NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2015 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2015

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 Turun talousalueen kehitys 14 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 17 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 21 Kaupungin henkilöstö 21 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 22 Ympäristötekijät 23 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 24 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 26 Tilikauden tuloksen muodostuminen 26 Toiminnan rahoitus 28 Rahoitusasema ja sen muutokset 30 Kokonaistulot ja menot 31 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 33 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 33 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 33 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 34 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 35 Konsernin henkilöstömäärä 35 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 39 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

Talousarvion toteutuminen 41 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 41 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 41 Käyttötalouden toteutuminen 41 Toimielimien informaatiosivut 42 Yleinen 57 Sosiaali-ja terveystoimi 86 Sivistystoimi 112 Ympäristövirasto 137 Satama 169 Tilalaitos 172 Vesihuoltolaitos 175 Käyttötalous yhteensä - taulukot 177 Investointiosan toteutumisvertailu 191 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 211 Investointiosan toteutumisvertailu 216 Rahoitusosan toteutumisvertailu 222 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 226 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 232 Rahoituslaskelma 236 Tase 240 Konsernilaskelmat 248 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 253 Tilinpäätöksen liitetiedot 256 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot, eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 286 Asiakirjojen säilytys 286 Tilinpäätöksen allekirjoitus 287 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 2

Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on kasvanut huolestuttavasti vuoden 2012 jälkeen. Työttömyysaste oli 2014 lopussa 11,7 % (2013 lopussa 9,6 %). Naantalin työpaikkaomavaraisuus oli uusimman käytettävissä olevan tilaston mukaan 71,7 % vuonna 2012. Naantalin ja koko Varsinais-Suomen tulevan kehityksen kannalta oli tärkeää, että alueen merkittävän työllistäjän Turun telakan toiminnan jatkaminen ja kehittäminen turvattiin syksyllä 2014 omistusjärjestelyllä, jossa telakan omistus siirtyi saksalaisen Meyer Werftin ja valtion omistamalle yhtiölle. Toinen vuoden 2014 tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia vahvistava uutinen oli se, että Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n yhtiökokous päätti huhtikuussa 2014 uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta Naantaliin. Kysymys on 260 miljoonan euron investoinnista, jolla on merkittävä työllistävä vaikutus. Rakennustyömaalla työskentelee enimmillään noin 500 henkilöä. Laitoksen valmistuttua biopolttoaineen kotimainen hankinta luo yhtiön arvion mukaan 250 uutta pysyvää työpaikkaa. Kaupunki panosti vuonna 2014 merkittävästi maankäytön suunnitteluun. Vuonna 2013 aloitettua keskustakortteleiden asemakaavan muutostyötä jatkettiin. Asemakaavamuutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä marras-joulukuussa. Manner- Naantalin osayleiskaavan laatimistyö aloitettiin keväällä 2014. Keskeisiä työvaiheita vuoden aikana olivat mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen, perus- ja erillisselvitysten laatiminen, asukkaiden mielipiteiden selvittäminen nettikyselyllä ja osayleiskaavan tavoitteiden valmistelu. 3

Vuoden 2014 aikana valmisteltiin perusteellisesti kaupungin omistaman sataman yhtiöittäminen. Valtuuston ja hallituksen yhtiöittämistä koskevat päätökset tehtiin syksyllä ja Naantalin Satama Oy aloitti toimintansa 1.1.2015. Kaupunki osallistuu seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelutyöhön. Yhtiön mahdollisesta perustamisesta päätetään aikaisintaan 2015. Turun seudun 17 kunnan alueella toimitettu kuntajakoselvitys työllisti vuonna 2014 huomattavasti kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa. Valtion asettamat kuntajakoselvittäjät valmistelivat yhtenä Turun selvitysalueen kokonaisuutena rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymisselvityksiä. Kuntajakoselvittäjät esittivät marraskuun lopussa kuntajakoa muutettavaksi siten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavat 31.12.2016 ja yhdistyvät Naantalin kaupunkiin 1.1.2017. Esityksen mukaan se tulisi käsitellä kunnissa 30.9.2015 mennessä. Siltä varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi kunnissa hyväksytyiksi, kuntajakoselvittäjät laativat yhdistysselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun yhdistymisestä. Kaupungin talouden kehitys on ollut vuodesta 2013 lähtien myönteistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut ovat parempia alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Tilinpäätöksen ylijäämä on 13,7 miljoonaa euroa ennen varauksia. Tilikauden tuloksesta ehdotetaan tehtäväksi yhteensä neljän miljoonan euron suuruiset investointivaraukset, minkä jälkeen ylijäämäksi muodostuu 9,7 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion mukaan alijäämä oli 0,5 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintakate oli -81,5 miljoonaa euroa, muutos edelliseen vuoteen oli -3,7 % (- 84,6 milj. euroa). Toimintatuottojen yhteissumma toteutui alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Talousarvion mukaiset toimintakulut laskivat 1,2 % edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Verotulot kasvoivat 1,4 % (kaikki kunnat + 2,6 %). Verotulojen kasvu oli verolajeittain seuraava: kunnallisvero + 2,3 % (kaikki kunnat + 1,3 %), yhteisövero -12,7 % (kaikki kunnat + 11,5 %) ja kiinteistövero +7,4 % (kaikki kunnat + 10,9 %). Vuosikate on asukasta kohti 893 euroa (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 754 euroa ja keskiarvo 2001 2013 oli 450 euroa). Kaupungin velkamäärä laski edellisvuoden 37,5 miljoonasta eurosta 35,2 miljoonaan euroon. Velkaa oli vuoden 2014 lopussa 1 865 euroa asukasta kohti. Seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, että tilinpäätös on parempi kuin alkuperäinen talousarvio: - toimintamenot alittuivat nettomääräisesti 3,8 miljoonaa euroa (henkilöstömenot alittuivat 1,3 miljoonaa euroa, palvelut alittuivat 1,1 miljoonaa ja materiaaliostot 1,0 miljoonaa euroa) - verotulot ylittyivät 2,9 miljoonaa euroa - poistot alittuivat 0,9 miljoonaa euroa - Tilalaitoksen ja Vesihuollon toimintakate parani yhteensä 0,5 miljoonaa euroa - sataman yhtiöittämisestä kirjattava luovutusvoitto oli noin 6,5 miljoonaa euroa. 4

Tilinpäätöksessä bruttoinvestointien toteuma on 15,0 miljoonaa euroa, kun varsinaisessa talousarviossa varauduttiin 12,4 miljoonan investointeihin. Tilivuoden aikana merkittäviä investointitarpeita aiheutui mm. sataman yhtiöittämisestä ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n osakepääoman korottamisesta uuden voimalan rakentamisen rahoittamiseksi. Tilikauden tuloksesta tehdään kaksi vapaaehtoista varausta. Maanhankintaan esitetään 3 miljoonan euron varausta. Varaus kohdistetaan kaupungin (pl. taseyksiköt) tulokseen, joka on 12,1 miljoonaa euroa ennen varauksia. Lisäksi esitetään 1,0 miljoonan euron varausta sisäilmaongelmien aiheuttamien peruskorjaustarpeiden rahoittamiseen. Varaus kohdistetaan Tilalaitoksen tulokseen, joka on noin 1,3 miljoonaa euroa ennen varausta. Kaupungin luottamushenkilöjohto, esimiehet ja koko henkilöstö ansaitsevat kiitoksen siitä, että määrätietoiset toimenpiteet hallitun talouskehityksen varmistamiseksi ovat tuottaneet tulosta. Valtion toimenpiteet kiristävät tulevina vuosina selvästi kaupungin taloutta. Valtionosuusuudistus ja tehdyt valtionosuuksien leikkauspäätökset pienentävät kaupungin tuloja lähes 500 euroa asukasta kohti. On todennäköistä, että eduskuntavaalien jälkeen on tulossa uusia kuntataloutta heikentäviä päätöksiä. Näiden syiden vuoksi on välttämätöntä jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja hakea määrätietoisesti uusia keinoja tehostaa toimintaa, lisätä kaupungin vetovoimaa asuinkuntana ja luoda edellytyksiä työpaikkojen määrän lisääntymiselle. Terveen talouden avulla kaupunki voi parhaiten säilyttää asukkaiden palveluiden tason hyvänä ja toimia turvallisena työnantajana. Kaupungin satamatoiminnan yhtiöittämisestä tehtiin päätökset syksyn 2014 aikana ja Naantalin Satama Oy aloitti toimintansa 1.1.2015. Liiketoiminnan luovutuksen myötä koko sataman henkilöstö siirtyi yhtiön palvelukseen. 5

Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus ja Kuntaliitto (kaaviot on päivitetty 2014 asti siltä osin kuin tietopohja on saatavana) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintakate (itseisarvo), /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Naantali Koko maa (enn) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintamenojen erotus. Se osoittaa, kuinka paljon käyttötalous tarvitsee verorahoitusta (verot + valtionosuudet). Toimintakate on yleensä negatiivinen. 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. (verorahoitus) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Verotulot ovat ainoa tuloryhmä, joka tuloutetaan maksuperusteisesti. Verotuloihin kuuluvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset. Valtionosuustulot perustuvat valtiovarainministeriön (peruspalvelujen valtionosuus, verotuloihin perustuva tasaus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiin (yksikköhintarahoitus, eräät sivistys-toimialan laskennalliset valtionosuudet). Naantali Koko maa (enn) 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Naantali Koko maa (enn) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen (= toimintakate + verorahoitus), joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. 6

150 140 130 120 110 100 90 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot ( /as.) indeksoituna, 2002=100 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Aiempi tunnusluku "äyriä/asukas" on korvattu otsikon käsitteellä sen jälkeen, kun kunnallisverotukseen tuli verosta tehtävät vähennykset. Otsikon käsite saadaan, kun ensin lasketaan veron määrä tulovähennysten jälkeen - tästä määrästä vähennetään verosta tehtävät vähennykset ja lopullinen veron määrä jaetaan tuloveroprosentilla. Naantali Koko maa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) Naantali 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Verotulot kirjataan maksuperusteisesti - siten kaavio kertoo tilivuoden aikana kassaan kertyneiden verotulojen nettomäärän lajeittain. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lainakanta 31.12, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kaavio kuvaa korollisen vieraan pääoman bruttomäärää eli antolainojen määrää ei ole vähennetty. Vieraaseen pääomaan on sisällytetty kuntatodistukset ja velkakirjalainat. Koko maan luvuissa ei ole mukana kuntayhtymien lukuja. Naantali Koko maa (enn) 7

60 40 20 0-20 -40-60 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta vuodesta 1997 Kaavio kertoo, onko tulorahoitus riittänyt toimintojen ja investointien rahoitukseen ilman lainanottoa tai sen lisäämistä. Tunnusluvun heikkous on, että siinä seurataan otettujen lainojen määrää vähentämättä annettuja lainoja. Kunnat ryhtyivät soveltamaan kirjanpitolakia 1997 alusta. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja investoinnit, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä, kun pitkällä aikavälillä poistot ja investoinnit ovat keskimäärin yhtä suuret. Vuosikate Investointien omahankintamenot yht. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja poistot, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Poistot ja arvonalennukset 8

190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Toimintakate ja verorahoitus indeksoituina, 2002=100 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Mikäli niiden kehitys toisiinsa nähden eriytyy, on tilanne analysoitava ja tarvittaessa ryhdyttävä eriytymiskehityksen suunnan edellyttämiin muutos-toimenpiteisiin. Vuosi 2002 oli verotulojen osalta poikkeuksellinen, joten tämä vertailu on syytä suorittaa usean tilinpäätöksen kokonaisuutena. Toimintakate Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Omavaraisuus-% 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Koko maa Naantali 50 % taso 70 % taso Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Kriisikunnan yksi kriteeri on, että tämä arvo < 50 %. 2 500 2 000 1 500 Käyttötalouden palkat, /as. Vuoden 2009 hyppäys johtuu kuntaliitoksesta ja kuntayhtymän purkamisesta. Kuntayhtymän palkat sisältyivät aiemmin kuntien (Naantali, Merimasku ja Rymättylä) ostopalveluihin kuntayhtymältä. 1 000 500 0 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 9

Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 luottamustoimielinorganisaatio on kuvattu ohessa. Lisäyksinä edelliseen vuoteen ovat ympäristövirastoin toimialaan kuuluvat tiejaosto ja tilapalvelujaosto. KAUPUNGINVALTUUSTO Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SATAMALAUTA KUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA TIEJAOSTO TILAPALVELU- JAOSTO 10

Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 talousromahdus aikaansai mittavan laskun bruttokansantuotteeseen. Talouden tila on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Asukaskohtainen bruttokansantuote on palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle, mutta nousu on loiventunut. Bruttokansantuote käyvin hinnoin, TK 2.3.2015 250 000 50 000 45 000 200 000 40 000 35 000 150 000 30 000 25 000 100 000 20 000 15 000 50 000 10 000 5 000 0 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde Tilastokeskus BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Euroalueen kriisi jakaa euromaita yhä eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen hyvä ja valtionlainojen korko erittäin alhainen. Koko maan työttömyyden trendi on tällä hetkellä nousujohteinen. Lähde Tilastokeskus 11

Henkilöverovelvollisten ennakonpidätysten bruttokertymä 2011 2012 2013 2014 muutos (%) osuus (%) Pakollinen sosiaalivakuutus 5 312 5 752 6 412 6 952 8,4 24,9 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 3 631 3 618 3 777 3 827 1,3 13,7 Teollisuus 3 478 3 522 3 433 3 388-1,3 12,1 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. ja moott.pyörien korjaus 2 052 2 102 2 176 2 220 2,0 7,9 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 446 1 517 1 621 1 701 5,0 6,1 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 336 1 386 1 460 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 302 1 330 1 374 1 410 2,6 5,0 Informaatio ja viestintä 1 190 1 262 1 296 Rakentaminen 1 175 1 247 1 285 1 320 2,7 4,7 Kuljetus ja varastointi 1 020 1 028 1 056 Koulutus 823 840 862 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 519 559 588 Muu palvelutoiminta 453 423 438 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 233 243 253 Kiinteistöalan toiminta 201 211 213 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 176 176 187 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 159 164 172 Taiteet, viihde ja virkistys 152 157 166 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. puht.pito 101 104 108 Kaivostoiminta ja louhinta 49 55 58 Muut 38 35 40 7 115 3,2 25,5 Yhteensä 24 846 25 731 26 975 27 934 3,6 100,0 muutos(%) = muutos vuodesta 2013 vuoteen 2014 osuus(%) = toimialan osuus kaikista toimitetuista ennakonpidätyksistä 2014 käytetty toimialaluokitus = TOL 2008 luvut miljoonia euroja Verohallinto muutti julkistetun tilaston suppeammaksi. Lähde verohallinto (vero.fi) Eläkkeiden ja muiden pakollisten sosiaalivakuutustulojen osuus ennakonpidätyskertymästä oli 2014 jo 25 % ja kasvuvauhti on edelleen kova. Tilastokeskuksen toimialaluokista ainoa negatiivinen muutos todettiin teollisuudessa, kuten edellisenäkin vuonna. Tilastokeskuksen mukaan 2014 koko maan työllisten määrän vuosikeskiarvo oli 2 447 000 (2 457 000; 2 483 000). Työttömien määrän vuosikeskiarvo oli 232 000 (219 000; 207 000). Työttömistä miehiä oli 129 000 (122 000; 115 000) ja naisia 103 000 (97 000; 92 000). Koko maan työttömyysaste (15 74 v) oli 2014 joulukuussa 8,8 % (7,9 %; 6,9 %) ja koko maan työllisyysaste (15 64 v) oli 2014 joulukuussa 67,4 % (66,9 %; 67,3 %). Suomessa oli 2014 keskimäärin 2 105 000 (2 127 000; 2 146 000) palkansaajaa. Heistä 1 776 000 (1 796 000; 1 810 000) oli jatkuvassa ja 329 000 (330 000; 336 000) määräaikaisessa työsuhteessa. Naantalin työvoiman määrä on vuodesta 2006 viime vuoteen kasvanut 2,0 %, mutta työttömyysaste 109 % (luvut ovat ao. vuoden joulukuun lukuja). NAANTALI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömät 498 488 501 729 733 637 686 879 1 066 joulukuun luku Työvoima 8 937 8 885 8 975 9 084 9 151 9 153 9 173 9 163 9 115 Työttömät % työvoimasta 5,6 5,5 5,6 8,0 8,0 7,0 7,5 9,6 11,7 Lähde TEM OnLine 12

KOKO MAA, Milj. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** VEROTETTAVA TULO 27 700 21 835 16 640 18 118 18 432 19 032 18 600 19 300 21 500 22 850 23 900 24 700 Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7 3,3-2,3 3,8 11,4 6,3 4,6 3,3 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 7 164 5 480 4 326 4 711 4 792 4 660 4 640 4 000 4 100 4 240 4 560 4 780 Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,3556 0,3687 0,3092 0,3034 0,3034 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 584 1 227 1 396 1 516 1 542 1 320 1 370 1 420 1 510 1 310 1 380 1 450 Muutos % 16,9-31,6 1,3-20,5 1,3 17,9-3,8-18,8 20,9-13,3 5,4 5,1 Kuntien osuus manner-suomessa 1 574 1 222 1 386 1 506 1 532 1 310 1 360 1 410 1 500 1 300 1 370 1 440 Kuntien osuus Ahvenanmaalla 10 5 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 Naantalin jako-osuus 0,00704 0,00621 0,00555 0,00405 0,00403 0,00557 0,00516 0,00404 0,00459 0,00351 0,00351 <- vahvistetut Taloussuunnitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Yhteisöveron perusteena oleva tulo ja myös veron määrä romahti kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009). Tuosta laskusta palautuisi arvioiden mukaan noin 43 %, kun verrataan 2015 tuloa vuoden 2009 tuloon. Verokilpailun vuoksi on yhteisöverokanta 1.1.2014 pudotettu 20 %:iin. Kunnille menetys korvattiin nostamalla kuntien ryhmäosuutta. Ilman uusia päätöksiä kuntaryhmä menettää vuoden 2016 alusta noin 6 prosenttiyksikön verran tilapäiseksi tarkoitettua ryhmäosuutta. Naantali oli Suomen kuntajoukossa pitkään poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Nyt Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea ja samaa tasoa kiinteistöveron tuoton kanssa. Alla oleva kaavio kuvaa Naantalin verolajien suhdetta toisiinsa. 0,0080 0,0070 NAANTALIN JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0,0000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on pääosin tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suurta. 13

Kunnallisveron "rytmihäiriö" 110,0 % 105,0 % 100,0 % Verovuoden maksettav a v ero Todennäköinen kerty mä v erov uodelta 95,0 % 90,0 % Tilitetty kunnallisvero 85,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014** 2015** 2016** Turun talousalueen kehitys ja kaupungin kannalta tärkeät hankkeet Alueen suuren työllistäjän eli Turun telakan omistus siirtyi syksyllä 2014 saksalaisen Meyer Werftin ja valtion omistaman yhtiön haltuun. Muutoksen jälkeen on telakka saanut uusia tilauksia. Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) lunasti osakassopimuksen mukaisesti Fortumin Naantalin voimalaitoksen omistukseensa 2014. Uuden monipolttoainevoimalan rakentaminen on käynnistynyt ja sen odotetaan olevan tuotantokäytössä syksyllä 2017. Turun Seudun Jätehuolto ja Rouskis ovat päättäneet fuusioitua Lounais-Suomen Jätehuolloksi vuoden 2015 alusta. Fuusio ei ole toteutettu Salon valtuuston hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi. Muiden omistajakuntien päätökset ovat lainvoimaisia. Yhtiöillä on yhdessä 2/3 osuus Salon alueen uudesta jätevoimalahankkeesta, joka oli tarkoitus saada tuotantokäyttöön 2018. Hankkeesta on valitus vireillä. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esiteltiin maaliskuussa 2013, mutta hanke ei ole nyt ajankohtainen edellä kuvatun jätevoimalaratkaisun jälkeen. Naantali, Turku, Raisio ja Masku ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Selvityksessä ovat mukana myös Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy. Selvittely on käynnissä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli 2035. 14

Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 13 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikkaalueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035. Seudun joukkoliikenne otti 1.7.2014 MAL-sopimuksen mukaisen askeleen eteenpäin, kun uusi joukkoliikenne eli Föli toi yhtenäiset lippukäytänteet sopimuskuntien alueelle. Myös Naantalin sisäinen joukkoliikenne liitettiin Föliin 2015 ja sitä hyödynnetään mm. koulukuljetuksissa. Seutukunnan työllisyystilanteessa ei toistaiseksi näy käännettä parempaan. 160 000 140 000 Turun seutukunta 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Työlliset Työttömät 15

Veronalaiset tulot notkahtivat vuonna 2012, mutta se kohdistui pääomatuloihin, joissa vertailuvuotena oli poikkeuksellisen hyvä vuosi. Ilmiö näkyy Naantalin osalta selkeästi. Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa vaan verotuotto menee kokonaan valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo on kehittynyt lähes identtisesti koko maan trendin mukaisesti. 16

Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto valitsi 31.3.2014 OTK Jouni Mutasen kaupunginjohtajan virkaan. Mutanen aloitti tehtävässä 1.9.2014. Kaupungin verotuloennuste talousarvioon 2014 laadittiin negatiivisen väestökehityksen varaan. Lopullinen väestömuutos oli kuitenkin positiivinen, mikä osaltaan vaikutti verotulojen suotuisaan kehitykseen. Väestön ikäryhmäkehitystä on seurattava ja se on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa ja toimintojen sopeuttamisessa. Naantalin työttömien määrän kehitys oli 2014 huolestuttavaa. Vaikka Turun telakka on ilmeisesti saamassa uusia tilauksia, tulevat sen heijastusvaikutukset viiveellä. Myöskään alueellinen voimalainvestointi ei välttämättä heijastu alueen työpaikkakehityksessä. Kaupungin merkittävä toimintayksikkö eli satama yhtiöitettiin vuoden aikana. Osaltaan voidaan odottaa, että 2000-luvun alun voimakkaan investointivaiheen jälkeen yhtiölle siirtynyt satamatoiminta ja sitä tukevat rakenteet toimivat hyvänä pohjana toiminnan vakiinnuttamiselle. Toisaalta Suomen hidas talouskasvu, jossa viennin veto on hiipunut, asettaa haasteita yhtiön toimintakyvyn kehittämiselle. Myös rakenteilla olevan voimalan polttoaineratkaisut voivat vaikuttaa satamayhtiön toimintaedellytyksiin. Kaupungin osalta haasteelliset toimintaolosuhteet ovat jo käsillä. Valtionosuusuudistus on jo päätetty ja sen valtionosuusvähennysten siirtymäkausi kohdistuu vuosiin 2014 2016. Lisäksi jatkuvasti heikentyvä valtiontalous tulee vaatimaan lisätoimenpiteitä Suomen talouden liikkumavaran kasvattamiseksi. 17

TULOSLASKELMA TP TA Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* 54 667 54 714-47 -0,1 % 53 313 1 354 2,5 % Valmistus omaan käyttöön 201 152 49 32,5 % 156 46 29,4 % Toimintakulut* -136 350-140 180 3 830-2,7 % -138 043 1 693-1,2 % Toimintakate -81 481-85 314 3 833 4,5 % -84 573 3 092 3,7 % Verotulot 79 328 76 440 2 888 3,8 % 78 267 1 061 1,4 % Valtionosuudet 18 182 18 510-328 -1,8 % 19 987-1 805-9,0 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 114 100 14 14,2 % 118-4 -3,3 % Muut rahoitustuotot 996 800 196 24,5 % 699 297 42,6 % Korkokulut -241-480 239-49,8 % -256 15-5,8 % Muut rahoituskulut -28-30 2-5,7 % -17-11 65,7 % Vuosikate 16 870 10 026 6 844 68,3 % 14 225 2 646 18,6 % Poistot -9 731-10 586 855-8,1 % -10 349 619-6,0 % Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 6 479 6 479 Satunnaiset kulut 0-25 Tilikauden tulos 13 618-560 14 178 2532,9 % 3 850 9 768-253,7 % Tilinpäätössiirrot -3 930 59-3 989 280-4 209-1504,2 % Tilikauden ylij + / alij - 9 689-500 10 189 2035,9 % 4 130 5 559-134,6 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 40,1 39,0 38,6 Vuosikate / poistot, % 173,4 94,7 137,4 Vuosikate, euroa / asukas 893 537 754 139 18,5 % Asukasmäärä 31.12 (TK) 18 882 18 684 18 859 23 0,1 % TILIKAUDEN TULOS VARSINAISEN TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN = tulos ennen tilinpäätössiirtoja 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0-5 000 000-10 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilikauden tulos TA Tilikauden tulos TP 18

Yllä olevassa kaaviossa on vertailtu varsinaisen talousarvion mukaista tilikauden tulosta tilinpäätöksen mukaiseen tilikauden tulokseen. Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 85,3 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 81,5 miljoonaa euroa. Sataman toimintakate ylittyi noin 65 000 eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate parani 1,6 miljoonaa euroa, jossa erikoissairaanhoidon myötävaikutusta noin 600 000 euroa. Sivistystoimen toimintakate parani 0,5 miljoonaa euroa ja ympäristöviraston toimintakate, ml. Tilalaitos ja Vesihuolto, parani noin 1 miljoonaa euroa. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot eli mukana eivät ole verorahoitus, rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain, miten toimialan toimintakate toteutui verrattuna varsinaiseen talousarvioon. 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Yle Toimintakatteen muutos varsinaisesta talousarviosta tilinpäätökseen (muutos euroina) Sote Siv Ymp Satama Tilal Vesil 19

TOIMIALOJEN TOIMINTAKATE TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 10000 000 0-10000 000-20000 000-30000 000-40000 000-50000 000-60000 000 Yleinen Sote Sivistys Ympäristö Satama Tilalaitos Vesilaitos Toimintakate TA Toimintakate TP Tulos ja sen muodostuminen kaupungin ja taseyksiköiden kesken on esitetty seuraavassa kaaviossa kunnan lyhennetyn tuloslaskelman mukaisena. 1000 euroa Yhteensä Kaupunki Tilalaitos Vesihuolto Toimintakate -81 481-87 461 4 413 1 567 Verotulot 79 328 79 328 Valtionosuudet 18 182 18 182 Rahoituserät 841 1 453-447 -165 Vuosikate* 16 870 11 503 3 966 1 402 Poistot -9 731-5 916-2 734-1 080 Arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto 6 479 6 479 Tilikauden tulos 13 618 12 065 1 232 321 Poistoeron vähennys (+) 70 0 67 4 Varaukset -4 000-3 000-1 000 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 9 689 9 065 298 325 * taseyksiköillä ei käytetä tätä nimitystä 20

Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon Kaupungin henkilöstö Toimintakertomuksen osana on selvitys sitovien määrärahojen toteutumisesta. Koosteen määrärahoissa on otettu huomioon valtuuston hyväksymät TA-muutokset sekä muut, täytäntöönpanomääräyksiin tai talousarvion sisältöön perustuvat muutokset. Samaan selvitykseen on koottu myös tuloarvioiden toteutuminen. Tässä koosteessa olevat määrärahaylitykset esitetään hyväksyttäviksi tilinpäätöksen osana, mikäli niitä ei ole vielä hyväksytty. Toimielinten selvitykset toiminnan sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta on tehtäväaluekohtaisessa toteutumisvertailussa. Naantalin kaupungissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 967 vakituista viran- tai toimenhaltijaa. Määräaikaista henkilökuntaa oli 250. Vakituisen henkilöstön määrä laski selkeästi vuoden 2013 lopusta, jolloin se oli 988. Vakituinen henkilöstö palkataan hoitamaan vakanssia, joiden perustamisesta ja/tai lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Vakanssimäärä on laskenut tasaisesti vuosittain. Tavoitteena on, että avautuvia vakansseja ei automaattisesti täytetä uudella henkilöllä, vaan täyttölupamenettelyssä arvioidaan vakanssin täyttöä myös sisäisin siirroin tai tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Vakansseja on lakkautettu eniten sivistysvirastossa, jossa toimintaa sopeutetaan aktiivisesti kaupungin lapsiluvun laskuun. Sosiaali- ja terveystoimessa vakanssien määrän ei oleteta laskevan, sillä väestön ikääntyminen edellyttää palvelutarpeiden mitoitusta vanhusväestön tarpeisiin nähden. Vuoden 2015 alusta Naantalin satama toimii osakeyhtiönä ja siellä olevat vakanssit (19) lakkautettiin kaupungin organisaatiosta (aiemmin mukana keskusviraston luvuissa). V a k a n s s i e n m ä ä r ä 2013 2014 2015 Naantali, yhteensä 1121 1087 1061 Keskusvirasto (ml satama) 73 73 53 Sivistysvirasto 484 455 451 Sosiaali- ja terveysvirasto 317 317 317 Ympäristövirasto (ml vesihuolto ja tilalaitos) 247 242 240 Henkilöstömenot ovat kehittyneet maltillisesti ja laskivat vuodesta 2013 noin kahdella prosentilla. Henkilöstömenojen supistumisen taustalla on henkilöstön eläköityminen ja siitä seuranneet tehtävien uudelleen järjestelyt rekrytointien sijaan. Vakituiselle henkilöstölle maksetut palkat alittivat talousarvioesityksen, mutta sijaisille ja tilapäisille maksetut palkat sen sijaan ylittivät talousarvioesityksen. Tätä kehitystä selittää osin se, että kuntarakenneuudistuksen puitteissa kaikkia vakansseja ei täytetty vakituisesti vaan määräaikaisesti. Erilaiset rakenteelliset uudistukset organisaatiossa nostavat usein tilapäisten ja sijaisten palkkamenoja ennen kuin organisaatiouudistukset saadaan toteutettua. Vakituisen henkilöstön poissaolot kasvoivat myös hieman, joka osaltaan nostaa sijaiskustannuksia. 21

H e n k i l ö s t ö m e n o t, m ( k ä yt t ö t a l o u s ) Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 m 46.6 49.7 51.7 53.4 54.6 53.5 Muutos - % 6.65 4.02 3.29 2.25 2.01 Haasteenamme tulee jatkossa olemaan henkilöstön osaamisen ja jaksamisen tukeminen ja ylläpito. Monilla toimialoilla on käynnissä järjestelmäuudistuksia, joiden myötä työskentelytavat muuttuvat ja prosessit tehostuvat. Myös tehtävien uudelleen järjestelyt ja organisatoriset ratkaisut haastavat yksilötasolla osaamista ja jaksamista. Tätä tulee tukea hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä. Realistinen henkilöstösuunnittelu, joka huomioi viimeisinä vuosina vähentyneet henkilöstöresurssit, on avainasemassa, jotta pystytään resurssien puitteissa vakiinnuttamaan uudistuksia toimiviksi käytännöiksi. Henkilöstöstä annetaan erillinen henkilöstökertomus, joten toimintakertomuksessa on tämä suppea katsaus henkilöstöön. Henkilöstö / 1 000 asukasta; 2013 / 2012 / 2011; Tilastokeskus Naantali, 65 63 64 Varsinais-Suomi 66 64 68 Koko maa 61 61 62 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen ei kohdistu tällä hetkellä merkittäviä riskejä. Kaupungin on kuitenkin tuettava mm. henkilöstökoulutuksen keinoin henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittymistä sekä huolehdittava hyvästä työnantajamaineesta. Syksyn 2014 ongelmat tietojärjestelmien toimivuudessa osoittivat, että näihin riskeihin on varauduttava tulevaisuudessa aikaisempaa paremmin. Kaupungin oman konesalin korvaaminen ulkopuoliselta palvelujen toimittajalta ostettavalla palvelulla vuoden 2015 aikana arvioidaan vähentävän tietojärjestelmäriskejä. Kaupungilta vaaditaan edelleen myös muita toimenpiteitä, jotta tietojärjestelmien toimivuuteen kohdistuvia riskejä voidaan vähentää. Naantalin velkamäärä on pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin korkoriskiä ei voida pitää kovin suurena kaupungin taloudellinen kantokyky huomioon ottaen. Tiedossa ei ole sellaisia vahinkoriskejä, jotka poikkeaisivat noin 20 000 asukkaan kuntien tavanomaisesta tilanteesta. Naantalin kaupunki ja Neste Oil Oyj neuvottelevat Naantalin satamaan, Nesteen satamaan ja satamamaksuihin liittyvistä asioista satamalakien kumoamisesta johtuen. 22

Ympäristötekijät Osapuolet ovat pitäneet parhaana menettelytapana sitä, että näkemyseroihin haetaan neuvotteluratkaisua täysin luottamuksellisissa neuvotteluissa. Neuvotteluille on varattu aikaa 30.4.2015 saakka. Neste Oil Oy:n osuus Naantalin sataman maksuista on ollut vuosina 2012 2014 keskimäärin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunki ei seuraa kirjanpidossa ympäristökuluja tai tuottoja erikseen vaan ne sisältyvät toiminnoittain menoihin ja tuloihin. Kaupungin osallistuminen ylikunnallisiin ympäristöhankkeisiin on selostettu ympäristösuojelun tehtäväalueella. Jätevedenpuhdistuksen osalta kaupunki teki kesäkuussa 2008 päätöksen ryhtyä Turun Seudun Puhdistamo Oy:n osakkaaksi ja palvelun ostajaksi. Rymättylän suunnan jätevedet on lokakuusta 2013 alkaen johdettu Turkuun, Kakolan puhdistamoon. Jäteveden laadun huomioon ottaminen kustannusjaossa voi johtaa yllättävän suuriin muutoksiin kuntien kesken eikä näitä ilmeisesti voida ottaa tilikauden aikana huomioon. Kaupungilla on hoidossaan entinen Isosuon kaatopaikka. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa on voimassa, yhdessä muiden kaatopaikkaomistajakuntien kanssa, sopimus, jonka mukaan yhtiö kerää kaatopaikkojen jälkihoitoon tarvittavat varat ja kunnat tekevät näistä varoista pakollisen varauksen tulevaa käyttöä varten. Pakollisesta varauksesta on selvitys liitetiedoissa. Varauksen määrä kasvoi 2013. Isosuon kaatopaikan lopettamisesta ja viimeistelytyöstä on annettu 163 000 ja laajennusalueesta 537 900 vastuusitoumus Naantalin osalta. Muut omistajat ovat Raisio ja Masku. Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Salon alueen vastaava yritys Rouskis Oy ovat yhdistymässä, mutta toteutus on viivästynyt valitusten johdosta. Yhteisestä jätevoimalasta on päätös toteuttaa se Salon seudulle, mutta sitäkin viivästyttää valitus. TSJ on mukana lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaassa, joka 2013 kilpailutti yhdyskuntajätteen hyötykäytön. Hankintarengas tiedotti tammikuussa 2014, että kilpailutus on ratkennut vuosien 2015 2017 osalta. Hankintarengas toimittaa kuntavastuulla olevaa sekalaista jätettä hyödynnettäväksi neljään jätevoimalaan, yhteensä 328 000 tonnia. Naantalin kaupunki on Isosuon maankaatopaikan pitäjänä velvoitettu asettamaan ympäristölupaviranomaiselle 5 000 vakuuden maankaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi (Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 9.6.2011 73). 23

Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa suoritetaan johtamiskäytäntöjen osana, jolloin johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Toimintaa ja talousarvion toteutumista on valvottu osavuosiraporttien avulla, joita laadittiin kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti edellisten lisäksi myös valtuustolle. Virastopäälliköt ovat raportoineet määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista kuukausittain kaupunginhallitukselle. Lisäksi toimialojen johtoryhmät ovat suorittaneet omaehtoista seurantaa. Sisäistä tarkastusta suorittaa controller kaupunginjohtajan alaisuudessa ja työsuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Controllerin yksi painopistealue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Vakuutussopimuksen osana on edellytetty, että sopimuskauden aikana tehdään kaupungin kattava, laajempi riskienhallinnan tason arviointi. Kartoitus tehdään päätoimialoittain ja siihen osallistuvat toimialan keskeiset henkilöt. Tällainen arviointi tehtiin vakuutusyhtiön työkalun avulla huhtikuussa 2014. Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän. Ryhmän kokoonpano on tarkistettu 2014 ja sen toimintaa on käynnistetty syksyllä 2014. Kaupungin riskienhallintapolitiikka on hyväksytty kaupunginhallituksessa syksyllä 2014. Kaupunki selvittää kevään 2015 aikana nykyisen vakuutusyhtiön tarjoaman riskienhallintamenetelmän soveltuvuutta kaupungin käyttöön. Kaupungin riskienhallinnan tilan arviointi Sataman arviota ei laadittu vuonna 2014 yhtiöittämisen takia. Keskusviraston arviossa nähtiin merkittäviä puutteita riskienhallinnan organisoinnissa ja johtamisessa, toiminnan keskeytymisessä ja IT-toiminnoissa. Sosiaali- ja terveystoimen arviossa nähtiin parantamisen varaa riskienhallinnan organisoinnissa ja johtamisessa, kiinteistöjen turvallisuudessa ja IT-toiminnoissa. Sivistystoimen arviossa nähtiin parantamisen varaa riskienhallinnan organisoinnissa ja johtamisessa, kiinteistöjen turvallisuudessa, vastuuriskeissä ja IT-toiminnoissa. Ympäristöviraston arviossa nähtiin parantamisen varaa riskienhallinnan organisoinnissa ja johtamisessa, toiminnan keskeytymisessä, vastuuriskeissä ja IT-toiminnoissa. 24

Yhteenvetona parantamisen varaa nähdään eniten riskienhallinnan organisoinnissa ja johtamisessa, toiminnan vastuissa ja IT-toiminnoissa. Kaikki toimialat arvioivat riskienhallinnan tilan parhaimmaksi henkilöriskien suhteen ja toiseksi parhaimmaksi rekrytoinnin, työterveyshuollon ja ulkopuolisten toimijoiden aiheuttamien riskien suhteen. 25

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Taulukko sisältää kaupungin ja taseyksiköiden luvut ilman sisäisen palvelutoiminnan eriä ja Tilalaitoksen vuokria. Eriytetyt tulos- ja rahoituslaskelmat sekä taseet esitetään erikseen jäljempänä toimintakertomuksessa. KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 euroa 2014 2013 Toimintatuotot 33 164 32 200 Valmistus omaan käyttöön 201 156 Toimintakulut -114 846-116 929 Toimintakate -81 481-84 573 Verotulot 79 328 78 267 Valtionosuudet 18 182 19 987 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 114 118 Muut rahoitustuotot 996 699 Korkokulut -241-256 Muut rahoituskulut -28-17 Vuosikate 16 870 14 225 Poistot ja arvonalentumiset -9 731-10 349 Satunnaiset tuotot 6 479 Satunnaiset kulut -25 Tilikauden tulos 13 618 3 850 Tilinpäätössiirrot -3 930 280 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 9 689 4 130 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, %:a 28,9 27,6 Vuosikate / poistot, %:a 173,4 137,4 Vuosikate, euroa / asukas 893 754 Asukasmäärä 18 882 18 859 Asukasmäärät ovat Tilastokeskuksen julkaisemia vuoden viimeisen päivän lukuja. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. 26

Kaupungin maksamat nettokorot olivat hieman noin 0,7 % laskettuna vuoden alun ja lopun vieraan pääoman keskiarvolle. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) toteutui 2,6 miljoonaa euroa yli varsinaisen talousarvio; verotulot + 2,8 ja valtionosuudet - 0,3 miljoonaa euroa. Verotulojen ylittyminen johtui monesta tekijästä: asukasmäärän odotettua paremmasta kehityksestä, koko maan tilityskertymät olivat paremmat kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Kaupungin kehitys 2013 ansiotuloissa oli lievästi maan keskiarvoa parempaa. Verotulojen toteutuma on alla olevassa taulukossa, johon on merkitty myös voimassa olevat, verovuosi- ja verolajikohtaiset maksuunpanot. VEROTULOKOHDAN ERITTELY TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN (tilityksiin perustuva erittely) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KUNNALLISVERO 51 661 174 55 246 273 56 644 093 58 493 668 65 835 757 67 358 693 - varainhoitovuodelta 46 331 602 50 699 681 53 191 670 55 253 712 59 957 647 61 718 377 - muut vuodet, netto 5 329 572 4 546 592 3 452 423 3 239 956 5 878 110 5 640 316 YHTEISÖVERO 6 520 963 5 911 757 6 565 118 6 532 837 6 885 569 6 010 013 - varainhoitovuodelta 5 701 998 4 088 551 4 857 283 5 542 506 5 495 620 4 547 643 - muut vuodet, netto 818 965 1 823 206 1 707 835 990 331 1 389 949 1 462 370 KIINTEISTÖVERO 3 170 532 4 603 704 4 826 208 5 322 260 5 545 879 5 959 623 TULOVEROT YHT. 61 352 669 65 761 735 68 035 419 70 348 765 78 267 205 79 328 329 MAKSUUNPANOT VEROLAJEITTAIN VEROVUODEN MUKAAN* 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KUNNALLISVERO 51 065 856 54 620 315 56 590 413 60 489 161 65 669 533 YHTEISÖVERO 7 674 394 6 101 178 6 189 428 7 401 134 7 087 602 KIINTEISTÖVERO 3 227 706 4 697 842 4 936 803 5 446 723 5 537 202 6 049 165 MAKSUUNPANO YHT. 61 967 956 65 419 335 67 716 644 73 337 018 78 294 336 * tiedot päivitetty 13.3.2015 voimassaolevan maksuunpanon mukaisiksi Kunnallisveron tilitykset kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,5 miljoonaa euroa. POISTOT TALOUSARVIO TOTEUTUNUT ERO AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat käyttöoikeudet 30 710 33 398,92-2 688,92 Muut pitkävaikutteiset menot 166 415 263 315,01-96 900,01 AINEELLLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat 2 781 344 2 813 769,75-32 425,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 761 014 5 655 251,26 1 105 762,74 Koneet ja kalusto 846 602 741 533,15 105 068,85 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 Kertaluont poisto (hyöd. myyntitappio) 0,00 Muut lisäpoistot 160 339,44-160 339,44 Poistot rahastosijoituksista 63 091,16-63 091,16 Yhteensä 10 586 085 9 730 698,69 855 386,31 Poisto rahastosijoituksista kohdistuu Turun Seudun Puhdistamo Oy:öön tehtyyn sijoitukseen, jolla rahoitettiin yhdysviemäriä Raisio Kakolan puhdistamo. 27

Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tarkastelu tapahtuu rahoituslaskelmakaavan ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. KAUPUNKI YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 16 870 14 225 Satunnaiset erät, netto 6 479-25 Tulorahoituksen korjauserät -1 664-2 267 Investointien rahavirta Investointimenot -14 905-10 521 Rahoitusosuudet investointeihin 430 330 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 065 3 017 Toiminnan ja investointien rahavirta 15 275 4 759 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -354-41 Antolainasaamisten vähennykset 17 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -651-304 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 160-12 000 Oman pääoman muutokset 230 Muut maksuvalmiuden muutokset -10 639 2 774 Rahoituksen rahavirta -13 787-9 340 Rahavarojen muutos 1 488-4 581 Rahavarat 31.12. 4 132 2 644 Rahavarat 1.1. 2 644 7 226 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, %:a 116,5 139,6 Pääomamenojen tulorahoitus, %:a 114,2 136,1 Lainanhoitokate 3,7 2,9 Kassan riittävyys, pv 11,5 7,5 Asukasmäärä 18 882 18 859 Lainanhoitokatteessa on lyhennysmääränä käytetty 1/8-osaa lainamäärästä, koska vieras pääoma koostuu lähinnä lyhytaikaisista kuntatodistuksista. INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. 28

Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, jos lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Rahavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassastamaksut, M Kassastamaksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavarat ja kassasta maksut otetaan kaavaan edellä esitetyllä tavalla laskettuna. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Kuntajaoston taseen laatimisesta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa. 29