rakentaminen ja liikenteen kasvuennuste, joten katujen välityskyvyn arvioidaan riittävän. Uuden pysäköintitalon on osaltaan suunniteltu korvaamaan myös Kisapuiston käytössä olleita pysäköintipaikkoja, jotka poistuvat rakentamisen myötä suunnittelualueelta. Kaavan toteuttaminen vaatii jonkin verran muutoksia katu- ja liittymäjärjestelyihin Kartanonkadulla. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella korotetaan kerroslukuja 1 3 kerroksella, lisätään torniosia yhdellä ja kasvatetaan torniosien ulkomittoja aiempaan asemakaavaan verrattuna. Hotellitorni muita torniosia korkeampana ja muodoltaan poikkeavana sijoittuu maisemassa erityisen näkyvälle paikalle Pikku-Vesijärven puiston puoleiseen päähän. Maanpinta laskee Ranta-Kartanon alueella kuitenkin niin, että 11-kerroksinen hotellitorniosa sijoittuu noin viisi metriä matalammalle tasolle, kuin alueen korkeimmalle tasolle sijoittuva 10-kerroksinen torniosa. Uusi hotellitorniosa on kaupungin keskustasta ja toisaalta Pikku-Vesijärven puistosta päin katsottuna kapeimmillaan. Rakentamisen sijoittelun ja massoittelun ansiosta kaavalla ei merkittävästi heikennetä Lahden tunnettujen maamerkkien asemaa maisemassa. Kaavan toteuttaminen sulkee ja rajaa maisemassa nykytilanteessa avoimia näkymäakseleita. Kartanon Ainopuistosta Vesijärvelle päin kohdistuva näkymäakseli kaventuu kaavan toteuttamisen myötä. Ranta- Kartanon alueen toteuttaminen kokonaisuutena korostaa sen keskipuistoväylältä avautuvaa näkymäakselia kaupungintalon torniin, mikä on sijainnut entisen Jalkarannantien päätteenä. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna.

19 Selostus A-2738 D/487/ / (19) Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia elinkeinoelämään sen mahdollistaessa uuden hotelli-investoinnin sekä siihen liittyvien muiden elinkeinoelämän toimintojen toteuttamisen. Kylpylähotelli on Lahden alueen matkailun kannalta ensiarvoisen tärkeä hanke. Toteutuessaan hanke laajentaa seudun matkailupalvelujen tarjontaa sekä mahdollistaa tällä hetkellä riittämättömän majoituskapasiteetin kasvattamisen. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KARTANON (2.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2151 TONTTEJA 2 JA 3, KORTTELEITA 2153 JA 2155 SEKÄ Kaavan nimi PUISTOALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUOKSELLA MUODOSTUU: KARTANON (2.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2151 TONTIT 4 JA 5 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2738 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 1,4937 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4937 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,18 0, A yhteensä -0, P yhteensä Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä 0, , ,12 0, T yhteensä V yhteensä 0,0781 5,2-0, R yhteensä L yhteensä 0, , ,77 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

21 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,18 0, A yhteensä -0, AL-11-0, P yhteensä Y yhteensä -0, YM-1-0, C yhteensä K yhteensä 0, , ,12 0, KH-1 0, , ,12 0, KLP -0, T yhteensä V yhteensä 0,0781 5,2-0, VP-1,3,4 0, ,0-0, R yhteensä L yhteensä 0, , ,77 0, Kadut 0,0034 0,7 0,0034 LPY-1 0, , ,79 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä