SODANKYLÄN KUNTA MOOTTORIKELKKAILUREITTISUUNNITELMA VÄLILLE VUOTSO-TANKAVAARA-KAKSLAUTTANEN 2015 Sodankylän kunta Tekninen osasto Seppo Jokiniemi Maanmittuausteknikko
2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO 4 Yleistä Aloite moottorikelkkailureitin perustamiseksi 1. SUUNNITTELUALUE 5 2. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE 5 2.1 Maakuntakaava 2.2 Yleiskaavat 2.3 Asemakaavat Kakslauttasessa 2.4 Maanomistus 2.5 Nykyiset urat ja reitit 3. REITTISUUNNITELMAN TAVOITE 6 3.1 Reitin virallistaminen 3.2 Reitin pitäjä 3.3 Yhdyskunta 3.4 Ympäristön suojelutavoitteet 3.5 Liikenneturvallisuus 4. MOOTTORIKELKKAILUREITIN PERUSTAMINEN 6 4.1 Tekninen lautakunta 4.2 Reittisuunnitelmasta pyydettävät lausunnot 4.3 Kunnanhallitus 4.4 Ympäristölautakunta 4.5 Maanmittaustoimisto 4.6 Reittitoimituksessa määrättävät asiat 4.7 Reitin käyttöönotto 4.8 Moottorikelkkailureitin merkitseminen kiinteistörekisteriin 5. REITIN KUVAUS 7 6. RAKENTAMISEN TOTEUTUS 8 6.1 Urasta reitiksi 6.2 Sillat 6.3 Maasto 7. REITTIVARUSTEET 9 7.1 Reittiviitat ja niiden asennus 7.2 Opasteet 7.3 Voimansiirtolinja 7.4 Taukopaikat 7.5 Poroaidat
3 8. MOOTTORIKELKKAILUREITIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10 8.1 Matkailu 8.2 Positiiviset vaikutukset 8.3 Negatiiviset vaikutukset 8.4 Luonto 8.5 Linnusto 8.6 Kasvillisuus 8.7 Vesi, ilma ja maisema 8.8 Meluhaitat 8.9 Natura 2000-alueen tarveharkinta, liitteenä 9. MAANOMISTAJAT 11 10. KUSTANNUKSET 13 11. REITTISUUNNITELMAAN LIITTYVÄ AIKATAULU 13 12. LIITTEET 13
4 JOHDANTO Yleistä Kunnan tavoitteena on, että olemassa olevat tärkeimmät, jo rakennetut kelkkaurat, (pääreitit) muutetaan virallisiksi maastoliikennelain mukaisiksi moottorikelkkailureiteiksi. Kelkkailun lisääntyvä määrä sekä harrastajilta, asiakkailta ja ohjelmapalveluyrityksiltä saatu palaute on edellyttänyt, että reitit virallistettaisiin ja kelkkailu ohjattaisiin virallisille moottorikelkkailureiteille. Samalla olisi parannettava reittien merkintää ja laatua. Kunnan ja maanomistajien väliset sopimukset, joiden perusteella urat on rakennettu tähtäävät myös urien muuttamiseksi virallisiksi reiteiksi. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus perustaa moottorikelkkailureitti maastoliikennelain (MaastoLL 13) mukaisesti. Valvotuilla ja reitin ylläpitäjän hoitamilla reiteillä kelkkailun turvallisuus kasvaa ja hyväkuntoiset reitit vähentävät ns. villiä kelkkailua. Virallistettu reitti mahdollistaa myös kelkkailijoiden sujuvan liikenteen paikkakunnalta toiselle ilman uramaksuja. Sota-aavan soidensuojelualueella tai sitä sivuten reitistä on n. 750 m Tankajoen moottorikelkkasillan jälkeen. Sota-aavan Natura 2000-alueen (FI 130 1705; SCI ja SPA- alueet) kautta kulkeva reitin osa on huomioitu suunnittelussa luonnonsuojelulain säännösten mukaisesti. Luonnonsuojelulain mukaisilla valtiolle kuuluvilla suojelualueilla reitin perustamisesta päättää maastoliikennelain (MaLL 13) mukaisesti Sodankylän kunnan alueella Metsähallitus. Sodankylän kunnassa on kolme aikaisemmin virallistettua moottorikelkkailureittiä: Rovaniemen kaupungin rajalta Kirkonkylään, Torvisesta Luostolle ympäristöineen, Luostolta Vuojärven kautta Rovaniemen reitille ja Kirkonkylästä Keulakkopäähän Kittilän kunnan rajalle. Virallisten reittien pituus on yhteensä n. 200 km. Lisäksi on n. 900 km moottorikelkkailu-uria. Sodankylän kunnan alueella olevat moottorikelkkailu-urat on rakennettu. Urat ovat kunnoltaan eritasoisia ja käyttöasteeltaan erilaisia. Tässä suunnitelmassa esitetty ja hyväksyttävänä oleva moottorikelkkailureitti sijoittuu olemassa olevan uran paikalle välille Vuotso-Kakslauttanen. Suunnitelma sisältää liityntähaaran Tankavaaran matkailualueelle. Suunnitellun reitin pituus on n. 39 km. Virallistuva reitti on osa Sodankylän kunnan eteläosista tulevaa runkoreittiä. Kelkkailureitti jatkuu Inarin alueelle ja edelleen Jäämerelle. Vuotson ja Sodankylän Kirkonkylän välinen osuus jää edelleen moottorikelkkailu-uraksi. ALOITE MOOTTORIKELKKAILUREITIN PERUSTAMISEKSI Aloite moottorikelkkailureitin perustamisesta on tullut Metsähallitukselta. Suunniteltavan reitin loppuosa on yleiskaava- ja asemakaava-aluetta. Näillä alueilla reittiä on siirretty kaavoissa osoitettuihin maastokohtiin. Metsähallituksen ja kunnan välillä tehtiin lyhyt sopimus uran sijoittamiseksi uudelle paikalle. Sovittiin, että sopimuksen voimassaoloaikana käynnistetään reittisuunnitelman laatiminen kokonaisuudessaan välille Vuotso-Kiilopää ja haetaan reittitoimitus kunnan toimesta reitin virallistamista ja reitin pitäjän määräämiseksi.
5 1. SUUNNITTELUALUE Sodankylän kunnan tekninen lautakunta on päätöksellään 18.2.2015 16 käynnistänyt moottorikelkkailureittisuunnitelman laatimisen välille Vuotso-Kakslauttanen. Suunnitelma sisältää liityntähaaran Tankavaaran matkailualueelle. Virallistettava moottorikelkkailureitti sijoittuu jo 1990-luvulla rakennetulle kelkkailu-uralle. Noin 750 metriä suunniteltavasta reitistä sijaitsee Sota-aavan Natura-alueella. Reitin osasta Naturaalueella on tehty Natura-arvioinnin tarveharkinta luontokartoittaja Pia Kankaan toimesta. Suunniteltava reitti sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Lapin paliskunnassa. 2. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE 2.1 Maakuntakaava Suunnittelualue sisältyy Pohjois-Lapin maakuntakaavaan, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 27.12.2007. Suunniteltava reitti sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle paikalle. 2.2 Yleiskaavat Suunnittelualueella on neljä yleiskaavaa: - ei oikeusvaikutteinen Saariselän osayleiskaava (A ja B), jotka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 19.12.1991 + Kakslauttasen alueen yleiskaava (C), jonka Lapin Lääninhallitus on vahvistanut 12.5.1993 - oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava (A ja B), jotka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 31.3.2004 - oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaavan muutos, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 29.6.2011 Reittisuunnitelmassa osoitettu reittilinjaus noudattelee yleiskaavoissa osoitettuja aluevarauksia. 2.3 Asemakaavat Kakslauttasessa - Koparovan asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.9.1998 - Kakslauttasen asemakaavan laajennus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 30.5.2006 Reittilinjaus poikkeaa osittain Kopararovan asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta reittivarauksesta, mutta nyt suunniteltu reitti on asemakaavaa myöhemmin hyväksytyssä yleiskaavassa kaavamerkinnän mukaisella paikalla. Asemakaavaa tullaan muuttamaan tältä osin seuraavassa aluetta koskevan kaavamuutoksen yhteydessä. 2.4 Maanomistus Suunniteltu reitti sijaitsee tai sivuaa kahdeksan yksityisen tai yhtiön kiinteistöä. Muilta osin reitti sijaitsee valtion mailla: Metsähallitus ja Senaattikiinteistöt (Yleinen tie). 2.5 Nykyiset urat ja reitit Suunniteltu reitti on osa Rovaniemen kaupungin rajalta Inarin kunnan rajalle kulkevaa runkoreittiä. Virallista moottorikelkkailureittiä runkoreitistä on väli Rovaniemen kaupunginraja-sodankylän Kirkonkylä. Vuotso-Kakslauttanen -välinen ura on kunnan lanausohjelman piirissä.
6 3. REITTISUNNITELMAN TAVOITE 3.1 Reitin virallistaminen Suunnitelman tavoitteena on saada virallistettua nykyään kelkkailu-urana toimiva maastoliikennelain mukainen maaston osa moottorikelkkailureitiksi. Reittitoimituksen jälkeen reitti merkitään kiinteistötietojärjestelmään pysyväksi osaksi kutakin kiinteistöä, jonka alueella reitti sijaitsee. 3.2 Reitin pitäjä Tavoitteena on virallistaa reitin pitäjäksi Sodankylän kunta. Reitin pitäjä voidaan vaihtaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen suostumuksella. 3.3 Yhdyskunta Suunnitelman tavoitteena on reitin virallistamisen jälkeen saada parannettua kelkkailun turvallisuutta, matkailun kehittymistä ja paikallisten asukkaitten palvelutarjontaa ja viihtymistä. 3.4 Ympäristön suojelutavoitteet Moottorikelkkailureittien rakentaminen suunnitelman periaatteiden mukaisesti ohjaa luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia vähemmän häiriöalttiille alueille. Samalla minimoidaan meluhaittoja ja liikenteen vaikutuksia asutukselle, poronhoidolle ja luonnoneläimistölle. Moottorikelkkailureittien linjaamisessa tulee huomioida ympäristöarvot ja maisemanhoidon tavoitteet. Arvokkaat luontokohteet, riistan ja rauhoitettujen eläinten oleskelualueet sekä poronhoidon kannalta tärkeät alueet tulee ottaa erityisesti huomioon. 3.5 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta parannetaan kaarteiden näkymäalueita avartamalla ja reittimerkintöjä lisäämällä niille reitin osille, joissa vaaratilanteita voidaan merkinnöillä vähentää. 4. MOOTTORIKELKKAILUREITIN PERUSTAMINEN Maastoliikennelain :n 13 mukaan voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen aikana. Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain 2 :ssä määritelty tie, joka on tarkoitettu moottorikelkkaliikenteeseen. Moottorikelkkailureitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka kunnan ympäristösuojeluviranomainen hyväksyy. Reittitoimitusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun reittisuunnitelma on hyväksytty lainvoimaisella päätöksellä. 4.1 Tekninen lautakunta Sodankylän kunnan tekninen lautakunta on päätöksellään 18.2.2015 16, että Vuotso- Kakslauttanen -välille laaditaan moottorikelkkailureittisuunnitelma. Reittisuunnitelmaehdotus kuulutetaan ja asetetaan maastoliikenneasetuksen 3 :n mukaisesti nähtäville 14 vuorokauden ajaksi. 4.2 Reittisuunnitelmasta pyydettävät lausunnot Maastoliikenneasetuksen 8 :n mukaisesti lausunnot pyydetään seuraavilta tahoilta: - Lapin liitto - Saamelaiskäräjät
7 - Lapin ELY-keskus + liikenteen vastuualue ja ympäristön vastuualue - Paliskuntainyhdistys ry - Lapin paliskunta - Poliisi - Metsähallitus - FinGrid Oyj - Kemijoki Oy - yksityiset kiinteistöjen omistajat, joita suunnitelma koskee 4.3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus käsittelee reittisuunnitelman, annetut lausunnot ja kiinteistöjen omistajien muistutukset sekä muistutuksista laaditut vastineet ja toimenpide-esitykset. Kunnanhallitus tekee ympäristölautakunnalle esityksen, että ympäristölautakunta hyväksyy reittisuunnitelman ja esittää reitinpitäjäksi kunnan maastoliikennelain 14 :n mukaisesti. 4.4 Ympäristölautakunta Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittisuunnitelman hyväksymisestä on kuulutettava maastoliikenneasetuksen edellyttämällä tavalla. 4.5 Maanmittaustoimisto Reitinpitäjän eli kunnan on haettava reittitoimitusta maanmittaustoimistolta vuoden kuluessa siitä, kun reittisuunnitelma on hyväksytty lainvoimaisella päätöksellä, Maastoliikennelaki 17. 4.6 Reittitoimituksessa määrättävät asiat - päätös käyttöoikeuden perustamisesta - reitin ulottuvuus ja kohdekiinteistöt, reitti perustetaan 5 m leveänä - maastoliikennelain edellyttämät toimenpiteet - korvaukset ja lopullisten korvausten määrääminen - toimituskustannukset Yksityismaiden osalta, lukuun ottamatta Kemijoki Oy:tä, on olemassa sopimukset 4 metriä leveästä urasta. Korvaukset on niiltä osin maksettu. 4.7 Reitin käyttöönotto Kun reittisuunnitelma on saanut lainvoiman, korvaukset on maksettu ja reitti merkitty maastoon, reitti voidaan ottaa käyttöön. 4.8 Moottorikelkkailureitin merkitseminen kiinteistörekisteriin Reittitoimituksen jälkeen maanmittaustoimisto rekisteröi toimituksen ja merkitsee käyttöoikeudet kiinteistökohtaisesti kiinteistörekisteriin pysyvinä oikeuksina. 5. VUOTSO-KAKSLAUTTANEN -VÄLISEN MOOTTORIKELKKAILUREITIN KUVAUS Reitti alkaa Vuotson kanavan etelärannalta Sodankylän kirkonkylästä tulevan ja Lokkaan jatkuvan moottorikelkkailu-uran risteyskohdasta. Reitti ylittää kanavan kelkkasiltaa pitkin ja jatkuu Vuotson kanavan rantaa mukaillen Fingrid Oyj:n voimansiirtolinjalle (Y2000-37621) saakka. Matkaa sähkölinjalle lähtöpisteestä on n. 3,5 km. Reitti sijoittuu porotilojen Yhteistoiminta-alueelle, Kemijoki Oy:n ja valtion maille.
Sähkölinjalla reitti jatkuu n. 4,3 km ja risteää linjan kolme kertaa. Risteämiskohdat on valittu maaston mukaan turvallisiin paikkoihin. Reitti sivuaa ja osittain sijaitsee Pultsaharjun tilalla 73:0. Muilta osin maa on valtion omistuksessa. Sähkölinjalta reitti erkanee Hopiaojanjängällä ja jatkuu Tankavaaran liittymään saakka n. 3,8 km Hopiaojan vartta mukaellen. Tankavaaran liityntäreitti kulkee maantien alitse tunnelissa ja jatkuu n. 0,8 km Tankavaaran kultakylään vanhaa uraa, joka on ollut poissa käytöstä muutamia vuosia. Tankavaaran risteyksestä reitti kulkee n. 4 km:n matkan Purnuvaaran ja Kiimavaaran laiteita Purnumukan tien ylityskohtaan valtion maalla. Ennen tietä reitti ylittää Lauttaojan. Purnumukan tieltä reitti jatkuu n. 1,8 km:n matkan Kuusikkoselkään. Reitti sijaitsee Valtionmaan lisäksi tilojen Ojala 70:0 ja Katjakangas 69:0 alueilla. Reitti ylittää Iso-ojan siltaa pitkin. Reitti jatkuu n. 5,9 km Kuusikkoselän, Ylisenvaaran ja Kotikuusikon maastoissa Tankajoelle. Reitti ylittää Ylisenojan Ylisenvaaran länsipäässä. Tankajoen sillan jälkeen reitti sijoittuu 370 m Sota-aavan Natura-alueelle ja 400 m sen laidalle. Reitti sivuaa Tankapirtin tilaa 25:0. Sota-aavalta reitti jatkuu Siepin Vuomaselkään enimmäkseen kovalla kangasmaalla ja edelleen Kakslauttasenjängälle Pikku-Vuomaselässä. Reitti ohittaa Vuomaselän poroteurastamon n. 0,5 km:n etäisyydellä. Reitti sijaitsee kokonaisuudessaan valtion maalla. Matkaa on n. 6 km. Kakslauttasen jängältä reitti jatkuu n. 3,7 km Kakslauttasenpalon kautta Kakslauttasen lomakylään. Valtatie neljän reitti alittaa tunnelissa Kakslauttasenpalossa. Tunneli on yhteiskäytössä koiravaljakoiden kanssa. Tunnelin turvalliseen käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota merkinnöillä ja ohjatulla käytöllä. Kakslauttasenojan reitti ylittää nelostien rinnalla Kakslauttasen tekolammen kohdalla jäätä myöten. Reitti Inarin Laanilaan erkanee lammella ja alittaa nelostien sillan alitse. Kultakylästä reitti jatkuu nelostien laitaa Sodankylän ja Inarin kuntien rajalle ja edelleen poroaidan vierustaa Ahonpäännokkien yli. Niiden jälkeen reitti siirtyy Kiilopääntien laitaan jatkuen ohi Ruijakeinontien ja edelleen Inarin kunnan rajalle, johon reitti päättyy jatkuen pitkin Inarin kunnan reitistöä Kiilopään retkeilykeskukseen ja kohti Jäämerta. Matkaa Kultakylästä reitin päätepisteeseen on n. 5,0 km. Kakslauttasenjängän ja reitin päätepisteen välillä reitti sijaitsee yhden yksityisen omistamalla kiinteistöllä (66:0) ja muilta osin Yleisen tien ja Valtion alueilla. 8 6. RAKENTAMISEN TOTEUTUS 6.1 Suunniteltu reitti on otettu käyttöön moottorikelkkailu-urana v. 1992 Metsähallituksen ja maanomistajien suostumuksilla. 6.2 Sillat Reitillä on neljä siltaa. Tankajoessa, Ylisenojassa ja Iso-ojassa on vetotankosillat. Lauttaojassa on 2-kertainen vaarnapalkkisilta. Sillat on rakennettu v. 2000 ja Tankajoen siltaa on kunnostettu v. 2014. Lauttaojan siltaa tulee korjata kaiteiden osalta.
6.3 Maasto Reitti on koneellisesti tasattu kovien maiden osalta 4-5 m leveäksi. Reitillä on uudelleen raivattavaa osaa Vuotson kanavan osuudella ja reitin kaarteissa näkymän parantamiseksi. 9 7. REITTIVARUSTEET Reitinpitäjän tehtävänä on moottorikelkkailureitin asianmukaisesta merkitsemisestä. Maastoliikennelain mukaan moottorikelkkailureitti merkitään tieliikennelain mukaisilla liikennemerkeillä. Liikennemerkkien määrä tulee rajoittaa vain välttämättömään, kuten teiden ylityksien varoittamiseen. Tarpeettomia liikennemerkkejä tulee välttää, koska ne vähentävät merkkien uskottavuutta. Reitti ylittää yleisistä teistä Purnumukantien ja Kiilopääntien Kakslauttasen Kultakylässä. Nelostien alta reitti kulkee tunnelissa Tankavaarassa ja Kakslauttasenpalossa. Teiden ylitykset ja alitus merkitään tarpeellisilla liikennemerkeillä. Varoitusmerkkejä asennetaan varoittamaan jyrkemmistä mutkista ja muista erityistä huolellisuutta ajamisessa vaativiin maastokohtiin. 7.1 Reittiviitat ja niiden asennus Reittimerkkien varret tehdään kyllästämättömästä puutavarasta, esim. 75x75 parrusta ja reittirastit 22x75 laudasta. Rastit maalataan merkin näkyvyyttä parantavalla maalilla ja varustetaan molemmista suunnista näkyvällä heijastavalla nauhalla. Reittiviitat asennetaan metsäisillä osuuksilla n. 150 m:n välein ja avosoilla 50-100 m:n välein. Kuitenkin siten, että merkit ovat havaittavissa merkiltä toiselle. Avosoilla viitat tulisi asentaa reitin molemmin puolin, jotta reitin todellinen paikka on selviää sekä reitin kunnossapitäjälle että kelkkailijalle. 7.2 Opasteet Opasteet on rakennettu reitin alkupäähän, Tankaavaran risteykseen, Kakslauttasen Kultakylään ja reitin loppupäähän Inarin ja Kiilopään reittien risteykseen. Opasteiden tulee olla yksiselitteisiä ja niiden avulla on löydettävä perille kaikkiin merkittäviin kohteisiin. Merkittäviin maastokohteisiin, kuten reitillä oleville silloille merkitään opasteeseen ylitettävän joen tai ojan nimi. Samoin tunnettuihin maastokohtiin merkitään paikan nimi ja tarpeen mukaan välimatkatietoja. Opasteita tulee olla n. 10 km:n välein. Opasteiden avulla kelkkailijat pystyvät hahmottamaan paikkansa reitin suhteen esim. vahinkotilanteissa. Opasteisiin ei saa kiinnittää muita merkkejä tai tiedotteita kuin varsinaiset opastavat taulut. 7.3 Voimansiirtolinja Sähkölinjalla reitti kulkee n. 4,3 km. Harukset merkitään harusten merkintään tarkoitetulla kirkasvärisellä muoviputkella. Reittiviitat asennetaan vähintään 3 metrin etäisyydelle pylväs- tai harusrakenteista. Viitat on asennettava sille puolelle uraa, joka on kauempana virtajohtimista. 7.4. Taukopaikat Reitillä ei ole varsinaisia taukopaikkoja lukuun ottamatta Tankavaaran Kultakylää. 7.5 Poroaidat Vuomaselän poroteurastamon eteläpuolella olevassa poroaidassa on läppäveräjä, joka voidaan sulkea tarvittaessa myös poikkipuilla. Aita on käytössä lähinnä ettotöiden aikana.
10 8. MOOTTORIKELKKAILUREITIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Vaikutukset matkailuun Moottorikelkkailu on vakiintunut yhdeksi matkailun osatekijäksi. Laadukkaiden reittien tarjonta lisää kelkkailijoiden viihtyvyyttä alueella ja parantaa kelkkailun piirissä toimivien yritysten ja muiden palveluja tarjoavien yritysten kannattavuutta. 8.2 Vaikutukset viihtyvyyteen 8.2.1 Positiiviset vaikutukset Reitin virallistaminen ja laatutason nosto turvaavat reitin ulkopuolisen alueen viihtyvyyttä, koska liikenne ohjautuu väljälle ja hyvin hoidetulle reitille pois summittaisesta ajelusta reitin ulkopuolella. Moottorikelkkojen moottorityyppien kehitys nelitahtisiksi on omiaan auttamaan melusaasteen vähentymisessä ja reiteillä melu kohdistuu vain tietylle etäisyydelle käyttökohteesta. 8.2.2 Negatiiviset vaikutukset Moottorikelkkailusta aiheutuu viihtyvyyttä heikentäviä vaikutuksia matkailukeskusten välittömässä läheisyydessä. Pääosa viihtyvyyden vähenemisestä liittyy meluun ja pakokaasupäästöihin. Kelkkojen moottoreiden kehitys alentaa koko ajan melu- ja pakokaasupäästöjä ja sijoittamalla kelkkailureitit sellaisiin maaston kohtiin, jotka omalta osaltaan vähentävät kelkkailusta aiheutuvia haittoja. 8.3 Luontovaikutukset Kelkkareittejä suunniteltaessa on hankkeen vaikutukset luonnolle arvioitava. Kunnan tulee luonnonsuojelulain mukaisesti edistää luonnon- ja maiseman suojelua alueellaan. Suunniteltava reitti kulkee pääosin karuilla kankailla, soiden reunamilla ja osittain avosoilla luontaisten talviteiden ja metsäkoneurien pohjilla. Reitistä 370 m on Sota-aavan Naturaalueella ja se sivuaa sitä 400 m:n matkalla. Kokonaisuudessaan reitti sijoittuu vanhalle vuodesta 1992 käytössä olleelle kelkkailu-uralle. Kovan maan osuudet on koneellisesti tasattu. Maastomönkijöiden käyttö reitillä näkyy selvästi kulku-urina. Urat ovat muodostuneet poromiesten luvallisesta mönkijöiden käytöstä poronhoitotöissään. 8.4 Linnustovaikutukset Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan reitin alueella ei ole petolintujen asuinreviirejä. Vakiintunut reitti ei aiheuta haittaa muiden lintujen pesinnöille, koska kun kelkkailuliikenne pysyy koko kevään ajan samalla uralla ja pesimäpaikkoja ei häiritä. Lintujen pesintään tai esiintymiseen reitillä ei ole haitallisia vaikutuksia. 8.5 Kasvillisuusvaikutukset Natura-arvioinnin tarveharkinnassa kartoitettiin kasvillisuutta Sota-aavan Natura 2000-alueella. Selvityksessä todetaan, että kelkkareitti aiheuttaa rämeillä ja puustoisilla soilla mättäikköjen mataloitumista ja varpujen määrän niukentumista. Kivennäismailla kelkkareitti näkyy samalla tavalla. 8.6 Vaikutukset veteen, ilmaan ja maisemaan Reitillä ei ole kohteita, joiden alueilla pakokaasu aiheuttaisi haittaa lukuun ottamatta Tankavaaran Kultakylässä sijaitsevaa liityntäreitin päätekohtaa. Nykyaikaisissa kelkoissa pakokaasuhaitat ovat suhteellisen vähäisiä.
Reitin perustaminen ei aiheuta lisää muutoksia maisemaan, koska se perustetaan jo olemassa olevalle uralle. Kelkkaura on perustettu v. 1992 ja se on rakennettu sellaisiin maaston kohtiin, että maisemahaitat ovat hyvin vähäisiä. 8.7 Meluhaitat Lähimpänä asutusta reitti kulkee reitin lähtöpisteessä Vuotsossa. Lähimmät omakotitalot ovat n. 150 m:n etäisyydellä reitistä, joten asutusta häiritsevää meluhaittaa ei haitallisesti esiinny. Tankavaaran liityntäreitin kääntöpisteessä kelkkojen nopeudet tulevat olemaan käytännössä n. 20 km/h, joten meluhaitta on hyvin pieni. Tankavaaran alueella tulee olemaan myös pienimuotoista kelkkasafaritoimintaa. Vuomaselän poroerotusaita ja teurastamo ovat n. 0,5 km:n etäisyydellä reitistä. Kakslauttasenpalossa sijaitsevan koiravaljakkoyrityksen reitti ohittaa n. 100 m:n etäisyydeltä. Koiravaljakkoyrityksen toiminta tukeutuu kelkkailureittiin nelostien alituksen osalta. Kelkkamelun ei ole todettu aiheuttavan haittaa koiratarhalle. Kakslauttasen Lomakylän reitti ohittaa nelostien reunaa, joten autoliikenteen melu on suurempi kuin kelkkojen aiheuttama. Alueen varsinainen mökkimajoitus sijaitsee n. 200 m:n etäisyydellä reitistä. Kopararovan asemakaava-alueella reitti kulkee lähimmillään n. 100 m:n päässä lomaasunnoista. Tankavaarassa ja Kakslauttasen alueella reitti sijoittuu joko yleiskaavoissa tai asemakaavoissa moottorikelkkailua varten osoitetuille aluevarauksille. Pääosin reitti sijaitsee kaukana asutuksesta eikä siten aiheuta alueen asujamistolle meluhaittoja. 8.8 Sota-aavan Natura 2000-alueen tarveharkinta (FI 130 1705) Reitti kulkee 370 m Sota-aavan Natura 2000-alueella ja sivuaa sitä 400 m:n matkalla. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksen on tehnyt luontokartoittaja Pia Kangas. Selvitys on valmistunut 27.9.2015 ja on kokonaisuudessaan reittisuunnitelman liitteenä. Johtopäätöksenä selvityksessä todetaan, että Natura-arviointia ei tarvitse tehdä suunnitellun moottorikelkkailureitin osalta, sillä olemassa olevan kelkkailu-uran muuttaminen reitiksi aiheuttaa hyvin niukasti haittaa Sota-aavan Natura 2000 suojeluperusteille. Lintudirektiivin 1 ja luontodirektiivin liitteen 2 lajeille perustettavasta moottorikelkkailureitistä ei aiheudu mainittavaa haittaa. Suon vesitaloudelle reitillä ei ole vaikutusta, koska kuivatusojia tai muita kaivantoja ei tarvitse tehdä. 11 9. MAANOMISTAJALUETTELO Kiureli 758-410-16-31 Kemijoki Oy Valtakatu 11 96100 ROVANIEMI Madetkoski 758-408-45-4 Kemijoki Oy Hirvasmaa 758-410-16-16 Hedemäki Eila Hirvasvuopio Niilo Hirvasvuopio Saara
12 Hirvasvuopio Osmo Taivallammentie 44 99690 VUOTSO Yhteistoiminta-alue 458-410-878-3 - perustettu porotilalain mukaisessa toimituksessa 14.11.1984 c/o Erkki Magga Taivallammentie 110 99690 VUOTSO Sodankylän Valtionmaa I 758-893-10-1 Metsähallitus Pultsaharju 758-410-73-0 Niilo Hirvasvuopio Taivallammentie 52 99690 VUOTSO Sodankylän Valtionmaa II 758-893-11-1 Metsähallitus Ojala 758-410-70-0 Reijo Hetta Sisko Hetta Tuula Hetta Marja Kumpula Aila Kuusiluoma Vuotostie 7 99600 SODANKYLÄ Katajakangas Maire Hetta Nutukastie 11 C 6 99690 VUOTSO Sota-aavan soidensuojelualue 758-891-1-4 Metsähallitus Tankapirtti 758-410-25-0 c/o Veikko Sieppi Ivalontie 10820 99690 VUOTSO Palotieva 758-410-66-0 Harri Hirvasvuopio Kielapolku 14 99830 SAARISELKÄ Kakslauttanen 758-893-100-1 Metsähallitus
13 Yleinen tie 758-895-2-3 Senaattikiinteistöt 10. KUSTANNUKSET Arvioidut kustannukset ovat n. 20.000. Kustannukset koostuvat maapohjakorvauksista, jotka määrätään reittitoimituksessa. Varsinaiset toimituskustannukset ja vähäiset reitin parantamiseen liittyvät työ- ja materiaalikulut. 11. REITTISUUNNITELMAAN LIITTYVÄ AIKAUTULU + suunnitelma nähtävillä ja pyydetyt lausunnot tammikuu 2016 + kunnanhallituksen käsittely hyväksymistä varten ympäristölautakunnalle helmimaaliskuu 2016 + ympäristölautakunnan käsittely huhtikuu 2016 + kuuluttaminen reittisuunnitelman hyväksymisestä toukokuu 2016 + reittitoimitus syksy 2016 12. LIITTEET 1. Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkailureitin Natura-arvioinnin tarveharkinta, Pia Kangas 2015 2. Reittisuunnitelmakartta 1:100 000 3. Kiinteistökohtaiset kartat 4. Kaavakartat 5. Lausunnot 6. Viranomaispäätökset