REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien määrä Avointen työpaikkojen määrät olivat työvoimatoimistoissa selvässä ja tasaisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien aina vuoden 2008 alkuun asti, jolloin kasvu taittui. Tammikuussa 2009 työvoimatoimistoissa on kuukauden aikana ollut avoinna yhteensä noin työ, näistä noin oli työvoimatoimistojen mukaan sellaisia, että niihin oli vaikea löytää sopivaa työvoimaa. Rekrytointiongelmien määrä on jatkanut vuonna 2008 alkanutta laskuaan. Rekrytointiongelmat ovat olleet huipussaan vuoden 2007 loppupuolella. Tuolloin työvoimatoimistot raportoivat lähes avoimeksi ilmoitetusta paikasta, joihin oli ollut vaikeuksia löytää työvoimaa. Kuvio 1. Avointen työpaikkojen ja rekrytointiongelmien määrät Rekrytointiongelmat Paikat kk:n aikana /1 00/ /9 01/1 01/5 01/9 02/1 02/5 02/9 03/1 03/5 03/9 04/ /5 04/9 05/1 05/5 05/9 06/1 06/5 06/9 07/1 07/5 07/ /1 08/5 08/9 09/

2 2 2. Rekrytointiongelmien määrien muutokset eri aloilla ja alueilla Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuodentakaiseen tilanteeseen nähden vähentyneet erityisesti teollisuudessa, palvelutyössä ja kuljetus- ja liikennetyössä. Teollisuuden alalla oli tammikuussa 2008 vielä lähes 600 työ, kun vastaava luku tammikuulta 2009 oli vain noin 90 työ. Taulukko 1. Rekrytointiongelmien määrät ammattialoittain tammikuussa 2008 ja 2009 Amm attiala Rekrytointiongelmat Muutos tammi.08 tammi.09 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja mets ätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat Eniten vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuoden aikana vähentyneet Varsinais- Suomessa, jossa ongelmat erityisesti tuotantotyöntekijöiden osalta ovat vähentyneet selvästi. Aivan kaikilla alueilla rekrytointiongelmien vähenemää ei kuitenkaan ole tapahtunut. Hämeessä rekrytointiongelmien määrät ovat lisääntyneet vuodentakaisesta tilanteesta yli 70:llä. Rekrytointiongelmien lisäystä on Hämeessä tapahtunut erityisesti myyntineuvottelijoiden kohdalla. Taulukko 2. Rekrytointiongelmien määrät TE-keskuksittain syyskuussa 2008 ja 2007 TE-keskus Rekrytointiongelmat Muutos tammi.08 tammi.09 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

3 3 3. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat eri ammateissa Avointen työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuoden 2008 tammikuusta kaikilla pääammattialoilla. Eniten työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuodentakaiseen tilanteen nähden teollisuudessa ja palvelutyön alalla. Tammikuussa 2009 on vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ollut lukumääräisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammateissa. Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ammattialan työpaikoista on ollut kuljetus- ja liikennealalla. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien paikkojen määrät tammikuussa 2009 ammattialoittain Amm attiala Avoimet Vaikeasti Vaikeasti täytettävien työpaikat täytettävät työpaikat paikkojen osuus Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ ,7 % Tervey denhuolto, sosiaalialan työ ,2 % Hallinto- ja toimistotyö ,3 % Kaupallinen työ ,6 % Maa- ja mets ätaloustyö ,8 % Kuljetus- ja liikennetyö ,3 % Rakennustyö, kaivostyö ,9 % Teollinen työ , Palvelutyö ,6 % Kaikki alat ,3 % Ongelmallisimpien ammattien lista on muuttunut vuoden 2008 tammikuusta. Listan kärkeen on noussut myyntineuvottelijan ammatti. Teollisuuden ammatit ovat pudonneet kymmenen ongelmallisimman ammatin listalta kokonaan. Vaikeasti täytettävien siivoojien paikkojen määrät ovat vähentyneet myös selvästi. Taulukko 2. Ongelmallisimmat ammatit tammikuussa 2008 ja tammikuussa 2009 Ongelmallisimmat ammatit tammi.08 tammi.09 lkm. lkm. Sairaanhoitaja 133 Myyntineuvottelija 109 Tarjoilija 103 Sairaanhoitaja 106 CNC-koneistaja 98 Lähihoitaja 91 Siivooja 97 Kokki 89 Kokki 93 Parturi-kampaaja 52 Linja-autonkuljettaja 80 Tarjoilija 48 Perushoitaja 79 Myyntiedustaja 40 Parturi-kampaaja 74 Taksinkuljettaja 38 Hitsaaja 70 Ilmaislehtien jakaja 32 Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja 69 Hammaslääkäri 27

4 4 4. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eri ammateissa Työvoimatoimistoissa oli tammikuussa 2009 jokaista avointa työ kohden keskimäärin noin 4 työtöntä työnhakijaa. Eniten työvoiman tarjontaa suhteessa kysyntään on ollut rakennusalalla ja vähiten kaupallisen työn alalla. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrät tammikuussa 2009 ammattialoittain Ammattiala Avoimet Työttömät Työttömät / työpaikat työnhakijat paikka Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ ,1 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ ,5 Hallinto- ja toimistotyö ,5 Kaupallinen työ ,2 Maa- ja metsätaloustyö ,7 Kuljetus- ja liikennetyö ,7 Rakennustyö, kaivostyö ,5 Teollinen työ ,8 Palvelutyö ,5 Kaikki alat ,0 Työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa avoimiin työpaikkoihin ovat lisääntyneet selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Tammikuussa 2008 oli jokaista avointa työ kohden noin 3 työtöntä työnhakijaa. Eniten työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa ammattialan avoimiin työpaikkoihin ovat vuoden aikana kasvaneet rakennustyön ammattialalla. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde on pysynyt vuodentakaisella tasolla terveydenhuollon ja sosiaalialan työn sekä kaupallisen työn aloilla. Työvoiman tarjonnassa on varsin paljon sellaisia henkilöitä, jotka on tilastoitu ammattitaidottomiksi tai he ovat vaihtamassa ammattia. Työttömiä on lisäksi runsaasti mm. toimistotyöntekijän, myyjän ja laitossiivoojan ammateissa. Taulukko 4. Ammatit, joissa on eniten työttömiä työnhakijoita tammikuussa 2008 ja tammikuussa 2009 Amm atit, joihin on tilastoitu eniten työttömiä tammi.08 tammi.09 muutos Ammattitaidoton Toimistotyöntekijä Myyjä Laitossiivooja Sekatyöntekijä (rakennusala) Kirvesmies Ammatinvaihtaja Keittiötyöntekijä Rakennustyöntekijä Varastotyöntekijä Työttömät yhteensä (pl. lomautetut)

5 5 5. Rekrytointiongelmien syyt Yleisin syy rekrytointiongelmiin oli tammikuussa 2009 edelleen se, että avoinna olleeseen työn ei ollut lainkaan hakijoita, mikä samalla merkitsee työvoimapulaa. Noin 27 prosenttia työpaikkojen täyttövaikeuksista johtui työnhakijoiden puutteesta. Seuraavaksi yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä olivat palkkaus, työn tilapäisyys ja työn osa-aikaisuus. Työvoimapulan osuus rekrytointiongelmien syynä on kasvanut vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Enemmän rekrytointiongelmia aikaisempaan tilanteeseen nähden on myös aiheuttanut palkkaus ja työn tilapäisyys. Kysyntäpuolen asiat ovat siis edelleen kasvattaneet osuuttaan rekrytointiongelmien syissä. Kuvio 2. Rekrytointiongelmien syyt tammikuussa 2008 ja 2009 Työvoimapula 24 % 27 % Palkkaus 6 % 13 % Työn tilapäisyys 5 % 12 % Työn osa-aikaisuus 1 10 % Muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt 9 % 10 % Riittämätön työkokemus 5 % 13 % Työttömyysturva 0 % 5 % Erityisosaamisen puute 5 % 6 % Riittämätön koulutus 4 % 1 Epäsopivat työajat 3 % 7 % Työmatka / toimipaikan sijainti 2 % Henkilökohtaiset ominaisuudet Riittämätön kielitaito 0 % 4 % tammi.09 Monitaitoisuuden vaatimukset Muut työnhakijaan liittyvät syyt tammi.08 Tietotekniset vaatimukset 0 % 0 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Rekrytointiongelmien syyt vaihtelevat suuresti sen mukaan, minkä ammattialan tai ammatin avoimesta työpaikasta on ollut kyse. Työvoimapula vaivaa eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialaa. Työnhakijoiden ominaisuudet 1 vaikeuttavat erityisesti rakennustyön työpaikkojen täyttöjä. Työpaikan ominaisuudet 2 ovat merkittävä rekrytointiongelmien syy kaupallisen työn ja palvelutyön ammateissa. (Kuvio 3) 1 Riittämätön ammatillinen peruskoulutus, riittämätön työkokemus, työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus, tehtävän vaatiman erityisosaamisen puute, riittämätön kielitaito, monitaitoisuuden vaatimukset, tietotekniikkaan liittyvät vaatimukset ja muut ammattitaitoon tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyneet syyt. 2 Työn osa-aikaisuus, työn tilapäisyys, vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatkaan/toimipaikan sijaintiin liittyvät syyt, palkkaukseen liittyvät syyt ja muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt.

6 6 Kuvio 3. Rekrytointiongelmien pääasialliset syyt ammattialoittain tammikuussa 2009 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnhakijan ominaisuus Työpaikan ominaisuus Työvoimapula 5. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne Suomen seutukunnissa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudessa on kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapula (avoimiin paikkoihin ei ole riittävästi hakijoita) tai suuri työvoiman ylitarjonta (kaikille työtä hakeville ei riitä työpaikkoja). Kohtaanto-ongelmia voi ilmetä alueellisesti ja/tai ammatillisesti. Alueellinen kohtaamattomuus tarkoittaa sitä, että työttömät työnhakijat ja avoimet paikat ovat sijoittuneet eri alueille. Ammatillisessa kohtaamattomuudessa on kyse siitä, että työvoiman kysyjän hakema ja tarjoajan olemassa oleva osaaminen ja ominaisuudet eivät kohtaa. Seuraavilla sivuilla olevissa kartoissa on kuvattu työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista kohtaantotilannetta tammikuussa Tarkastelu tehdään työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät tule työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Tarkastelutasoina ovat seutukunnat ja pääammattiryhmät. Kohtaantotilanteen kuvauksessa käytetään neljää eri ryhmää: 1) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden on alle 2 työtöntä (Tässä tilanteessa alkaa yleensä ilmetä työvoiman saatavuusongelmia) 2) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 2 alle 5 työtöntä (Tässä tilanteessa kysyntä ja tarjonta on ) 3) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 5 alle 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömien on jo vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan) 4) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden vähintään 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömän on hyvin vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan).

7 7 Kuviot Työvoiman kohtaantotilanne pääammattiryhmittäin Suomen seutukunnissa Kaikki ammatit yhteensä Tieteell. tekn. ja taiteellinen työ Terveydenhuolto, sos. alan työ Hallinto- ja toimistotyö

8 8 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö

9 9 Teollinen työ Palvelutyö Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteen tarkastelu seutukunnittain ja pääammattialoittain osoittaa, että tilanne vaihtelee suuresti alueittain. Sellaisenkin ammattiryhmän kohdalla, jossa avointa työ kohden on vähän työttömiä ja työvoiman rekrytointiongelmat ovat yleisiä (esim. terveydenhuolto- ja sosiaaliala), on alueita, joissa näyttäisi olevan työvoiman ylitarjontaa. Mikäli tarkastelua tarkennettaisiin ja tehtäisiin tarkasteluja tarkemmilla ammattiluokitteluilla, muuttuisivat karttakuvat vielä kirjavimmiksi; kysyntä ja tarjonnan alueellinen kohtaamattomuustilanne näyttäsi vielä suuremmalta. Alueellisen liikkuvuuden edistämistavoite on edellä esitetyn tarkastelun pohjalta varsin perusteltu. Tarkempia ammattikohtaisia tarkasteluja kysynnän ja tarjonnan suhteista vaikeuttaa se, että useat seutukunnat ovat pieniä ja tarkasteltavassa ammatissa ei ole lainkaan kysyntää tai tarjontaa.

10 10 Liite SEUTUKUNNAT Helsinki 014 Raasepori 021 Åbolan d-turunmaa 022 Salo 023 Turku 024 Vakka-Suomi 025 Loimaa 041 Rauma 043 Pori 044 Pohjois-S atakunta 051 Hämeenlinna 052 Riihimäki 053 Forssa 061 Luoteis-Pirkanmaa 062 Kaakkois-Pirkanmaa 063 Etelä-Pirkanmaa 064 Tampere 068 Lounais-Pirkanmaa 069 Ylä-Pirkanm aa 071 Lahti 072 Heinola 081 Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra 101 Mikkeli 103 Savonlinna 105 Pieksä mäki 111 Ylä-Savo 112 Kuopio 113 Koillis-Savo 114 Varkaus 115 Sisä-Savo 122 Joensuu 124 Keski-Karjala 125 Pielisen Ka rjala 131 Jyväskylä 132 Joutsa 133 Keuruu 134 Jämsä 135 Äänekoski 138 Saarijä rvi-viitasaari 141 Suupohja 142 Seinäjoki 144 Kuusiokunnat 146 Järviseutu 151 Kyrönmaa 152 Vaasa 153 Sydösterbottens kustregion 154 Jakobstadsregionen 161 Kaustinen 162 Kokkola 171 Oulu 173 Oulunkaari 174 Raahe 175 Siikalatva 176 Nivala-Haapajärvi 177 Ylivieska 178 Koillismaa 181 Kehys-Kainuu 182 Kajaan i 191 Rovaniemi 192 Kemi-Tornio 193 Torniolaakso 194 Itä-Lap pi 196 Tunturi-Lappi 197 Pohjois-Lappi 201 Porvoo 202 Loviisa 211 Marienhamns stad 212 Ålands landsbyg d 213 Ålands skärgård