Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Toukokuu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 3

Sisältö Johdanto 5 Yhteenveto 6 Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus 7 Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia 7 Miten rekrytointikanavista kysyttiin? 7 Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan 8 Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? 8 Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä 9 Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä 9 Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla 10 Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla 10 Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä 12 Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa 12 Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut 12 Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan 12 Oppilaitosten merkitys on kasvanut 13 Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia 15 Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa 15 Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa 15 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa 16 Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy 17 Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen... 18...ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt 18 Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan 19 Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa 20 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä 20 Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? 21 Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? 21 4 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden muodoista sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tämä julkaisu sisältää EK:n työvoimatiedustelusta saadut tulokset yritysten käyttämistä rekrytointikanavista ja rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista. Työllisyyttä ja työsuhteen muotoja koskevat tulokset EK on julkistanut verkkosivuillaan talvella 2005. EK:n jäsenliitot ovat julkistaneet alakohtaisia tuloksia muun muassa verkkosivuillaan. Työvoimatiedustelu tehtiin syksyllä 2004 ensimmäistä kertaa kaikkia EK:n edustamia toimialoja koskevana. Se kattoi lähes kaikki teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen toimialat. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Tiedustelun vastausprosentti oli 55 yrityksistä laskettuna ja 72 yritysten henkilöstömäärästä laskettuna. Tuloksia kuvaavat näin ollen varsin luotettavasti koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelusta saadut tiedot ovat tärkeä lisä työvoima- ja koulutuspoliittiseen keskusteluun sekä valtakunnallisesti että toimiala- ja aluetasolla. Helsingissä toukokuun 11. päivänä 2005 Markku Koponen Koulutusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 5

Yhteenveto Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet uuden henkilöstön hankinnassa ja miten ne arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä edelleen pääosin suorien yhteydenottojen avulla. Niitä pidetään myös selvästi tuloksellisimpana keinona: yli puolet eli 56 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen arvioi tuloksellisimmaksi rekrytointikanavaksi 17 prosenttia yrityksistä. Vuosituhannen vaihteeseen verrattuna julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja henkilöstövuokrauksen käyttö ja merkitys ovat viime vuosina kasvaneet. Samoin oppilaitosten merkitys rekrytoinnissa on hieman lisääntynyt, kun taas lehti-ilmoittelun merkitys on pysynyt ennallaan. Työvoimatiedustelussa selvitettiin myös, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, missä ammateissa ja tehtävissä niitä oli ollut, mitkä olivat rekrytointivaikeuksien syyt ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Yrityksistä runsas neljännes eli 27 prosenttia ilmoitti, että niillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Ne yleistyivät vuonna 2004 useilla toimialoilla. Rekrytointivaikeudet ovat siten edelleen yleinen ja vaikea ongelma. Rekrytointivaikeuksia on eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattityöhön on hankala löytää työntekijöitä. Yritykset pitävät pääasiallisena syynä rekrytointivaikeuksiin sitä, että työnhakijoilta puuttuu tarvittavaa ammatillista osaamista puutteellisen koulutuksen tai työkokemuksen takia. Rekrytointiongelmien voidaan arvioida lähivuosina edelleen jatkuvan ja lisääntyvän, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä. Työikäisen väestön vähenemistä ei pystytä korvaamaan kokonaan kotimaisilla työvoimareserveillä eikä tuottavuuden kasvulla. 6 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet viimeksi kuluneen vuoden aikana uuden henkilöstön hankinnassa ja miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Työpaikat täytetään yrityksissä edelleen mieluimmin suoraan ilman välikäsiä. EK:n jäsenyrityksistä yli puolet (56 prosenttia) pitää yrityksen omia kanavia parhaana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden oma-aloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö. Verrattuna tilanteeseen vuosituhannen vaihteessa suorien yhteydenottojen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Myös julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin käyttö on lisääntynyt ja tuloksellisuus hieman parantunut. Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia Yritykset käyttävät uuden henkilöstön hankinnassa yleensä kolmea tai neljää eri kanavaa samanaikaisesti. Tiedustelussa annettiin valmiina kahdeksan eri vaihtoehtoa. Suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä oli käyttänyt 68 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä. Tiedotusta tuttavien tai yrityksen oman henkilöstön kautta oli käyttänyt 54 prosenttia ja yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia 29 prosenttia yrityksistä. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli jokseenkin yhtä yleistä kuin vuosituhannen vaihteessa. (Taulukko 1.) Eri rekrytointikanavien käytössä ei ollut merkittäviä eroja eri sektoreiden välillä. Suorien yhteydenottojen, julkisen työnvälityksen ja oppilaitosten käyttö rekrytoinnissa oli jokseenkin yhtä yleistä teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen käyttö oli hieman yleisempää teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palveluissa. (Kuvio 1.) Taulukko 1. Eri rekrytointikanavien käyttö EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä viimeisen vuoden aikana Miten rekrytointikanavista kysyttiin? Tiedustelussa kysyttiin, oliko yritykseen tai toimipaikkaan palkattu työhön henkilökuntaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, mukaan lukien osaaikaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen palkatut. Mikäli henkilökuntaa oli palkattu, pyydettiin merkitsemään numeroilla tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä kaikki ne keinot, joita oli käytetty. Rekrytointikanavina annettiin valmiina 8 eri vaihtoehtoa. Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) 68 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 56 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 54 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat Lehti-ilmoittelu 45 % Koulut ja oppilaitokset 36 % Yrityksen omat internetsivut 29 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 23 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 15 % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 7

Kuvio 1. Rekrytointikanavien käyttöaste sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Työvoimatoimistojen työnvälitys Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yrityksen omat internetsivut Yksityiset vuokraus-ja työnvälityspalvelut Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan Yli puolet (56 prosenttia) EK:n jäsenyrityksistä pitää yrityksen ja työnhakijoiden suoria yhteydenottoja tuloksellisimpana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. (Taulukko 2 ja kuvio 2) Taulukko 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka pitävät ao. rekrytointikanavaa tuloksellisimpana Yrityksen omat suorat kanavat 56 % Suorat yhteydenotot yrityksen ja työnhakijoiden välillä 35 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 16 % Yrityksen omat internetsivut 5 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat 44 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 17 % Lehti-ilmoittelu 16 % Koulut ja oppilaitokset 5 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 4 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 1 % Kaikki 100 % Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? Työvoimatiedustelussa haluttiin selvittää paitsi eri rekrytointikanavien käytön yleisyyttä myös sitä, miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Tämän takia yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan käyttämänsä rekrytointikanavat tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Rekrytointikanavan tuloksellisuus mittaa näin ollen sitä, miten hyvin rekrytointikanava on täyttänyt uuden henkilön palkkaamiselle asetetut kriteerit. On kuitenkin huomattava, että rajanveto eri rekrytointikanavien välillä ei ole yksiselitteistä. Etenkin suorissa yhteydenotoissa yrityksen ja työnhakijoiden välillä on tulkintakysymys, tapahtuuko rekrytointi välittömästi suorien kontaktien vai ns. tuttavavälityksen kautta. Samoin yrityksen internet-kotisivuilta tapahtuva työnhaku on yksi tapa suoralle rekrytoinnille. Samoin on otettava huomioon se, että yritykset käyttävät rekrytoinnissa samanaikaisesti useita eri kanavia ja että erityyppisiin tehtäviin rekrytoitaessa käytetään usein eri kanavia. Työvoimatiedustelussa ei kuitenkaan selvitetty sitä, miten eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus vaihtelevat erityyppisissä tehtävissä tai yrityksen eri yksiköissä. 8 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä Selvästi tuloksellisimmaksi suorat yhteydenotot koetaan rakentamisen ja liikenteen toimialoilla. Liikenteen yrityksistä 74 prosenttia, rakennusasennuksen yrityksistä 73 prosenttia ja talonrakennuksen yrityksistä 69 prosenttia pitää tätä parhaana kanavana. Palvelualoista vähittäiskaupassa ja teollisuudesta metsäteollisuudessa suoria yhteydenottoja piti parhaana rekrytointikanavana yli 60 prosenttia yrityksistä. (Kuvio 3.) Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä Pienet yritykset pitävät suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä useammin tuloksellisimpana rekrytointikanavana kuin suuret yritykset. Kuitenkin yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia pitää peräti kolmannes suurista yli 250 henkilön yrityksistä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Pienet yritykset pitävät myös julkista työnvälitystä tuloksellisempana kanavana kuin suuret yritykset. Suuret Kuvio 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Kuvio 3. Parhaana pidetty rekrytointikanava toimialoittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN 0 % 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 9

yritykset pitävät puolestaan lehti-ilmoittelua selvästi tuloksellisempana kuin pienet yritykset. Sen sijaan oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin tuloksellisuudessa ei ole eroja pienten ja suurten yritysten välillä. (Kuvio 4.) Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt Viiden viimeisen vuoden aikana rekrytointi yrityksen omien internetsivujen kautta on lisääntynyt selvästi. Vuonna 1999 vain runsas prosentti yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Vuonna 2004 vastaava osuus oli jo 5 prosenttia. Internetsivujen kautta tapahtuva rekrytointi oli merkityksellisintä tieto- ja viestintäpalveluissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä metsäteollisuudessa, missä noin 15 prosenttia yrityksistä piti tätä kanavaa tärkeimpänä. Internetsivujen merkitys rekrytoinnissa oli selvästi suurin suurissa yrityksissä. Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt Julkisen työnvälityksen eli työvoimatoimistojen tarjoaman maksuttoman työnvälityksen käyttö yrityksissä on säilynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan, mutta yritysten arvio niiden tuloksellisuudesta henkilöstön rekrytoinnissa on hieman heikentynyt. Yrityksistä yli puolet (55 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa julkista työnvälitystä ja joka kuudes yritys (17 prosenttia) pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus on pienentynyt viidessä vuodessa 19 prosentista 17 prosenttiin. Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla Kaikilla toimialoilla vähintään kolmannes yrityksistä on käyttänyt henkilöstön hankinnassa myös julkista työnvälitystä. Eniten sitä käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Näillä aloilla kolme neljännestä yrityksistä käyttää rekrytoinnissaan myös julkista työnvälitystä. Vähiten työnvälitystä käytetään rahoitus- ja vakuutusalalla sekä vähittäiskaupassa. (Kuvio 5.) Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla Julkista työnvälitystä pidetään monilla toimialoilla myös tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Tekstiilija vaatetusteollisuudessa 42 prosenttia, sosiaali- ja terveyspalveluissa 35 prosenttia ja hotelli- ja ravintolaalalla 27 prosenttia yrityksistä pitää työvoimatoimistojen tarjoamaa työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 4. Parhaana pidetty rekrytointikanava yrityksen koon mukaan EK:n jäsenyrityksissä 2004 Yrityksen henkilöstömäärä 0-19 20-49 50-99 100-249 250-499 Yli 500 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 10 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Useimmilla toimialoilla noin 15 prosenttia yrityksistä pitää julkista työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälityksen merkitys koetaan vähäisimpänä tieto- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla, missä vain 4 6 prosenttia yrityksistä pitää työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Myös rakennusalan yrityksillä työnvälityksen merkitys on varsin pieni. (Kuvio 6.) Julkinen työnvälitys on pienille yrityksille huomattavasti merkityksellisempi rekrytointikanava kuin suurille yrityksille. Alle 100 henkilön yrityksistä lähes viidennes piti työvoimatoimistojen työnvälitystä kaikkein tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus suurilla yrityksillä oli noin 10 prosenttia. Kuvio 5. Työvoimatoimistojen työnvälitystä rekrytoinnissa käyttäneiden yritysten osuus toimialoittain EK:n jäsenyrityksistä 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Liikenne Hotellit ja ravintolat Tukkukauppa Tieto- ja viestintäpalvelut Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuvio 6. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Kiinteistöpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 11

Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä Työvoimatoimistojen maksullisia palveluja käyttää noin 15 prosenttia yrityksistä, mutta vain prosentti yrityksistä pitää niitä parhaana rekrytointikanavana. Maksullisten palvelujen käyttö on selvästi yleisempää teollisuudessa kuin rakentamisessa ja palveluissa. Esimerkiksi kemianteollisuudessa 21 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt maksullisia palveluja ja 5 prosenttia yrityksistä piti niitä parhaana rekrytointikanavana. Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli vuonna 2004 yleisintä Pohjanmaalla, missä hieman yli 70 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Vähäisintä työnvälityksen käyttö oli Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, missä hieman alle puolet yrityksistä käytti työnvälitystä. (Kuvio 7.) Tuloksellisuudella mitattuna julkinen työnvälitys koettiin tehokkaimmaksi Pohjois-Savossa, missä lähes neljännes yrityksistä piti tätä rekrytointikanavaa tehokkaimpana. Myös Pirkanmaalla yritykset arvioivat julkisen työnvälityksen tehokkaaksi. (Kuvio 8.) Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut Yrityksistä lähes neljännes (23 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös yksityisiä työvoiman vuokraus- ja rekrytointipalveluja. Viisi vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 17 prosenttia. Yksityisten vuokraus- ja rekrytointipalvelujen käyttöä ovat lisänneet etenkin teollisuus- ja rakennusyritykset. Yrityksistä 4 prosenttia pitää tätä rekrytointikanavaa kaikkein tehokkaimpana. Merkityksellisintä sen käyttö on metsä- ja kemianteollisuudessa sekä tukkukaupassa, missä lähes 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä parhaana rekrytointikanavana. (Kuvio 9.) Yksityisen työvoiman vuokrauksen ja työnvälityksen käyttö oli merkityksellisintä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joista 7 8 prosenttia piti tätä rekrytointikanavaa tuloksellisimpana. Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan Yrityksistä lähes puolet on käyttänyt rekrytoinnissa myös lehti-ilmoittelua ja joka kuudes (16 prosenttia) yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Merkityksellisintä lehti-ilmoittelu on rahoitus- ja vakuutusalalla, missä lähes joka kolmas yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Lehtiilmoittelua pidetään tärkeänä myös tukkukaupassa sekä tieto- ja viestintäpalveluissa. (Kuvio 10.) Lehti-ilmoittelu on suurissa yrityksissä selvästi merkityksellisempää kuin pienissä yrityksissä. Yli 100 henkilön yrityksistä noin joka neljäs piti lehti-ilmoittelua tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus oli alle 50 henkilön yrityksistä 15 prosenttia. Lehti-ilmoittelun käyttö ja merkitys on säilynyt Kuvio 7. Työvoimatoimistojen työnvälitystä käyttäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Kainuu Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala 0 10 20 30 40 50 60 70 80 12 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Teollisuudessa ja rakentamisessa sen merkitys on hieman kasvanut, palveluissa hieman vähentynyt. Muista rekrytointikanavista lehti-ilmoittelu eroaa merkittävästi siinä suhteessa, että sitä käyttäneistä merkittävä osa yli kolmasosa pitää sitä myös tuloksellisimpana kanavana. Tämä heijastaa lehtiilmoittelun kohdennettua luonnetta: avoinna olevat työpaikat ja niiden edellyttämät tiedot ja taidot ovat tarkasti määriteltyjä. Oppilaitosten merkitys on kasvanut Yrityksistä reilu kolmannes (36 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös kouluja ja oppilaitoksia, mutta vain 5 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 8. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi 0 5 10 15 20 25 Kuvio 9. Yksityistä työvoiman vuokrausta ja työnvälitystä käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Tukkukauppa Hotellit ja ravintolat Henkilökohtaiset palvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 13

Kuitenkin koulujen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 1999 vain 3 prosenttia yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Koulujen ja oppilaitosten käyttäminen rekrytoinnissa on yleisintä rakennusasennuksessa, missä puolet yrityksistä on käyttänyt myös tätä kanavaa. Myös tietoja viestintäpalveluissa sekä kemian- ja teknologiateolli- suudessa lähes puolet yrityksistä on käyttänyt rekrytoinnissa koulu- ja oppilaitosyhteyksiä. Koulu- ja oppilaitosrekrytointi on tuloksellisuuden suhteen merkittävintä tutkimus- ja teknisissä palveluissa, missä 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Koulu- ja oppilaitosrekrytoinnin käyttö on vähäisintä tukku- ja vähittäiskaupassa. (Kuvio 11.) Kuvio 10. Lehti-ilmoittelua käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat PALVELUT Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus 0 10 20 30 40 50 60 Kuvio 11. Kouluja ja oppilaitoksia käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Vähittäiskauppa Tukkukauppa PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus 14 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia Työvoimatiedustelussa selvitettiin, olivatko yritykset kokeneet vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, mihin ammatteihin ja tehtäviin oli vaikea löytää työntekijöitä, mitkä tekijät olivat vaikeuksien syynä ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Joka neljännellä EK:n jäsenyrityksellä on ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Vaikeudet ovat yleistyneet vuonna 2004 useilla toimialoilla. Yleisimpiä ne ovat rakentamisessa, teknologiateollisuudessa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä kiinteistöpalveluissa. Puutteet työnhakijoiden työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Osaamisessa on kysymys lähinnä puutteista ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa. Työpaikkoja on vaikea täyttää etenkin perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Tarvetta oli yhteensä lähes 25 000 henkilön palkkaamiseen tehtävissä, joissa yrityksillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa Rakennusalan yrityksistä 40 prosenttia ilmoitti syksyllä 2004 kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksista ilmoitti peräti 44 prosenttia ja talonrakennuksessa 36 prosenttia yrityksistä. Teollisuuden aloista rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleisimpiä rakennustuote- ja teknologiateollisuudessa, missä niitä ilmoitti kokeneensa 35 37 prosenttia yrityksistä. Vaikeuksia oli etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa (37 prosenttia). Palvelualoilla ongelmat ovat yleisimpiä tutkimus- ja teknisissä palveluissa (40 prosenttia) ja kiinteistöpalveluissa (37 prosenttia). Useimmilla palvelualoilla rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa noin 20 25 prosenttia yrityksistä. (Kuvio 12.) Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa Yritysten kokemat ongelmat työvoiman saamisessa vähenivät vuosituhannen alussa, mutta kääntyivät vuonna 2004 jälleen nousuun. Teollisuudessa rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli korkeimmillaan lamaa edeltävinä vuosina, jolloin puolet yrityksistä ilmoitti vaikeuksista ammattityövoiman hankinnassa. Teknologiateollisuudessa osuus oli peräti 65 prosenttia. Lamavuosina rekrytointivaikeudet vähenivät huomattavasti, mutta lisääntyivät jälleen 1990-luvun lopulla. Enimmillään rekrytointivaikeuksista kärsineiden yritysten osuus oli teollisuudessa vuonna 2000, jolloin osuus kohosi 28 prosenttiin, teknologiateollisuudessa 45 prosenttiin. Vuonna 2003 rekrytointivaikeuksia esiintyi enää 20 prosentilla teollisuusyrityksistä, mutta teknologiateollisuudessa edelleen 29 prosentilla. (Kuvio 13.) Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa Rakentamisessa rekrytointivaikeuksien esiintymistä on kysytty EK:n työvoimatiedusteluissa vuodesta 1998 lähtien. Seitsemän vuoden aikana rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys on vaihdellut 30 ja 40 prosentin välillä. Vuosina 1999 ja 2000 rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa 40 prosenttia yrityksistä, mutta vuonna 2001 osuus laski runsaaseen 30 prosenttiin. Vuoden 2001 jälkeen osuus on jälleen noussut. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on ollut jatkuvasti 40 ja 50 prosentin välillä. Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa Vertailukelpoisia ja kattavia tietoja palvelualojen rekrytointivaikeuksista ei ole kerätty useammalta vuodelta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 15

(TT) tiedustelujen mukaan rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus vaihteli vuosina 2000 2003 TT:n edustamilla palvelualoilla 29 ja 34 prosentin välillä. Palvelutyönantajien jäsenyrityksiltä ei kerätty vastaavia tietoja. Vuoden 2004 EK:n työvoimatiedustelun mukaan 26 prosenttia palveluyrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. (Kuvio 14.) Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa Alueellisesti tarkasteltuna rekrytointivaikeuksia oli suhteellisesti eniten Satakunnan TE-keskuksessa, missä 36 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa. Myös Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus ylitti 30 prosenttia. Kuvio 12. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Tutkimus- ja tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Tieto- ja viestintäpalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Prosenttia yrityksistä, % Kuvio 13. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys teollisuudessa 1985 2004 65 60 55 Teollisuus yhteensä Teknologiateollisuus 50 Osuus yrityksistä, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 16 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Suhteellisesti vähiten rekrytointivaikeuksia oli Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. (Kuvio 15.) Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy Puutteet työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat ylivoimaisesti yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä kahdessa kolmasosassa tapauksista. Osaamisessa on kysymys lähinnä ammatillisesta peruskoulutuksesta tai työpaikkakohtaisesta erityisosaamisesta. Noin kolmasosa rekrytointivaikeuksista aiheutuu henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvistä syistä. Näitä ovat lähinnä henkilökohtaiset ominaisuudet sekä työaika ja palkkaus. (Kuvio 16.) Kuvio 14. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys EK:n jäsenyrityksissä 1998 2004 50 45 40 Teollisuus yhteensä Rakentaminen Palvelut Osuus yrityksistä, % 35 30 25 20 15 10 5 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuvio 15. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004, kaikki alat Satakunta Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus yrityksistä, % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 17

Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen... Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute korostuu rekrytointivaikeuksien syynä teollisuudessa ja rakentamisessa jonkin verran enemmän kuin palveluissa. Teollisuudessa työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä 73 prosentissa ja rakentamisessa 69 prosentissa tapauksista. Vastaava osuus oli palveluissa 63 prosenttia. Sen sijaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt olivat selvästi yleisempiä rakentamisessa kuin teollisuudessa. (Kuvio 17.) (Kuvio 18.)...ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt Myös palveluissa työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat varsin yleisesti rekrytointivaikeuksien syynä. Näiden syiden osuus on 14 prosenttia tapauksista. Kuvio 16. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004 Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 0 5 10 15 20 25 % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 17. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, teollisuus Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 0 5 10 15 20 25 % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä 18 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

Myös työehdot eli työaika ja palkkaus ovat palveluissa jonkin verran yleisemmin rekrytointivaikeuksien syynä kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. (Kuvio 19.) Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan Rekrytointivaikeuksien syissä tapahtuneet muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 teollisuudessa 73 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 79 prosenttia. Puutteellinen työkokemus on edelleen suurin yksittäinen rekrytointivaikeuksien syy, mutta puutteellisen ammatillisen koulutuksen osuus on hieman pienentynyt. Vastaavasti henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvien syiden osuus on teollisuudessa hieman kasvanut. Kun työnhakijoiden henkilökohtai- Kuvio 18. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, rakentaminen Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 0 5 10 15 20 25 % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 19. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, palvelut Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 0 5 10 15 20 25 % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 19

siin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus rekrytointivaikeuksista oli 8 prosenttia vuonna 1999, oli vastaava osuus 11 prosenttia vuonna 2004. Rakentamisessa muutokset ovat olleet samansuuntaisia kuin teollisuudessa. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 rakentamisessa 69 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 78 prosenttia. Vastaavasti työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus on kasvanut 6 prosentista 15 prosenttiin. Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa Vaikka palvelualoilla ei ole kerätty tietoja rekrytointivaikeuksien syistä useammalta vuodelta, voidaan kuitenkin päätellä, että myös palveluyritykset ovat kokeneet viime vuosina ammattitaidon puutteen keskeiseksi syyksi rekrytointivaikeuksiin. Palvelutyönantajien vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia jäsenyrityksistä piti riittämätöntä ammattitaitoa tärkeimpänä esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Selvityksen mukaan palveluyritykset pitivät työntekijöiden riittämätöntä ammattitaitoa ja ammatillista osaamista selvästi useammin syynä rekrytointivaikeuksiin kuin esimerkiksi riittämätöntä koulutustasoa. Tämän perusteella saatettiin päätellä, että huomiota tulisi kiinnittää enemmän ammatillisen koulutuksen sisältöön kuin muodolliseen koulutustasoon. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) tiedustelujen mukaan ammattitaitoon ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus vaihteli 65 ja 70 prosentin välillä vuosina 2000 2003 TT:n edustamilla palvelualoilla. Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä Rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä. Tehtävänimikkeiden kärjessä ovat toimihenkilötyö, tuotantotyö sekä kuljetus- ja varastointityö, joissa tarvetta oli yhteensä lähes 10 000 henkilön palk- Taulukko 3. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen tehtäväryhmittäin EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtäväryhmä Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö 3 160 Tuotantotyö 3 050 Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö 3 000 Teknisen konsultoinnin työt 2 330 Rakentamisen ammattityö 2 290 Tietotekniikkatyö 1 570 Asennustyö 1 430 Hitsaus ja levytyö 1 130 Kaupan myyntityö 1 080 Hotelli- ja ravintolatyö 920 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö 890 Koneistus 870 Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö 800 Maalausalan ammattityö 750 Insinöörit ja DI:t 580 Terveys- ja sosiaalipalvelutyö 530 Huolto- ja kunnossapitotyö 260 Kokoonpanotyö 160 Muut työt 20 Yhteensä 24 840 Taulukko 4. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen eräissä tehtävänimikkeissä EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtävänimike Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö: Myynti- ja markkinointityö 1 280 Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Varastotyö 1 280 Rakentamisen ammattityö: Kirvesmies 1 250 Tietotekniikkatyö: Ohjelmointi 1 250 Asennustyö: LVI- ja putkiasennus 710 Hitsaus ja levytyö: Levy-hitsaustyö 670 Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Ajoneuvon kuljetustyö 620 Teknisen konsultoinnin työt: Talonrakennuksen rakennesuunnittelutyö 570 Koneistus: Työkalunvalmistaja 550 Maalausalan ammattityö: Maalari 530 Kaupan myyntityö: Myyjä vähittäiskaupassa 510 Hotelli- ja ravintolatyö: Tarjoilija 470 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö: Vartija 410 20 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

kaamiseen. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattitöissä (asennustyö, hitsaus- ja levytyö ja koneistus sekä rakentamisen ja maalausalan ammattityö) rekrytointivaikeudet ovat yleisiä. Rekrytointitarve oli näissä tehtävissä yli 5 000 henkilöä. Palvelualojen tehtävistä rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten kaupan myyntityössä, hotelli- ja ravintolatyössä sekä kiinteistönhoitotyössä, missä rekrytointitarve oli yhteensä 2 000 henkilöä. Sen sijaan esimerkiksi tietotekniikkatyössä ja insinöörityössä rekrytointivaikeuksia esiintyy selvästi harvemmin kuin vuosituhannen alussa.(taulukko 3 ja 4). Yritykset ilmoittivat rekrytointitarpeeksi 25 000 henkilöä niissä tehtävissä, missä ne olivat kokeneet rekrytointivaikeuksia. Koska yritykset eivät ole pystyneet toteuttamaan kaikkia näitä rekrytointeja, ovat ne joutuneet korvaamaan rekrytointitarpeen jollakin muulla tavalla tai sopeutuneet ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen. Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden tyypeistä sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tiedustelu kattoi lähes kaikki EK:n jäsenliitot ja jäsenyritykset. Miten tiedustelu toteutettiin? Vuoden 2004 työvoimatiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle. Otannassa olivat mukana kaikki yli 50 henkilön yritykset ja tätä pienemmistä yrityksistä joka kolmas. Tiedusteluun ei otettu lainkaan mukaan alle 3 henkilön yrityksiä. Tiedusteluun oli mahdollista vastata myös sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä. Tätä mahdollisuutta käytti 53 prosenttia vastaajista. Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? Rekrytointivaikeuksista esitettiin työvoimatiedustelussa seuraavat kysymykset: Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin teidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä? Jos vastaus oli kyllä, esitettiin seuraavat lisäkysymykset: Missä ammateissa ja tehtävissä olette kokeneet rekrytointivaikeuksia? Monenko henkilön rekrytointitarpeesta on kysymys? Mitä pidätte tärkeimpinä syinä henkilöstön hankinnan vaikeuteen? Ammatti- ja tehtävänimikkeistä annettiin valmis 242 nimikkeen luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 nimikettä. Lisäksi vastaajan oli mahdollista ilmoittaa jokin muukin tehtävänimike. Hankintavaikeuksien syistä annettiin valmis 12 eri vaihtoehdon luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 eri syytä. Vastausprosentti oli 75 Tiedusteluun vastasi 4 800 yritystä tai toimipaikkaa eli 61 prosenttia kaikista vastaajista. Vastanneet yritykset työllistävät 555 000 henkilöä, mikä on 75 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää varsin luotettavina kuvaamaan koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelujen historia Työvoimatiedusteluja on tehty EK:ta edeltäneissä järjestöissä vuosista 1985 ja 1987 lähtien, joten nyt toteutettu tiedustelu oli järjestyksessään kahdeskymmenes. Tiedustelu on tehty aina syksyisin. Tiedustelu on toistettu vuosittain pääpiirteittäin samansisältöisenä, mutta mukana on ollut myös vaihtuvia, kulloiseenkin ajankohtaan liittyviä kysymyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 21