HR-strategia Aalto-yliopisto Kevät Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi
Strategisen henkilöstöjohtamisen malleja Yleismallit Michiganin malli (Forbrun, Tichy & Devanna) Harvardin malli (Beer & al.) Best practice (Pfeffer) Yhteensopivuusmallit Best fit/contingency (Schuler & Jackson) Yhdistelmämallit Lähde: Peltonen: Johtaminen ja organisointi, 2007
Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan liiketoimintalähtöistä henkilöstöjohtamisen keinovalikoimaa, jolla organisaatio varmistaa tarvitsemansa henkilöstörakenteen ja osaamisen ja kannustaa henkilöstöä saavuttamaan tarvittavan suoritustason. Henkilöstöstrategia on joukko valintoja sen sijaan, että sillä pyritään kattamaan organisaation koko henkilöstötoimi. Henkilöstöstrategiassa keskitytään niihin henki-löstöjohtamisen osa-alueisiin, joilla on organi-saation toimintatilanteessa suurin merkitys.
Henkilöstöstrategian laatiminen Ulkoisen ympäristön analysointi Sisäisen ympäristön analysointi Keskitytään 2-3 asiaryhmään Esim. henkilöstön saatavuus, osaaminen, vaihtuvuuden pienentäminen
Henkilöstösuunnittelu: ulkoinen ympäristö Asiakkaat Kilpailijat Toimialan suhdannevaihe Lainsäädäntö Kulttuuri ja arvot Työmarkkinat Toimiala Ammattiyhdistysliike
Henkilöstösuunnittelu: sisäinen ympäristö Teknologia Organisaation rakenne Tuottavuus + suoritustaso Organisaation koko ja elinkaaren vaihe Kilpailutilanne ja strategia Organisaatiokulttuuri Henkilöstökustannukset Henkilöstörakenne
Henkilöstörakenne Ikärakenne Sukupuolirakenne Koulutusrakenne Ammattirakenne Palveluksessaoloaika Muut ominaisuudet Vaihtuvuus Poissaolot
Henkilöstön ominaisuudet Tiedot ja taidot Kokemus ja kehittymiskyky Työhön ja elämään kohdistuvat arvot ja asenteet (moninaisuus) Sitoutuneisuus (työ/ura/organisaatio) Motivaatio- ja suoritustaso Työhyvinvointi
Moninaisuuden lähteet Ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, työ Kansallisuus, etninen tausta, uskonto Sukupuolinen suuntautuneisuus Arvot ja asenteet, parinmuodostus Tulotaso, varallisuus, Jälkeläiset, suku Terveydentila
Millä kilpailemme hyvästä työvoimasta? Yhteiskunnallisesti tärkeä työ Mielenkiintoiset ja haasteelliset työtehtävät Kehittymismahdollisuudet (kasvupolut) Hyvät työ- ja toimitilat, hyvä osoite Työaikajoustot Palkka ja muut edut Asunnot Hyvä johtaminen; työhyvinvointi
Työnantajakuvan rakentuminen Toimiala Omistajuus Sijainti Asiakaspalvelu Viestintä Rekrytointiviestintä Asiakasviestintä Uutisointi (oma/joukkoviestimet) Rakennukset ja toimitilat Tutkimustulokset Oma henkilöstö (+ kesähenkilöstö, harjoittelijat, vuokrahenkilöstö)
Henkilöstötarpeen suunnittelu Lähtökohdat: Palveluiden kysyntä Annetut resurssit Resurssien uudelleenjärjestely; uudelleenorganisointi, työnmuotoilu Vaihtuvuuden ennakointi ja vaihtuvuuteen vaikuttaminen Ulkoistaminen/sisäänveto?
Ennakoimaton hankintatarve Irtisanoutuminen Yllättävä eläkkeelle jääminen Vanhempainloma + hoitovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Kuolemantapaus
Työpaikkaviestinnän lähtökohdat Keitä halutaan tavoittaa? Miten tavoitetaan? Yleisinformaatio organisaatiosta Tieto tehtävän sisällöstä Mitä hakijalta todella edellytetään? Sanoman tyyli Lisätietoja, milloin ja miten? Miten hakijan toivotaan reagoivan?
Kilpailu työvoimasta Analyysi viime vuosilta: mistä tullaan? minne mennään? ketkä lähtevät? miksi lähtevät? kuka haastattelee lähtijät? miten tietoa hyödynnetään? onko rekrytoinnissa onnistuttu?(mittarit)
Rekrytointitarpeen tyydyttäminen Pitkäaikainen/lyhytaikainen Palvelutason muutos Ulkoistaminen/automatisoin ti Työnmuotoilun vaihtoehdot Palkataan/vuokrataan
Rekrytointiprosessi Henkilöstösuunnitelma Rekrytointitarpeen määrittely Tehtävänkuvan muotoilu Yksityiskohtaisten vaatimusten asettaminen Hankintalähteiden kartoitus ja valinta Työpaikkaviestinnän suunnittelu
Rekrytointiprosessi (jatkuu) Ehdokkaiden hankinta, haastattelu ja testaus Terveystarkastus Valintapäätös Työsopimuksen solmiminen Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Perehdyttäminen Rekrytoinnin onnistumisen arviointi (mittarit)
Esimerkki haluttavista ominaisuuksista Taito löytää oikea tieto Visiointikykyä Liiketalouden perustiedot Ryhmätyötaidot Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä Esiintymistaitoa
Esimerkki haluttavista ominaisuuksista (jatkuu) Kirjallinen ilmaisutaito Kyky myydä ja vaikuttaa Päätöksentekokykyä Paineen ja epävarmuuden sietoa - ja lisäksi oman erikoisalan osaamista
Valintamenetelmien ennustearvo (korrelaatio työmenestymiseen) arviointikeskus (0.68) strukturoitu haastattelu (0.62) työtaitotestit (0.55) kykytestit (0.54) ansioluettelo (0.40) persoonallisuustestit (0.38) strukturoimaton haastattelu (0.31) suositukset (0.13) horoskooppimerkki ja käsialanäyte (0.01
Perehdyttäminen Työyhteisöön perehdyttäminen Työpaikkaan perehdyttäminen Työhön perehdyttäminen Perehdyttämisen sisällön määrittely Perehdyttämisen vastuuhenkilö ja toteuttajat
Sisäiset siirrot Tavoite: Oikeat ihmiset oikeille paikoille Kasvupolut; toteutuneet/suunnitellut Seuraajasuunnittelu Vapaaehtoisuus/pakko Onnistumisen mittaaminen henkilöstö esimiehet
Vaihtuvuus ja sen mittaaminen Suotuisa/ei suotuisa Mittaaminen; prosenteista euroihin Vaihtuvuuden todelliset välittömät kustannukset; ao.henkilön 1 2 vuoden palkan verran Välilliset kustannukset voivat olla jopa suuremmat
Henkilöstön määrän ja kustannusten sopeuttaminen Huomioitavaa: Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Vaikutukset imagoon eri sidosryhmissä Jäljellejäävien motivaatio ja sisäinen ilmapiiri Viestinnän johdonmukaisuus Henkilöstötoiminnon ja linjaorganisaation roolit
Sopeuttamiskeinot Määräaikaisia sopimuksia ei uusita Poislähtevien tilalle ei palkata ketään Ylityöt lopetetaan työkuormitus tasataan Ulkoistamisen minimointi/sisäänveto Ammatillinen täydennyskoulutus (ELYkeskus) Vapaiden aktiivinen tarjonta Osa-aikaistaminen
Sopeuttamiskeinot (jatkuu) Irtisanoutumishalukkuuden lisääminen Palkkojen alentaminen Eläkeratkaisut; Organisaation näkökulma Yksilön näkökulma Lomautus Irtisanominen (tuotannolliset ja taloudelliset syyt) Uudelleensijoittaminen (outplacement)
Osaaminen Tiedot Taidot Kokemus (hyödynnettävyys) Ihmissuhdeverkot Arvot ja asenteet Motivaatio ja energia Henkilökohtaiset ominaisuudet
Osaamistarvekartoitus Käyttökohteet henkilöstön kehittäminen rekrytointi työkierto (monitaitoisuus) seuraajasuunnittelu sijaisuuksien suunnittelu työkuormituksen jakaminen palkitseminen
Osaamistarvekartoitus Osaamiskartoituksen tavoitteet Arviointikriteerit eri osaamistasoille Yhdessä sovitut ja kyseiseen työhön soveltuva Kartoitukseen osallistuvat henkilöt Työtehtävien ja osaamisalueiden listaus Tärkeimmät piirteet eritellen
Henkilöstön kehittämismenetelmät Työpaikalla perehdyttäminen sijaisuudet työkierto projektityöskentely työn rikastaminen työn laajentaminen erityistehtävät mentorointi esimiestyö (arkijohtaminen) Työpaikan ulkopuolella opintokäynnit ammattilehdet ammattikirjat opiskelu oppilaitoksissa ja kursseilla (ml. monimuoto)
Oppiva organisaatio Olemassaolevan tilanteen kyseenalaistaminen Vapaa tiedonkulku kaikkiin suuntiin Yhdessä tekeminen (tiimit) Osallistava (valmentava) johtaminen Virheistä oppiminen Kehittymistä tukeva kulttuuri ja kehittymisen palkitseminen
Eri toimijoiden roolit Johto: - innostaminen, visio, näkemys tulevaisuuden osaamistarpeesta, entisen toimintatavan kyseenalaistaminen Esimiehet: - osaamistavoitteet tiimeille ja yksilöille, kehittymismahdollisuuksien luominen, entisen toimintatavan kyseenalaistaminen Henkilöstötoiminto:osaamiskartoitukset ja kehittymistoiveiden käsittely, kasvupolkujen avaaminen Työtoverit: - toisilta oppiminen, tiedon ja kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen, erilaisten näkemysten salliminen Henkilö itse: - oppiminen, itseohjautuvuus, pitkäjänteisyys, rohkeus kyseenalaistaa ja muuttaa entisiä käytäntöjä
Kehittämistulosten mittaaminen Reaktiot (asenteet, mielipiteet) Oppiminen (tietojen ja taitojen hallinta) Soveltaminen (kyky toimia opiskelluissa tilanteissa) Operatiiviset tulokset (tuottavuus, asiakastyytyväisyys) Organisaation menestyminen (sidosryhmätyytyväisyys)
Suoritusarviointi Arvioidaan työssä suoriutumista ei henkilöä Kriteerit etukäteen kaikkien tiedossa Annetaan rehellistä palautetta kahden kesken Toiminnan tempo määrittelee arvioinnin tiheyden (1 4 kertaa vuodessa) Suoriutumisen ja palkitsemisen välillä kytkentä
Suorituksen arvioijat Henkilö itse Esimies ja/tai projektipäällikkö Kollegat Alaiset Asiakkaat Ulkopuolinen taho Tietojärjestelmä (automaatio)
Kehityskeskustelu ja suoritusarviointi Kehityskeskustelun elementit tavoitekeskustelu (tavoiteasetanta ja arviointikriteerit) tuloskeskustelu (palaute, suorituksen arviointi) kehittymiskeskustelu (osaamisen kehittäminen ja kasvupolkusuunnitelmat) Kehityskeskustelu on osa johtamisjärjestelmää
Kehityskeskustelun kehittäminen ensin tiimin kanssa, sitten yksitellen? henkilöstötoiminnon edustaja mukana keskustelussa? ulkopuolinen konsultti mukana keskustelussa? esimiehen esimies mukana keskustelussa? teemat ja tiheys?
Erilaisia suhtautumistapoja palkitsemiseen TES hoitaa Jatketaan kuten ennenkin Miten toiset tekevät? Strateginen palkitseminen
Strateginen palkitseminen Kehitetään aktiivisesti palkitsemisen kokonaisuuksia ja palkitsemisjärjestelmien toimivuutta yrityksen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvojen mukaisen toiminnan edistämiseksi. Lähde: HENRY r.y. 2007
HR-toiminnon tuki muulle toiminnalle Ulottuvuudet: Strateginen/operatiivinen Työntekijä/prosessit HR:n käsitys omasta roolista? Missä painopiste? Missä onnistuttu? Johdon ja esimiesten käsitys HR:n tuesta? Dave Ulrich
Kymmenen väitettä työelämästä Työelämä ei ole huonontunut Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällöstä
Kymmenen väitettä työelämästä (jatkuu) Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan Tuottavuuskasvu tarvitsee tekijänsä Korkea osaaminen suojaa työtä Globalisaatio on suomalaisen työn ystävä Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria Lähde: Tuomo Alasoini: Mainettaan parempi työ. EVA raportti 2010.
Mitä henkilöstöjohdolta pitää edellyttää? Liiketoiminnan tuntemusta ja panosta sen kehittämiseen Nykyisen ja tulevan henkilöstön odotusten tuntemusta (herkkyyttä, ei pehmoutta) Henkilöstöasioiden syvällistä analysointia; syy-seuraussuhteiden tuntemusta Työlainsäädännön ja TES:ien tuntemusta
Yhteenveto Kilpailu sopivasta työvoimasta kiristyy Työnantajakuvan ja hyvän johtamisen merkitys kasvaa (työhyvinvointi) Aineettoman palkitsemisen merkitys kasvaa Moninaisuus lisääntyy, haaste esimiestyölle
Lähdekirjallisuus Kauhanen, Juhani: Henkilöstövoimavarojen johtaminen. SanomaPro 11.uudistettu painos 2012. Nyk. Talentum. Kauhanen, Juhani: Esimies palkitsijana. Kauppakamari. Peltonen, Tuomo: Johtaminen ja organisointi. KY-Palvelu 2007. Skurnik Järvinen, Hanna: Työpaikan henkilöstösuunnitelmat. Kauppakamari 2014. Ulrich, Dave: Human Resource Champions. Harvard Business School Press 1996. Ulrich, Dave Brockbank, Wayne: The HR Value Proposition. Harvard Business School Press 2005. Valvisto, Elisa: Oikeat ihmiset oikeille paikoille. Talentum Media 2005. Työmarkkina-avain (www.tyomarkkina-avain.fi)