Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnitteluperusteet 1.1 Suunnittelujärjestelmä 3 1.2 Valtiovallan ohjaus 3 1.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 3 1.2.2 Sote-uudistus 4 1.2.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset 4 1.2.4 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet 4 1.3 Kuntayhtymän toiminta-ajatus 5 1.4 Jäsenkunnat ja niiden lausunnot 6 1.5 Väestötiedot ja ennuste 8 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistealueet 2016 9 2.1 Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat 9 2.1.1 Päivystys 9 2.1.2 SOTE-uudistushanke 9 2.2 Henkilöstösuunnitelma 10 2.3 Investointisuunnitelma 10 3 Talousarvion sitovuus 11 4 Talous- ja toimintasuunnitelman yleiset laskentaperusteet 12 5 Jäsenkuntien osuudet 15 6 Tuloslaskelma 16 7 Investoinnit 17 8 Rahoituslaskelma 18 9 Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 19 10 Talous- ja toimintasuunnitelma tulosalueittain 2016-2018 20 10.1 Hallinto 20 10.2 Tukipalvelut 21 10.2.1 Toimisto 21 10.2.2 Kiinteistöhuolto 21 10.3 Avohoito 23 10.3.1 Lääkärin vastaanottotoiminta 23 10.3.1.1 Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta 24 10.3.2 Neuvolatoiminta 24 10.3.3 Hammashuolto 26 10.4 Keskitetyt palvelut 28 10.4.1 Vuodeosasto 28 10.4.2 Laitoshoidon tukipalvelut 30 10.4.2.1 Ravintohuolto 30 10.4.2.2 Siivoustoimi 30 10.4.2.3 Välinehuolto 30 10.4.2.4 Muut huoltopalvelut 30 10.4.3 Erityispalvelut 32 10.4.3.1 Laboratorio 32 10.4.3.2 Röntgen 32 10.4.3.3 Kuntoutus 33 10.4.4 Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta 35 10.5 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue 36 10.5.1 Ympäristöterveyslautakunta 36 10.5.2 Muu hallinto 37 10.5.3 Terveysvalvonta 37 10.5.4 Eläinlääkintähuolto 38 10.5.5 Kustannustenjako ja jäsenkuntien osuudet 39 10.5.6 Ympäristönsuojelu 41 Organisaatiokaavio 43
3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, johon sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinen eli kolmen vuoden taloussuunnitelma, jossa suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitelmaa 2016 2018 varten on jäsenkunnilta pyydetty lausunnot. Lausunnot ja niiden vastineet ovat kohdassa 1.4. 1.2 VALTIOVALLAN OHJAUS 1.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla. 1. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan. 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan. 3. Ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan. 4. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan. 5. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi. 6. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman strategisesta johtamisesta, säädösvalmistelusta ja ohjelman toteutumisesta eri keinoin. Alueelliset johtoryhmät vastaavat ohjelman alueellisesta toimeenpanosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) toteuttavat valtakunnallisia kehittämistoimenpiteitä sekä tukevat säädösvalmistelua ja kuntien kehittämistyötä omalla asiantuntijuudellaan.
4 Kaste-ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. 1.2.2 Sote-uudistus Hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sote-uudistuksen tavoitteena on palveluketjujen saumaton kokonaisuus, toimivammat peruspalvelut, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla. 1.2.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on suoritettu kunnalle yhtenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden määräytymisen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa huomioidaan ikäryhmityksen lisäksi sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus viiden vuoden siirtymäkauden ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista. Hallitus päätti syksyllä 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tehdään laajapohjainen selvitys. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Rahat palveluihin kerätään verotuloina, pakollisina ja vapaaehtoisina vakuutusmaksuina, työnantajamaksuina sekä palveluiden käytöstä perittävinä asiakasmaksuina. Rahoituksen kehittäminen kytkeytyy sote-uudistukseen. 1.2.3 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnat sekä Kemijärven kaupunki muodostivat 1.1.2013 alkaen Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka on Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän alainen tulosalue. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pelkosenniemi ja Savukoski ja osajäsenkuntia Salla ja Kemijärvi. Vuoden 2016 alusta lakisääteiset ympäristönsuojelun viranomaistehtävät siirtyvät Koillis- Lapin ympäristöterveydenhuollon järjestettäväksi Pelkosenniemen, Savukosken ja Kemijärven osalta, mikäli kuntien valtuustot niin päättävät. Samalla kuntayhtymässä varaudutaan myös Sallan mahdolliseen mukaantuloon ympäristönsuojelun osalta tulevaisuudessa.
5 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä on palvelukuntayhtymä, jonka tehtävänä on järjestää Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien asukkaille perusterveydenhuollon palvelut kansanterveys- ja muiden lakien mukaisesti sekä sovittaa palvelut yhteen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut jäsenkunnilleen ja osajäsenkunnilleen Kemijärven kaupungille ja Sallan kunnalle. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis- Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, joka järjestää alueella yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Toimintaa suunnitellaan ja palvelut järjestetään kuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa jäsenkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena on edistää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitää väestön työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä sairastumista. Tuloksen saavuttamiseksi panostetaan henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen.
6 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pelkosenniemi ja Savukoski. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntayhtymän osajäsenkuntia ovat lisäksi Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymän kotipaikka on Pelkosenniemi. Organisaatiokaavio esitetään tämän vihkosen lopussa. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämistä varten. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Pelkosenniemen kunnanhallitus: Kuntayhtymän palveluiden taksoitus on laadittava kustannusvastaavaksi niin jäsenkuntien kuin ulkopaikkakuntien käyntien osalta. Ehdottoman tärkeää on saada ulkopaikkakuntalaskutus vastaamaan hyväksyttäviä kustannuksia per käynti. Kunnanhallitus edellyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Resurssien mitoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Vuodeosaston käyttöastetta on seurattava ja vapaita paikkoja, mikäli niitä on jatkossa, on markkinoitava lähikunnille. Kaikessa toiminnassa on oltava ennaltaehkäisevä painotus ja on pyrittävä kustannustehokkuuteen, mikä ei ole ristiriidassa riittävien henkilöstöresurssien turvaamisen kanssa. Savukosken kunnanhallitus: Savukosken kunta pitää tärkeänä, että kuntayhtymän toiminta-alueella säilyvät nykyiset perusterveydenhuollon lähipalvelut. Toiminnassa tulee kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja taloudellisuuteen mm. yhteistyön kehittämisellä sosiaalitoimen ja naapurikuntien terveydenhuollon palvelujen suuntaan. Sekä terveydenhoidossa että sosiaalitoimessa tulee mahdollisuuksien rajoissa pyrkiä ennaltaehkäisevään työhön. Palvelujen ostamista ja myymistä ympäryskuntien kesken tulee kehittää nykyistä joustavammaksi. Savukosken hammashoidon järjestäminen on vielä osittain auki, mutta tavoitteena on, että nykyisen Pelkosenniemellä sijaitsevan hammashoitolan työkuormaa vähennetään ostamalla hammaslääkäripalveluita muista kunnista ja mahdollisesti myös yksityiseltä sektorilta. Neuvotteluja on alustavasti käyty Sodankylän kunnan kanssa ja tarkoitus on, että esimerkiksi palveluseteli ostopalveluratkaisu olisi käytössä vuoden 2016 alusta lähtien. Palvelujen ostaminen Sodankylästä voisi keskittyä hammashoitolan henkilökunnan loma-aikoihin. Hammashuollon runkona säilytetään nykyinen Pelkosenniemen hammashoitola, mahdollisen muutoksen tarkoituksena on täydentää nykyistä tarjontaa. Savukosken kunta esittää, että kuntayhtymässä jatketaan edelleen selvittelyä hammashoitolan tilojen järjestämiseksi Savukoskelle. Taloudellisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää, koska kuntatalous on tiukalla ja suuret tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisut, kuten SOTE ovat vielä auki. Savukosken kunta on tyytyväinen kansanterveystyön kuntayhtymän taloustoteumaan. Vastine: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhteissa järjestämään perusterveydenhuollon palvelut mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti.
7 Yöpäivystyksen siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirille toteutunee v. 2016 ja neuvottelut on käynnistetty v. 2014 syksyllä. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenedistäminen sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti kuntalaisille ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Terveyskeskusmaksu peritään niistä terveyspalveluista, joista maksun periminen lain ja asetuksen mukaan on mahdollista. Maksut peritään enimmäismäärän suuruisina. Ne, joiden kotipaikka (kotikunta) Suomessa on jokin muu kuin Pelkosenniemi tai Savukoski, maksavat hoidostaan samat asiakasmaksut kuin pelkosenniemeläiset tai savukoskelaiset. Loppuosa hoidon todellisista kustannuksista peritään hoidettavan kotikunnalta. Muista maista, kuin EUtai sopimusmaista, tulevat henkilöt maksavat todellisia kustannuksia vastaavat maksut sekä välittömästä että ei-välittömästä hoidosta. Ulkomaalaisilta, joilla on kotikunta Suomessa, peritään samat maksut kuin Suomessa vakituisesti asuvilta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullekin vuodelle ulkokunnilta perittävät hinnat, jotka perustuvat laadittuun ja jäsenkuntien valtuustojen hyväksymään talousarvioon. Mikäli käynti-/hoitopäivätavoitteet eivät toteudu odotetun mukaisesti, jäsenkunnan lopullinen yksikkökustannus voi muodostua arvioitua huokeammaksi tai kalliimmaksi kuin talousarviossa on varauduttu. Ulkokunnan maksua ei voida enää jälkikäteen oikoa. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveystoimen toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu entisestään. Perus - ja lähihoitajien sijaisuuksiin on saatu palkattua päteviä sijaisia, mutta sairaanhoitajien sijaisuuksiin henkilöstöä on ollut vaikeampi saada. Työyhteisön hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen tulee panostaa (tyky, koulutus, kuntosali, kehityskeskustelut, tiedottaminen, yhteiset palaverit ). Yhteistyötä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa on viimevuosina vahvistettu tarkoituksenmukaisen hoidon/hoitopaikan järjestämiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Vanhusten määrän lisääntyessä hoidontarve kasvaa sekä tuleva SOTE-uudistus vaatii saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja kansanterveystyön kuntayhtymän kesken. Kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimen johtoryhmien tulee tiivistää yhteistyötä tulevien valtakunnallisten rakenneuudistusten edessä. Yhteistyötä tukipalveluissa ja varsinaisessa toiminnassa tulisi kehittää (IT, kiinteistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jne.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Toiminnan haavoittuvuuden estämiseksi vain yhden osaajan varassa olleita toimintoja on systemaattisesti opetettu useammalle henkilölle ja tavoitteena on, että ainakin kaksi henkilöä osaa tehdä useimmat toiminnot ja mahdollistaa eri työpisteissä työnkiertoa ja vähentää sijaiskustannuksia.
8 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE 31.12.2013 31.12.2014 % 2016 ennuste % 2025 ennuste % Pelkosenniemi 968 949 895 830 0-6 v 35 3,6 40 4,2 38 4,2 39 4,7 7-14 v 39 4,0 35 3,7 40 4,5 48 5,8 15-49 v 272 28,1 259 27,3 228 25,5 223 26,9 50-64 v 334 34,5 317 33,4 280 31,3 161 19,4 65-74 v 166 17,1 172 18,1 175 19,6 191 23,0 75-84 v 99 10,2 97 10,2 104 11,6 125 15,1 85 v ja yli 24 2,5 27 2,8 30 3,4 43 5,2 Savukoski 1126 1100 1090 1013 0-6 v 48 4,3 51 4,6 51 4,7 44 4,3 7-14 v 84 7,5 75 6,8 67 6,1 54 5,3 15-49 v 331 29,4 312 28,4 280 25,7 253 25,0 50-64 v 348 30,9 348 31,6 363 33,3 242 23,9 65-74 v 180 16,0 176 16,0 177 16,2 232 22,9 75-84 v 96 8,5 101 9,2 108 9,9 140 13,8 85 v ja yli 40 3,6 40 3,6 44 4,0 48 4,7 Jäsenkunnat yhteensä 2094 2049 1985 1843 Lähde: Tilastokeskus 10.4.2015 Lähde: Tilastokeskus 28.9.2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun 2015 lopussa 5 480 840. Maamme väkiluku kasvoi tammi-elokuun aikana 9 090 henkeä, mikä on 7 740 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 6 640 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 2 450 henkeä. Syyskuun lisääntynyt pakolaismäärä kasvattanee väkilukua loppuvuodesta. Savukoskelle suunniteltu Soklin kaivoshanke ei toteudu ja odotettujen kaivosalan työpaikkojen tuoma työikäisen väestön lisäys jää myös toteutumatta. Väestö vähenee, väestörakenne vanhenee ja väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden) heikkenee. Alueen väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin maan keskimääräinen, 60 raja on ylittynyt. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritilanteessa elokuulta 2015 pelkosenniemeläisiä on 944 ja savukoskelaisia 1080 henkilöä. Ennusteiden mukaan suunta on laskeva. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.
9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2016 2.1 Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat 2.1.1 Päivystys Terveydenhuoltolain 50 :n mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Sosiaali-ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) annettiin 23.9.2014. Asetus tuli voimaan 1.1.2015 lukuun ottamatta synnytyksen ja lastentautien osuutta, joka tuli voimaan 1.6.2015. Asetuksen 2 mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Asetuksen 16 mukaan suun terveydenhuollossa kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella (klo 16-21), ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Päivystyksen järjestämisen suunnittelu on parhaillaan meneillään. Lapin alueen kunnat ja kuntayhtymät hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa erillispäivystyksen järjestämiseen. Kemijärvelle on myönnetty poikkeuslupa vuoden 2015 loppuun saakka. Yöpäivystys siirtynee Rovaniemelle vuoden 2016 alusta. 2.1.2 SOTE-uudistushanke Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden palvelurakenteen valmistelu jatkuu vaiheittain. Tarkoituksena on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sote-alueilla, joiden määrä on hallitusohjelman mukaan enintään 19. Lokakuun loppuun mennessä odotetaan päätöstä itsehallintoalueista. Lapissa sote-uudistusta valmistellaan monella taholla (Lapin liitto, Pohjois-Suomen erityisvastuualue, perusterveydenhuollon alaiset työryhmät). Syksyn aikana päätettäneen siitä, kuka ottaa vetovastuun valmistelutyöstä. Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ohjausryhmä toimii myös soteohjausryhmänä. Kuntayhtymästä ohjausryhmään kuuluu johtava hoitaja sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista sosiaalisihteerit.
10 2.2 Henkilöstösuunnitelma Talousarvioissa v. 2016 on huomioitu henkilöstömenoissa vuodeosaston paikkaluvun pieneneminen 24:sta kahteenkymmeneen. Oppisopimuksella on mahdollisesti tulossa yksi laitoshuoltajaopiskelija v. 2016. Uusia toimia ei ole suunnitelmissa. Mikäli vuonna 2015 saadaan suuhygienistin toimeen toimenhaltija, jatkossa pyritään palkkaamaan myös hammaslääkärille sijainen vakinaisen viranhaltijan vuosiloman ajaksi. Irtisanoutumisen vuoksi keväällä 2015 vapautunutta sairaanhoitajan tointa ei toistaiseksi täytetä. Hammashoitaja jää eläkkeelle v. 2016 ja eläkkeelle jäänee 1 1,5 lähihoitajaa. Vuosilomien ajaksi supistetaan toimintoja avohuollossa (neuvola, koulu- ja työterveyshuolto). 2.3 Investointisuunnitelma Talousarviossa varaudutaan vuonna 2016 pääterveysaseman vanhan osan alueiden salaojitukseen ja kuntoutussiiven ulkopuoliseen korjaukseen 40.000 eurolla ja Pelkosenniemen lääkäritalon asuntojen ovien ja ikkunoiden uusimiseen 51.000 eurolla. Eläinlääkäritalon purkuun Savukoskella varataan 30.000 euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 on tarkoitus jatkaa Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven korjausta sisäpuolisilta osin 50.000 eurolla ja uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, 55.000 euroa. Vuodelle 2018 varataan vielä Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven sisäosien korjaukseen 50.000 euroa.
11 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsenkuntien valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslaskelman, investointiosan ja rahoituslaskelman. Jäsenkuntien valtuustoihin nähden kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsenkuntien maksuosuuksien, käyttötalouden ja investointien nettosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016 seuraavasti: Käyttötalouden toiminnalliset (määrälliset) tavoitteet ovat jäsenkuntien valtuustoihin nähden ohjeellisia hoitopäivien ja avohoitokäyntien osalta. Investointiosan sitovuus määritellään hankkeittain. Määrärahojen siirrosta hankkeiden välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosalueittain ja tukipalveluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalueen määrärahojen käytöstä ja määrärahojen siirroista tulosalueen yksiköiden välillä päättää tulosalueen johtaja, tukipalveluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsemispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosalueiden välisistä määrärahojen siirrosta. Johtavan lääkärin tulee havaittuaan, että toiminnalliset tai taloudelliset tavoitteet ylittyvät tai alittuvat merkittävästi, raportoida ja tehdä esitys tarvittavista toimenpiteistä yhtymähallitukselle.
12 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa on virka- ja työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin laskettu 0,9 % korotusvaraus. Palkat ja palkkiot muodostavat 49 % koko talousarvion käyttömenoista. Henkilösivukulut Henkilösivukulujen määräksi on arvioitu noin 34,09 % palkoista ja palkkioista. Palkkaperusteinen eläkemaksu on laskettu 17,05 % mukaan. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on arvioitu Kevan antamaan ennakkoilmoitukseen perustuen. Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostoihin on varattu 506 100 (467 800) euroa. Suurin erä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljetuksesta. Muut asiakaspalvelut koostuvat mm. päivystysjärjestelyistä, laitoskuntoutuksen, työterveyshuollon ja hammashoidon palvelujen ostosta. Muita ostettavia palveluja arvioidaan tarvittavan 514 800 (501 800) eurolla. Tarvikkeet Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on budjetoitu 522 000 (528 600) euroa. Erään sisältyvät mm. lääkkeet, erilaiset hoitotarvikkeet ja elintarvikkeet. Avustukset Kotitalouksille annettavien avustusten, kuntayhtymän hyötyeläimen omistajalle antamaa subventiota, arvioidaan pienenevän. Niitä sisältyy talousarvioon 40.000 euroa. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, 111 900 (98 000) euroa, sisältyvät mm. vuokrat eri yksiköiden toimitiloista ja kiinteistöverot. Kuluerä on kasvanut mm. Savukosken neuvolan väistötilavuokrien takia.
13 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 % menoista Muutos-% 2015-2016 Palkat ja palkkiot 2328995 2485700 2355500 47,7-5,2 Henkilösivukulut 767422 824400 805300 16,3-2,3 Palvelujen ostot 932149 969600 1020900 20,7 5,3 Tarvikkeet 487917 528600 522000 10,6-1,2 Avustukset 29603 40000 40000 0,8 0,0 Muut menot 100881 98000 111900 2,3 14,2 Suunnitelman mukaiset poistot 104567 93200 84000 1,7-9,9 Yhteensä 4751534 5039500 4939600 100,0-2,0 Käyttötalousmenot, % menoista Avustukset ja muut menot Tarvikkeet Palvelujen ostot Palkat Henkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Hallinto 4777 15500 15800 15800 15800 Tukipalvelut 495776 513800 530900 530900 530900 Sumu-poistot 72025 63600 58200 65000 69000 Avohoito 1117089 1250100 1186300 1186300 1186300 Sumu-poistot 7839 8400 11900 11900 11200 Keskitetyt palvelut 2296832 2352300 2265700 2265700 2265700 Sumu-poistot 12552 9000 3600 3600 3600 Ympäristöt.huolto (P-S) 1954 1600 2300 2300 2300 Sumu-poistot 12152 12200 10300 10300 10300 Ympäristöth.YT-alue 730539 813000 816500 816500 816500 Ympäristönsuojelu 38100 38100 38100 Yhteensä 4751535 5039500 4939600 4946400 4949700
14 Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojen erä on jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama ensihoito laskutetaan suoraan jäsenkunnilta, mikä kasvatti kunnilta saatavien myyntituottojen määrää vuoden 2014 alusta lähtien. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaisten hoidosta. Ravitsemispäällikön palvelujen myynnistä Palvelukoti Onnelalle saadaan korvaus Pelkosenniemen kunnalta ja valvontaeläinlääkärin palkkauksen korvaa valtio. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullekin vuodelle ulkokunnilta perittävät hinnat, jotka perustuvat laadittuun ja jäsenkuntien valtuustojen hyväksymään talousarvioon. Maksutuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut säädetään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -asetuksessa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indeksiin sidottuja enimmäismaksuja, joita ei voi kuntayhtymässä tehtävin päätöksin ylittää. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, että asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisinä, alennettuina tai että niitä ei peritä lainkaan. Maksut on peritty indeksin mukaisina enimmäismaksuina. Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset ovat mm. työllistämiseen tulleita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, 39 100 euroa, ovat pääasiassa asuntojen vuokratuloja. KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 % tuloista Muutos-% 2015-2016 Myyntituotot 572775 511000 431800 8,7-15,5 Jäsenkuntien osuudet 3861125 4141200 4177500 84,3 0,9 Maksutuotot 291912 354500 305000 6,2-14,0 Tuet ja avustukset 11336 8200 1200 0,0-85,4 Muut toimintatuotot 32062 42100 39100 0,8-7,1 TULOT 4769210 5057000 4954600 100-2,0 KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tukipalvelut 30744 42400 39700 39700 39700 Avohoito 170641 154700 160600 160600 160600 Keskitetyt palvelut 602240 612700 596800 596800 596800 Ympäristöterv.huolto Ympäristöth.YT-alue 104460 106000 123500 123500 123500 Ympäristönsuojelu 18000 18000 18000 Yhteensä 908085 915800 938600 938600 938600
15 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen mukaan vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt ensihoidon kustannustenjaosta. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien toivomuksesta kansanterveystyön kuntayhtymä laskuttaa ensihoidon kustannukset niiltä ns. läpilaskutuksena sairaanhoitopiirin laskutuksen mukaisesti. Talousarviovuoden käytöksi on arvioitu aiemmin 24-paikkaisen sijasta 20-paikkaiselle vuodeosastolle 5840 hoitovuorokautta. Jäsenkuntien kesken käytön arvioidaan jakautuvan Pelkosenniemelle 58 % ja Savukoskelle 42 %. Avohoidon käyntiarvio on 19150 käyntikertaa. Käytön on arvioitu jakautuvan seuraavasti: Pelkosenniemi 45 % ja Savukoski 55 %. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestö 31.12.2014 oli yhteensä 2049 henkilöä, joista pelkosenniemeläisiä 949 ja savukoskelaisia 1100. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen maksuosuudet jakautuvat perussopimuksen ja osajäsenyyssopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyshuollon osuudet esitetään kohdassa 10.5.5. JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Käyttötalous 3383615 3190694 3389600 3254300-4,0 Pelkosenniemi 1667461 1661913 1659850 1670300 0,6 Savukoski 1716154 1528781 1729750 1584000-8,4 JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Avohoitokäynti (e/käynti) 98 81 88 87-1,1 Vuodeosaston hoitopäivä (e/vrk) 215 251 205 251 22,4 Hallinto (e/asukas) 6 2 7 8 14,3
16 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2014 e TA 2015 e Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos% TS 2017 1000 e TS 2018 1000 e T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut ko 52.595 55.300 81.500 81.000 81.000 46 81 81 Korvaukset kunnilta ja kun 4.291.342 4.528.700 420.000 4.447.800 4.447.800-2 4.455 4.458 Muut suoritteiden myyntitu 89.963 68.200 55.300 80.500 80.500 18 81 81 Myyntituotot 4.433.900 4.652.200 556.800 4.609.300 4.609.300-1 4.616 4.619 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 291.913 354.500 309.500 305.000 305.000-14 305 305 Maksutuotot 291.913 354.500 309.500 305.000 305.000-14 305 305 Tuet ja avustukset 11.336 8.200 1.300 1.200 1.200-85 1 1 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 29.378 41.000 38.000 38.000 38.000-7 38 38 Muut toimintatuotot 2.684 1.100 1.100 1.100 1.100 1 1 Muut toimintatuotot 32.062 42.100 39.100 39.100 39.100-7 39 39 TOIMINTATUOTOT 4.769.210 5.057.000 906.700 4.954.600 4.954.600-2 4.961 4.965 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki -2.368.993-2.495.700-2.388.400-2.356.800-2.356.800-6 -2.357-2.357 Jaksotetut palkat ja palk -2.392 Henkilöstökorvaukset, hen 42.390 10.000 5.800 1.300 1.300-87 1 1 Palkat ja palkkiot -2.328.995-2.485.700-2.382.600-2.355.500-2.355.500-5 -2.356-2.356 Henkilösivukulut Eläkekulut -667.726-711.600-710.400-698.100-698.100-2 -698-698 Muut henkilösivukulut -99.696-112.800-114.150-107.200-107.200-5 -107-107 Henkilösivukulut -767.422-824.400-824.550-805.300-805.300-2 -805-805 Henkilöstökulut -3.096.416-3.310.100-3.207.150-3.160.800-3.160.800-5 -3.161-3.161 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -493.657-467.800-478.500-506.100-506.100 8-506 -506 Muiden palvelujen ostot -438.491-501.800-511.200-514.800-514.800 3-515 -515 Palvelujen ostot -932.149-969.600-989.700-1.020.900-1.020.900 5-1.021-1.021 Aineet, tarvikkeet ja tavar -487.917-528.600-495.500-522.000-522.000-1 -522-522 Avustukset Avustukset kotitalouksille -29.603-40.000-40.000-40.000-40.000-40 -40 Avustukset -29.603-40.000-40.000-40.000-40.000-40 -40 Muut toimintakulut Vuokrat -65.544-69.000-62.400-74.700-74.700 8-75 -75 Muut toimintakulut -35.337-29.000-36.000-37.200-37.200 28-37 -37 Muut toimintakulut -100.881-98.000-98.400-111.900-111.900 14-112 -112 TOIMINTAKULUT -4.646.967-4.946.300-4.830.750-4.855.600-4.855.600-2 -4.856-4.856 TOIMINTAKATE 122.243 110.700-3.924.050 99.000 99.000-11 106 109 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 16 Korkokulut -17.416-16.900-14.600-14.600-14 -15-15 Muut rahoituskulut -276-600 -400-400 -33 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -17.676-17.500-15.000-15.000-14 -15-15 VUOSIKATE 104.567 93.200-3.924.050 84.000 84.000-10 91 94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist -104.567-93.200-84.000-84.000-10 -91-94 Poistot ja arvonalentumiset -104.567-93.200-84.000-84.000-10 -91-94 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0 0
17 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 102,8 102,6 102 102 0,0 Vuosikate prosenttia poistoista 100 100 100 100 0,0 Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, osoittaa verorahoituksen osuuden oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä ei ole verorahoitusta, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksen osuus toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien on varauduttava kuntayhtymän investointeihin. Investoinnit, hankkeet ja hankinnat arvoltaan yli 8.410 euroa, rahoitetaan suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviovuonna 2016 on suunniteltu toteutettavaksi pääterveysaseman vanhan osan alueiden salaojitus ja kuntoutussiiven ulkopuolinen korjaus 40.000 eurolla ja Pelkosenniemen lääkäritalon ovien ja ikkunoiden uusiminen 51.000 eurolla. Eläinlääkäritalon purkuun varataan 30.000 euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 on tarkoitus jatkaa Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven korjausta sisäpuolisilta osin 50.000 eurolla ja uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, 55.000 euroa. Vuodelle 2018 varataan vielä Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven sisäosien korjaukseen 50.000 euroa. INVESTOINNIT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ortopantomolaite 30000 Yhdistelmäuuni 13000 Savukosken hammash.- neuvolan peruskorjaus 201000 Kuntoutussiiven peruskorjaus 40000 50000 50000 Hoitajien asuntotalon katto 55000 Lääkäritalon ovet ja ikkunat 51000 Eläinlääkäritalon purku 30000
18 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ Tulos yks ehdot Muutos % TS 2017 1000 e TS 2018 1000 e RAHOITUSLASKELMA TP 2014 e TA 2015 e Johtoryh ehdotus Hallitus e TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 104.567 93.200 84.000 84.000-10 91 94 TOIMINNAN RAHAVIRTA 104.567 93.200 84.000 84.000-10 91 94 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -244.000-121.000-121.000-50 -105-50 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -244.000-121.000-121.000-50 -105-50 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 104.567-150.800-37.000-37.000-75 -14 44 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH -48.108-48.100-48.100-48.100-48 -48 LAINAKANNAN MUUTOKSET -48.108-48.100-48.100-48.100-48 -48 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS -2.552 SAAMISTEN MUUTOS 160.701 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 43.756 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE 201.905 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 153.797-48.100-48.100-48.100-48 -48 RAHAVAROJEN MUUTOS 258.364-198.900-85.100-85.100-57 -62-4 RAHAVARAT 31.12. 728.844 RAHAVARAT 1.1. 470.480 RAHAVAROJEN MUUTOS 258.364 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Investointien tulorahoitus, % 101,9 38 69 82 Lainanhoitokate 1,4 1,8 1,7 1,6-6 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno, kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi
19 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2018 Virat/ toimet 2014 Muutokset 2015 TEHTÄVÄALUE Henkilöstöryhmä Yhteensä 2015 KANSANTERVEYSTYÖ Terveyskeskuslääkärit yht 2 2 siitä terveyskeskuslääkärit 2 Terveyskeskushammaslääkärit yht 1 1 siitä terveyskeskushammaslääkärit 1 Eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat henkilöt yhteensä 20 20 siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 terveydenhoitajat 3 röntgenhoitajat 1 fysioterapeutit 2 Muut hoitohenkilöt yhteensä 12,25 12 siitä perushoitajat 9 hammashoitajat 1,75-0,75 suuhygienistit 0,5 0,5 hoitoapulaiset/oppisopimus 1 Huoltohenkilöt yhteensä 10,5 10,5 siitä laitoshuoltajat 4 oppisopimustyöntekijä 1 keittiöhenkilöt 4 talonmiehet 1,5 Hallinto- ja taloushenkilöt yht 2 2 siitä toimistohenkilöt 2 Muutokset 2016 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 47,75 47,5 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat henkilöt yht. 2 2 Toimistosihteeri 1 Pieneläinhoitaja 1 Terveysvalvontahenkilöt yhteensä 4 4 siitä terveystarkastajat 4-0,5 Ympäristönsuojelusihteeri 0,5 Eläinlääkärit yhteensä 5,5 5,6 siitä kunnaneläinlääkärit 5 0,1 valvontaeläinlääkärit 0,6 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,5 11,6 0,1 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 59,25 59,1 0,1 Muutokset 2017 Muutokset 2018
20 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN 2016-2018 10.1 HALLINTO Kuntayhtymän luottamushenkilöeliminä toimivat kuntayhtymän kahdeksanjäseninen hallitus ja nelijäseninen tarkastuslautakunta. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot nimeävät kumpikin neljä jäsentä hallitukseen ja kaksi jäsentä tarkastuslautakuntaan sekä valitsevat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveyslautakuntaan jäsenkunnat ja osajäsenkunnat valitsevat kukin yhden jäsenen. Yhteistoiminta-alueen talous- ja toimintasuunnitelma käsitellään kohdassa 10.5. Kaudelle 2013 2018 jäsenkuntien kunnanvaltuustot ovat valinneet tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA HALLINTO TP 2014 TA 2015 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos % TS 2017 1000 e TS 2018 1000 e Maksetut palkat ja palkki -1.175-4.100-4.100-4.100-4.100-4 -4 Palkat ja palkkiot -1.175-4.100-4.100-4.100-4.100-4 -4 Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut -22-200 -200-100 Henkilösivukulut -22-200 -200-100 Henkilöstökulut -1.197-4.300-4.300-4.100-4.100-5 -4-4 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -2.272-6.000-6.500-6.500-6.500 8-7 -7 Palvelujen ostot -2.272-6.000-6.500-6.500-6.500 8-7 -7 Muut toimintakulut Muut toimintakulut -1.308-5.200-5.200-5.200-5.200-5 -5 Muut toimintakulut -1.308-5.200-5.200-5.200-5.200-5 -5 TOIMINTAKULUT -4.777-15.500-16.000-15.800-15.800 2-16 -16 TOIMINTAKATE -4.777-15.500-16.000-15.800-15.800 2-16 -16
21 10.2 TUKIPALVELUT 10.2.1 Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalveluista vastaa toimisto. Eri asiakkaiden taholta määräaikoihin sidottuja tehtäviä ovat mm. henkilöstö- ja palkkahallinnon tehtävät, asioiden valmistelu päätöksentekijöille, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta. Toimiston kustannukset vyörytetään eri tulosyksiköille nettomenojen suhteessa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Toimistonhoitaja 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 Johtava hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 10.2.2 Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuollon tulosyksikkö huolehtii kuntayhtymän toimitilojen ja asuntojen kiinteistöhuollosta ja kunnossapidosta sekä laitteiden toimivuudesta Pelkosenniemellä ja Savukoskella niin, että eri toiminta-alueet voivat hoitaa tarvittavat tehtävänsä. Pelkosenniemellä on yksi talonmies. Savukoskella kiinteistöjen hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja sekä kiinteistönhoitaja, jonka toimi on yhteinen Savukosken kunnan kanssa. Kuntayhtymällä on 13 vuokrattavaa asuntoa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Henkilöstö Siivooja 1 1 Laitoshuoltaja 1 1 1 Talonmies 1 1 1 1 1 Kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollettavat tilat, m2 Pelkosenniemi 3146 3146 3146 3146 3146 Savukoski 884 884 884 884 884
22 KÄYTTÖTALOUS Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2017 TS 2018 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntitu 373 300 400 400 400 33 0 0 Myyntituotot 373 300 400 400 400 33 0 0 Tuet ja avustukset 122 200 200 200 0 0 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 29.378 41.000 38.000 38.000 38.000-7 38 38 Muut toimintatuotot 871 1.100 1.100 1.100 1.100 1 1 Muut toimintatuotot 30.248 42.100 39.100 39.100 39.100-7 39 39 TOIMINTATUOTOT 30.744 42.400 39.700 39.700 39.700-6 40 40 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki -177.448-176.300-186.000-186.000-186.000 6-186 -186 Jaksotetut palkat ja palkki -179 Henkilöstökorvaukset, hen 14.368 Palkat ja palkkiot -163.259-176.300-186.000-186.000-186.000 6-186 -186 Henkilösivukulut Eläkekulut -69.811-72.100-72.100-72.800-72.800 1-73 -73 Muut henkilösivukulut -6.892-8.100-8.100-8.400-8.400 4-8 -8 Henkilösivukulut -76.702-80.200-80.200-81.200-81.200 1-81 -81 Henkilöstökulut -239.961-256.500-266.200-267.200-267.200 4-267 -267 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -14.880-16.300-100 Muiden palvelujen ostot -111.845-108.500-118.000-125.900-125.900 16-126 -126 Palvelujen ostot -126.725-124.800-118.000-125.900-125.900 1-126 -126 Aineet, tarvikkeet ja tavar -105.098-107.700-112.100-114.400-114.400 6-114 -114 Muut toimintakulut Vuokrat -2.931-3.400-2.900-2.900-2.900-15 -3-3 Muut toimintakulut -21.061-21.400-20.500-20.500-20.500-4 -21-21 Muut toimintakulut -23.993-24.800-23.400-23.400-23.400-6 -23-23 TOIMINTAKULUT -495.776-513.800-519.700-530.900-530.900 3-531 -531 TOIMINTAKATE -465.032-471.400-480.000-491.200-491.200 4-491 -491 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist -72.025-63.600-58.200-58.200-8 -65-69 Poistot ja arvonalentumiset -72.025-63.600-58.200-58.200-8 -65-69 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset 537.057 535.000 549.400 549.400 3 556 560 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0 0
23 10.3 AVOHOITO Tulosalue vastaa lääkärien vastaanottotoiminnasta, neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta, kotisairaanhoidosta sekä hammashuollosta. Toimintaa ohjaa humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan asiakas on ajatteleva, aktiivinen ja vastuullinen henkilö, jolle terveys ja elämä sinällään ovat tärkeitä arvoja. Avohoidon palvelujen avulla tarjotaan asiakkaille mahdollisuus tarvittaessa saada tukea, ohjausta ja neuvontaa terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä, terveydentilan seurannassa ja apua sairauksien hoitamisessa. Toiminnan tavoitteena on, että asiakkaat itse oppivat ja haluavat mahdollisimman hyvin hoitaa omaa terveyttään ja/tai sairauttaan ja saavat tarvittaessa monipuolista ja ammattitaitoista asiantuntijoiden apua kohtuullisen nopeasti. Hoitosuhteissa korostetaan avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Palvelujen saatavuus Hoitotakuulain mukaisesti potilaan on arkipäivisin virka-aikana välittömästi saatava yhteys terveyskeskukseen ja päästävä viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle hoidon tarpeen arviointia varten. Aikarajat koskevat ns. kiireetöntä hoitoa. Kiireellinen hoito on annettava, kuten ennenkin, mahdollisimman pikaisesti. Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toimipisteissä asetetut aikarajat toteutuvat erittäin hyvin ja useimmiten hoitoon pääsee viimeistään seuraavana arkipäivänä. STM on antanut asiasta kunnille ohjeen, jonka mukaan odotusajan yhteydensaamiseksi ei tule ylittää viittä minuuttia. Oman toiminnan kehittämiseksi on terveyskeskuksen omalla luotettavalla tavalla (esim. puhelinoperaattorin seurannalla) seurattava välittömän yhteydensaannin toteutumista. Jos tekninen seuranta ei ole mahdollista, on seuranta toteutettava otoksella vähintään kuukausittain palvelutason arviointia varten. 10.3.1 Lääkärin vastaanottotoiminta Lääkärin vastaanottotoimintaan kuuluu sairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystystoiminta arkipäivisin päiväsaikaan sekä terveysneuvontaan liittyvä vastaanottotoiminta. Molemmissa kunnissa toimii yhden lääkärin vastaanotto arkipäivisin, mikäli lääkärien virat ovat täytettyinä ja viranhaltijat työssä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on Sairaala Lapponiassa Kemijärvellä. Sodankylän kunnan kanssa on kiireellisen sairaanhoidon päivystyspalvelusopimus Tanhuan, Kiurujärven ja Värriön vakinaisille asukkaille. Erikoissairaanhoitopalvelujen käytön ohjausta ja seurantaa kehitetään osana lääkäreiden työtä.
24 10.3.1.1 Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta Molemmissa kunnissa on aloitettu sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vuonna 2009, jolloin Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö ja työnjako Lapissa hanke päättyi. Kuntayhtymässä työskentelevät kaksi sairaanhoitajaa suorittivat hankkeen aikana hoitajakoulutuksen opinnot, joihin kuului päivystävän sairaanhoitajan ja kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelmat. Harjoittelun jälkeen sairaanhoitajien vastaanottotoiminta käynnistyi johtavan lääkärin hyväksymän tehtäväsiirtoluettelon mukaisesti. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vakiinnutetaan ja tehtäväsiirtolistaa tarkistetaan tarvittaessa. Sairaanhoitajat tekevät vastaanottotyötä oman toimen ohella. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Lääkärien työajasta 1,3 1,8 1,8 1,8 1,8 Sairaanhoitajat 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Määrätavoitteet Käynnit/lääkäri 3057 3600 2900-19,4 2900 2900 Käynnit/muu hlökunta 3089 2200 3200 45,5 3200 3200 Ostetut käynnit 685 500 500 500 500 Myydyt käynnit 358 10.3.2 Neuvolatoiminta Neuvolatoiminnan tulosyksikköön kuuluu ennaltaehkäisevän työn osalta äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveystyö, perhesuunnittelu ja joukkotarkastukset. Sairaanhoidon osalta siihen kuuluu terveydenhoitajien neuvoloissa tapahtuva aamuvastaanottotoiminta ja diabeetikkojen neuvonta ja hoito. Neuvolatoiminnassa työtä ohjaavat terveyskeskeisyyden, yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja jatkuvuuden periaatteet. Työterveyshuolto tuottaa lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluita kuntayhtymän alueen yrittäjille ja omaa työtä tekeville (esim. maatalousyrittäjät ja poronhoitajat). Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, valtioneuvoston asetukset ja hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyshuolto painottuu ennalta ehkäisevään toimintaan. Keskeisiä toimintoja ovat työpaikkaselvitykset/maatalousyrittäjien työoloselvitykset, terveystarkastukset, kuntoutuksen tarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä tietojen antaminen ja ohjaus. Kotisairaanhoitopalveluja tarjotaan osana kotiin annettavia palveluja, jossa tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on äärettömän tärkeää. Kotona hoidettaville tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Suunnitelmassa hoitotehtävät jaetaan tarkoituksenmukaisesti niin, että päällekkäisiltä ja/tai peräkkäisiltä käynneiltä asiakkaan luokse vältytään. Kotisairaanhoito hoitaa ilmaisvälinejakelun ohjeiden mukaisesti. Joukkotarkastuksissa eli seulonnoissa etsitään tautia tai terveydelle haitallista ominaisuutta järjestelmällisesti koko väestöstä. Syöpäseulonnan tarkoituksena on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisessa ja parantavalle hoidolle otollisessa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää seulottavan syöpätaudin aiheuttamia kuolemia. Lisäksi kohdunkaulan syövän seulonnoissa löydetään myös sellaisia solumuutoksia, jotka saattaisivat kehittyä syöväksi. Suomessa kunnat järjestävät ja tarjoavat seuraavia joukkotarkastuksia: kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta rintasyövän seulonta suolistosyövän seulonta
Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta: Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Kuntayhtymän asukkaista kutsun saavat myös 25- ja 65- vuotiaat naiset. Rintasyövän seulonta: Suomalaiset kunnat järjestävät joka toinen vuosi maksuttomia seulontoja 50 59-vuotiaille ja niille 60 69-vuotiaille, jotka ovat syntyneet vuonna 1947 tai sen jälkeen. Maksuttomat rintasyöpäseulonnat laajenevat vähitellen kaikissa kunnissa 60 69-vuotiaisiin. Naiset, jotka ovat syntyneet vuonna 1946 tai aiemmin, voivat saada kutsun maksuttomaan seulontaan kahden vuoden välein, jos kunta haluaa tämän palvelun heille maksaa. Näille naisille kunta voi myös tarjota maksullista, kutsuun perustuvaa seulontaa. Kuntayhtymä on tehnyt päätöksen laajentaa rintasyöpäseulonnat koskemaan kaikkia 50 69-vuotiaita naisia. Perusteena tälle päätökselle on se, että mammografian avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva syöpäkasvain usein oireettomalta naiselta. Tärkeimpänä asiana on naisten ja heidän läheistensä elämän laatu. Tavoitteena on lisäksi rintasyövästä aiheutuvien kalliiden hoitojen ehkäiseminen ja kuolemien vähentäminen. Suolistosyövän seulonta Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä. Ne ovat eturauhas- ja rintasyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja Suomessa. Valtaosa suolistosyövistä todetaan yli 60- vuotiailla. Joukkotarkastuksella eli seulonnalla on mahdollista löytää piilevä syöpä varhaisessa vaiheessa. Suolistosyövän joukkotarkastus käynnistyi Suomessa syksyllä 2004, ja se laajenee vähitellen kunnissa ja kohdeväestössä. Maksuttomaan seulontaan kutsutaan 60 69 - vuotiaita miehiä ja naisia, koska syöpä pyritään toteamaan siinä vaiheessa, kun se voidaan vielä parantaa. Seulonta perustuu itse kotona otettavaan ulostenäytteeseen. Kuntayhtymän asukkaat ovat olleet mukana seulonnassa heti alusta alkaen eli vuodesta 2004. Ennalta ehkäisevän mielenterveystyön palveluja ostetaan Sairaala Lapponian perhe- ja mielenterveysklinikalta tarvittaessa. Muut mielenterveystyön palvelut (erikoissairaanhoitoa) jäsenkunnat ostavat samasta yksiköstä. Ennalta ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ehkäisevä päihdetyö sisältyy kaikkeen kansanterveystyöhön ja sen tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittamista, tukea ajoittaisen/ei vielä ongelmaksi kehittyneen käytön lopettamisessa/vähentämisessä ja pysäyttää tilanteena paheneminen ja vähentää käytöstä syntyneitä riskejä ja haittoja. Mini-interventio otetaan käyttöön kaikessa vastaanottotoiminnassa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Lääkärien työajasta 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Terveydenhoitajat 3 3 3 3 3 Sairaanhoitaja 1 1 1 1 1 Määrätavoitteet Käynnit/lääkäri 160 150 150 0,0 150 150 Käynnit/th + sh 3101 3200 2500-21,9 2500 2500 Ostetut käynnit 194 Myydyt käynnit 11 25
26 10.3.3 Hammashuolto Suun terveydenhuollon palveluja tarjotaan koko väestölle. Palveluja tarjotaan väliaikaisesti vain Pelkosenniemen terveysasemalla, koska Savukosken toimipiste on suljettuna toistaiseksi. Oikomishoidon konsultaatiopalvelu ja ortopantomokuvaukset ostetaan Kemijärven kaupungilta niin kauan kunnes saadaan hankittua oma ortopantomolaite. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Lapin keskussairaalasta. Hammaslääkärin lomien aikana väestöllä on mahdollisuus käyttää Hammashoitola Lapponian särkypäivystystä. Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen suun terveydenhoito järjestetään yhteistyössä koko Lapin läänin kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveysministerön asetuksen 782/2014 mukaan kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Asetus on astunut voimaan 1.1.2015, mutta Lapin alueella on saatu siirtymäaikaa 1.1.2016 asti. Lapin läänissä nykyisin oleva päivystysjärjestelmä ei ole asetuksen mukainen, joten suun terveydenhuollon päivystys klo 16-21 tullaan järjestämään Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteydessä, kun tilat on saatu tehtyä. Ennen sitä päivystys tapahtuu Rovaniemen kaupungin tiloissa. Suun terveydenhuollossa on varauduttava päivystyksen vaatimaan menolisäykseen arviolta 9000 eurolla. Suun terveydenhuollon liittäminen Kanta-arkistoon alkaa vuonna 2016. Potilastietojärjestelmän Kanta-arkistoon liittämisen käyttöönottoprojektin asennus- ja koulutuskuluihin on varauduttava noin 8000 eurolla. Jos syyhygienistin toimi saadaan täytettyä, yritetään palkata sijainen hammaslääkärille kesäloman ajaksi. Hammashoitajan toimi sisältää myös terveyskeskuksen välinehuollon hoidon. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Hammaslääkärit 1 1 1 1 1 Hammashoitajat 1,75 1,75 1 1 1 Suuhygienisti 0,5 0,5 1 1 1 Määrätavoitteet Käynnit/h-lääkäri 1483 1600 1300-18,8 1600 1600 Käynnit/h-hoitaja 67 300 0 0 0 Käynnit/suuhygien. 700 1000 42,9 1000 1000 Potilaat 1000 Ostetut käynnit 99 10 10 10 10 Myydyt käynnit 19