Salpausselän kuntajakoselvitys. Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä



Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Palveluverkkotyöryhmä LOPPURAPORTTI

Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne ja elinvoima

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen Muutettiin esityslistan asiakohtien 4. ja 5. käsittelyjärjestystä.

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa?

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Tulevaisuustyöryhmän elinvoimapolitiikan linjausten esittely

Elämää elinvoimaisella alueella

Demokratiatyöryhmä klo Päijät-Hämeen liitto

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Toimikuntien tehtävät

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

Ajankohtaista kunta-asiaa

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä Nastola

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

Tulevaisuuden kaupungit ja suhde maaseutuun

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Kaupunginvaltuusto

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Kaupunkistrategia

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Kuntastrategia

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Talous- ja henkilöstötyöryhmä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Lausuntopyyntökysely. Khall liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi näköalojen kaupunki

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

KUNTASTRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Olen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65

MITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA?

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Työvaliokunnan kokous

Sosiaali- ja terveysryhmä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Uuden sukupolven organisaatio

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Transkriptio:

Salpausselän kuntajakoselvitys Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä S a l pau ss e l ä n k u n ta ja ko s e lv i t ys T yö r y h m i e n lo p p u r a p o r t t i e n t i i v i s t e l m ä

Kuuden kunnan yhteistyötä Hollola asukkaita 22 000 omanarvontuntoinen emäpitäjä taloudeltaan kuusikon kärkeä edessä isoja investointeja päättänyt tuntuvasta sopeutuksesta mm. lukion lopettamisesta asukkaita työssä enemmän muualla kuin Hollolassa Kärkölä asukkaita 4 700 kuntakuusikon heikoin talous teollisuuden osuus mittava ja Koskisen Oy:n erityisen iso pitkälti ulkoistanut palvelunsa ei sijaitse valtatie 12:n varressa niin kuin muut Hämeenkoski asukkaita 2 100 Lahti asukkaita 103 400 hämeenkoski kärkölä hollola Lahti nastola iitti VT 12 pienin ja maatalousvaltaisin hoitanut isot investoinnit ja velkaantunut suuntautuu perinteisesti osin Lammille muista poiketen ei radanvarressa 2/3 uuden kunnan asukkaista olisi länsi-itäsuuntaisen kunnan keskellä hoitanut kehyskunnille ja niiden asukkaille monia palveluita talouden liikkumavara suurin omistaa enemmän peltoa ja metsää kuin muut keskusta uudistuu juuri nyt vauhdilla Iitti asukkaita 7 000 Nastola asukkaita 15 000 virallisesti Kymenlaaksoa, mutta länsiosa samaistuu Hämeeseen sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeestä, muut pääosin Kymenlaaksosta monipuolinen elinkeinorakenne selvityskuntien ainoa kyläasiain neuvottelukunta päätti teollistua 1960-luvulla pitkä nauhataajama pohjoisosissa laaja kylien verkosto taloudessa kärkikastia

Palveluverkkotyöryhmä Palveluita sinne, missä kysyntää on riittävästi Kohtuullinen etäisyys ja kansalaisten yhdenvertaisuus huomioidaan Palveluverkon periaatteet Hyvät käytännöt säilytetään: niiden kehittämisen tulee jatkua myös uudessa kunnassa Tehtyjä taloudellisia ratkaisuja kunnioitetaan: palveluverkossa huomioidaan kuntien jo tekemät investoinnit ja karsinnat Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää: kansalaisten yhdenvertaisuus ja kohtuullinen etäisyys huomioidaan Palveluverkkoa ei kuvata yksityiskohtaisesti toimipisteittäin Valtionhallinnon valmistelema sote-uudistus vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan palveluverkkoon Kuntalaislähtöiset palvelut Valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä: kannustetaan käyttämään palveluita joustavasti siellä, missä niiden käyttö on luontevaa Sähköiset palautejärjestelmät otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti Aluepalvelupisteissä henkilökohtaiset ja videoneuvotteluyhteyttä edellyttävät asiakaspalvelut, mahdollistavat toimialojen yhteistyön Monimuotoinen palveluverkosto Yhdistymishallituksen tekemän palveluselvityksen tavoitteena on kustannusten karsiminen 8 10 % nykyistä tehokkaammiksi Yksityistäminen on vaihtoehto ja kolmas sektori palveluiden tuottajina hyödynnetään Lähipalveluiden vienti asiakkaan luo hoidetaan reitittämällä palveluliikenne järkevästi Kuntalaisia ja palveluntarjoajia kannustetaan ottamaan käyttöön laajasti sähköisiä palveluita Lähipalvelut sijoittuvat matkan varrelle Lähipalveluita ovat päivähoitopaikka, alakoulu ja aluepalvelupiste, josta saa lähipalveluneuvontaa Harvoin tarvittavat palvelut tuotetaan liikkuvina, sähköisesti tai keskitetysti Lähipalvelukeskukset 1. Kaupunkikeskus 2. Kaupunkimainen lähipalvelukeskus 3. Maaseutumainen lähipalvelukeskus 4. Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus

Tulevaisuustyöryhmä Elinvoimaa suuremmasta kuntakoosta Visio: Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki Linjauksia uudelle kunnalle Laaditaan maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma, joka tarkastelee mm. lähiruoan ja biopolttoaineiden hyödyntämistä Luodaan välittömästi yhteinen maapolitiikka Tavoitellaan n. 1 % vuotuista väestönkasvua. Tavoitteena houkutella erityisesti työikäistä väestöä Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeita Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola -välin parantaminen Kuntakeskustaajamien kehittäminen Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen nivelalueiden kehittäminen Elinvoimapolitiikan kehitystarpeita Helsinki-Lahti-Pietari -käytävä Yritysten kilpailukyky ja uudet kasvualat Korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta Alueen tunnettuuden kasvattaminen Asukaslähtöisyys ja osallisuus Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Uuden kunnan strategisia tavoitteita Talouden tasapainoisuus Asiakaslähtöinen palveluiden periaate Erityishuomio työssäkäyvän ikäluokan houkutteluun Nuorisoystävällisyys ja kiinnostavuus opiskelijakaupunkina Työttömyyden merkittävä vähentäminen Kestävä yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenne Uusien työpaikkojen houkuttelu Nousevat elinkeinotoiminnan alueet Uudistuva teollisuus Matkailu ja tapahtumat Elintarviketeollisuus ja paikallinen ruoantuotanto Biotalous ja resurssitehokkuus Osaamisintensiiviset työpaikat ja kaupunkirakenteen muutos

Demokratiatyöryhmä Uuden kunnan asukkaat ovat aktiivisia vaikuttajia Alueellisella päätöksenteolla taataan paikallinen asiantuntemus Alueelliset toimielimet Osallistuvat alueen asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen Lähtökohtana on väestön maantieteellistä jakautumista, työssäkäyntialuetta ja palvelurakennetta huomioiva aluejako Entisen Lahden kaupungin alueelle on mahdollista muodostaa 2 3 alueellista toimielintä Uuden kunnan hallinto säilyy jatkossakin alueellisesti hajautettuna Alueellisen toimielimen tehtävät Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Alueensa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Tukipalvelutehtävät, mm. alueiden kunnossapito, ruokapalvelu, kiinteistönhoito Alueen yleinen kehittämistoiminta Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Lausunnonantomahdollisuus lautakuntien asioihin sekä alueensa yleis- ja asemakaavojen muutoksiin Alueellisen toimielimen kokoonpano 7 13 uuden kunnan valtuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä Uuden kunnan valtuusto nimeää alueellisen toimielimen puheenjohtajan Sihteerinä ja esittelijänä toimii toimielimen nimeämä uuden kunnan viranhaltija Kuntalaisten osallisuus Uuden kunnan tulee ennakkoluulottomasti laajentaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia nykyisestä. Laaditaan osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana kuntien parhaat käytännöt Kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä ja kaupungin päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kunnilla yksinään ei ole tarpeeksi sopeutusmahdollisuuksia Suuremmassa kunnassa veroprosentti 21 riittää vuoteen 2023 Sopeutustarve ja mahdollisuudet Talouden paineet eivät hellitä: verorahoituksen lasku ja väestön ikääntyminen lisäävät menojen ja tulojen epätasapainoa - Tilanne ei helpotu tulevinakaan vuosina Painelaskelmien perusteella sopeutustarve lähes 100 milj. euroa Tarvitaan voimakasta sopeutusta sekä itsenäisiltä kunnilta että yhdessä itsenäisten kuntien sopeutusmahdollisuus yksinään ei ole riittävä palveluiden turvaamiseksi Suuremman kunnan sopeutusmahdollisuus itsenäisiä kuntia suurempi onko varaa jättää tämä käyttämättä? Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kuntien hoidettava talouttaan vastuullisesti, poikkeavat investoinnit ja muut sitoumukset hyväksyttävä yhdistymishallituksessa Jokaisen kunnan tavoitteena 2016 saavuttaa vähintään nollatulos. Kärkölälle tavoite on liian haastava, mutta senkin tulee käyttää kaikki sopeutusmahdollisuudet Kunnalliset maksut ja taksat sekä poistot harmonisoidaan Kunnat eivät saa perustaa tai täyttää toistaiseksi voimassa olevia virkoja ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä Uuden kunnan taloudenhoito Laskelmissa on päädytty vuonna 2017 kunnallisveroprosenttiin 21, jolla voitaisiin pärjätä vuoteen 2023 asti Asukaskohtaisen velkamäärän ilman konsernilainoja tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana Yhdistymisavustusta uusi kunta saa 8 M Uuden kunnan henkilöstölinjauksia Henkilöstömäärä sopeutetaan työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin mm. urasuunnittelua ja uudelleensijoittelua hyödyntäen Palkat yhteensovitetaan: lähtökohtana samasta työstä sama palkka Tietohallinto ja ICT-palvelut ICT-raportissa esitetään, että ICT-palvelut ulkoistettaisiin. Näin kustannuksia voidaan leikata jopa 20 % Tietohallinto järjestetään uuden kunnan omana toimintana

Lue raportit: www.salpauskunta.fi Selvittäjien esitys julkaistaan 6.8.2014