Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Samankaltaiset tiedostot
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Palkokasvit. Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos

Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Terveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kasviproteiinit. Mari Vartiainen Savonia ammattikorkeakoulu Oy

Kuminan perustaminen suojakasviin

MARINADEJA SALAATEILLE

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Vuoden vihannes 2018: Pavut

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

7 RYHMÄ KASVIKSET SEKÄ TIETYT SYÖTÄVÄT KASVIT, JUURET JA MUKULAT

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kylvö suoraan vai suojaan?

KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Herne säilörehun raaka-aineena

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR


VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Luomu vehnähiutalepuuroa juurespalat. Kirjolohikiusausta L G K salaattia. Juustoista perunakasvisvuokaa

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Mannapuuroa luomusuurimoista marjoja. Jauhelihakastiketta M L K ja M L S K luomupastaa salaattia. Pienille: perunasosetta luomujuureksista L G K

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Luomuvalkuaisen tuotanto

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Erikoiskasvien viljelymahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä


T9 (2008) haastetaso, joukkueet Hyps T08-09 Punainen FC Loviisa FC Kontu T08-09 HJK Kannelmäki T0809 Käpylän Pallo

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Kasviproteiini. Vastuullisesti hyvää terveydelle ja ympäristölle

Edistystä luomutuotantoon hanke

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Transkriptio:

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi

Kylvövirvilä eli linssi, josta yleisemmät muodot ovat punainen ja vihreä linssi. Siementen proteiinipitoisuus on noin 25%. Lukessa linssin viljelyä kokeillaan 2018. Pääviljelyalueet ovat Intia, Turkki ja Kanada. Suomessa viljelystä ei ole kokemusta. Viljellään sekä rehuksi että ihmisen ravinnoksi. Yksivuotinen. 2 Keskitalo 2018

Hernekasveihin kuuluva adsukipapu (Vigna angularis) (ennen adzuki, aduki) on Itä-Aasiassa ja Himalajan vuoristossa viljeltävä yksivuotinen papu. Yleisin muoto on punainen, mutta on myös valkoisia, mustia, harmaita ja kirjavia muotoja. Vasemmalla Kitahotaru (azuki, white type) ja oikealla Erimoazuki. Lukessa adsukipavun viljelyä kokeillaan 2018. Käytetään makeutettuna. Voidaan myös keittää sokerin kanssa, jolloin saadaan azukipaputahnaa eli punapaputahnaa. 3 Keskitalo 2018

Hernekasveihin kuuluvasta soijapavusta (Glycine max) tunnetaan lukuisia lajikkeita, joiden siemenet eroavat värin ja koon mukaan, myös kasvien kasvutavoissa on eroja. Suomessa tietyt lajikkeet ovat tuottaneet myös satoa Luken kokeissa, kokeita jatketaan 2018. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina ovat suurimmat tuottajamaat, 80 % käytetään eläinten rehuna. Suurin osa eli 90 % maailmalla myytävästä soijasta on geenimuunneltua. 4 Keskitalo 2018

Soija, 24.8.2016 ScenoProt -koe Jokioinen Kuvat Jaana Nissi 5

Vihreänä kerättyjä herneitä (Phaseolus vulgaris), vasemmalla green pea ja oikealla King Tut Purple 6 Keskitalo 2018.

Kahviherneen eli kikherneen (Cicer arietinum) viljelykokeilu vuonna 2016 Luken kasvihuoneessa. Kahviherne tulee liottaa ja keittää ennen käyttöä. 7 Keskitalo 2018

Hernekasveihin kuuluvan lehmänpavun eli pitkäpavun (Vigna unguiculata) viljelyä Kokeiltiin Luken kasvihuoneessa 2016. Papu on kotoisin Afrikasta, nykyisin kasvia viljellään myös USA:ssa. Pitkäpapuja on runsaasti erilaisia, joidenkin papujen palot voivat kasvaa kymmenien senttien mittaiseksi. 8 Keskitalo 2018

Kuva Jaana Nissi, Luke Kuva Anja Lammi, Luke Hernekasveihin kuuluva, viljeltävä yksivuotinen keltalupiini (Lupinus luteus) on jalostettu ihmisravinnoksi sopivaksi. Pientareella kasvavaa lupiinia ei saa käyttää, sillä sen siemenet sisältävät myrkyllisiä alkaloideja. 9 Keskitalo 2018

Kuvat Anja Lammi, Luke Hernekasveihin kuuluva, viljeltävä yksivuotinen sinilupiini (Lupinus angustifolius) on jalostettu ihmisravinnoksi sopivaksi. Pientareella kasvavaa lupiinia ei saa käyttää, sillä sen siemenet sisältävät myrkyllisiä alkaloideja. Sinilupiinin kukat ovat pientareella kasvavaa selvästi pienemmät. 10 Keskitalo 2018

Eri härkäpapulajikkeiden viljelyalat vuonna 2017 Lajike Viljelyala EI TIETOA tai muu Noin 1000 härkäpapu HANGDOWN <50 HANKKIJAN MIKKO <50 HANKKIJAN UKKO Noin 700 KONTU Noin 20 000 LOUHI <50 SAMPO Noin 700 VROMA <50 YHTEENSÄ 22 000 Lauri Jauhiainen, Luke 2018 Härkäpapu (Vicia faba) kuuluu myös hernekasvien heimoon. Kuvassa lajike Sampo. Kartassa on esitetty härkäpavun viljelykeskittymät vuonna 2016: keltainen ja vihreä väri tarkoittaa, että 10 x 10 km alueella on eniten härkäpapulohkoja. 11 Keskitalo 2018

1996 2001 2006 2011 2016 Härkäpavun viljelyalojen muutokset 1996 2016 (Lauri Jauhiainen, ScenoProt hanke) 1-9 lohkoa 10 x 10 km alueella: punainen 10-19 lohkoa 10 x 10 km alueella: purppura 20-39 lohkoa 10 x 10 km alueella: keltainen 40-79 lohkoa 10 x 10 km alueella: vihreä 80-159 lohkoa 10 x 10 km alueella: vaalean sininen 160 lohkoa tai enemmän 10 x 10 km alueella: tumman sininen Viljelyn yleistyminen 12 Keskitalo 2018

KIITOS! 13