Uutisia Lantmännen Feediltä Syksy 2019
|
|
- Johanna Tuominen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uutisia Lantmännen Feediltä Syksy 2019 Ajankohtaista! HERO-ilmastorehut vähentävät päästöjä SIVU 4 Syksyn säilörehut analysoitu - valitse oikea väkirehu SIVU 6 Eija ja Juha-Pekka Koutosen hyviä kuulumisia SIVU 8
2 Odotusta ilmassa Lantmännen Feedin toimittama julkaisu suomalaisille kotieläintiloille. Toimituskunta: Heikki Alastalo, Ilmo Aronen, Merja Holma, Marjo Keskikastari, Mikko Korhonen ja Päivi Volanto Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Me Lantmännen Feedillä autamme asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, tehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti eläinten hyvinvointia edistäen. Toiminnan ytimessä ovat vahva lehmien ruokinnan erikoisosaaminen sekä innovatiiviset ja ekologiset huippurehut, jotka mahdollistavat maitotiloille paremmat tuotokset. Lantmännen Feed Oy PL 90, Turku Puhelinvaihde lantmannenfeed.fi Kannamme vastuumme pellosta pöytään Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalouden, koneiden, bioenergian ja elintarvikkeiden alalla Pohjoismaissa. Tutkimus ja kehitys sekä koko arvoketjun kattava liiketoiminta varmistavat, että voimme toimia vastuullisesti aina pellosta pöytään. lantmannen.fi Hyppy tähän uuteen maailmaan, rehubisnekseen ja lehmien ruokintaan, on ollut erittäin mielenkiintoinen. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan kuinka paljon ammattitaitoa, aikaa ja rakkautta lehmiin ja niiden ruokinnan suunnitteluun laitetaan. Olen saanut etuoikeuden päästä osaksi Lantmännen Feedin huipputiimiä. Aloitin pari kuukautta sitten myyntipäällikkönä ja vastaan kollegani Ari Vilppolan kanssa myyntikentän toiminnasta ja sen kehittämisestä. Minulla on yli 20 vuoden kokemus erilaisista myynnin johtotehtävistä elintarviketeollisuudessa ja päivittäistavarakaupassa, joten siirtyminen ketjun alkupäähän on kiehtovaa. Viime aikoina mediassa on paljon puhuttu ilmastonmuutoksesta, hiilijalanjäljestä ja suorastaan syyllistetty maataloutta, mikä tuntuu pahalta. Itse näen asian niin, että te tuottajat teette arvokasta työtä ja takaatte meille kuluttajille turvallisia, laadukkaita ja monipuolisia elintarvikkeita. Meillä Lantmännen Feedillä on tarjota teille huippuluokan rehut, brändit ja palvelut työnne helpottamiseksi. On mukava huomata, että lähestulkoon jokainen suomalainen karjatilallinen tunnistaa jonkin meidän brändin tai palvelun. Olemme vuosia sitten lopettaneet soijan käytön rehuissamme. Kehitämme jatkuvasti tuotteita, joilla tuemme lehmien terveyttä ja korkeaa tuotosta. Uudet Hero-ilmastorehut ovatkin seuraava askel, jolla vaikutamme merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin lehmien elinkaaren aikana. Tuotostutka-lypsyrobottiseurannan sekä MaituriMenu-ruokinnansuunnittelun avulla pystymme luomaan merkittävää lisäarvoa toiminnallenne. On ollut ilo vierailla muutamilla asiakastiloilla ja tutustua maatilojen arkeen sekä lehmien elämään. Myös jatkossa haluan tavata teitä ja kuunnella teidän tarpeitanne. Tavoitteenamme on olla alan johtava toimija ja edelläkävijä, ja voin vakuuttaa että olemme oikealla tiellä. Tehdään yhdessä tulevaisuudesta tuottava! Ihanaa loppusyksyä kaikille! Anne Luhtala-Deimel myyntipäällikkö Lantmännen Feed Tue lehmän terveyttä, tuottavuutta ja kestävyyttä Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, tehokkaasti ja kannattavasti eläinten hyvinvointia edistäen ja ympäristöä kunnioittaen. Rehubrändimme ovat tunnettuja ja arvostettuja, lupauksiimme voi luottaa. Keskitymme innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka yhdessä tilan olosuhteiden ja tavoitteiden kanssa tarjoavat optimaaliset ratkaisut eläinten tarpeille kaikissa tuotannon vaiheissa. Varmistamme, että olemme kestävän kehityksen kärjessä oikeilla raaka-ainevalinnoilla ja ilmastolaskelmilla. Ei ole liioittelua sanoa, että rehut ovat tärkein tuotantopanos kannattavassa ja kestävässä tuotannossa. Tutkimustyötä ja koetoimintaa Me teemme vahvaa rehututkimusta sekä Suomessa (Luke ja Helsingin yliopisto) että ulkomailla (Nötcarter Viken, Schothorst Feed Research, Ruotsin maatalousyliopisto). Tutkimuksiin pohjautuen kehitämme rehuja ja ruokintamenetelmiä kaikkiin tuotantomuotoihin. Laaja valikoima rehuja ja uusi jakelukanava Meillä on kattava ja laadukas rehuvalikoima, joka tarjoaa parhaat ratkaisut nykypäivän maidon- ja lihantuottajille ja tukee kannattavaa ja kestävää tuotantoa. Asiantuntevat myyjämme tarjoavat ratkaisuja, jotka sopivat oman tilasi tarpeisiin. Lantmännen Feedin rehuja voit tilata suoraan asiakkuusvastaaviltamme tai verkkokaupastamme tai voit ostaa niitä nyt myös Lantmännen Agro -kauppialta sekä meijereiden myymälöistä kautta maan. Menestyvä maitotila
3 Ilmastorehut pienentävät päästöjä Kuorittu kaura lisää tuotosta ja pienentää hiilijalanjälkeä Lähde: Helsingin yliopisto, julkaisematon Kontrolli (18 % rv) Kuorittu kaura (18 % rv) Kuorittu kaura (14 % rv) Väkirehussa valkuaista Maito, kg/pv 36,0 38,1 37,2 EKM, kg/pv 36,7 38,2 37,4 Lehmä tuottaa täysipainoista ihmisravintoa alueilla, joissa vilja ei kasva. Pötsin ansiosta ihmisille kelpaamaton kuitu voidaan jalostaa maidoksi ja lihaksi. Tuotannon hiilijalanjälkeä voidaan pienentää muun muassa oikealla ruokinnalla. Lantmännen Feedin uudet ilmastorehut vähentävät metaanin muodostusta ja tehostavat valkuaisen hyväksikäyttöä. Lehmä on todellinen ruoantuotannon sankari Erityisesti Suomessa nurmikasvit ovat monilla alueilla ainoa tai ainakin tehokkain viljelykasvi. Elintarviketuotannon kuitupitoiset sivutuotteet voidaan jalostaa lehmän kautta arvokkaaksi valkuaiseksi. Ilman lehmää ne joutuisivat polttoon tai kompostiin. Lehmä on siis todellinen sankari ruoantuotannossa, vaikka sitä on parjattu metaanin vuoksi. Päästöt ovat pienentyneet huimasti Suomessa Tosiasia on, että pötsimikrobit tuottavat metaania. Maitolasia kohden kasvihuonekaasujen määrä on kuitenkin vain kolmannes 70 vuoden takaisesta tuotoksen nousun ja ruokinnan tehokkuuden ansiosta. Maidontuotannon kasvihuonekaasujen määrään voidaan vaikuttaa viljelytoimenpiteillä, lannan käsittelyllä ja lehmien ruokinnalla. Suomalaislehmien ruokinnassa on tehty jo suuri ilmastoteko, kun soijan käytöstä luovuttiin. Lähialueella tuotetun rypsirouheen hiilijalanjälki on vain kolmannes soijarouheen ilmastovaikutuksesta. Esimerkiksi Opti 18 täysrehun hiilijalanjälki olisi noin 40 prosenttia suurempi, jos sen valkuaisena olisi soijarouhe. Muualla EU:ssa ja USA:ssa soija on edelleen tärkein valkuaisen lähde. Ruokinnalla voidaan vähentää metaanin muodostusta Maidon kasvihuonekaasupäästöistä pääosa syntyy alkutuotannossa lehmän pötsissä muodostuvasta metaanista sekä rehun tuotannossa maaperän nitraatista muodostuvasta typpioksiduulista, jotka muunnetaan laskennassa CO 2 -ekvivalenteiksi. Metaanipäästöjä voidaan vähentää ruokinnalla. Väkirehun osuuden kasvattaminen pienentää metaanin muodostusta. Öljymäinen rasva sitoo pötsissä vetyä. Rasva korvaa ruokinnassa hiilihydraatteja, joten sillä on metaania vähentävä vaikutus. Säilörehun laadulla on myös merkitystä. Useissa tutkimuksissa on testattu erilaisten lisäaineiden vaikutusta metaanin muodostukseen, mutta niillä saadut vaikutukset ovat olleet pääosin vaatimattomia. Uudet Hero-rehut pienentävät päästöjä Uudet teknologiat ja ruokintainnovaatiot auttavat vähentämään päästöjä. Lantmännen Feedin kehittämät Opti Hero, Maituri Hero ja Benemilk Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, tehostavat valkuaisen hyväksikäyttöä ruokinnassa sekä tukevat eläinten tuotosta, terveyttä, hedelmällisyyttä ja kestävyyttä. EKM kg/kg ka-syönti 1,54 1,57 1,59 Maidon N/rehun N 0,35 0,35 0,37 Uusiin ilmastorehuihin tarvitaan vähemmän tuontivalkuaista niiden sisältämän kuoritun kauran ansiosta. Ruokinnan valkuaistasoa voidaan pienentää ilman tuotoksen menetystä, jolloin valkuaisen hyväksikäyttö tehostuu. Tämä on osoitettu kokeissamme Helsingin Yliopistossa. Uudet ilmastorehut sisältävät kuoritun kauran lisäksi kotimaista viljaa, rypsin valkuaista ja rasvahappoja, elintarviketuotannon sivutuotteita sekä terveyden kannalta oleelliset hivenaineet, vitamiinit ja kivennäiset. Tieto tuo tulosta Digitaaliset ratkaisut ovat jo arkipäivää nykyaikaisilla maitotiloilla. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti parantamaan eläinten hyvinvointia ja maidontuotantoa. Tuotostutka ja MaituriMenu tarjoavat tuottajille tukea lehmien ruokinnan suunnitteluun ja tuotosten seurantaan. Pv poikimisesta Päivätuotos EKM-tuotto Rasva % Valkuais % ,0 42,0 40,0 38,0 46,0 44,0 42,0 4,60% 4,40% 3,60% 3,40% 150 pv 150 pv 139 pv 148 pv 143 pv 42,6 kg 41,5 kg 41,3 kg 41,4 kg 40,9 kg 43,2 kg 39,7 kg 40,4 kg 40,7 kg 39,8 kg 39,9 kg 39,4 kg PIDEMMÄN AIKAVÄLIN KATSAUS DIM 173 pv 167 pv 171 pv 162 pv 158 pv 160 pv 169 pv 167 pv 164 pv 158 pv 158 pv 159 pv 153 pv 153 pv Päivämaito (kg) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 43,5 42,9 4,70% 4,61% Rasva (%) 43,9 kg 39,8 kg 42,7 kg 39,3 kg 4,60% 4,60% 4,48% 4,56% 4,34% 4,35% Raja-arvo 4,3% 4,43% 4,37% 4,39% 4,30% 4,32% 4,29% 4,31% 3,49% Raja-arvo 3,3% 43,8 43,6 44,5 44,0 3,55% 42,9 3,62% 3,49% Valkuainen (%) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 37,9 kg 4,60% 41,8 kg 4,40% 3,59% 3,57% 3,57% 3,52% 3,45% 3,46% 3,41% 3,37% 38,8 kg 45,6 45,9 45,2 44,4 44,7 44,9 43,3 41,4 41,4 EKM (kg) 40,8 40,9 41,2 4,75% 3,72% ,4 kg 4,49% 43,5 3,61% 151 pv 42,0 kg 44,1 4,34% 3,55% Tuotostutkassa lypsyrobottien keräämä reaaliaikainen tieto lypsyistä, maidon määrästä ja pitoisuuksista siirtyy asiantuntijoidemme analysoitavaksi. Jos Tuotostutka-havainnot tai rehuanalyysimuutokset kertovat ruokinnan hienosäädön tarpeesta, se sujuu kätevästi MaituriMenun avulla. Uusia ominaisuuksia Tuotostutka-raportissa Raportilla on nyt aivan uusi ominaisuus, pidemmän aikavälin katsaus. Seurattavia tietoja ovat DIM, päivämaito (kg), EKM (kg), rasva (%) ja valkuainen (%). Taustalla kulkevat viime vuoden tiedot, joita voi verrata kuluvan vuoden tietoihin. Tuotostutkan raporttia on nyt myös entistä helpompi lukea kännykällä. Tule mukaan Tuotostutkaan Tuotostutka-lypsyrobottiseuranta on maksuton palvelu. Mukana on jo 275 lypsyrobottitilaa. Lue lisää netistä lantmannenfeed.fi tai laita viestiä milja.korjus@lantmannenfeed.fi. 4 Menestyvä maitotila
4 Benemilk Paras hinta maitolitrasta Patentoidut Benemilk-rehut parantavat rehuhyötysuhdetta noin 10 prosenttia. Maidon rasvapitoisuuden kohoamisen vuoksi energiakorjattu maitotuotos kohoaa jopa yli kaksi kiloa päivässä. Täysrehut Valkuaisrehut Säilörehussa korkea valkuainen > 160 g/kg ka Benemilk Blue Normaali säilörehu Benemilk Red Benemilk Amino Red Normaali säilörehu + proppi Benemilk Black Benemilk Amino Black Ilmastorehu laadukkaan säilörehun oheen Uutuus: Benemilk Hero Säilörehun laatu ratkaisee väkirehuvalinnan Nuorena korjattu hyvin sulava säilörehu on parasta energiarehua lehmälle. Matalammankin D-arvon rehulla pärjätään, kun sitä täydennetään oikein. Säilörehun raakavalkuaisen nousu yli 120 g/kg ka ei juurikaan lisää tuotosta, joten se ei kokonaan korvaa väkirehun valkuaista. Säilörehun sulavuus eli D-arvo vaikuttaa oleellisesti siihen, paljonko lehmä pystyy syömään rehua. D-arvo kertoo suoraan säilörehun energia-arvon. Se on huomattavasti parempi mittari kuvaamaan säilörehun tuotantovaikutusta kuin raakavalkuainen. Valkuaistakin tarvitaan, jotta pötsin mikrobeille saadaan riittävästi typpeä. Väkirehumäärän ja koostumuksen säätäminen säilörehun D-arvon ja valkuaisen mukaan pitää tuotoksen tasaisena rehuerien vaihtuessa. Jos D-arvo on 600 tuntumassa, väkirehun osuutta joudutaan nostamaan jopa 55 % tasolle kuiva-aineessa, jotta energian saanti turvataan. Koska väkirehun osuus Väkirehuvalinnan apuna voi käyttää tätä kaaviota, kun säilörehua on vapaasti käytettävissä. Tilan tuotostavoite, maidon pitoisuudet, ruokintamenetelmät ja rehun lisäarvotekijät sekä hinta-laatusuhde vaikuttavat toki myös osaltaan valintaan. Säilörehun koostumus ja säilönnällinen laatu nähdään analyyseistä, mutta analyysikään ei kerro aina koko totuutta. Ruokinnan toimivuus nähdään viime kädessä lehmien terveydestä, hedelmällisyydestä ja tuotoksesta. Benemilk Black Benemilk Red Maituri Maituri Opti 21 Opti 22 Maituri Maituri Opti 21 Opti 23 on korkea, kertyy ruokintaan arvokasta väkirehun valkuaista pienemmälläkin pitoisuudella. D-arvon kohotessa 720 tasolle pärjätään alle 40 % väkirehumäärällä. Säilörehun valkuaispitoisuus avainasemassa Väkirehutäydennykseen kannattaa valita monipuolinen sulavia kuituja sisältävä täysrehu, jonka optimaalinen valkuaispitoisuus riippuu säilörehun valkuaispitoisuudesta. Tarvitaan siis valkuaispitoisuudeltaan erilaisia väkirehuja. Asiakkuusvastaavamme auttaa löytämään toimivan täydennysrehuratkaisun erilaisten kotoisten rehujen oheen. D 600 Benemilk Black ja Red RV 120 Maituri RV , ja Opti 18, 21, 22 ja Hero D 720 Benemilk Hero Benemilk Blue Maituri Hero Maituri Opti 18 Opti 20 Opti Hero Maituri Hero Maituri Opti 18 Opti 20 Opti Hero Maituri Lisää kestävyyttä ja tuotosta Maiturin hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävästä voimasta kertovat lukuisat satatonnarit. Ei ihme, että se on maamme tunnetuimpia ja arvostetuimpia rehumerkkejä. Täysrehut Valkuaisrehut Varma valinta hyviin tuotoksiin Maituri Amino-Maituri , Amino-Maituri 30 Terveyttä, kestävyyttä, tuotosta Maituri Amino-Maituri Huippukarjojen pitoisuusrehu (maissi + tehoaine) Maituri Amino-Maituri Ilmastorehu laadukkaan säilörehun oheen Uutuus: Maituri Hero Opti Hyvä panos-tuotos -suhde Monipuolinen Opti-sarja koostuu laadukkaista täys- ja valkuaisrehuista sekä rehukomponenteista. Laajasta valikoimasta on helppo valita sopiva vaihtoehto omille lypsylehmille ja lihanaudoille. Täysrehut Valkuaisrehut Säilörehun D-arvo > 650, rv > 140 g Opti 18, Opti Hero Opti 28 Säilörehun D-arvo > 650, rv g Opti 21 Opti 34 Säilörehun D-arvo > 650, rv < 140 g Opti 23 Opti 40 *** Säilörehun D-arvo < 690, rv < 160 g Opti 20 * Opti 30 ** Pitoisuusrehut kaikkien säilörehujen oheen Opti 22 E Opti 26 E Ilmastorehu laadukkaan säilörehun oheen Uutuus: Opti Hero Rehuissa ureaa * 0,5 %, ** 1 %, *** 2 % 6 Menestyvä maitotila
5 Laajentavan maitotilan tavoitteet korkealla Tuotannon tunnuslukujen seuraaminen korostuu entisestään kun maitotila laajentaa. Robottikarjan tuotosten seurannassa Eija ja Juha-Pekka Koutosella on käytössään Tuotostutka, jonka avulla he voivat parantaa tilan kannattavuutta ja optimoida ruokintakustannuksia. He pitävät tärkeänä myös hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työskentely on vaivatonta. Juha-Pekka ja Eija Koutosen kahden robotin navetta valmistui Keminmaalle kolmisen vuotta sitten. Tuotos on kohonnut uuden navetan myötä kiloa ja tämän hetken EKM-lukema ylittää jo kiloa. Navetan valmistuttua asennettiin yksi robotti, viime vuonna laitettiin toinen. 90 lehmän karjasta puolet on holsteinia ja toinen puoli ayrshireä. Karjan määrä lisääntyy vielä, parsipaikkoja on yhteensä 105. Haasteena on kasvattaa eläinmäärää ja samalla tuotosta, sillä seuraavana tavoitteena on päästä päälle kilon. Ruokinta- ja hoitokäytännöt kohdillaan Lehmien ruokinnassa panostetaan hyvälaatuiseen säilörehuun, joka korjataan omalla noukinvaunulla. Näin rehu saadaan korjattua aina oikean aikaan. Muut rehutuotteet tilataan Lantmännen Feedin asiakkuusvastaavalta Oskari Jakovleffilta. - Oskarin kanssa on voitu aina keskustella asioista ja myös rehukuskit ovat huipputyyppejä, Eija kiittelee. Opti 23 Mure on mennyt koko ajan appeeseen. Robotilla oli ensin Maituri Robo, tämän vuoden helmikuusta asti Maituri Robo Lisäksi robotilta mene Aseto Melli Energialiuos. Tuotannon tunnusluvut osoittavat, että ruokinta ja hoitokäytännöt ovat kohdallaan. Korkeatuottoisen karjan poikimaväli on 390 päivää ja hiehot poikivat keskimäärin 23 kuukauden iässä. Eläinten hyvinvointi tärkeää Juha-Pekka vastaa eläinten ruokinnasta ja peltotöistä. Eija huolehtii navetan muut työt päämääränään hyvinvoivat eläimet. Eija korostaa siisteyden merkitystä. Makuuparret, käytävät ja juoma-altaat pidetään mahdollisimman puhtaana. Hyvä sorkkaterveys on pihatossa perusasia, siksi hyvään sorkkahoitajaan panostetaan. Tuotostutkaa Eija pitää tosi hyvänä juttuna. - Tuotostutkaan on nyt kuuluttu jo 2,5 vuotta ja siitä on todella hyötyä. Onneksi Oskari suositteli sitä meille. Investoinneissa hetken hengähdystauko Puurtamista on Eijalla ja Juha-Pekalla viime vuodet riittänyt. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2013 ja varsin pian sen jälkeen alkoi uuden navetan suunnittelu. - Nyt ei ole muutamaan vuoteen isoja investointeja tulossa, sillä tänä kesänä rakennettiin vielä lämmin tuotantovarasto, kertoo Juha-Pekka. Vapaa-aikaakin pitää jäädä ja sitä Eija ja Juha-Pekka viettävät mielellään kolmen tyttärensä kanssa luonnossa liikkuen. Eija ja Juha-Pekka Koutonen luottavat rehuasioissa Lantmännen Feedin Oskari Jakovleffiin. Rehut isäntä tekee omalla noukinvaunulla ja pitää sitä oikein hyvänä järjestelynä, koska näin rehut tulee tehtyä aina oikeaan aikaan. Emäntä huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja tilojen puhtaanapidosta. Vasikasta märehtijäksi Juottokauden ruokinnalla on suuri merkitys tulevan lehmän tuotokseen, mutta yhtä tärkeää on onnistua vasikan vieroituksessa ja sen jälkeen, jotta juottokauden hyviä tuloksia ei menetetä. Juottokaudella vasikan paino voidaan tuplata vahvalla juomarehulla. Juoma ei kehitä pötsiä, siksi on välttämätöntä, että vasikka oppii nopeasti syömään myös täysrehua. Ensimmäinen 3-4 litran annos vahvaa ja puhdasta ternimaitoa on hyvä antaa jopa tunnin sisään syntymästä. Kun vasikat siirretään pariviikkoisena yksilökarsinasta ryhmäjuotolle tai parikarsinaan, kehityvät vasikan sosiaaliset taidot. Vasikka oppii syömään uutta rehua nopeammin, kun se on kasvanut kaverin kanssa. Vahva juoma vähentää litrojen tarvetta Juottovasikat ruokitaan usein vain kaksi kertaa päivässä. Jotta ne saisivat riittävästi ravintoa, pitäisi juoman kertamäärä olla yli neljä litraa tai juomaa tulisi vahventaa. Juoksutusmahan tilavuus rajoittaa suurten kerta-annosten juottoa. Kun juomasta tehdään vahvaa, riittää pienempikin litramäärä. Tällöin on erityisen tärkeää, että juomarehu on tasaista. Esimerkiksi 1 kg (1 l) vettä g juomajauhetta tekee juomasta 14,9 % vahvuista. Tämä väkevyys on turvallinen useimmilla juomarehuilla. Näin vahvasta juomasta vasikka saa riittävästi kuiva-aineita jopa alle kahdeksan litran päivannoksesta (noin 1200 g). Vasikoille oma ape juottokaudella Karkearehulle ja väkirehulle on vaihtoehtona jo juottokaudella tarjottu vasikka-ape, jossa on 10 % silputtua olkea, loput on Vasikan-Herkku TMR täysrehua sekä melassia. Satsi säilyy kuukauden, jos kosteus jää alle 15 prosentin. Silputtu olki stimuloi pötsin seinämän lihaksistoa. Vasikan-Herkku TMR kehittää pötsin mikrobistoa ja papilleja. Melassi sitoo partikkelit yhteen. Vasikka-ape on käytännön tiloilla todettu erittäin maittavaksi. Se myös säästää työtä isoilla tiloilla kg Vasikan-Herkku TMR:ää 140 kg olkisilppua (2-3 cm) 240 kg melassia Sekoita komponentit kuivassa, puhtaassa apevaunussa. Seos riittää noin yhden kuukauden ajaksi 25 vasikalle. Annetaan vapaasti vasikoille 3-5 kk ikään saakka. Kulutus 1-3 kg/pv. 8 Menestyvä maitotila
6 Ruoki hevosesi hyvinvointia Norra-hevosrehut on suunniteltu suomalaisen heinän oheen ja ne valmistetaan Lantmännen Feedin tehtaalla Kouvolassa. Norran ydinajatuksena on tukea hevosen terveyttä ruokinnalla, sillä ravinnolla on suuri merkitys hevosen terveyden tukemisessa ja monien sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Norra-tuotesarjassa on suomalaista design-ajattelua. Rehut eivät sisällä mitään turhaa vaan kaiken tarvittavan, ja sen on oltava parasta. Tuotevalikoimasta on helppo rakentaa oikea ruokintaratkaisu jokaiselle hevoselle, onpa tavoitteena esimerkiksi hevosen vastustuskyvyn kohentaminen tai lihasten vahvistaminen. Norra-rehut ovat soijattomia. Valkuaisen lähteenä on soijaa ekologisempi rypsi. Norra-valikoimasta löydät kivennäiset, valkuaisrehun sekä täysrehuja. Voit suunnitella juuri sinun hevosellesi sopivan ruokinnan maksuttomalla Norra Menu -ruokintalaskurilla. Tilaa Norra-tuotteet asiakkuusvastaavaltasi tai verkkokaupasta: norrahorse.fi Laaja valikoima tuotantotarvikkeita Lantmännen Feedin tuotantotarvikevalikoima uudistuu. Jatkossa tarvikevalikoima koostuu samoista tuotteista, joita on myynnissä tällä hetkellä Lantmännen Agron kautta. Voit tilata jatkossakin tuotantotarvikkeet tutulta asiakkusvastaavaltasi. Tuotteet voidaan toimittaa suoraan tilalle, kuten ennenkin, tai voit noutaa ne itse Lantmännen Agron myymälästä. Käärintäkalvot ja -verkot Myymme jatkossa Rani Plastin laadukkaita kotimaisia käärintäkalvoja. Rani Plast on yksi maailman johtavista maatalouskalvojen valmistajista. Ranin kestävät kalvot tehdään parhaista raaka-aineista ja ne ovat helppokäyttöisiä sekä erittäin kustannustehokkaita. Kalvot myös parantavat rehun laatua. Käärintäverkkojen valikoimaan tulevat Piipon Suomessa valmistetut paalausverkot sekä RKW:n Saksassa valmistetut Rondotex- ja Agripresspaalausverkot. RKW-paalausverkkojen moderni kudontatekniikka ja oikea raaka-ainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan. Piipon käärintäverkoissa on korkea UV-suojaus ja markkinoiden kovin vetolujuus, joten paalit kestävät myös säilytyksen ja siirrot. Piipon tuotteiden lähtökohtana on korkea laatu ja toimintavarmuus. Tuotteet testataan ja kehitetään yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Säilöntäaineet Säilöntäainevalikoima muodostuu jatkossa Josilacin tuotteista, joiden teho on ja toimivuus on todistettu useissa tutkimuksissa. Josilacin biologisia säilöntäaineita on viisi eri tuotetta, joista löytyy toimiva vaihtoehto eri rehuraaka-aineille sekä kuiva-aineeltaan erilaisille rehuille. Josilacista löytyy myös sopivat tuotteet maissisäilörehun ja murskeviljan säilöntään sekä siilon pintaosien käsittelyyn jälkilämpenemisen ehkäisemiseksi. Siemenvalikoima Sekä nurmi- että viljansiemenvalikoima tulee keskittymään suurelta osin Lantmännen Agron tarjoamiin vaihtoehtoihin. Vuosi vuodelta suosiotaan kasvattamien seosviljojen osalta valikoimaa pyritään kehittämään jatkossakin siten, että niissäkin löytyy sopivin vaihtoehto erilaisiin tuotantoeläinten ruokintamalleihin. Huippukarjaa kannattaa mellitellä Suomessa kehitetyt ja valmistetut Mellikivennäiset täydentävät lehmien ruokintaa kaikissa tuotantovaiheissa. Mellien ainesosat lisäävät vastustus-ja stressinsietokykyä ja antavat eväät korkeaan tuotokseen, hyvään hedelmällisyyteen ja tehokkaaseen kasvuun. lantmannenfeed.fi Premium-verkkosarjan uutuus Piippo Hybrid Edge Master Lujempi sidonta vähemmällä määrällä Rondotex-pyöröpaaliverkot Tunnettu ja arvostettu ympäri maailman Rani aumakalvot ja käärintäkalvot Tutkitusti tehokas Josilac biologiset säilöntäaineet 10
7 Ilmastotyö vaatii heronleimauksia Lehmä on sankari. Se pystyy laiduntamaan mailla, joilla vilja ei kasva, ja muuttamaan ihmisravinnoksi sopimatonta kuitua ja elin tarviketuotannon sivujakeita maidoksi ja lihaksi. Uusilla rehukeksinnöillä maidon- ja lihantuotannon hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi. Maituri Hero, Benemilk Hero ja Opti Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, lisäävät tutkitusti tuotosta ja tukevat ruoantuotannon sankareiden hyvinvointia. lantmannenfeed.fi Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.
Tankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
Rehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
Aperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
Kaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
Lantmännen Feedin. Brändit ja palvelut
Lantmännen Feedin Brändit ja palvelut Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Esipuhe Me Lantmännen Feedillä autamme asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, tehokkaasti ja taloudellisesti
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
Rehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
Kaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
Palkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
Herne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE
24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA
Maississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
MaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen
Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen
Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
Minna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
Vasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!
Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA
LUONNOLLISESTI PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA Progres on patentoitu rehuinnovaatio; maailman ensimmäinen ja ainoa havupuiden resiinihappoja sisältävä rehuaine. Se tukee ruoansulatuskanavan kuntoa
VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA
2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI 12 000 E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
Markkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
from the north poultry protein meal
from the north Poultry meal proteiinirikas eläinvalkuainen Poultry Meal on suomalaisen siipikarjan sivutuotteista valmistettu proteiinirikas eläinvalkuainen. Se on laadukas raaka-aine rehuihin ja lemmikkien
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019
Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Rehun rasvan laadulla on väliä Asiakastilojen kuulumisia ja hyviä vinkkejä Toimitusjohtajan katsaus Tutkimustuloksia
Primo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
Jokainen tila on erilainen
Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
Siirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
Suomen Rehun komponenttituotteet
Monipuolisuutta seosruokintaan Suomen Rehun komponenttituotteet Agrimarket seostilan parhaaksi Agrimarket tarjoaa seosruokintaan harjoittavalle tilalle parhaan ja monipuolisimman osaamisen olipa sitten
Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014
Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 1 Benemilk on tutkitusti tehokas 2 Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
Hyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
SOPIVA. Jokainen tila on erilainen
SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden