Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Transkriptio

1 RIL VLL Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot Matti Kivelä Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen Oslo kommune Samferdselsetaten Kontrollstasjonen Helsingin rakentumisen vaiheet, Mikael Sundman 1983

2 4 katutulliasemasuunnitelmaa Kslk hylkäsi katutullijärjestelmän v Matti Kivelä Matti Kivelä 6

3 Aker Brygge KESKUSTATUNNELI parantaa keskustan saavutettavuutta parantaa ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta siirtää autoliikennettä katuverkosta tunneliin kävelykeskustan laajentaminen Kuvat: Matti Kivelä 2009 Götaleden valmistui 2006 UUSIEN ALUEIDEN LIIKENNE KESKUSTATUNNELISSA (ajon/vrk) Kamppi, Töölönlahti: 2 0 Ruoholahti, Jätkäsaari, Munkkisaari: Sörnäinen, Sompasaari, Kalasatama, Itäranta: 4 0 Skeppsbron

4 Pasilanväylän yleissuunnitelma 1992 Keskiosan suunnitelmia Matti Kivelä Pasilanväylän kaupunkirakenteelliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet / Markelin : Tavoitekartta on kaupunkisuunnittelijan visio, toivekuva Matti Kivelä A-os. Läntinen 90-00

5 Nopeusrajoitukset Helsingissä Autot ja henkilöautotiheys Liikenteessä olevat autot Automäärä Henkilöautot / asukasta Liikenteessä olevat autot Autot Eero Pasanen, Helsingin KSV Henkilöautotiheys Liikenteessä olevat henkilöautot / asukasta tehdyt muutokset Laskentalinjat

6 Autot ja raitiovaunut Liikenteen kehitys Niemen ja kantakaupungin rajan ylittäneet pyöräilijät kesäkuun arkivuorokautena Pyöräilijät Kaupungin raja(aiempi) Kantakaupungin raja Kantakaupungin raja Niemen raja Niemen raja Poikittaislinja Stadsplaneringskontoret 2-SUUNTAISTEN PYÖRÄVÄYLIEN ONGELMAT Poikittaislinjan liikenteen kehitys Accident types at non-signalised crossings of two-way cycle paths and minor streets (Pasanen ym. 1997)

7 Uudet suunnitteluohjeet: Kävely ja pyöräily erilleen Henkilöliikenteen kehitys niemen rajalla lokakuun arkivuorokautena Matkustajat Koko joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Raideliikenne Linja-autoliikenne Parking Supply in the CBD Henkilöä Kulkutavan kehitys niemen rajalla Koko vuorokausi, molemmat suunnat Henkilöauto Linja-auto Raitiovaunu Metro Juna HENKILÖ- AUTO- OSUUS % % JOUKKO- LIIKENNE- OSUUS Car Parks (garages)

8 Esimerkkitapauksia asuinalueiden pysäköintiratkaisuista. Onko asuinalueilla autopaikkoja liikaa vai liian vähän? Matti Kivelä Arabianranta Ensimmäiset asukkaat muuttivat Arabiarantaan v Alueen rakentaminen jatkuu yhä. Autopaikkamäärät ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan v hyväksymien pysäköintipaikkojen laskentaohjeiden mukaiset eli: lliikennekäytössä -kantakaupunki 274 -esikaupungit 331 Helsinki 313 Rekisteröityjä -kantakaupunki 324 -esikaupungit 388 Helsinki 368 Asunnot 1 ap / 1 m2 kerrosalaa, Erityisasunnot 1 ap / 250 Toimistot 1 ap / 220, Julkiset palvelutilat 1 ap / 380, Teollisuus- ja varastotilat 1 ap / 220 sekä Myymälät 1 ap / 110 kem2. Vuosi Matti Kivelä

9 Arabianranta Kokemuksia ja ongelmia Jotkut pitävät autopaikkojen hintaa liian kalliina, eivät hanki autopaikkaa ja pysäköivät miten sattuu - vieraille tarkoitetuilla paikoilla ja muilla vapailla alueilla Osalla alueista on puutetta kuorma-autoille sopivista paikoista Matti Kivelä Ruoholahti RISTIRIITOJA (2004) Arvio: n. 25 % asukkaista pysäköi kadulle (yli 0 autoa!). Osa asukkaista pysäköi vieraspaikoilla iltaisin ja viikonloppuisin Helsingin kaupungin strategiaohjelma Kaupunginvaltuusto Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi Isännöitsijä: epätoivoinen tilanne, pysäköintipaikoille jonossa n. 100 Pysäköintiyhtiön hallitus: liikaa tyhjiä paikkoja, vapaamatkustajat kuriin Pysäköintipaikkoja on riittävästi asukkaiden käyttöön. Pysäköintiyhtiön autopaikoista vuokrattu: 96 % hallipaikoista ja 89 % ulkopaikoista. Liikennejärjestelmää kehitetään - pääosin raideliikenteeseen perustuen - joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä - kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä

10 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 73 % ( 73,6 % vuonna 2013) Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on >21 %( 19,7 % vuonna 2013) Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosenttiyksikön ( 72,3 % vuonna 2010, 74,4 % vuonna 2012 ja vuonna ,7 % ).