Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi
Kylvövirvilä eli linssi, josta yleisemmät muodot ovat punainen ja vihreä linssi. Siementen proteiinipitoisuus on noin 25%. Lukessa linssin viljelyä kokeillaan 2018. Pääviljelyalueet ovat Intia, Turkki ja Kanada. Suomessa viljelystä ei ole kokemusta. Viljellään sekä rehuksi että ihmisen ravinnoksi. Yksivuotinen. 2 Keskitalo 2018
Hernekasveihin kuuluva adsukipapu (Vigna angularis) (ennen adzuki, aduki) on Itä-Aasiassa ja Himalajan vuoristossa viljeltävä yksivuotinen papu. Yleisin muoto on punainen, mutta on myös valkoisia, mustia, harmaita ja kirjavia muotoja. Vasemmalla Kitahotaru (azuki, white type) ja oikealla Erimoazuki. Lukessa adsukipavun viljelyä kokeillaan 2018. Käytetään makeutettuna. Voidaan myös keittää sokerin kanssa, jolloin saadaan azukipaputahnaa eli punapaputahnaa. 3 Keskitalo 2018
Hernekasveihin kuuluvasta soijapavusta (Glycine max) tunnetaan lukuisia lajikkeita, joiden siemenet eroavat värin ja koon mukaan, myös kasvien kasvutavoissa on eroja. Suomessa tietyt lajikkeet ovat tuottaneet myös satoa Luken kokeissa, kokeita jatketaan 2018. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina ovat suurimmat tuottajamaat, 80 % käytetään eläinten rehuna. Suurin osa eli 90 % maailmalla myytävästä soijasta on geenimuunneltua. 4 Keskitalo 2018
Soija, 24.8.2016 ScenoProt -koe Jokioinen Kuvat Jaana Nissi 5
Vihreänä kerättyjä herneitä (Phaseolus vulgaris), vasemmalla green pea ja oikealla King Tut Purple 6 Keskitalo 2018.
Kahviherneen eli kikherneen (Cicer arietinum) viljelykokeilu vuonna 2016 Luken kasvihuoneessa. Kahviherne tulee liottaa ja keittää ennen käyttöä. 7 Keskitalo 2018
Hernekasveihin kuuluvan lehmänpavun eli pitkäpavun (Vigna unguiculata) viljelyä Kokeiltiin Luken kasvihuoneessa 2016. Papu on kotoisin Afrikasta, nykyisin kasvia viljellään myös USA:ssa. Pitkäpapuja on runsaasti erilaisia, joidenkin papujen palot voivat kasvaa kymmenien senttien mittaiseksi. 8 Keskitalo 2018
Kuva Jaana Nissi, Luke Kuva Anja Lammi, Luke Hernekasveihin kuuluva, viljeltävä yksivuotinen keltalupiini (Lupinus luteus) on jalostettu ihmisravinnoksi sopivaksi. Pientareella kasvavaa lupiinia ei saa käyttää, sillä sen siemenet sisältävät myrkyllisiä alkaloideja. 9 Keskitalo 2018
Kuvat Anja Lammi, Luke Hernekasveihin kuuluva, viljeltävä yksivuotinen sinilupiini (Lupinus angustifolius) on jalostettu ihmisravinnoksi sopivaksi. Pientareella kasvavaa lupiinia ei saa käyttää, sillä sen siemenet sisältävät myrkyllisiä alkaloideja. Sinilupiinin kukat ovat pientareella kasvavaa selvästi pienemmät. 10 Keskitalo 2018
Eri härkäpapulajikkeiden viljelyalat vuonna 2017 Lajike Viljelyala EI TIETOA tai muu Noin 1000 härkäpapu HANGDOWN <50 HANKKIJAN MIKKO <50 HANKKIJAN UKKO Noin 700 KONTU Noin 20 000 LOUHI <50 SAMPO Noin 700 VROMA <50 YHTEENSÄ 22 000 Lauri Jauhiainen, Luke 2018 Härkäpapu (Vicia faba) kuuluu myös hernekasvien heimoon. Kuvassa lajike Sampo. Kartassa on esitetty härkäpavun viljelykeskittymät vuonna 2016: keltainen ja vihreä väri tarkoittaa, että 10 x 10 km alueella on eniten härkäpapulohkoja. 11 Keskitalo 2018
1996 2001 2006 2011 2016 Härkäpavun viljelyalojen muutokset 1996 2016 (Lauri Jauhiainen, ScenoProt hanke) 1-9 lohkoa 10 x 10 km alueella: punainen 10-19 lohkoa 10 x 10 km alueella: purppura 20-39 lohkoa 10 x 10 km alueella: keltainen 40-79 lohkoa 10 x 10 km alueella: vihreä 80-159 lohkoa 10 x 10 km alueella: vaalean sininen 160 lohkoa tai enemmän 10 x 10 km alueella: tumman sininen Viljelyn yleistyminen 12 Keskitalo 2018
KIITOS! 13