Kulkutapajakauma suunnittelun lähtökohtana. Tytti Viinikainen, Liikennevirasto Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kulkutapajakauma suunnittelun lähtökohtana. Tytti Viinikainen, Liikennevirasto Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy"

Matti Ketonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kulkutapajakauma suunnittelun lähtökohtana Tytti Viinikainen, Liikennevirasto Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy

2 Tavoitelähtöinen suunnittelu kulkutavan muutos lähtökohdaksi? Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja luodaan eri tasoilla Valtakunnallinen liikennepolitiikka Maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat Seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat Suurten kaupunkien MAL-sopimukset Kaupungin tai kunnan kokonaisvaltainen liikennesuunnitelma / ilmastosuunnitelma / SUMP Asuinalueiden kaavoitus ja toimijoina näissä monia tahoja Mistä suunnittelun tavoitteet tulevat ja entä jos kulkumuotojakauman muutos otetaankin päätavoitteeksi? -> Seuraavassa kv-esimerkkejä eri tasoisesta suunnittelusta, jossa näin tehty

Bymiljøavtale kaupunkien kestävän liikenteen sopimukset Norjassa Tavoitteena autoliikenteen kasvun nollavisio Norjan ilmastopoliittiset linjaukset: suurimmilla kaupunkiseuduilla henkilöliikenteen

3 Bymiljøavtale kaupunkien kestävän liikenteen sopimukset Norjassa Tavoitteena autoliikenteen kasvun nollavisio Norjan ilmastopoliittiset linjaukset: suurimmilla kaupunkiseuduilla henkilöliikenteen kasvun tulee kohdistua julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn Valtion liikennehallinto tekee suurimpien kaupunkiseutujen kanssa kestävää liikennettä koskevia sopimuksia Tavoitteena yhdeksän kohdeseutua - ensimmäiset sopimukset: Trondheim, Oslo

4 Bymiljøavtalen pähkinänkuoressa Neuvotteluosapuolina valtio (edustajanaan tiehallinto), seutuviranomainen ja kaupunki Autoliikenteen kasvun nollavisio ei koske tavaraliikennettä eikä kaupunkien läpi/ohi kulkevaa pitkämatkaista liikennettä -> nämä eivät mukana sopimuksessa Valtiolta osarahoitus, jonka vastineeksi seutu/kaupunki sitoutuu - Tekemään toimia, joilla kasvatetaan kestävien kulkumuotojen osuutta ja vähennetään yksityisautoilua - Tiivistämään yhdyskuntarakennetta joukkoliikenneyhteyksien ja -solmujen lähelle 4

Sopimuksiin yhdistetty monia valtion rahoituslähteitä Bymiljøavtale -sopimukset Suurien kaupunkien tietullipaketit Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen sopimukset Valtionrahoitus kuntien

5 Sopimuksiin yhdistetty monia valtion rahoituslähteitä Bymiljøavtale -sopimukset Suurien kaupunkien tietullipaketit Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen sopimukset Valtionrahoitus kuntien isoihin joukkoliikenneinvestointeihin Valtion joukkoliikennetuki kunnille Uusi rahoitus bymiljøavtalesopimuksille Valtion ja kaupunkien normaalit investoinnit Kuvan alkuperäislähde: Hans Silborn, Statens vegvesen 5

6 Alankomaat: Beter benutten -ohjelma Aiemmin liikennepolitiikassa kolme peruspilaria - investoinnit, liikenteen hinnoittelu ja verkon käytön ohjaus todettiin, että laajoihin investointeihin ei ole varaa + ei poliittista konsensusta tiemaksuista -> jäljelle jäi käytön ohjaus Beter benutten ( Optimising use ) ohjelma, ja Toteutettiin PPP-mallilla: valtio, kunta, yritykset. Laaja yhteistyöverkosto joka seudulla. Toimenpiteitä 12 kaupunkiseudulla: infraa, liikkumisen ohjausta, älyliikenteen keinoja, joukkoliikenteen kehittämistä eli vaikutettiin sekä tarjontaan että kysyntään Ohjelman ensisijainen tavoite oli matka-aikojen lyhentyminen ympäristövaikutukset syntyivät sivutuotteena Ohjelman esite englanniksi: Linkki 6

Ensimmäisen ohjelmakauden toimien (350 kpl) jakauma Infrastruktuuri Kysynnän hallinta / liikkumisen ohjaus Työpaikkojen liikkumisen ohjaus

7 Ensimmäisen ohjelmakauden toimien (350 kpl) jakauma Infrastruktuuri Kysynnän hallinta / liikkumisen ohjaus Työpaikkojen liikkumisen ohjaus Joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti Pyöräilyn edistäminen Älyliikenne ja liikenteen ohjaus Ruuhka-aikojen välttäminen Raskaan liikenteen ohjaus

8 Vaikuttavuudesta Keskimäärin 1 % päästövähennykset; seuduittain päästy jopa 3-4 %:iin Liikenteen ohjaus, liikkumisen ohjaus sekä joukkoliikenne & liityntäpysäköinti kustannustehokkaita toimia Kuvan alkuperäislähde: Jorris Nijhuis ja Rick Lindeman, linkki 8

9 Kaupunkiesimerkki: Maastricht Maastricht on yksi Beter Benutten ohjelman kaupungeista, ja tekee mm. paljon yhteistyötä työpaikkojen kanssa liikkumisen ohjauksessa Maastricht Bereikbaar (Accessible Maastricht) works with a large number of partners in order to keep Maastricht and the surrounding area permanently accessible. Maastricht Bereikbaar stimulates structural changes to the travelling and working behaviour of commuters, tourists, and lorry drivers. It also offers products and services to help you travel smart and work smart. 9

Ex-post evaluation of Smart Travel Areas Pilot Programme (Irlanti) 2012 2017 käynnissä ollut valtionrahoitus kolmella seudulla Pohjana kansallinen liikennepoliittinen tavoite vähentää henkilöauton

10 Ex-post evaluation of Smart Travel Areas Pilot Programme (Irlanti) käynnissä ollut valtionrahoitus kolmella seudulla Pohjana kansallinen liikennepoliittinen tavoite vähentää henkilöauton kulkumuoto-osuutta 65% (2009) -> 45% (2020) Kussakin kohteessa (osa)rahoitettiin sekä infrastruktuuriinvestointeja että liikkumisen ohjausta. Tavoitteena tutkia, miten investoinnit vaikuttavat käyttäytymiseen; evaluoitiin jälkikäteen (linkki) Tulokset Pieni mutta tilastollisesti merkittävä muutos henkilöautoilusta kävelyyn ja pyöräilyyn. Muutos suurempi kuin muualla maassa. Mutta: pyöräily kasvoi hyvin vähän suhteessa tehtyihin investointeihin -> miksi: turvallisuuden kokemus & kävelyn ja pyöräilyn imago eivät parantuneet, vaikka infrastruktuuri parani Kuvan alkuperäislähde: Elaine Brick, AECOM 10

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat (SUMP) ja Smart City -ohjelmat Wien https://smartcity.wien.gv.at/site/en/urban-development-plan-2025/ https://www.wien.gv.at/stadtentwicklung/studien/pdf/b008444.

11 Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat (SUMP) ja Smart City -ohjelmat Wien Liikenteen osalta tavoitteena mm. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien nosto Joukkoliikenteen osuuden säilyttäminen Yksityisen henkilöautoilun vähentäminen -> osuus 20% vuoteen 2025 mennessä; 15% vuoteen 2030 mennessä; selvästi alle 15% vuoteen 2050 mennessä Bryssel Kulkumuotojakauman lisäksi myös liikenteen kasvuun liittyvä tavoite: matkamäärän tulisi säilyä nykyisenä huolimatta väestönkasvusta, lisäksi keskimääräinen matkapituus nykyisellään tai sitä alempana 11

12 Kaupunkisuunnittelu: Göteborgin Älvstaden Älvstaden käsittää seitsemän projektialuetta Göteborgin keskustassa. Alueen visio ja strategia muodostettiin vuorovaikutuksessa asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Frihamnenin alue Tavoitteena että henkilöautoliikenteen osuus matkoista on 10%, keinoina mm. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ja houkuttelevuus Joukkoliikenteen toimivat ratkaisut Pysäköintipaikkoja tehdään 0,12 per asunto = 25% vähemmän kuin normaalisti. Pysäköintipaikat sijoitetaan asunnoista erilleen laitoksiin ja niiden käyttöastetta tehostetaan mm. vuorottaispysäköinnillä. Alueelle tulossa yhteiskäyttöautot MaaS-palveluista toivotaan räätälöitäviä paketteja, joilla voitaisiin vastata asukkaiden liikkumistarpeisiin Jakeluliikenne ja jätehuolto keskitetään, mikä vähentää raskaan liikenteen tarvetta 12

13 Kaupunkisuunnittelu: Göteborgin Älvstaden Gullbergvassin alue Tavoitteet Kävelyn ja pyöräilyn yhdistetty osuus matkoista 60% Joukkoliikenteen 30% Autoliikenteen 10% Joukkoliikenteen osuus moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista tulisi olla 75% Pysäköintimääräykset tukevat tavoitteita Autopaikkoja 0,2 asuntoa kohden sisältäen myös vieraspaikat Pyöräpaikkoja tulee olla asuntoa kohden 2 kpl pyörävarastossa ja yksi paikka rakennuksen sisäänkäynnin yhteydessä Autopaikat sijoitetaan n. 400m etäisyydelle asunnosta, mikä on sama kuin kohtuullisena etäisyytenä joukkoliikennepysäkille kuljettu matka Suunnittelussa pyritään huomioimaan myös uusien liikkumisvälineiden kuten lastipyörien ja sähköpyörien tarpeet. 13

Miten Suomessa? Seuduilla on kulkutapatavoitteita liikennejärjestelmäsuunnitelmat rakennemallit hankeohjelmat mutta tavoitteisiin ei ole päästy Miksi?

14 Miten Suomessa? Seuduilla on kulkutapatavoitteita liikennejärjestelmäsuunnitelmat rakennemallit hankeohjelmat mutta tavoitteisiin ei ole päästy Miksi? -> on paljon muitakin, ristiriitaisia tavoitteita, ja esim. rahoitus kohdistuu paljolti autoliikenteeseen Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 Kestävien kulkutapojen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä: Turun kaupungissa 52 % yli 66 % tasolle, kaupunkiseudun muissa kunnissa % yli 40 % tasolle Valtion rahoitus Turun seudun liikennejärjestelmän parantamiseen

Samankaltaiset tiedostot

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN