Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Rehun rasvan laadulla on väliä Asiakastilojen kuulumisia ja hyviä vinkkejä
Toimitusjohtajan katsaus Tutkimustuloksia Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Tekoäly tuo tehoa maidontuotantoon Raisioagro on nyt Lantmännen Feed. Omistaja vaihtui, mutta yrityksemme juuret ovat edelleen vahvasti oman maan mullassa. Rehut ja tekijät, osaaminen ja innostus pysyvät ja paranevat. Ilolla jaamme kumppaneillemme uuden emoyhtiömme tuomat hyödyt. Kiteytämme tahtotilamme sanoihin Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Tieto on tulevaisuudessa maidontuotannon entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Reilusti yli 20 000 lehmää tuottaa tietoa Lantmännen Feedin tietokantaan Tuotostutka palvelun kautta. Lantmännen osti Raisioagron naudanrehuliiketoiminnan Raisio-konsernilta marraskuussa 2018. Vuoden vaihteessa nimi muuttui Lantmännen Feediksi. Yrityksen toiminnan ytimessä ovat jatkossakin vahva lehmien ruokinnan erikoisosaaminen sekä innovaatiset ja ekologiset huippurehut, jotka mahdollistavat maitotiloille paremmat tuotokset. Vuonna 2018 Lantmännen arvioitiin kestävimmmäksi brändiksi sekä ruotsalaisten kuluttajien että BtoB-asiakkaiden mielestä. Tämä on myös tärkeä osa Lantmännenin strategiaa, kannamme vastuun pellolta pöytään. Maitotiloilla lypsyrobottien yleistyminen mahdollistaa tilan tuottavuuden parantamisen hyödyntämällä robottien keräämää lehmäkohtaista tuotostietoa. Tietomäärän lisääntyessä ruokinnan suunnittelua pystytään parantamaan entisestään hyödyntämällä kertyvää tilastollista aineistoa. Tässä me Lantmännen Feedillä olemme edelläkävijöitä Tuotostutka -palvelumme myötä. Tiedon hyödyntäminen mahdollistaa uusien palveluiden tuottamisen asiakkaille ja tuloksista hyötyy koko maidontuotantoelinkeino. Tämä kehityssuunta on asiakkaillemme ja meille suuri mahdollisuus. Mikko Korhonen toimitusjohtaja Lantmännen Feed Toteutimme yhteistyökumppanimme Bilotin kanssa projektin, jossa selvitettiin tekoälysovellusten käyttöä Tuotostutka -palvelun keräämän datan hyödyntämiseksi. Tulokset osoittivat, että lehmien maidontuotannon huipun jälkeen lypsykäyrässä on notkahdus, mikä viittaa siihen, että rehujen annostusta pitää ehdottomasti tarkentaa. Lantmännen Feed onkin aloittanut keskustelut sekä DeLavalin että Lelyn edustajien kanssa käytännön toimenpiteistä rehujen annostuksen tarkentamiseksi. Tarkalla ruokinnalla vältetään yli- tai aliruokintaa, joilla molemmilla on haitallinen vaikutus tuottavuuteen ja eläinten terveyteen. - Edellä kuvattujen tulosten rohkaisemana jatkamme tekoälysovellusten kehittämistä Tuotostutka -palveluun. Tuotostutkan keräämä valtava tietomassa, Big Data, toimii syöttötietona tekoälysovelluksille, kertoo Lantmännen Feedin tutkimusjohtaja Ilmo Aronen. Big Data kertoo, että lehmien ruokintaa on tarkennettava. Uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että lehmien maidontuotannossa on huipun jälkeen notkahdus. Pystyakselilla maitotuotos kg/pv ja vaaka-akselilla päiviä poikimisesta. 2 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 3
Merjan vinkki Rehun rasvan laadulla on väliä Tieteelliset kokeet osoittavat, että rehun oikealla rasvahappokoostumuksella on erittäin ratkaiseva rooli maidon pitoisuuksiin. Suojatulla fraktioidulla rasvalla saadaan korkeampi maidon rasvaprosentti. Kun lehmä saa rehun mukana öljymäistä rasvaa, pötsissä syntyy maidon rasvapitoisuutta alentavia komponentteja etenkin, jos pötsin ph on matala. Lehmä saa öljymäistä rasvaa muun muassa rehun kasviöljystä, rypsipuristeesta, palkokasvisäilörehusta ja kaurasta. Suojattua fraktioitua rasvaa sisältävä rehu nostaa erityisesti maidon rasvapitoisuutta sekä energiakorjattua maitotuotosta. Maidon valkuaispitoisuus kohoaa myös verrattuna öljymäistä rasvaa sisältävään rehuun. Paras tulos KM-rehun rasvalla KM-pitoisuusrehuissa fraktioitua rasvaa Lantmännen Feedin Maituri 14 000 rehuissa, Opti-sarjan pitoisuusrehuissa sekä Benemilkeissä on maidon rasvapitoisuutta kohottavia ainesosia, joissa merkittävin on fraktioitu suojattu rasva. INRA-tutkimuslaitoksen koe: Kolme rehuseosta tehtiin samalla reseptillä. Eroa oli vain rasvan lähteessa. KM-rehun rasvalla saatiin paras maidon rasvapitoisuus. Miksi öljy alentaa maidon rasvapitoisuutta? Mikrobien tuottamat entsyymit pilkkovat öljyn vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Öljyn rasvahapot tyydyttyvät pötsissä. Prosessi etenee vaiheittain, jolloin pötsiin muodostuu monia erilaisia välituotteita, joista osa alentaa maidon rasvapitoisuutta. Maidon rasvapitoisuutta alentavia tuotteita syntyy erityisesti, jos pötsi on hapan. Rasvapitoisuus voi alentua jopa yli kokonaisen prosenttiyksikön. Tätä ilmiötä kutsutaan maidon rasvataantumaksi eli milk fat depressioksi. Merja Holma kehityspäällikkö Lantmännen Feed Seppo ja Samuli Kujansuun tilalla Jämijärvellä juhlittiin tammikuussa Ayrshire-lehmä Unikon 150-tonnarijuhlaa. Unikko on poikinut 11 kertaa ja paras tuotosvuosi on ollut 18 423 kiloa energiakorjattua maitoa. Tulevaisuus näyttää, vieläkö Unikolta saadaan vasikoita. Aiemmin on tilalla saatu juhlistaa viittä satatonnaria ja 50 vuoden taivalta E-luokan maidon tuottajana, josta tila palkittiin vuonna 2016. Hyvä perusta tilan jatkamiseen Sepon vanhemmat Aino ja Toivo aloittivat tilan kehityksen ja E-luokan maidon tuottamisen jo 1960 luvulla. Seppo ja Anneli jatkoivat Sepon vanhempien työtä hyvällä menestyksellä ja nostivat karjan tuotoksen uudelle tasolle. Anneli oli vahvasti mukana karjahoidossa viime kevääseen asti, jolloin menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Samuli on sen jälkeen kantanut päävastuun karjasta. Parsinavetassa jo ahdasta Kujansuun kaikki lehmät ovat herutelleet mukavasti maitoa, sillä koko Samulilla on intoa ja rohkeutta jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä Kujansuussa Jämijärvellä on panostettu hyviin pitoisuuksiin.viime vuonna koko 70 lehmän karjan EKM-tuotos oli peräti 12 718 kiloa. karjan EKM-tuotos oli viime vuonna 12 718 kiloa. Yhteensä 71 lypsävän parsinavetta on käynyt ahtaaksi, joten tiineet hiehot ja umpilehmät asustavat olkipohjaisessa ladossa, josta saavat vapaasti kulkea ulkona. Ulos ne mielellään menevätkin, vaikka pakkasta olisi reippaastikin. Samulilla on pohdinnassa uuden robottinavetan rakentaminen, mutta suunnitelmien taustalle pitää Samuli Kujansuu kertoo, että tilalla on nyt käytössä hyvälaatuinen säilörehu, ohra-kauraseos sekä Benemilk Amino Red-puolitiiviste. Vaikka 2/3 lehmistä on Holstein-rotua, nousee maidon keskirasva lähes viiteen prosenttiin. Umpilehmät ja tiineet hiehot ovat mielissään kun pääsevät jaloittelemaan lumille kirpeälläkin pakkassäällä. vielä kartoittaa monia seikkoja. Peltoa Kujansuullaon käytössä 150 hehtaaria, tästä 25 hehtaaria on laitumena. Laidunnus onkin tärkeässä roolissa lehmien hyvinvoinnin ja osittain myös ruokinnan kannalta, mikä on jo melko harvinaista tämän kokoluokan karjassa. Viime kesänä lehmät saivat laiduntaa toukokuun puolivälistä lokakuulle asti. vk 4 vk 9 Rasvaa g/kg KM-rehun rasva Ei lisättyä rasvaa Öljymäinen rasva Vendenis sus non endent dolor sumquamusa voluptatum esciet quos sit, to bearcia natquiae in plaut dolorio. Lue lisää maidon pitoisuuksiin vaikuttavista tekijöistö: lantmannenfeed.fi 4 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 5
Nautauutisia Teksti: Merja Holma Lypsyrobotille energiapitoinen rehu Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen jälkeen piilevästä ketoosista.ongelmaa voidaan vähentää energiapitoisella robottirehulla, joka parantaa lehmien energiatasetta lypsykauden alussa. Robotilla annettava väkirehu sykauden alussa on kriittinen tekijä Kun arvokkaat ainesosat annostellaan robottirehun kautta, saadaan houkuttelee lehmän lypsylle, tuotoskauden onnistumisen kannalta. mutta sen rooli voi olla lehmän Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen niiden määrä tarkalleen halutuksi. ruokinnassa paljon muutakin. Erityisesti seosrehuruokinnalla robottirehu antaa mahdollisuuden säätää yksittäisten lehmien energian, aminohappojen, glukoosinlähteiden, vitamiinien ja esimerkiksi maidon pitoisuuksia lisäävien komponenttien saantia tuotoksen ja lypsykauden vaiheen mukaan. Ruokintakustannuksia voidaan vähentää, tuotos saadaan nousuun ja lehmät pysyvät terveempänä, kun niiden ravintoaineiden saantia voidaan säätää yksilöllisesti. Jos robottirehu pidetään vain houkutusrehuna, joudutaan appeesta tekemään turhan vahvaa, jolloin rehuhyötysuhde huonontuu, lypsykauden lopun lehmät lihovat ja rehukustannus kasvaa. Lehmien ruokinta erityisesti lyp- jälkeen piilevästä ketoosista, joka lisää muiden sairauksien riskiä ja huonontaa hedelmällisyyttä, tuotosta sekä kannattavuutta. Ongelmaa voidaan vähentää energiapitoisella robottirehulla, joka parantaa lypsykauden alun lehmien energiatasetta. Sen lisäksi voidaan antaa pieniä määriä nestemäistä energiaa, kuten Aseto-Melli energialiuosta. Arvokkaat ainesosat robotilla Suuri osa apetiloista käyttää appeeseen säilörehua, viljaa, valkuaista ja kivennäistä. Appeen kautta ei välttämättä haluta annostella esimerkiksi maidon rasvapitoisuutta kohottavia arvokkaampia komponentteja, koska ne voivat ohjautua turhaan lypsykauden lopun lehmille. Esimerkiksi erillisruokinnassa saadaan noin kolmen kymmenyksen nousu maidon rasvapitoisuuteen, kun 30 kiloa lypsävälle lehmälle annetaan pitoisuustäysrehua 10 kiloa päivässä. Aperuokinnalla robottiväkirehua annetaan vain puolet tästä, joten robottirehuun pitää lisätä tuplasti tehoja. Robotille tarvitaan tällöin ihan oma rehu, jolla on erityinen vaikutus pitoisuuksiin. Benemilk Robo ja Robo-Maituri 14 000 ovat esimerkkejä nimenomaan robotille suunnitellusta rehusta. Molemmilla on saatu erittäin korkeita EKM-tuotoksia. Aperuokinnassa robotille voidaan valita myös rehuseos, josta kivennäiset ja esiseokset on siirretty appeeseen. Esimerkkinä Robo-Maituri PMR, josta kivennäiset ja pikkuaineet puuttuvat. Erityisesti robotille suunnitellut rehuseokset Benemilk Robo Sisältää kaksi kertaa enenmmän fraktioitua rasvaa kuin normaali pitoisuustäysrehu. Robo-Maituri 14 000 Sisältää fraktioitua rasvaa sekä maissin ohitustärkkelystä -> hyvät pitoisuudet ja korkea EKM-tuotos. Robo-Maituri PMR Energiapitoinen, maittava robottirehu, jossa ei ole kivennäisiä tai esiseoksia. Hilja ja Markku Raappanan kahden robotin tilan Tuotostutka-raporteissa energiakorjattu keskimaito on jo pitkään pysytellyt 40 kilon paremmalla puolella. Jopa kesähelteillä heruteltiin yli 40 EKM-kilon maitoja. Vuoden lopulla päästiin jo yli 45 kilon tason. Koko viime vuoden EKM-tuotos kipusi jo 13 473 kiloon. Ensikoiden maitotuotos on kasvanut samaan aikaan, kun hiehojen poikimaikä on alentunut. Viime vuonna ensikoiden maitotuotos oli 11157 kiloa, hiehojen poikimaikä on saatu jo 24,3 kuukauteen. Todennäköisesti suunta jatkuu, kun uuteen hiehonavettaan jo pikkuvasikkana päässeet hiehot alkavat poikia. Huipputuloksen eteen Keskituotos lähes 13 500 kiloa on tehty paljon töitä. Onnistuttu on monella osa-alueella niin ruokinnan kuin hoitokäytäntöjen osalta. Robottirehuna on Benemilk Robo. Tuotostutka- raportti antaa tarkat lukemat lehmien tuotoksista. Raappanan navetassa tehdään huimia tuloksia. 6 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 7
Minna ja Jukka Määttä: Panosta johtamiseen ja ajanhallintaan, tee pitkän tähtäimen suunnitelmia "Kannattaa pitää mieli avoimena uusille vaikutteille ja etsiä uusia käytäntöjä. Muutoksia ei saa pelätä. Pitää pystyä katsomaan kriittisesti omaa navettaa ja omia toimintoja, jotta parannettavat kohteet löytyisivät. Pyritään parantamaan niitä asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja hyväksytään sekin, että kaikkea ei pystytä parantamaan." Teksti ja kuvat: Merja Holma Lue koko artikkeli: lantmannenfeed.fi/ajankohtaista Arvolan Karjapiha OY:n isäntäväki Jukka ja Minna Määttä päättivät ryhtyä maidontuottajiksi lähes 25 vuotta sitten, kun pariskunta teki kaupat Minnan kotitilasta Vaalan Veneheitossa. Vanhaan parsinavettaan mahtui vain 18 lehmää, joten nuori pari ryhtyi ensitöikseen suunnittelemaan laajennusta, jossa karjakoko kolminkertaistui. Seuraava hypähdys karjamäärässä tapahtui vuonna 2004, jolloin valmistui uusi pihatto. Aluksi pihattoon asennettiin yksi lypsyrobotti, muutamaa vuotta myöhemmin toinen. Viime vuoden keskilehmäluku oli 112,5. Juuri enempää ei nykynavettaan lypsäviä mahdu, joten karjakoon kasvattaminen tarkoittaa rakennusprojektia. - Kyllä sitä uutta navettaa on jo ehditty miettiäkin, myhäilevät Minna ja Jukka. Syynä laajennussuunnitelmille on tilan pojan Jannen aikomus jatkaa Umpilehmille rakennettiin oma pressuhalli, näin pihattoon saatiin lisää tiloja lypsäville. maidontuotantoa. Nyt Janne opiskelee Seinäjoella agrologiksi, joten mahdollinen rakennusprojekti päästään käynnistämään vasta Jannen valmistuttua. Lean-koulutuksen hyödyt Jukka on tyytyväinen, ettei uuden navetan rakentamista lähdetty suunnittelemaan ennen meijerin järjestämää Lean-koulutusta. Sekä Minna että Jukka ovat todenneet, että johtamiskäytäntöihin pitää paneutua aivan eri tavalla tilakoon kasvaessa. Karjanhoidossa on siirrytty yhden lehmän käsittelemisestä eläinryhmien hoitoon. Oleellista on hallita tilaa kokonaisuutena. Sekä talous, pellot, karja että oma jaksaminen pitää varmistaa. Ajankäyttö pitää saada hallintaan. Oma työpanos on tärkeää osata kohdentaa oikeaan tekemiseen. Pitää miettiä kuka mitäkin tekee ja missä järjestyksessä työt kannattaa tehdä. Kurssin aikana tehtiin harjoitustehtävä, jossa mietittiin konkreettisia oman tilan kehitysideoita. Esimerkkinä tästä on umpilehmien uudet tilat, poikimisen ajan ruokinta ja hoitokäytännöt, vasikoille remontoitu vanha navetta ja siirtyminen seosrehuruokintaan. Kurssilla pohdittiin myös pidemmän aikavälin toimintaa. - Kirjasimme tavoitteeksemme, että meillä on kymmenen vuoden päästä dynaaminen ja toimiva maitotilayritys. Työntekijät viihtyvät Arvolan Karjapihalle palkattiin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä kymmenisen vuotta sitten, kun työmäärä alkoi käydä liian suureksi oman väen hoidettavaksi. Leanin myötä myös työntekijöihin on panostettu entistä enemmän. Nuoret ihmiset pitää saada viihtymään työssään. Jukka korostaa tiimityön merkitystä. Työntekijöiden kanssa pidetään yhteisiä kahvihetkiä ja palavereita, joissa kaikki osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Työntekijöitä motivoidaan omatoimisuuteen ja vastuunottamiseen. Asiat pitää myös viestiä siten, että jokainen tietää, mitä pitää tehdä. Tavoitteena on vaihtelun vähentäminen, kun eri ihmiset tekevät töitä. Valkotaulupalaverit ovat oleellinen osa arjen suunnittelua. Kakkossatoon kevätrehua Säilörehusta tehdään kaksi satoa, joskus korjataan kolmaskin, mutta siihen ei panoksia laiteta. Naapuri niittää rehut, ajosilppuri on itsellä. Jukka varmistaa tasaisen maitotuotoksen sekoittamalla aina kakkossadon sekaan kevätrehua. Kevätrehu lypsättää enemmän, joten sitä voidaan antaa yksistäänkin. Kun rehusato korjataan siiloon, otetaan jokaisesta kuormasta osanäyte, jotka sekoitetaan ja laitetaan kivennäisanalyysiin. Tämän perusteella suunnitellaan koko siilollisen kivennäistäydennys. Aperuokinnassa eri siilojen rehut on helppo sekoittaa keskenään. Ape pyritään tekemään aina samalla tavalla, jotta lehmillä olisi tasainen ruokinta. Poikimisen aika sujuu hyvin Umpilehmille rakennettiin oma pressuhalli vuonna 2014. Minna ja Jukka ovat tyytyväisiä umpilehmien tiloihin ja ruokintaan. Poikimiset ovat sujuneet hyvin. Halvauksia ei juurikaan ole todettu, piilevät ketoositkin ovat vähentyneet. Kaikille lehmille tehdään umpeutuksen yhteydessä sorkkahoito ja tarvittaessa niille laitetaan umpituubit ja vedintulpat. Sen jälkeen ne siirretään pressuhalliin ja umpiappeelle, joka perustuu kokoviljasäilörehuun, nurmisäilörehuun, rypsiin ja Umpi-Melli-Hypo TMR kivennäiseen. Keskituotos lähes 13 000 kiloa Karjan EKM-ituotos jäi viime vuonna karvan verran alle 13 000 kilon, koko vuoden karjassa olleet lehmät pääsivät jo 13 000 kilon paremmalle puolelle. - Parhaat lehmät heruvat yli 70 kiloon. Useimmiten lehmät puhkeavat kukkaan vasta kolmannella poikimisella, siksi on tärkeää saada lehmät pysymään karjassa pitkään, korostaa Jukka. Karjan keskipoikimakerta on 2,9, poistetuilla lehmillä luku on 3,2. Rehujen laatuun on panostettava koko ketjun osalta pellolta ruokintapöydälle asti. Muuten on vaikea päästä hyvään tehokkuuteen, jossa syötyä kuiva-ainekiloa kohden saadaan 1,6 kiloa energiakorjattua maitoa. Tilan lehmät saavat robotilta Robo-Maituri 14 000 -rehua, johon siirryttiin, kun haluttiin nostaa maidon rasvapitoisuutta. 8 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 9
Nautauutisia Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Lehmien hyvä terveys ja korkea tuotos ovat ohjanneet Maitureiden kehitystä jo 30 vuoden ajan. Tasapainoinen ruokinta edistää lehmien vastustuskykyä ja kestävyyttä. Teksti: Merja Holma Opti-tuotesarja kattaa erittäin laajan valikoiman monipuolisia täysrehuja, valkuaisrehuja sekä prosessoituja Opti-komponentteja. Valikoimasta löytyy kustannustehokas tuote erilaisten karkearehujen ohelle kaikkiin ruokintamenetelmiin ja -tarpeisiin. Opti-rehuja kaikkiin tarpeisiin Optimaalisella aminohapporuokinnalla sekä monipuolisella energialla saadaan nykylehmän tuotospotentiaali esiin. Uusilla Maituri 14 000-rehuilla on lypsetty ennätystuloksia. Tasapainoista ruokintaa Maiturilla Täysrehut Valkuaisrehut Varma valinta hyviin tuloksiin Maituri 10 000 Amino-Maituri 10 000 Amino-Maituri 30 Terveyttä, kestävyyttä, tuotosta Maituri 12 000 Amino-Maituri 12 000 Huippukarjojen pitoisuusrehut Maituri 14 000 Robo-Maituri 14 000 Amino-Maituri 14 000 Hyvä kestävyys ja korkea tuotos Huhtikuussa Kannialalle valmistuu uusi kolmen robotin navetta, jonne mahtuu 150 lypsävää. Maija, Ari ja Aki Kannialan karja on esimerkki hyvästä kestävyydestä. Satatonnareita on kertynyt jo 20 kappaletta, kolme lehmää on ylittänyt 150 tonnin tuotoksen. Pääosa lehmistä poikii vähintään neljä kertaa. Kestävyyden taustalla on syvä kiinnostus lehmiin. Navetassa pitää viihtyä, jos halutaan päästä näin hyviin tuloksiin. Maijalle jokainen lehmä on yksilö, vaikka karjakoko onkin vuosien myötä kasvanut. Nykyisessä pihatossa lehmiä on hieman alle 60, mutta pian määrä tuplaantuu. Tavoitteena on myös tuotoksen nousu, koska olosuhteet paranevat. Energiakorjattu maitotuotos on jo nyt yli 12 000 kiloa. Maija ja Ari tulivat mukaan Maituri-kokeeseen 30 vuotta sitten. Sillä tiellä ollaan edelleen. Viime vuodet on syötetty yksinomaisena väkirehuna Maituri 12 000 -rehua. Kotoisten rehujen laatu ja määrä sekä ruokintamenetelmä ratkaisevat pitkälti, mikä Opti kannattaa valita täydennykseen. Rehuseosten valikoimasta löytyy täsmätuotteita sekä hyvin sulavien että energiaköyhien valkuaistasoltaan erilaisten karkearehujen oheen. Rakeiset rehut täydentävät erillisruokintaa, mureiset Optit sopivat paremmin appeeseen. D-arvo ratkaisee Dynamiittirehun eli hyvin sulavan säilörehun kanssa väkirehun osuus jää jopa alle 40 prosentin. Tällöin on oleellista, että pienelläkin väkirehumäärällä täydennetään tasapainoisesti aminohappojen tarve, kun säilörehun valkuainen vaihtelee. Kun säilörehun D-arvo jää 600 tuntumaan, on energian saanti kriittinen tekijä. Väkirehun osuus nousee jopa yli 55 prosentin, joten väkirehu ratkaisee myös aminohappojen saannin. Prosessoidut Opti-komponentit Opti-komponentit on suunniteltu erityisesti aperuokintaan. Viljan korvaajana käytetään Opti-Viljaa sekä Opti-Maissia. Kuitulisäksi käy Opti-Leike ja valkuaisena Opti-rypsirouhe. Kaikki Opti-komponentit on kuumennuskäsitelty. Säilörehun D-arvo ja rv Täysrehu Valkuaisrehu D-arvo > 650, rv > 140 g Opti 18 Opti 28 D-arvo > 650, rv 120-160 g Opti 21 Opti 34 D-arvo > 650, rv < 140 g Opti 23 Opti 40 *** D-arvo < 650, rv < 160 g Opti 20 * Opti 30 ** Pitoisuusrehut kaikkien säilörehujen oheen Opti 22 E Opti 26 E * Rehut sisältävät ureaa Lue lisää urean käytöstä lantmännenfeed.fi/ajankohtaista 10 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 11
Säilörehu Säilörehu Teksti: Merja Holma Teksti: Heikki Alastalo Maan mainio nurmisiemenvalikoima Monipuolisella nurmiseoksella saat viljelyvarmuutta eri sääolosuhteisiin ja maalajeille sekä joustoa korjuuajankohtaan. Väkirehutäydennys nurmiviljelystrategian mukaan Onnistuneen nurmiviljelyn perustana on tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden oikea siemenvalinta. Kun tavoitteena on saada siilo täyteen huippusulavaa rehua, pitää valita kolmen korjuun strategia ja siihen sopiva siemenseos. Mikäli tavoitteena on mahdollisimman suuri sato pienemmällä työmäärällä, on syytä valita kahden korjuun strategia ja siihen parhaiten sopiva lajike. Maalaji ja tilan sijainti luonnollisesti vaikuttavat myös strategian valintaan. Hyvä sulavuus lisää syöntiä Säilörehun sulavuus eli D-arvo vaikuttaa oleellisesti siihen, paljonko lehmä pystyy syömään rehua. Toisin sanoen se on varsin tehokas mittari kuvaamaan säilörehun energia-arvoa ja samalla tuotantovaikutusta. Väkirehumäärän säätäminen ruokinnassa säilörehun D-arvon mukaan on todella tarpeen. D-arvon laskiessa on energian saanti tasapainotettava väkirehun määrää lisäämällä. Apilapitoinen rehu lypsättää enemmän Ruokintakokeissa apila on lisännyt säilörehun syöntiä ja lehmien tuotosta. Vaikka apilanurmen valkuaispitoisuus olisikin korkeampi kuin nurmiheinän, tarvitsee se valkuaistäydennyksen. Kotimaisissa kokeissa valkuaisväkirehulla on saatu tuotoksen lisäys, vaikka säilörehun valkuaispitoisuus on noussut. Apilaa sisältävän säilörehun kivennäisanalyysi on erityisen tärkeä tehdä, jotta kalsiumtäydennys osataan tehdä oikein. Apilapitoisen nurmen sulavuus ei alene yhtä nopeasti kuin tyypillisen nurmiheinän, joten se tuo joustoa korjuuajankohtaan. Nuorena korjattu hyvin sulava säilörehu on parasta energiarehua lehmän kannalta. Karjakoon kasvaessa peltoala jää usein niukaksi. Korjuuta joudutaan usein viivyttämään, jotta satoa saataisiin riittävästi. Matalammankin D-arvon rehulla pärjätään, kun sitä täydennetään oikein. Väkirehun tarve 35 kiloa lypsävän lehmän ruokinnassa, kun säilörehun D-arvo muuttuu ja säilörehua on vapaasti ruokinnassa. Tr kg/pv D-arvo 9 710 12 660 15 620 Mainio-nurmisiemenseokset VARMA 1 VARMA 2 VARMA 3 TEHO 1 TEHO 2 VOIMA LAIDUN PIKALAIDUN Tuukka 50 % Tenho 30 % Ilmari 20 % Saatavilla myös puhtaita nurmisiemeniä, kuten timoteita, nurmintataa, puna-apilaa, englanninraiheinää, italianraiheinää ja valkoapilaa. UUTUUS: Tuukka 30 % Tenho tai Dorothy 20 % Nuutti 20 % Ilmari 15 % Inkeri 15 % Dorothy on satoisuudellaan lajikkeiden parhaimpia ja talvenkestävyys on hyvällä tasolla. Myöhästyneen niiton osalta D-arvo saattaa laskea, jolloin sille on suotuisaa harjoittaa kolmen niiton strategiaa. timoteinurminata timoteinurminata timoteinurminata Nuutti 25 % Grinstad 25 % Tuukka 25 % Inkeri 25 % Viralliset lajikekokeet 2010-2018 Lajike apilaseos apilaseos ruokonata-seos laidunseos laidunseos Tuukka 30 % Tenho tai Dorothy 30 % Ilmari 20 % Puna-apila Yngwe 8,5 % Puna-apila Altaswede 6,5 % Alsikeapila Aurora 5 % Dorothy 20 % Tukka 10 % Nuutti 10 % Inkeri 20 % Eng. raiheinä Riikka 10 % Rainata Hykor 10 % Ruokonata Karolina 10 % Puna-apila Altaswede 10 % D-arvo 1. niitto Grinstad 15 % Tuukka 25 % Dorothy 15 % Inkeri 20% Ruokonata Karolina 15 % Eng.raiheinä Riikka 10 % D-arvo 2. niitto Tuukka 40 % Inkeri 30 % Eng.raiheinä Barkamaz 10 % Valkoapila Alice 10 % Niitty-nurmikka Baron 10 % Satotaso kg/ha Tenho 30 % Tuukka 20 % Inkeri 25 % Eng.raiheinä Barkamaz 15 % Ital.raiheinä Barextra 10 % Talvituho % Tuukka timotei 681 683 10 547 3,5 Tenho timotei 672 680 10 119 7,5 Nuutti timotei 680 671 10 571 3,1 Dorothy timotei, uutuus 670 648 11 119 2,3 Grinstad timotei 667 646 11 280 3,3 Ilmari nurminata 702 704 10 372 2,7 Inkeri nurminata 705 695 10 300 4,3 Karolina nurminata 693 674 12 180 4,9 12 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 13
Nautauutisia TM HIEHO 24 -ohjelmalla hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä 24 kuukauden iässä poikiva hieho tuottaa elämänsä aikana eniten. Se myös tiinehtyy paremmin ja pysyy karjassa kauemmin. Tehostetun ruokinnan avulla kasvatuspaikkoja tarvitaan vähemmän. On tärkeää, että vasikat ja hiehot mitataan säännöllisesti ennen siemennystä. Tavoitteena on saada riittävästi korkeutta, pituutta ja tilavuutta. Kuntoluokkaa seurataan tarkoin, jotta hieho ei rasvoitu. Hieho 24 -ohjelman rehuntarve: 40-50 kiloa juomarehua 5-10 kiloa Vasikan Herkku Mysliä 80 kiloa Pikku-Mullin Herkkua 500 kiloa Hiehon Herkkua 30 kiloa Kiima-Melliä kasvun tueksi heiniä, säilörehua, olkea Tehokas ruokinta poikii myös tulosta Runsas juotto kasvattaa vasikkaa tehokkaasti. Parempi kasvu näkyy tulevan lehmän korkeampana maitotuotoksena, jos vieroitus tehdään vähentämällä juoman määrää asteittain. Näin vasikka lisää kuivan rehun syöntiä ennen vieroitusta, jolloin hyvä kasvu jatkuu juoton loputtua ja hieho saadaan ajoissa siemennyskokoiseksi. Confort/Harmony -juomarehut varmistavat hyvän kasvun juottokaudella tasainen seos vähentää ruokintahäiriöitä Vasikan Herkku Mysli opettaa vasikan syömään kuivaa rehua Pikku-Mullin Herkku maittava, rakeinen hyvin sulavaa valkuaista korotettu vitamiinitaso Hiehon Herkku korkea valkuaistaso, rajoitetusti tärkkelystä tehokasta kasvua ilman rasvoittumista Ota yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi ja pyydä Hieho 24 -ohjelman mukainen ruokintasuositus. Lataa pdf-esite netistä lantmannenfeed.fi Terveisiä kuljetussuunnittelusta Muistathan tarkistaa ja puhdistaa rehusiilot rehuerien väillä. Peltisiilon seinämiin voi tarttua rehua kondenssikosteuden johdosta. Paakkuuntunut rehu homehtuu ajan myötä ja irrotessaan se voi aiheuttaa eläimille ruokinnallisia ongelmia. Rehua voi tarttua myös rehun siirtolaitteisiin siilosta ruokintapaikalle kondenssikosteuden johdosta. Postilaatikko kuormakirjalle Irtorehun punnitsemisessa lastauksen yhteydessä tehtailla käytetään varmennettua, kruunattua kauppavaakaa, josta rehu siirretään kuljettimilla auton kuormatilaan. Punnittu määrä voi olla eri kuin tilattu määrä. Kuormakirjassa on aina merkittynä vaa alla punnittu rehun paino, joka yleensä on sama tai hyvin lähellä tilattua määrää. On kuitenkin hyvä aina tarkistaa toimitettu määrä kuormakirjasta. Siksi toimituksen yhteydessä tulevalle kuormakirjalle olisi hyvä olla säilytyspaikkana esimerkiksi postilaatikko rehusiilon tukijalassa nimettynä kuormakirjoille. Teksti: Ismo Pihlava Rehurekat saavat alkuvuodesta uuden Lantmännen Feed -ilmeen. Tervetuloa markkinapäiville Ylivieskaan 29.3. klo 9-15 ja Kaipiaisiin 2.4. klo 10-14 Lantmännen Feedin Ylivieskan myymälässä sekä Kouvolan Kaipiaisten tuotevarastolla on hyvä valikoima rehuja, kivennäisiä, nurmisiemeniä, nuoluämpäreitä, kalvoja, verkkoja ym. tuotantotarvikkeita. Tule tapaamaan asiantuntijoitamme, tarjoamme pullakahvit! Myymälä avoinna ark. 9-16 Noutomyymälä, Tehdastie 3, Ylivieska Noutovarasto, Raisiontie 8, Kaipiainen Noutopäivä ti 2.4. 10-14 Menestyvä maitotila on Lantmännen Feedin julkaisu maidontuottajille. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Olemme koonneet lehteen ajankohtaiset kuulumiset, tietoa tuotteistamme, ruokintavinkkejä ja asiakkaidemme kuulumisia. Julkaisun artikkelit laajempina sekä koko henkilökuntamme yhteystiedot: www.lantmannenfeed.fi Uutisia 14 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 15
Hyvä olla yhdessä Joskus elämässä käy onni, ja löydät samanhenkisen uuden ystävän. Sellaisen, joka arvostaa samoja asioita kuin sinä ja ymmärtää sinua jo puolesta sanasta. Sellaisen, jonka kanssa voisi vaikka ottaa yhteisen nimen. Raisioagro on nyt Lantmännen Feed. Toimimme uudella nimellä ja ilmeellä, mutta tuotteet, palvelut ja kontaktit pysyvät ennallaan. Olemme onnellisia myös uusista mahdollisuuksista, joita voimme tuoda suomalaisten tuottajien ulottuville. Lantmännen on iso osuuskunta, jolle on kertynyt kokemuksen ja tutkimustoiminnan kautta merkittävää pohjoisten olojen osaamista, ostovoimaa, rehunvalmistustaitoa ja innovaatiointoa. Kun yhdistämme osaamisemme, meillä on kaksin verroin paremmat mahdollisuudet rakentaa vastuullisesti tuottoisaa tulevaisuutta kotimaamme maataloudelle. Jatketaan siis yhteistä matkaa, yhteisissä eväissä, eteenpäin katsoen. Kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi tai tutustu uusiin nettisivuihin lantmannenfeed.fi Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.