Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto HENKILÖAUTOILUN KASVUN PYSÄYTTÄMINEN VUOTEEN 2025 MaaS-työpaja 20.11.2018
Voidaanko henkilöautoliikenteen kasvu pysäyttää vuoteen 2025? Hiiletön liikenne 2045 -työryhmä tullee ehdottamaan, että henkilöautoliikenteen suorite ei saa kasvaa vuoden 2025 jälkeen Onko tavoitteen saavuttaminen mahdollista? Millä keinoin tavoite voidaan saavuttaa? Mitä keinoja ei tulisi / ei voida käyttää? Mitä kansalaiset ajattelevat? Mitä poliitikot ajattelevat? Mitä asiantuntijat ajattelevat? => keskustelu työpajassa
Liikennesuoritteen kasvun ennustetaan jatkuvan Henkilöliikenteen kokonaissuoritteen ennustetaan kasvavan nykytilanteesta 21 % vuoteen 2050. Voimakkaimmin kasvaa raideliikenne, jonka suorite kasvaa 40 % vuoteen 2050 mennessä. Kulkutapaosuuksien suhteelliset muutokset jäävät ennusteessa varsin pieniksi. Liikennevirasto. Valtakunnalliset liikenne-ennusteet 2030/2050 Tulosten esittely parlamentaariselle työryhmälle 8.11.2018/Hannu Kuikka
Kansalaiskysely keväällä 2018 (N=1169-1175) Työmatkakulujen verovähennysoikeuden suuruus tulisi muuttaa kulkutavasta riippumattomaksi Joukkoliikennettä tulisi tukea verovaroin nykyistä enemmän vuorovälien lyhentämiseksi Henkilöautoilun määrän kasvua tulisi rajoittaa päästöjen vähentämiseksi Kävely- ja joukkoliikennekatuja tulisi lisätä ja henkilöautoilua rajoittaa kaupunkien ydinkeskustassa Yhteiskäyttöautot tulisi vapauttaa auto- ja ajoneuvoverosta sekä pysäköintimaksuista Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut Liikenneinvestointeja tulisi suunnata teiden ja katujen rakentamisen sijaan rauta- ja raitioteiden rakentamiseen Uusien asuntojen rakentamisessa tulisi luopua pysäköintipaikkojen rakentamisen velvoitteista Väittämät kansalliseen ilmastostrategiaan liittyen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Hiiletön liikenne 2045 - polku päästöttömään tulevaisuuteen. ILMO-väliraportin kansalaiskyselyn tulokset, marraskuu 2018 PALVELU-skenaario: Valitse 1-3 tärkeintä toimenpidettä, jotka tulisi ehdottomasti toteuttaa lähiaikoina (N=10569), top 3 toimenpiteet Investoinnit joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi (3834) Etätyön ja etäpalveluiden parantamistoimet (3364) Lisäinvestoinnit raideliikenneyhteyksiin (2530) PALVELU-skenaario: Valitse 1-3 toimenpidettä, joita EI tulisi toteuttaa (N=10569), top 5 toimenpiteet Yksityisautoilun palvelutason heikentäminen pysäköintipolitiikalla (5675) Fossiilisten polttoaineiden verotason nosto (5316) Tiemaksujen laajentaminen valtakunnalliseksi (4981) Päästövähennyksiä tiemaksuilla kaupunkiseuduilla (2547) Työmatkakulujen verovähennysoikeus kulkumuotoneutraaliksi (2202)
Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto LIIKENNEKÖYHYYS MaaS-työpaja 20.11.2018
Liikenneköyhyys Ilmiö, jossa ihmisellä (tai organisaatiolla) ei ole mahdollisuutta liikkua (kuljettaa) kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää. Raportti: http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/verne_tutkimusraportti94.pdf
Liikenneköyhyyden ulottuvuuksia Liikkumisköyhyys Ei ole palveluita eikä resursseja tuottaa palvelua itse Kulkuneuvon ja liikennepalvelujen absoluuttinen puute Liikenteen kohtuuhintaisuus Ei olisi varaa autoon, mutta töihin pitää päästä Ei ole valinnanvapautta palvelujen puutteen tai kustannusten vuoksi, forced car ownership (pakkoautollisuus) Saavutettavuusköyhyys Ei voi lähteä, kun matka on niin hankala/kestää niin kauan Avaintoimintojen huono saavutettavuus palvelujen tai resurssien puutteen vuoksi Altistuminen ulkoisvaikutuksille Terveyteni on vaarassa liikkuessani Suhteeton altistuminen päästöille tai onnettomuuksille
Liikenneköyhyyden syntymekanismit Liikenteen ulkoisvaikutuksille altistuminen Saattaa johtaa liikenneköyhyyteen Henkilökohtaiset tekijät Tarpeet Asenne Työpaikan sijainti ja lähipalvelut Resurssit Fyysiset rajoitteet ja osaaminen liittyy Asuinpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttaa Saattaa johtaa liikenneköyhyyteen Liikkumisköyhyys Saavutettavuusköyhyys Asuinpaikan valinta vaikuttaa Asumisen hinta ja liikkumisen hinta Liikenteen kohtuuhintaisuus
Subjektiivinen liikenneköyhyys Kohtuullisuuden käsite on suhteellinen. Subjektiivista liikenneköyhyyttä (=tyytymätön liikennejärjestelmään ja -palveluihin) kokevat eniten kiireiset, mutta tulotason suhteen ei eroja: AGE GROUPS T H E D I SSA T I SFIED 4 % 3 % 9 % 11 % 22 % 24 % 19 % 7 % T H E SA T I SFI E D 3 % 5 % 8 % 9 % 13 % 21 % 27 % 15 % 15-17 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 over 74 P E R S O NAL YE A R LY IN CO M E B E FOR E TAX ES T H E D I SSA T I SFIED 35 % 39 % 17 % 9 % T H E SA T I SFI E D 36 % 43 % 14 % 7 % less than 20 000 e 20 000-40 000 e 40 000-60 000 e over 60 000 e
Subjektiivinen liikenneköyhyys, kansalaiskysely keväällä 2018 Subjektiivisesta liikenneköyhyydestä kärsivät Pakkoautollisuus
Objektiivinen liikenneköyhyys, mahdollisia mittareita Kotitalouden käytettävissä olevat tulot liikennemenojen jälkeen alle 60 % mediaanituloista Liikenteen osuus tai yksityisajoneuvojen käytön osuus kotitalouden kulutusmenoista on alle tietyn rajan Alimmalla tuloviidenneksellä liikennemenojen osuus 11 %, ylimmällä 19 % Alimmalla tuloviidenneksellä yksityisajon. osuus liikennemenoista 40 %, ylimmällä 50 % Asuminen ja palvelut alle 400 m etäisyydellä joukkoliikennepysäkistä Asuinalueella liikennöivän joukkoliikenteen vuoroväli on yli tietyn rajan Asuinalueen ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät säännöllisesti, liikennemelu on yli tietyn rajan tai elinpiiriä rajaa liikenneväylän muodostama fyysinen este Asuinalueella on onnettomuustihentymä
Digitalisaation vaikutuksia liikenneköyhyyteen Mobiilikertalipun hintaa voidaan laskea, kun sen osto ei vie kuljettajan aikaa (pienituloisten voi olla vaikea investoida kausilippua) SOTE- ja KELA-kyydeissä voidaan siirtyä matkaseteliin, jossa matkojen yhdistely voi mahdollistaa nykyistä useamman matkan samalla omavastuulla Sovelluksissa ja verkkopalveluissa joukkoliikenteen opastusta voidaan tarjota useammilla kielillä kuin asiakaspalvelupisteessä tai opasteissa mahdollistaen maahanmuuttajien liikkumisen Kertalippujen myynti loppuu joukkoliikennevälineessä KELA- ja SOTE-kyytien keskitetty tilaaminen yhdistelyn mahdollistamiseksi kasvattaa odotusaikaa ja muodostuu esteeksi palvelujen käytölle Joukkoliikenteen aikataulut ja tarjoushinnat saatavissa vain sovelluksissa tai verkkopalveluissa