Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere,

2 Lähtökohta: Lapset tuovat leikin mukanaan tullessaan päiväkotiin tai perhepäivähoitoon Leikitöntä varhaiskasvatusta on vaikea kuvitella eikä tarvitsekaan. Sen sijaan on hyvä kysyä, miten voisimme vaikuttaa siihen, että leikki kasvaa täyteen mittaansa. Tavoitteeksi onkin asetettava pitkäkestoinen, tyydytystä tuova leikki. Motto: Lapsi ei leiki oppiakseen mutta oppii leikkiessään.

3 Rakas leikki Leikin tärkeyttä ei kyseenalaisteta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Puheen tasolla päiväkodin työntekijöiden arviot leikin merkityksestä ovat yhdensuuntaiset. Kyllä se leikin merkitys kaikkein tärkeintähän se on. (Kalliala 1999) Myötämielinen suhtautuminen leikkiin ei kuitenkaan riitä, ei liioin se, että todetaan: Meillä on tää vapaa leikki.

4 Köyhä leikki Leikki on usein lyhytkestoista, yksipuolista ja epätyydyttävää Moni leikki lopahtaa ennen kuin on kunnolla alkanutkaan. Päiväkoti on vaativa leikkipaikka: lapsia on paljon, päivärytmi, tilaratkaisut ja välineet asettavat omat rajoituksensa Keskeyttämisen kulttuuri on yleinen vitsaus, joka vaikuttaa myös leikkiin (Kalliala 2008) Hengailupäiväkodeissa lapset opetetaan keskittymättömiksi: Enää on vähän yli puoli tuntia aikaa ennen kuin mennään ulos, joten ei kannata ottaa mitään isompaa tekemistä.

5 Fyysinen leikkiympäristö on usein karu, leikkivälineet yksipuolisia ja huonokuntoisia. Joidenkin lasten leikki on erityisen köyhää, koska heillä on vaatimattomat leikkitaidot. Kaikki lapset eivät pääse mukaan leikkiin vaikka haluaisivat.

6 Rikas leikki Sitoutunut leikki on monen tekijän summa. Vaikka lapset onnistuvat toisinaan sitoutumaan leikkiinsä riippumatta aikuisista, aikuiset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin lapset sitoutuvat leikkiinsä. Sitoutuneessa leikissä lapsi on Vygotskyn sanoin päätään pidempi ja toimii lähikehityksen vyöhykkeellä. Sitoutunut lapsi myös oppii vailla paineita. Sitoutuneen leikin avulla saavutetaan monia varhaiskasvatuksen tavoitteista.

7 Aikuisen rooli suhteessa lapsen leikkiin Havainnoiminen Hetkeen tarttuminen: lapsen aloitteiden vastaanottaminen Aikuisen aloitteellisuus Aikuisen sensitiivisyys ja responsiivisuus Aikuisen vastuu

8 Erilaiset tavat puhua samasta asiasta Laevers, F. & C. Pascal & A. Bertram Avainkäsitteet: sensitiivisyys, aktivointi, autonomia Aikuisen tulee olla sensitiivinen. Hänen on aktivoitava taiten ja säädeltävä vapautta lapsi- ja tilannekohtaisesti ihanteellisella tavalla.

9

10 Max Van Manen Keskeiset käsitteet: pedagoginen taju, ote, ( huomaavaisuus ) (pedagogical tact) ja pedagoginen hetki (pedagogical moment) Opettaja toimii hetkessä, välittömästi, eivätkä hänen tekonsa voi siksi perustua tietoiseen harkintaan. Opettaja ei silti toimi sattumanvaraisesti, vaan tunteisiinsa luottaen, vastuullisesti ja oivaltavasti.

11 Käytännössä pedagoginen taju ilmenee niin, että opettaja näkee sensitiivisyyttä vaativan tilanteen, ymmärtää näkemänsä merkityksen, tuntee tilanteen tärkeyden, tietää miten ja mitä tehdä ja myös tekee jotakin, mikä on oikein. Opettajaa ohjaa myös moraalinen intuitio, joka tekee mahdolliseksi tajuta lähes automaattisesti, miten pitkälle missäkin tilanteessa voi edetä.

12 Carrie Lobman Avainkäsite: improvisaatio Improvisaatio on kuin linssi, jonka läpi voi tarkastella opettajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

13 Tarjoumien esittäminen ja vastaanottaminen Tarjouman kieltäminen, joo, mutta... Tarjouman vastaanottaminen joo, ja... Improvisoiminen ryhmässä: kun leikkijä tekee aloitteen, siitä tulee koko ryhmän omaisuutta. Improvisoiva opettaja jatkaa siitä mihin lapsi on jo kiinnittynyt.

14 Etukäteisuunnittelu luo puitteet Improvisoinnille, pedagogisen hetken tunnistamiselle ja sitoutuneelle toiminnalle vrt. esim. leikkiympäristö, kuvataidekasvatus, kielen oppiminen, musiikkikasvatus

15 Lasten havainnoiminen auttaa suunnittelussa toiminnan hienosäätämisessä

16 Myös leikkiympäristön osalta ydinkysymys koskee lasten sitoutuneisuutta Jos lapset sitoutuvat toimintaan, aikuinen vapautuu työskentelemään yksilöllisesti yhden tai muutaman lapsen kanssa vapaan toiminnan tilanteissa. Esimerkki: Onko rakenteluleikkipaikassamme päivittäin sitoutuneita leikkijöitä? Vastaus: kyllä Johtopäätös: kaikki on hyvin.

17 Vastaus: ei Johtopäätös ei ole se, että nykyajan lapset ei osaa leikkiä. Ei johtaa jatkokysymyksiin: Onko meillä tarpeeksi palikoita? Onko meillä tarpeeksi oheismateriaalia? Onko oheismateriaali tarjolla leikkipaikan välittömässä läheisyydessä? Onko rakentelulle tarjolla myös sopiva alusta?

18 Onko leikkijöillä leikkirauha? Onko rakentelupaikka kulkuväylällä? Onko leikkijöillä tapeeksi tilaa ja aikaa? Saako leikkiä jatkaa niin pitkään, että tyydytystä tuova pitkäkestoinen leikki on mahdollista? Ovatko aikuiset kiinnostuneita leikistä? Osallistuvatko aikuiset leikkiin?

19 Nämä kysymykset ohjaavat uudistamaan ja ja ylläpitämään rakenteluleikkipaikan tarjontaa.

20 Sanoista tekoihin -kohti rikkaampia leikki- ja oppimisympäristöjä... Asennemuutos: aivotutkija Veijo Virsu puhuu runsastetun ympäristön puolesta. Lapsen hyvä ympäristö poikkeaa usein aikuisen hyvästä ympäristöstä.

21 Päiväkoti leikkiympäristönä Aikuinen käyttää valtaa ja kantaa siksi vastuun myös toimintaympäristöstä. Päiväkodissa on juuri ne esineet, jotka aikuiset ovat päättäneet sinne tuoda.

22 Lasten osallisuus? Voisivatko lapset ja vanhemmat osallistua toimintaympäristön rakentamiseen, ylläpitämiseen ja uudistamiseen?

23 Aikuisten työnjako Kukin aikuinen ottaa vastuun jostakin toimintaympäristön osa-alueesta. Yhdessä päätetään, mihin panostetaan.