Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Samankaltaiset tiedostot
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehuanalyysiesimerkkejä

Aperehuruokinnan periaatteet

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Maississa mahdollisuus

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Säilönnän uudet haasteet

Hyödyllinen puna-apila

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Johtamalla hyvää säilörehua

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Maidontuotannon kannattavuus

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Säilörehun tuotantokustannus

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

RaHa-hankeen kokemuksia

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Transkriptio:

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1

Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha 350 lehmää, 200 hiehoa Työvoima 2+4+3 Maalajit; HHt, Mm, hshht Pellot enint. 25 km Luomumaitoa 2000-> Tilan yleisesittely 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 2

Pellon käyttö Apila-heinänurmia säilörehuksi 350 ha + 50 ha laitumia Härkäpapu-vilja+italian raiheinä säilörehuksi 100 ha, 2 satoa Herne-vilja seoksia väkirehuksi 400 ha, murskesäilöntä Herne-viljan olki rehuksi hiehoille Kuvat: Jukka Rajala 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 3

Pihattonavetta Rakennettu vv. 2002, 2008, 2010 lehmäpaikkoja 370 Robottilypsyyn v. 2015, 6 robottia 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 4

Kehittämisen tavoitteita Maitotuotos kotoisin rehuin Karkearehuvaltainen Jalostustavoite Hyvä karkearehun hyväksikäyttö Hiehot Hyvä karkearehun syönti Kestävät eläimet Ruokinta Kotoisin rehuin Valkuaisomavaraisuus Opetellaan ruokintaa ilman rypsiä Tilan resurssien hyödyntäminen Hyvä kannattavuus 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 5

Kotovarainen valkuaisen tuotanto Apilapitoiset säilörehunurmet Valkoapilalaitumet Härkäpapu-vilja ja herne-vilja säilörehuksi Herne-vilja seokset väkirehuksi murskeviljana Rypsiä ostettu tilalle 1 kg/le/pv Jauhetaan omalla myllyllä Nyt opetellaan ruokintaa ilman rypsiä 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 6

Lietelanta Käyttö joka sadolle, keväällä vetoletkulevitys +pieni 13 m3 vaunu Kesällä iso vaunu Separointi 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 7

Lietelannan levitys Joka sadolle, keväällä vetoletkulevitys +pieni 13 m3 vaunu Heti rehunteon jälkeen max 3 pv Maan pintaan laahavantaalla ei sijoitusta mm polttoaineen säästö 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 8

Lietelantabakteeri Lietebakteeri SlurryBugs käytössä 2012-> Lisätään lantakuiluun 1x/vk 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 9

Lietebakteeri vaikutuksia ympäristöön Haju vähentynyt -nyt lietettä voi levittää myös taajamassa 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 10

Lietebakteeri vaikutuksia navetassa Ei enää tukoksia navetassa Liete juoksevampaa Tasalaatuista helpompi sekoittaa Ei syö turvetta eikä kutterinpurua, mutta oljen syö oljen kanssa kuplii paremmin 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 11

Lietebakteeri vaikutuksia pellolla 1/3 Painuu maahan Ei haittaa kasvustossa 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 12

Lietebakteeri vaikutuksia pellolla 2/3 Lisännyt heinäkasvien satoa ja valkuaispitoisuutta 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 13

Lietebakteeri vaikutuksia pellolla 3/3 Palkokasvinurmissa nyt myös heinät kasvaa hyvin Apilakin kasvaa hyvin Nurmien kokonaissato noussut Helpottanut ruokintaa ei liian apilaisia rehuja 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 14

Rehu väriltään vaaleaa 3 kk valmistusaika Aperuokinta Kolme eri apetta Aperuokinta 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 15

Säilörehua seosviljasta Härkäpapu 80% +ital.raiheinä/ westerwoldin raiheinä +vehnä 20% AIV2 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 16

Herneen varret säilörehuksi Herne-vilja-seoksen puinnin jälkeen Oljen korjuu tarkkuussilppurilla säilörehuksi Säilöntäaineena Optisile Extra Käytetään ruokintaan ja kuivikkeeksi 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 17

Murskesäilöntä Murskesäilötty herne 40% +vilja 60% Kosteus 45% Optisile Extra 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 18

Appeen rakenne. 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 19

Säilörehun biologinen säilöntäaine Bakteerit + entsyymi Hapoista siirrytty entsyymiin Koekäyttö 2012 puolet V:sta 2013 kaikki rehu entsyymillä Kokeiltu myös muita biologisia Optisile on harppaus parempaan Optisile 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 20

Käyttömäärä 1 l/t kuivalle rehulle 1,6 l/t kostealle rehulle Märkäkin rehu onnistuu Itsekulkeva tarkkuussilppuri 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 21

Annostelu 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 22

Suuttimet 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 23

Rehun teko Nopea tekeminen Koko siilo 48 tunnissa Peittäminen yöksi Levitys huolella Polkeminen tehokkaasti -nopeasti -heti valmiiksi -nopea peittäminen tiiviisti Kuva: Jukka Rajala 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 24

Vaikutuksia - ruokinnassa Lypsättää jonkin verran happorehua paremmin Pilkkoo ilmeisesti kuitua? Helppo käyttää rehu ei lämpene siilossa eikä appeessa 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 25

Kevätsato Nevamaalta ilman lietelantaa 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 26

Kesäsato lannoitus lietteellä 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 27

Syyssato, lannoitus lietteellä 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 28

Herneviljan pahna rehuksi ja kuivikkeeksi 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 29

Kiitos! 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 30