PORIN KAUPUNKI SEITSEMÄN ASKELEEN OSALLISUUSMALLI

Samankaltaiset tiedostot
OSALLISUUS HYVINKÄÄLLÄ

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Osallistamisen käytännöt

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

Fasilitoinnin kolme salaisuutta projektipäälliköille

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

KUINKA VIESTIN HANKKEEN Tampere

Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

Arvioinnista kehittämiseen

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.

Urheiluseuran viestintä

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia.

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto

Saa mitä haluat -valmennus

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Työnhaku 2.0. #viestikoulu Sanna Saarikangas

Näin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin. Työkirja. TiiaKonttinen

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Some, tapahtumat ja kumppanuudet. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

Keravan vanhusneuvosto

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Projektitoiminnan muutosjohtaminen, case Suomen messut

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!

Tervetuloa Innokylään

Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

E N E M M Ä N I R T I M E S S U I S T A R E I J A K Ö N Ö N E N

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Miten valitsen sopivan tilitoimiston? suomentilitoimistot.fi

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

Palvelumuotoilu kehittämisen välineenä julkisissa palveluissa. Iikka Lovio , Liaani hankkeen seminaari, Metropolia.

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Transkriptio:

PORIN KAUPUNKI SEITSEMÄN ASKELEEN OSALLISUUSMALLI

1 2 3 4 5 6 7 REAGOI KUNTALAISILLE MERKITYKSELLISIIN TARPEISIIN JA HEILLE AJANKOHTAISIIN ILMIÖIHIN KOHDENNA OSALLISTAMINEN TODELLISIIN KÄYTTÄJIIN KIRKASTA OSALLISTAMISEN TAVOITTEET JA VIESTI NIISTÄ AVOIMESTI VALITSE OIKEA OSALLISTAMISEN MENETELMÄ DOKUMENTOI, MUTTA VÄLTÄ TURHAA BYROKRATIAA ÄLÄ PELKÄÄ EPÄONNISTUMISTA JA KOKEILE ROHKEASTI KOKEILE, OPI JA JAA OPPIMAASI

Kehittämisen kohde Nimeä kehittämisen kohde, hanke, aihe tai asia, jossa osallistaminen on ajankohtaista. TEHDÄÄN YHDESSÄ, EI VAIN KUULLA Miksi osallistetaan? Määrittele osallistamisen syy (mitä ollaan tekemässä, miksi ja keitä tulee osallistaa). Porin kaupungin uudessa toimintakulttuurissa henkilöstön asiantuntemuksen rinnalle nostetaan kuntalaisten, asukkaiden ja yhteisöjen asiantuntemus. Osallisuus on yhdessä tekemistä, kohtaamisia kasvokkain, selkeää kieltä, avoimuutta, perusteluja, viestintää ja välillä jopa epämukavuusalueelle menemistä ja riskien ottamista. Kaupungin tehtävät liittyvät hyvinvointiin, elinvoimaan ja demokratiaan. Asukkaiden, järjestöjen ja yritysten osallistamista tarvitaan niiden edistämiseen. Osallisuus on palveluiden kehittämistä yhdessä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa, eikä sitä tehdä erillään varsinaisesta työstä. Kuntalaisten osallistaminen on toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta, ei yksittäisiä menetelmiä tai temppuja. Mitä tavoitellaan? Määrittele osallistamisen tavoitteet (kirjoita ylös ideaali lopputulos, mihin osallistamisen tulisi parhaassa tapauksessa johtaa). Tämä osallisuusmalli on Porin kaupungille räätälöity työkalu. Sen tehtävänä on selkeyttää ja helpottaa kuntalaisten osallistamista sekä tukea meitä kaikkia toimimaan entistä paremman Porin kehittämiseksi yhdessä. Osallisuussuunnitelman omistaja Kuka vastaa suunnitelman sisällöistä.

Kenelle? Kirjoita ylös kaikki kehittämisen kohteen vaikutuspiirissä selkeästi olevat ihmiset ja ryhmät, joiden arkeen, liiketoimintaan tai hyvinvointiin hanke vaikuttaa. Pohdi, mitä kehittämisen kohde heille tarjoaa ja miksi he voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan kehittämiseen. 1 REAGOI KUNTALAISILLE MERKITYKSELLISIIN TARPEISIIN JA HEILLE AJANKOHTAISIIN ILMIÖIHIN Tarjoa kuntalaisille, henkilöstölle ja muille ryhmille mahdollisuus osallistua heille aidosti merkityksellisiin ja heidän arkeensa vaikuttaviin asioihin. Kilpailu ihmisten ajasta on kova, mutta omaan arkielämään tai henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin tiiviisti liittyvät tarpeet saavat ihmiset aktivoitumaan myös kaupungin palveluiden suunnitteluun.

Kohderyhmän valinta Päätä, kenet haluat kutsua mukaan kehittämiseen. Valitse kohderyhmä, jolla on: Selkeä tarve kehittämisen kohteelle, hankkeelle, aiheelle tai asialle Aito motivaatio osallistua Tarvitsemaasi tietoa tai osaamista tavoitteen saavuttamiseksi Tarkenna vielä tarvittaessa valitsemasi kohderyhmän kuvausta. 2 KOHDENNA OSALLISTAMINEN TODELLISIIN KÄYTTÄJIIN Varmista, että osallistaminen ulottuu laajasti eri ryhmiin, eikä vain aktiivisimpiin kuntalaisiin. Huomioi myös, etteivät ne, jotka ovat eniten äänessä, välttämättä edusta hiljaista enemmistöä. Mieti, keitä todelliseen enemmistöön kuuluu ja kohdenna osallistaminen juuri heihin.

Tavoitteiden määrittely Kirjoita mahdollisimman konkreettinen lopputulos, jonka haluat saada osallistamisella aikaan. Pyri kirjoittamaan myös konkreettisia lukuja. Selkeät tavoitteet auttavat kuntalaisia ymmärtämään, mihin he osallistuvat ja miksi heidän näkökulmaansa tarvitaan. Ne myös asettavat realistiset odotukset lopputuloksille. 3 KIRKASTA OSALLISTAMISEN TAVOITTEET JA VIESTI NIISTÄ AVOIMESTI Kaupungin tehtävänä on määrittää osallistamiselle selkeät tavoitteet. Osallistamista ei koskaan tehdä vain osallistamisen vuoksi, vaan aina on määritettävä selkeät tavoitteet. Kaupungin ei kuitenkaan tarvitse päällepäsmäröidä sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Joskus osallistaminen ja eri näkökulmien kuunteleminen vie suunnittelua toiseen suuntaan kuin alun perin oli ajateltu. Tämä ei haittaa, kunhan tavoiteltavat lopputulokset ovat kaikille osapuolille selkeät ja läpinäkyvät.

1) Osallisuuden nykytila Pohdi, onko asettamasi tavoitteen saavuttamiseksi jo nyt otettu kuntalaisia mukaan, ja miten. Voitko rakentaa osallisuutta jo tehdyn työn päälle? 2) Suunnitteluvaiheen rajaus Pohdi minkälaista tietoa tai tekemistä tavoittelemasi lopputuloksen saavuttaminen vaatii. Rajaa sen perusteella, missä suunnittelun neljästä vaiheesta kuntalaiset halutaan ottaa mukaan. 4 VALITSE OIKEA OSALLISTAMISEN MENETELMÄ 3) Menetelmän valinta Valitse sopivan vaiheen alta yksi menetelmä, jonka avulla osallistat kuntalaiset mukaan kehittämiseen. Ota menetelmän valinnassa huomioon, miten motivoitunut valitsemasi kohderyhmä on käyttämään omaa aikaa ja vaivaansa. Pohdi ja kuvaile tarkemmin, miten käytät menetelmää ja millaista osaamista se vaatii. Kuntalaisten osallistamiseksi on useita erilaisia tapoja ja menetelmiä. On tärkeää miettiä sekä oman kehityshankkeen että osallistettavien kuntalaisten näkökulmasta parhaiten toimivat osallistamisen keinot. Tässä työkalussa osallistamisen metodit on jaettu neljään palveluiden suunnittelun tyypilliseen vaiheeseen, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavalla sivulla.

c a TARPEIDEN YMMÄRTÄMINEN b SUUNNITTELU Tiedän tarkasti, mitä palvelua tai toimintaa olen suunnittelemassa. Haluan lisätietoja, miten palvelun pitäisi toimia, jotta se palvelisi kau- PÄÄTÖSTEN TEKO Minulla on valmiita vaihtoehtoja, miten suunnittelemani palvelu tai toiminta voitaisiin toteuttaa. Haluan päätöksenteon tueksi tietoa siitä, minkä vaihtoehdon kaupunkilaiset valitsisivat ja miksi. d TOTEUTUS Minulla on palvelu tai toiminta, jonka toteuttamiseen toivon kaupunkilaisten osallistuvan. Haluan löytää toteutukseen kumppaneita, ja Haluan oppia lisää valitsemani kohderyhmän punkilaisia mahdollisimman hyvin. päättää työnjaosta yhteistyön aikana. Mikäli elämästä/toiminnasta ja ymmärtää, mitä tar- Lopputuloksena syntyy täydentäviä näkökul- kuntalaisilta löytyy jo aito innostus heille tär- peita, toiveita tai ongelmia heillä on. Lopputuloksena syntyy suunnitelma palvelun mia päätöksenteon tueksi keän asian toteuttamiseksi, saattaa pelkkä toteuttamiseksi henkinen tuki ja sitoutuneisuus Porin kaupungin Lopputuloksena syntyy tietoa kohderyhmästä taholta riittää asioiden aikaansaamiseksi. Haastattelu Ideakioski Suunnittelutiimi pystyttää julkiseen tilaan Verkkoäänestys Vaihtoehdot toteutettavaksi palveluksi visualisoidaan digitaaliseen muotoon videoiden, mal- Lopputuloksena syntyy toteutunut palvelu tai onnistuneesti jalkautettu toiminta Haastattelija ohjaa kuntalaista kertomaan it- ideakioskin, jonka ohi kulkevia ihmisiä pyyde- linnosten tai tekstin ja kuvien avulla. Kohderyh- sestään ja tarpeistaan kehitettävän palvelun tai toiminnan suhteen ennalta suunnitellun kysy- tään pysähtymään lyhyttä ideointi- tai suunnittelutehtävää varten. Kohderyhmästä riippu- mään kuuluvia ihmisiä pyydetään valitsemaan vaihtoehdoista mieluisin, ja perustelemaan Fasilitointi mysrungon perusteella. Haastattelun kesto on en tehtävän kesto voi vaihdella muutamasta valintansa. Perustelut voivat olla kaikille osal- Toiminnan toteuttamiseen luodaan valmis puolesta tunnista kahteen tuntiin, ja se pide- minuutista puoleen tuntiin. Osallistujien ideat listujille avoimen verkkokeskustelun muodossa, alusta, jonka osallistujat voivat ottaa käyttöön. tään mahdollisuuksien mukaan paikassa, jossa dokumentoidaan tekstin ja kuvien avulla ja tai suljetusti vain suunnittelutiimin nähtävissä. Kaupunki huolehtii käytännön järjestelyistä ku- haastateltava pystyy luontevasti näyttämään kertomaansa liittyviä esineitä ja asioita (esim. haastateltavan kotona). laitetaan näkyvästi esille. Työpaja Käyttäjäraati Vaihtoehdot toteutettavaksi palveluksi tehdään ten tiedottamisesta, fyysisistä fasiliteeteista ja huollosta. Osallistujat käyttävät omaa aikaansa vain suoraan toimintaan. Fokusryhmä Koolle kutsutaan joukko ihmisiä noin kolmen tunnin työpajaan. Osallistujille annetaan suun- mahdollisimman visuaaliseen ja konkreettiseen muotoon esimerkiksi skenaarioiden, mallinnok- Mahdollistaminen Fokusryhmässä joukko ihmisiä kutsutaan kool- nittelu- ja ideointitehtäviä kehittämisen koh- sien tai pahvista rakennettujen prototyyppien Hankkeen toteuttamiseen etsitään yhteis- le keskustelemaan annetusta teemasta noin teeseen, hankkeeseen, aiheeseen tai asiaan tai pienoismallien avulla. Koolle kutsutaan työkumppani, jonka käyttöön kaupunki antaa kahden tunnin ajan. Keskustelun fasilitaattorin liittyen. Ideat ja suunnitelmat esitetään mah- joukko ihmisiä testaamaan heille annettuja resursseja toteutukseen. Käytännössä resurssit tehtävänä on pitää keskustelua yllä apukysy- dollisimman havainnollisessa muodossa tekstin prototyyppejä ja keskustelemaan niistä ryh- voivat olla esimerkiksi rahaa, tiloja, asiantun- myksin, ja varmistaa että kaikki osallistujat ja kuvien tai lyhyiden näytelmien avulla. Erilai- mässä. Kunkin vaihtoehdon kohdalta kirjataan tija-apua tai markkinointiapua. Toteutuksen saavat suunvuoron. Fokusryhmän avulla saa- sista ideoista keskustellaan, ja kunkin osallistu- sekä toteuttamista puoltavia että vastustavia tavoitteista tai ehdoista sovitaan etukäteen. daan lyhyessä ajassa monen ihmisen näkemys jan mielestä toteutuksen kannalta tärkeimmät perusteluita. Kunkin osallistujan mielestä paras Vastuu käytännön järjestelyistä on yhteistyö- samasta asiasta. ideat merkitään ylös. vaihtoehto merkitään ylös. kumppanilla.

5 DOKUMENTOI, MUTTA VÄLTÄ TURHAA BYROKRATIAA Miten dokumentoit tuloksia tekemisen aikana ja sen jälkeen? Pohdi, miten hyödynnät kirjoitettuja muistiinpanoja, valokuvia, videota ja ääntä tulosten dokumentoinnissa. Kuka dokumentoinnista vastaa? Ota aina tilaisuuteen mukaan joku, jonka vastuulla dokumentointi on. Esimerkiksi työpajassa toinen fasilitaattoreista voi antaa ohjeita ja huolehtia aikataulusta, ja toinen ottaa kuvia ja tehdä muistiinpanoja. Kysy aina miksi. Jos joku esittää mielipiteitä tai kertoo kokemuksista, kysy miksi hän ajattelee näin, miksi jotain tapahtui, miksi jokin ei toimi. Näin ymmärrät paremmin mitä voit tehdä asian suhteen. Vaikka menetelmät on rajattu sen mukaan, minkälaista lopputulosta tavoittelet, todelliset lopputulokset eivät usein rajoitu yhden kategorian sisälle. Saat todennäköisesti muutakin hyödyllistä tietoa, joka kannattaa kirjata talteen tulevaisuuden käyttöä varten. Missä, milloin ja kenelle kerrot lopputuloksista? Pohdi, kenen pitäisi kuulla lopputuloksista kaupunkiorganisaation sisällä, Porin kaupungissa ja sen ulkopuolella. Oli osallistamiseen käytetty menetelmä mikä tahansa, osallistamisen aikana syntyy runsaasti materiaalia, tietoa ja ideoita. Osallistamisen suunnittelun yhteydessä on tärkeää ratkaista, millä keinoin kaikki syntynyt sisältö taltioidaan. On tärkeää varmistaa, ettei dokumentointi ole liian raskasta tai hidasta osallistamisen ketteryyttä.

Kohderyhmän tavoittaminen 6 ÄLÄ PELKÄÄ EPÄONNISTUMISTA JA KOKEILE ROHKEASTI Osallistaminen kaupungin palveluiden kehittämiseen on uutta ja moni voi kokeilla sitä ensimmäistä kertaa. Onnistumisen edellytys on lupa kokeilla sekä lupa epäonnistua. Osallistaminen avaa aina oven uusille ratkaisuille ja näkökulmille, joita aikaisemmin ei oltu edes mietitty. Osallistaminen vaatii kaupungilta rohkeutta luopua täydestä kontrollista, lain sallimissa rajoissa. Oheiset käytännön vinkit kannustavat kokeilemaan osallistamista ensimmäistä kertaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Pohdi, kuka on jo tekemisissä kohderyhmäsi kanssa ja voisi auttaa sinua esimerkiksi osallistujien etsimisessä. Voitko mennä mukaan jonkun muun tilaisuuteen, jossa kohderyhmää on valmiiksi paikalla? Missä digitaalisissa kanavissa kohderyhmäsi on paikalla? Tavoittaako heidät helpoiten sähköpostitse vai sosiaalisessa mediassa? Muista, että kaikille avoimilla some-sivuilla kohderyhmän rajaaminen on vaikeaa. Hyödynnä erilaisten kiinnostuksen kohteiden mukaan rajattuja ryhmiä. Osallistamistilaisuuden järjestäminen Muista kutsua osallistujat hyvissä ajoin. Pyydä ilmoittautumiset etukäteen, jotta tiedät kuka on tulossa paikalle (jos menetelmä sen mahdollistaa). Jos motivaatio osallistumiseen on matala ja sinulla on hankaluuksia saada osallistujia, pohdi voitko jotenkin palkita osallistujia auttamisesta. Riittävä palkinto voi esimerkiksi olla kakkukahvit tai tilaisuus verkostoitua. Harkitse myös menetelmän vaihtamista osallistujille kevyempään vaihtoehtoon. Päätä tilaisuuden aika kohderyhmäsi aikataulujen mukaan. Työssäkäyville aikuisille arki-illat ovat usein paras vaihtoehto. Valitse tapahtumallesi tila, joka on valmiiksi kohderyhmääsi lähellä ja jossa he muutenkin liikkuvat. Anna osallistujille haastattelujen, fokusryhmien ja työpajojen alussa helppo lämmittelytehtävä, jolla saat keskustelun käyntiin. Haastattelussa voit esimerkiksi pyytää henkilöä kertomaan perustietoja itsestään, tai työpajassa pyytää kutakin vuorollaan jatkamaan aiheeseen sopivaa hauskaa lausetta. Suunnittele aina tilaisuuden aikataulu etukäteen. Jos olet epävarma aikataulutuksesta, suunnittele loppuun tehtävä tai pari jotka voit tarvittaessa jättää pois, mikäli aikataulu venyy. Pyri aina tekstin ja puheen lisäksi visuaaliseen esittämiseen. Selätä valkean paperin ja piirtämisen kammo antamalla valmiita kuvia kollaasien tekemistä varten, tai ääriviivapiirroksia, joita osallistujat voivat täydentää.

Osallisuussuunnitelman toteuttamisen jälkeen, arvioi saavutettuja lopputuloksia. Tavoitteiden saavuttaminen 7 KOKEILE, OPI JA JAA Miten hyvin saavutit tavoittelemasi lopputuloksen? Miksi? Miten olisit voinut päästä parempiin lopputuloksiin? Mitkä lopputulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä? Miten seuraat niiden toteutumista jatkossa? Mieti, missä kanavassa osallistamisesta ja kehityshankkeesi kokemuksista voisi kertoa Porin sisällä myös muille. Muut tulokset Mitä yllättäviä tai ennakoimattomia lopputuloksia tai seurauksia tekemisellä oli? OPPIMAASI Tärkeä vaihe osallistamisen lopuksi on oppien jakaminen sekä niin onnistumisista kuin epäonnistumisista viestiminen. Kerro ja keskustele kaupungin sisällä, mikä osallistamisessa oli vaivatonta, mikä haastavaa ja missä onnistuttiin yli odotusten. Avoin osallistamisesta viestiminen kannustaa myös muita kokeilemaan ja vahvistaa uudenlaisen toimintakulttuurin syntymistä Porin kaupungin sisällä. Opit Mitä opit tekemisen aikana? Kenelle voit jakaa oppimiasi asioita? Muista kertoa jälkikäteen osallistujille, miten asiat ovat edenneet ja mitä tavoitteita on saavutettu.