Lapsen oikeus osallistua YKsopimuksen ja säännösten valossa

Transkriptio

1 Lapsen oikeus osallistua YKsopimuksen ja säännösten valossa Maria Kaisa Aula Täällä lapsi ja nuori kuuleeko Suomi! 1

2 Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yhteistyössä yleisellä tasolla itsenäisesti eduskunnan perustama 5-henkinen toimisto Jyväskylä 2

3 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten mielipiteiden kuunteleminen ja välittäminen päättäjille 2) Vaikuttaminen lapsinäkökulman vahvistamiseksi 3) Hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi (vuosikirja) 4) Lapsen oikeuksista tiedon jakaminen 5) Lapsipolitiikan yhteistyön edistäminen 3

4 YK-sopimus: Lapsen hyvä elämä Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti Lapsen etu tulee asettaa päätöksenteossa ensisijalle Lapsen oikeus hyvään elämään omaan tahtiinsa (ikä ja kehitystaso) Lasten oman mielipiteen huomioiminen Sopimus välineenä kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaa 4

5 Sopimus korostaa vanhempien vastuuta ja heidän tukemistaan Vanhempien kasvatusvastuu ensisijainen Julkisen vallan tuki vanhemmille Valtion/kuntien viimesijainen vastuu lapsen hyvästä elämästä (sijaishuolto) 5

6 Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä voimavaroista Provision Osallistuminen Participation 6

7 Oikeus osallistua ja vaikuttaa art. 12 Lapselle joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä on taattava oikeus vapaasti ilmaista ne kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa toimissa. 7

8 Oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa (art 13,17) - sananvapaus Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia tai yleistä järjestystä Oikeus tulla suojelluksi kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta haitalliselta tiedolta 8

9 Suomen perustuslaki 6 (1995/1999) Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 9

10 Muu lainsäädäntö tukee osallistumista Nuorisolain (2006) mukaan Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorilla tarkoitetaan vuotiaita Myös lastensuojelulaki (2008) korostaa lapsen mielipiteen huomioimista palveluissa Kuntalaki tai hallintolaki eivät rajaa täysi-ikäisiin velvoitetta tiedottaa (kunnan) asioista, selvittää (kuntalaisten) mielipiteitä tai järjestää neuvontaa palveluista Perusopetuksen OPS:n perusteet tukevat osallistumista 10

11 Osallistuminen koulussa Perusopetus OPS:n perusteet (2004) korostavat oppilaiden oikeutta osallistua, vaikuttaa ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omissa koulu- ja paikallisyhteisöissä oppia demokratian merkitys yhteisössä perehtyä erilaisiin osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin perusopetuslaki (2007): oppilaskunta tai vastaava, jonka kautta oppilailla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä heitä yhteisesti koskevista asioista lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta (1998): opiskelijoille varattava mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden kuuleminen ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä (Oppilaskunta pakollinen) 11

12 Mikä on lapsen etu? - Lastensuojelulaki ) tasapainoinen kehitys sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) ymmärtämystä ja hellyys ja huolenpito 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutuksen; 4) turvallinen kasvuympäristö ja ruumiillinen sekä henkinen koskemattomuus; 5) itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

13 Osallistuminen ja lastensuojelulaki Kasvatusta tukevia palveluita järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. (vrt. Nuorisolain 8 :n) Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava työntekijä jonka tulee määräajoin kuulla lasta. Päätöksiä tehtäessä ja lastensuojelun toteutuksessa on kiinnitettävä erityishuomio lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. Tämä koskee kaikenikäisiä lapsia. 12-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi myös hallintolain mukaisesti itseään koskevassa asiassa. 13

14 Lastensuojelulain mukainen suunnitelma (12 ) Kunnan tulee myös tehdä nelivuotiskausittain talousarvioon sidottu suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä ja lastensuojelun järjestämisestä. Lastensuojelun käsitteellä tarkoitetaan laissa sekä yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelua että ehkäisevää lastensuojelua (esimerkiksi neuvola, koulun oppilashuolto, päivähoito, harrastukset, nuorisotyö). Suunnitelman hyväksyy valtuusto. 14

15 Tavoite: 2010 jokaisessa kunnassa asia kunnossa Valtioneuvoston lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma (2007) jokaisessa kunnassa on vuonna 2010 vaikuttamis-, osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä 5-17-vuotiaille lapsille vaikuttamisfoorumi, aloitekanava, nuorisotiedotus Läänien peruspalveluiden arviointi %:lla kuntia on nuorisovaltuusto, näissä kunnissa asuu 87 % nuorista Länsi-Suomen läänissä tilanne huonoin 30 % kuntia erinomaisia yli 15 v osalta % kunnista ei ole tehnyt mitään tai hyvin vaillinaisesti alakoululaiset huonosti huomioitu teemat keskittyvät nuorisotyöhön ja tiloihin paljon tarvetta kouluttaa ja tiedottaa asiasta 15

16 Koulun aikuisten kertomaa STAKES/OPH Rimpelä: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa 2007 ja % alakouluista ja 80 % yläkouluista oli kirjannut opetussuunnitelmaan oppilaiden osallistumismahdollisuuksien tukemisen 27 %:ssa alakouluista ja 93 %:ssa yläkouluista oli säännöllisesti toimiva oppilaskunta osallistumisen teemat keskittyivät juhlien ja retkien järjestämiseen (yli 90 %) tilojen ja pihan suunnittelussa oli mukana n. 70 %, järjestyssäännöt (65 %), ruokailu (30 %) HUOM. Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan vain % arvioi olleensa mukana koulun sääntöjen tekemisessä. Epätietoisia oli %. (WHO-koululaistutkimus/OPH) Lapsiasiavaltuutetun kyselyssä lasten yleisin toive on saada olla paremmin mukana ruokailuun, koulun tiloihin ja pihatoimintaan vaikuttamassa 16

17 Osallisuuden ulottuvuudet (Thomas 2002) Mahdollisuus valita osallistuuko vai ei saada tietoa vaikuttaa prosessiin ilmaista itseään saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen itsenäisiin päätöksiin 17

18 Lapset asiakkaina ja asiantuntijoina palveluiden arjessa aikuisen ja lapsen kohtaamisessa koulu ja oppilashuolto, nuorisotyö varhaiskasvatus liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, kirjasto, joukkoliikenne lastensuojelu terveydenhuolto Yksittäisen lapsen kohtaaminen niin, että hän tulee kuulluksi Lasten ja nuorten kokemusten kerääminen ja hyödyntäminen palvelun kehittämisessä asiantuntijatiedon keräämisen menetelminä: keskustelut, käyttäjäkyselyt, ympäristön arviointi, kuvallinen ilmaisu, sadutus, vertaisryhmät 18

19 Lapset kansalaisina 19 osallistumista ja lapsiväestön tai sen osan edustamista erityisissä rakenteissa Lasten omien prioriteettien esille tuleminen tärkeää tavoitteena erityisesti päättäjien kohtaaminen ja keskustelu heidän kanssaan koulun oppilaskunnat lasten parlamentit (alakoululaisille) nuorisovaltuustot (yläkoulu ja toiselle asteella) mielekäs toimintaa edellyttää aikuisen tukea sekä tiedottamista lapsille ymmärrettävästi kunnan asioista toimintatavat suunnitellaan lapsen ikätason mukaisesti

20 Koulu voi kasvattaa kansalaiseksi monin tavoin Osallistuminen kouluyhteisössä lasten vaikuttamisen ja mielipiteiden huomioimisen kulttuuri sekä rakenteet (arjen käytännöt, ryhmäkoot, oppilaskunnat) koulun johdon esimerkki ja arvot ratkaisevia Vaikuttaminen ja osallistuminen koulun opetussisällöissä yhteiskuntaoppi, terveyskasvatus, liikenneturvallisuus, ympäristökasvatus, myös esim. liikunta ja käsityöt aiheiden valinta Vertaissovittelu, tukioppilastoiminta Kerhotoiminta ja harrastaminen Koululehden tekeminen ja näkyminen paikallisessa julkisuudessa Lapset oman paikallisyhteisön vaikuttajana edustautuminen kotikunnan Lasten parlamenttiin, nuorisovaltuustoon 20

21 Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa Lähde: Asiaa Aikuisille julkaisu 2008 Haluaisin, että me nuoret itse voisimme kertoa, mikä meitä risoo tai vaivaa tai mistä olemme onnellisia. Aikuiset eivät kuuntele tarpeeksi vakavasti, vaikka sanottavaa olisikin Haluaisin olla mukana päättämässä, mitä harrastuspaikkoja rakennetaan tänne Ei kannattaisi päättää lasten asioita ilman lapsia, ettei tehdä huonoja juttuja! Haluaisin vaikuttaa siihen mitä tehdään käsityötunnilla koska opettaja aina päättää mitä tehdään 21

22 Mihin lapset haluavat vaikuttaa? Ainakin siihen mitä hankitaan (kouluun). Esim. sohvat jotka hankittiin olivat vähän aikaa käytävässä ja nyt niistä suurin osa on openhuonees (alakoululainen) Lapset voisivat päättää asioista ja järjestää mukavia tapahtumia (meidän koulussa lasten päättäminen on jo aika hyvässä mallissa) (alakoululainen) Olisi kiva saada joskus luottamustehtäviä (alakoululainen) Kaikkeen. Oppilailla ei ole juurikaan sananvaltaa missään asioissa vaan opettajat päättävät kaiken oppilaitten mielipiteistä huolimatta (yläkoululainen) 22

23 23 Lasten osallistumisen esteitä aikuisten kiire ja vuorovaikutustaitojen puutteet taitoja tarvitaan myös kunnan teknisessä toimessa päättäjien taidot perehtyminen lapselle ominaiseen ilmaisuun ja tapaan toimia ennakkokäsitykset lapsista ja heidän tietonsa laadusta aikuinen tietää aina paremmin, mitä lapsi tarvitsee tulee kysyä lapsilta myös suoraan arvon antamista lasten omalle tärkeysjärjestykselle epäily, että lapsen oikeuksien korostaminen murentaa aikuisten auktoriteettia tai siirtää valtaa vääriin käsiin kasvattajalla ja päättäjällä on vastuunsa tavoitteena ei ole vallansiirto vaan suhtautuminen kunnioittavasti ja arvostavasti lapsen mielipiteeseen annetaan palautetta lapsille

24 Kuulevatko aikuiset mitä lapset yrittävät sanoa? lapset eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan saada apua esim. väkivalta tai alkoholinkäyttö perheessä, kiusaaminen sosiaali- ja potilasasiamiesten tulisi tiedottaa myös kouluissa koulukuraattori lapsen oikeuksien tukijana myös vanhemmille sujuvampia mahdollisuuksia saada pulmatilanteissa tietoa kunnan palveluista (myös puhelimitse!) perhepalveluiden kokonaisuus voi olla vaikeasti hahmotettava, käytetään paljon ammattikäsitteitä etenkin pienten lasten osalta vanhemmat ovat tärkeitä tulkkeja (varhaiskasvatus) 24

25 Asenteet ja toimintakulttuurit edistämään osallistumista (1) lapsille ja vanhemmille yhteistä aikaa aikuisille koulutusta vuorovaikutukseen eri-ikäisten lasten kanssa koulun ohella myös esim. lastensuojelu, tekninen toimi ja kaavoitus, liikennesuunnittelu, päivähoito riittävän pienet hoito ja opetusryhmät kunnan toiminnasta tiedottaminen lapsille ja nuorille ymmärrettävällä kielellä lasten mielipiteet osaksi kunnan hyvinvointisuunnittelua (vrt. lastensuojelul 12 ) 25

26 Osallistumisen edistämiseksi (2) oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja lasten parlamentit kaikkiin kouluihin ja kuntiin koulun johto varmistaa osallistumista arvostavan kulttuurin koulun ja nuorisotyön yhteyksiä lisää lasten itseilmaisun tuki myös taiteen ja kulttuurin keinoin lasten ja nuorten ääni kuulumaan myös mediassa maahanmuuttajalapset, vammaiset ja laitoksissa asuvat lapset erityisesti huomioon sijaishuollossa olevien lasten kokemustieto osaksi lastensuojelun laadun arviointia oikeudenkäynti lapsen ja nuoren ikätason huomioivaksi (huom! huoltoriidat) 26

27 Lapsen osallistuminen ja kuuleminen voimaannuttaa kiinnittää yhteisöön > tunne: Olen tärkeä! tuottaa parempia päätöksiä voi ja saa olla myös hauskaa on lapsen ja lapsuuden arvostamista vaatii aikuisten asenteiden muuttumista lapsi on kuntalainen jo tänään 27