Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015
Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen lapseen paha asia. Läsnäoleva aikuinen kuulee ja kuuntelee, poissaoleva ei.
Lapsen ääni Mitä lapsen äänellä tarkoitetaan? Lapsen ääni välittyy lapsen sanallisten ja sanattomien viestien kautta.
Mikä estää kuulemasta lapsen ääntä? Aivan niin kuin näemme sitä mitä olemme tottuneet näkemään, kuulemme sitä mitä olemme tottuneet kuulemaan. Yhden ajatuksen täyttämä näkökulma on kapea ja johtaa sekä virhetulkintoihin että siihen, että paljon jää näkemättä ja kuulematta. Sanallisen viestinnän ylikorostaminen ei tee oikeutta lapsen sadalla kielelle.
Mikä auttaa kuulemaan lapsen äänen? Avoin ja ennakkoluuloton kuunteleminen lapsi saattaa viestittää jotain odottamatonta. Sen ymmärtäminen, että pienen lapsen kuunteleminen on ennen kaikkea havainnoimista. Sen ymmärtäminen, että lapsen äänen huomioon ottaminen voi toteutua monenlaisessa toiminnassa.
Lapsen äänen kuuleminen osallisuusnäkökulmasta? Tilanteessa kuin tilanteessa kysytään miten lapsen osallisuus toteutuu.
Lapsen oikeuksien sopimus Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus (193 maata, Somalia ja Yhdysvallat eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.) Suomi ratifioi sopimuksen v. 1991. Lainsäädäntömme on sopimuksen mukainen.
Lapsen kolme perusoikeutta Protection: oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan Provision: oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Participation: oikeus osallistua ja tulla kuulluksi kaikissa itseään koskevissa asioissa.
Lapsen oikeuksien sopimus Artikla no. 12: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Osallisuuden mallien potpuri Vuosilta 1969 2012 koottu 36 osallisuuden mallia (Andreas Karsten) Useimmat mallit kehitetty nuorisoa ja kansalaisia (esim. kuntalaisia varten)
Esimerkkinä Shierin malli 1. Nuoria tai lapsia kuunnellaan. 2. Nuoria tai lapsia tuetaan ilmaisemaan näkemyksiään. 3. Nuorten ja lasten näkemykset otetaan huomioon. (Shierin mukaan tämä vastaa Lasten oikeuksien minimitasoa) 4. Nuoret tai lapset osallistuvat päätöksentekoprosessiin.
5. Nuoret tai lapset jakavat päätöksiä tehtäessä vallan ja vastuun (aikuisten kanssa). Shierin mallissa korostuu osallisuuden valta-näkökulma.
Oletuksena näyttää olevan, että jokainen haluaa aina vaikuttaa l. käyttää valtaa. Ajatellaan, että lapsia on kuunneltu, kun heille on annettu valtaa.
Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin erityisesti varottava sitä, että lapset eivät joudu päättämään liian vaativista asioista vaikka saavat päättää sopivankokoisista asioista. Kenen vastuulla on esim. se, että päiväkodin toimintaympäristöä rakennetaan, ylläpidetään ja uudistetaan jatkuvasti?
Valta vaikuttaa Kun puhutaan vallasta, on tärkeää täsmentää, mistä asioista on kysymys. Kulttuurihistorioitsija Carl Ratner (1999) arvostelee niitä, jotka puhuvat ihmisten toimijuudesta ja korostavat heidän vaikutusmahdollisuuksiaan määrittelemättä niiden rajoja, sisältöä ja laajuutta.
Osallisuus yhteenkuuluvuuden tunteena Varhaiskasvatuksessa valtanäkökulmaa tärkeämpi näkökulma osallisuuteen on yhteenkuuluvuus. Ryhmä voimavarana: kun lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään, hän ei koe toiseutta tai ulkopuolisuutta Miten yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan tekemällä määrätynlaisia tekoja?
Pysyvät ryhmät vai parkkihallimalli? Ryhmän sisäinen organisoiminen: pysyvät pienryhmät, vaihtuvat ohjaajat, koko ryhmä jne? Millainen toiminta lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta? Lapsia erikseen ja erityisesti kuulemattakin oletetaan, että kaikki haluavat kuulua joukkoon.
Lapsen kuunteleminen ja lapsen kokema laatu Kaksi tärkeää kysymystä 1) Voiko lapsi emotionaalisesti hyvin? 2) Sitoutuuko lapsi toimintaan? (Laevers & al.) Huom! Esimerkiksi toiminnan monipuolisuutta ei voi arvioida näiden kysymysten perusteella.
Emotionaalinen hyvinvointi voidaan tunnistaa siitä, että lapsi on - rentoutunut ja ilmaisee sisäistä rauhaa - energinen ja säteilee elinvoimaa - avoin ympäristölle ja läsnä oleva koska - tilanne vastaa hänen perustarpeitaan - hänellä on myönteinen käsitys itsestään - hänellä on kosketus omiin tunteisiinsa
Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa keskittymisestä ja sinnikkyydestä, jolle on ominaista - motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus - avoimuus ärsykkeille ja kokemuksen intensiteetti - syvä tyydytys ja voimakas tunne ruumiillisesta ja henkisestä energiasta
jota määrittävät - tutkimustarve ja yksilöllisten kehitystarpeiden malli - perusskeemat, jotka heijastelevat kulloistakin kehitystasoa - joiden tuloksena lapsi kehittyy
Flow Äärimmäistä sitoutuneisuuden tilaa kutsutaan flow-tilaksi (suomeksi virtaus). Csikszentmihalyi (1975): Beyond boredom and anxiety
Ihminen sitoutuu toimintaan, joka on hänen kykyjensä ylärajoilla, L.S. Vygotskyn käsitettä käyttäen lähikehityksen vyöhykkeellä.
Sitoutuneisuutta ja emotionaalista hyvinvointia havainnoitaessa lapsen ääni tulee esiin, kuuluviin ja näkyviin.
Millainen aikuisen pitäisi pyrkiä olemaan? Aikuiskeskeisyys vs. lapsikeskeisyys? - lapsilähtöisyys? Aikuisjohtoisuus vs. lapsijohtoisuus? Aikuisjohtoisuus ja lapsikeskeisyys ihanteena
Millainen aikuisen pitäisi pyrkiä olemaan? Laevers, Pascal, Bertram: Aikuisen tulee olla sensitiivinen. Hänen on aktivoitava taiten ja säädeltävä vapautta lapsi- ja tilannekohtaisesti ihanteellisella tavalla.