Kaavoitus KESKUSTAN OSAYLEISKAAVALUONNOS 2030

1 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 Kaavoitus KESKUSTAN OSAYLEISKAAVALUONNOS 2030 Keskustan osayleiskaavaluonnos 2030:n muutosalue sijaitsee Keskuksen, Loutin, Pajalan, Pöytäalhon ja Terholan kaupunginosien alueilla. Muutosalue on jaettu viiteen erilliseen osa-alueeseen: Tuusulanjärven ympäristö (osa-alue 1), Ydinkeskusta (osa-alue 2), Pöytäalhon alue (osa-alue 3), Pajala (osa-alue 4) ja Terhola (osaalue 5). Näiden lisäksi osa-alueeksi 6 on merkitty verkostot, joita käsitellään laajemmin osayleiskaavaprosessin ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavanluonnos 2030:n muutosalueilla on voimassa oleva Järvenpään yleiskaava 2020, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.8.2004 ja keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.2002 sekä useita voimassa olevia asemakaavoja. Osayleiskaavan päätavoitteina on kehittää kaupunkirakennetta eheyttämällä ja tiivistämällä keskusta-aluetta ja turvata kaupunkiympäristön laatutaso, kohteiden saavutettavuus ja palvelut ydinkeskustan alueella. Osa-alue 1 (Tuusulanjärven ympäristö) sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä rajautuen etelässä Sipoontiehen, lännessä Tuusulanjärven natura-alueen rajaan, idässä Juholankatuun ja Sibeliuksenväylään sekä pohjoisessa Vanhankyläntiehen ja Rantakatuun. Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteena on painottaa aluetta asumiseen, virkistykseen ja sitä palvelevaan palvelurakentamiseen. Osa-alue 2 (Ydinkeskusta) rajautuu etelässä Rantakatuun ja Huvilakatuun, koillisessa rautatiehen ja luoteessa Tupakujaan. Kaavaluonnoksessa ydinkeskusta on osoitettu kokonaisuudessaan keskustatoimintojen alueeksi (C-1, C-2 ja C-3). Pasila-Riihimäki lisäraiteen toteutuksen aiheuttamien muutosten myötä osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on kytkeä raideliikenteen ja bussiliikenteen asemat lähemmäksi toisiaan. Osa-alue 3 (Pöytäalhon alue) rajautuu etelässä Helsingintiehen, pohjoisessa Myllytiehen ja Myllypolkuun sekä luoteessa rautatiehen. Osayleiskaavassa alueen käyttötarkoitus on jaettu rataan Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

2 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 rajautuvaksi sekoittuneeksi keskustatoimintojen alueeksi (C-2 ja C- 3), pohjoisosan terveyskeskuksen ja Hyvinvointikampuksen palvelualueeksi (Y ja P/A -alueet) sekä niiden väliin jääväksi asumisen alueeksi (AK). Osa-alue 4 (Pajala) rajautuu etelässä Myllytiehen, idässä Kartanonpolkuun ja Seutulantiehen, lännessä Pajalantiehen, Wärtsilänkatuun, Ammattikoulunpolkuun ja rautatiehen. Teollisuuspainotteinen alue on osayleiskaavassa osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan asumiseen, joka mahdollistaa sekoittuneiden keskustatoimintojen ja kaupan sijoittumisen alueelle. Radanvarteen on varattu alue liityntäpysäköintiä varten. Osa-alue 5 (Terhola) rajautuu Pöytäalhonkujaan, Muorinpolkuun, Kytötiehen, Alhotiehen, Ylänkötiehen ja Pohjoisväylään sekä katujen välittömässä läheisyydessä oleviin viheralueisiin. Osayleiskaavassa kaupan ja työpaikkojen alueena tunnettua Terholaa on jäsennetty osoittamalla alueen luoteisreunaan keskustatoimintojen- ja asumisen alueita (C-2), keskelle tilaa vievän kaupan ja yritystoiminnan alue (KM-1) ja kaakkoisreunaan teollisuusalue (T). LAUSUNTO OSA-ALUE 1 (Tuusulanjärven ympäristö) Kadut ja liikenne Lepola III asemakaava-alueelle on kaavatyön yhteydessä laadittu katujen rakennussuunnitelmat, joiden toteutumisen myötä Sibeliuksenväylän ja Sipoontien liittymäalue tulee muuttumaan oleellisesti nykyisestä. Suunnitelmassa Sibeliuksenväylän ja Sipoontien liittymään on suunniteltu kiertoliittymä, Tervanokantie katkaistaan moottoriajoneuvoliikenteeltä ja Sipoontielle nykyisen Sävelpuiston kohdalle on suunniteltu linja-autopysäkki sekä keskikorokkeellinen suojatie. Sibeliuksenväylä nelikaistaistetaan Poikkitien kiertoliittymästä Sipoontien kiertoliittymään. Sibeliuksenväylä perusparannetaan Sipoontiestä Rantakadulle saakka. Rakentaminen on ajoitettu alkamaan v.2020. Vesihuolto Osayleiskaavassa Tervanokantien uimarannan viereinen alue ja entisen jätevedenpuhdistamon alue on osoitettu palveluiden ja hallinnon alueiksi (P). Tervanokantien eteläpään ja Tuusulanjärven välinen alue on osoitettu asuinrakennusten alueeksi (A). Alueiden Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

3 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 kunnallistekniikan tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset käsitellään Rantapuiston peruskorjauksen yhteydessä. Sävelpuiston muuttaminen osittain asuinkerrostalojen alueeksi (AK) ja puiston eteläreunaan sijoitettu asumisen ja palveluiden alue (A/P) edellyttää uuden vesihuoltolinjan rakentamista. Muilta osin alueella on olemassa olevat vesihuoltoverkostot, jotka vastaavat nykyisen maankäytön tarpeita. Osayleiskaavan osa-alueella 1 tulee huomioida seuraavat asiakohdat - Lepola III asemakaavassa ja osayleiskaavaluonnoksessa 2030 on ristiriita Sibeliuksenväylän rakennussuunnitelman kanssa. Rakennussuunnitelmassa Tervanokantie on kadun eteläpäässä katkaistu ajoneuvoliikenteeltä. - Sipoontieltä ajoneuvoliittymä P/A- ja AK -alueille tulee sijoittaa alueen itäreunaan (Sibeliuksenväylän rakennussuunnitelma Sipoontien liittymässä ja Sävelpuiston kohdalla sekä meriviemärin sijainti) - Sävelpuistoon sijoittuvan AK -alueen suunnittelussa tulee huomioida meriviemärin sijainti, jota ei voi muuttaa. - Entisen jäteveden puhdistamon alueelta aiheutuu ajoittain hajuhaittaa, sillä puhdistamon kautta kulkee edelleen suuria vesihuollon putkia ja paineviemäri, joita ei voida siirtää. OSA-ALUE 2, YDINKESKUSTA Liikenne Osa-yleiskaavassa asemamäen alue on muutettu henkilöliikenteen terminaalialueeksi (LHA) ja radanvarteen on esitetty kevyen liikenteen yhteystarpeita. Pasila-Riihimäki -lisäraiteen ratasuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmiin sisältyy radanvarren kevyen liikenteen väylien ja liityntäpysäköintialueiden suunnittelu. Kustannukset määräytyvät radan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kadut Järvenpään kaupungin katuverkon korjausrakentamisohjelmassa ydinkeskustan alueella vuosina 2014-2018 saneerattavia katuja ovat: Järvipuistonkatu välillä Vuoritie - Postikatu, kustannusarvio 220 000 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

4 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 Perhelän alue, alustavat peruskorjauskustannukset ovat 2 031 000 (katu- ja puistosuunnitelmat v. 2012) Kävelykadun ja torin kunnostus, alustavat peruskorjauskustannukset ovat 2 630 000 (yleissuunnitelma v. 2012) Vesihuolto Olemassa oleva vesihuollon verkosto kattaa koko ydinkeskustan alueen. Katuverkon korjausrakentamisohjelmassa vesihuollon saneerauskohteita vuosille 2014-2018 ovat: Järvipuistonkatu välillä Vuoritie - Postikatu, kustannusarvio 176 000 Mannilantie välillä Vuoritie-Postikatu, kustannusarvio 46 000 Tupalantie välillä Postikatu-Sibeliuksenkatu, kustannusarvio 78 000 Kävelykadun ja torin kunnostus, vesihuollon alustavat peruskorjauskustannukset ovat 50 000 (yleissuunnitelma v. 2012) Perhelän alue, vesihuollon alustavat peruskorjauskustannukset ovat 403 000 (katu- ja puistosuunnitelmat v. 2012) Osayleiskaavan osa-alueella 2 tulee huomioida seuraavat asiakohdat - Järvipuistonkadulta ei ole olemassa moottoriajoneuvoyhteyttä Vanhankyläntielle - LHA -alueen rajaus tulee tarkistaa ratasuunnitelmien mukaisesti OSA-ALUE 3, PÖYTÄALHO Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi Liikenne Käynnissä olevaan Pasila-Riihimäki -lisäraiteen ratasuunnitteluun sisältyy radanvarren kevyen liikenteen väylien ja liityntäpysäköintialueiden suunnittelu. Kustannukset määräytyvät radan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kadut Järvenpään kaupungin katuverkon korjausrakentamisohjelmassa Pöytäalhon alueelle sijoittuu Helsingintien peruskorjaus välillä Mannilantie - Kartanontie, jonka toteuttaminen on alustavasti arvioitu vuodelle 2018. Alustavat peruskorjauskustannukset katurakenteiden

5 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 osalta ovat 634 000 (Helsingintie välillä Mannilantie-Porraskuja, rakennussuunnitelma v.2008). Vesihuolto Vesihuollon verkosto kattaa nykyisen maankäytön tarpeet Pöytäalhon alueella. Korjausrakentamisohjelmaan on merkitty Helsingintien vesihuollon saneeraus välillä Mannilantie - Kartanontie toteutettavaksi alustavasti vuonna 2018. Alustavat peruskorjauskustannukset vesihuollon osalta ovat 9 000 (Helsingintie välillä Mannilantie-Porraskuja, rakennussuunnitelma v.2008). OSA-ALUE 4, PAJALA Liikenne Osayleiskaavassa Pajalantien varteen on varattu suuri alue liityntäpysäköintiä (LP) varten ja radanvarteen on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve. Käynnissä oleva lisäraiteen suunnittelu sisältää liityntäpysäköintialueen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelun radan varteen. Kadut Kaupungin katuverkon korjausrakentamisohjelmassa Pajalan alueelle sijoittuu Wärtsilänkadun katurakenteiden peruskorjaus välillä Lukionkatu - Pajalantie, jonka toteuttaminen on alustavasti ajoitettu vuodelle 2018. Alustavat peruskorjauskustannukset katurakenteiden osalta ovat 255 000. Vesihuolto Pajalan alueella on nykyistä maankäyttöä palveleva vesihuoltoverkosto. Osayleiskaavaluonnoksessa radanvarren LP- ja C-2 -alueita halkoo Loutinoja, mikä on yksi Järvenpään kolmesta hulevesien käsittelyn kannalta merkittävästä avouomasta. Suunnitteluratkaisut Loutinojan säilyttämiseksi hulevesien pääkokoojareittinä kaavassa merkityn LP -alueen osalta sisältyy lisäraiteen ratasuunnitteluun. Pajalan alueella vesihuollon saneerauskohteena on Pajalantien jätevesiviemärin uusiminen välillä Seutulanpolku - Kaskitie. Alustavat peruskorjauskustannukset vesihuollon osalta ovat 182 000. Rakentamista ei ole ajoitettu. Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

6 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 Kaavaluonnoksen osa-alueella 4 tulee huomioida seuraavat asiakohdat - LP -alueen rajaus tulee tarkistaa ratasuunnitelmien mukaiseksi - Rautatieliikenteen alueeseen rajautuvalla C-2 alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Loutinojan tärkeys hulevesien pääkokoojareittinä. Loutinojan toiminta ei saa heikentyä maankäytön muuttuessa. OSA-ALUE 5, TERHOLA Kadut Osayleiskaavaluonnoksessa on Alhontien varteen osoitettu uusi AK -alue. Alueen rakentuminen edellyttää noin 40 m uutta tonttikatua, jonka suunnittelu tullaan toteuttamaan samanaikaisesti alueen asemakaavoituksen kanssa. Kaupungin korjausrakentamisohjelmassa ei ole merkitty katusaneerauskohteita kaavan osa-alueelle 5 vuosille 2014-2018. Vesihuolto Alueella on nykyistä maankäyttöä palveleva vesihuoltoverkosto. Alhonkadun varteen osoitettua uutta AK -aluetta varten ei alustavien tarkastelujen perusteella tarvitse rakentaa uutta vesihuollon runkolinjaa. Korjausrakentamisohjelmassa ei ole merkitty vesihuollon saneerauskohteita kaavan osa-alueelle 5 vuosille 2014-2018. KUSTANNUKSET Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat: Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi OSA- ALUE Vesihuolto Katu Yhteensä 1 Uudisrakentaminen 36 000-36 000 Korjausrakentaminen - - - 2 Uudisrakentaminen - - - Korjausrakentaminen 753 000 4 881 000 5 631 000 3 Uudisrakentaminen - - - Korjausrakentaminen 9000 634 000 643 000 4 Uudisrakentaminen - - - Korjausrakentaminen 182 000 254 000 436 000 5 Uudisrakentaminen - 20 000 20 000 Korjausrakentaminen - - - Yhteensä 6 766 000

7 (7) LAUSUNTO 21.8.2014 Koko keskustan osayleiskaava-alueella tulee huomioida - Hulevesiratkaisut tulee pohjautua Järvenpään hulevesisuunnitelman 2014 tavoitteisiin - Hulevesijärjestelmän tilavaraukset tulee huomioida kaavan valmistelussa - Nykyisen vesihuoltoverkoston kapasiteetti tulee tarkastella alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä - Tulvareitit ja niiden tilavaraukset jatkosuunnittelun yhteydessä Kunnallistekniikan suunnittelu Miia Haikonen Suunnitteluinsinööri JAKELU TIEDOKSI Sampo Perttula Erno Heikkola Saija Sievilä Kaarina Laine Ari Kaunisto Miia Haikonen Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Kunnallistekniikan suunnittelu Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

Järvenpään nuorisoparlamentin lausunto keskustan osayleiskaavaan 1.9.2014, liite A Johdanto: Järvenpään nuorisoparlamentti on kokouksessaan (1.9.2014, 44 ) päättänyt hyväksyä oheisen lausunnon koskien keskustan osayleiskaavaa. Edellisessä kokouksessaan nuorisoparlamentti on kuullut kaupungin arkkitehtia, Erno Heikkilää, joka esitteli nuorisoparlamentille yleisluontoisesti osayleiskaavaluonnoksen C ja sitä taustoittavia tekijöitä. Näiden tietojen pohjalta nuorisoparlamentti on laatinut itsenäisesti oman lausuntonsa. Lausunto on laadittu pääasiassa kommentoimalla luonnoksen C eri osia. Pääpainona tarkastelussa ovat luonnoksessa esitetyt tavoitteet sekä ydinkeskustan ja Tuusulan järven seudun suunnittelu. Nuorisoparlamentti tahtoo kiittää mahdollisuudesta kommentoida osayleiskaavaa. Osayleiskaavan tavoitteet Kauppa & muut palvelut Kommentit: Nuorisoparlamentti pelkää, riittääkö ostovoima ostoskeskukselle keskustaan. Nuorisoparlamentti kokee ristiriitaiseksi, että painotetaan sekä kivijalkakauppoja että ostoskeskuksen osuutta kaupungin keskustan kehittämisessä. Nuorisoparlamentti tahtoo tietää, kummalla olisi suurempi painoarvo kaupungin kehittämisessä. Lisäksi nuorisoparlamentti kokee uhkana keskusta-alueen mahdollisen ruuhkautumisen. Toisaalta ostoskeskus voi tuoda lisää työpaikkoja nuorille, mikä olisi luonnollisesti hyvä asia. Nuorisoparlamentti kokee tavoitteet ristiriitaisiksi ja vaikeatulkintaisiksi. Asuminen Nuorisoparlamentti on samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaiset asunnot ovat hyviä, mutta epäilee hinnan olevan liian korkea opiskelijoille. Nuorisoparlamentti haluaa ehdottomasti tukea opiskelijaasumista, mutta nuorisoparlamentti kyseenalaistaa, onko juuri kalliit keskustarakennukset sopivia opiskelija-asunnoiksi. Nuorisoparlamentti kannattaa mieluummin liiketoiminnan harjoittamista ensisijaisesti kyseisellä alueella (ydinkeskustassa). Liikenne Nuorisoparlamentti pitää tärkeänä, että lisätään parkkipaikkoja ja että joukkoliikennettä kehitetään ja kasvatetaan esimerkiksi lisäämällä bussiyhteyksiä. Parkkipaikkojen vähentäminen voisi viedä ostovoimaa alueelta vähentämällä autoilevia asiakkaita ja siksi nuorisoparlamentti ei kannata tätä. Toistaiseksi nykyisillä liikennejärjestelyillä nuorisoparlamentti ei pidä tarpeellisena muutoksia alueen liikennenopeuksissa. Elinkeinoelämä ja yrittäminen Nuorisoparlamentti ei usko show room -trendin kasvuun, eikä näe potentiaalia näissä. Nuorisoparlamentti linjaa, että ydinkeskustan alueelle tulisi mieluummin yrityksiä kuin asuintaloja.

8. Kulttuuri Nuorisoparlamentti linjaa, että kaupunki tukisi spontaania kaupunkikulttuuria keskustan elävöittämisen merkeissä. Käytännössä nuorisoparlamentti tahtoo vahvistaa monipuolista kulttuuritoimintaa Janne-kadulla myös jatkossa. Nuorisoparlamentilla ei ole yksimielistä mielipidettä Perhelän korttelin tai sen osien säilyttämisestä kulttuuriarvoon vedoten. 9. Ekologisuus ja energia Nuorisoparlamentti kokee uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet hyviksi ja toivoo erityisesti niiden selvittämistä ja niiden mahdollista käyttöönottoa. Lisäksi nuorisoparlamentin mielestä erityisesti Tuusulanjärven tilaa pitäisi parantaa ehdottomasti. 10. Luontoarvot & virkistys Kasinontontin käyttömahdollisuuksia tulisi tutkia tarkemmin ja selvittää esimerkiksi mahdollisuuksia alueen muuttamiseksi asuintaloiksi, parkkipaikka-kompleksiksi tai baariksi. Rantapuiston rannan aluetta voitaisiin käyttää enemmän venepaikkoina. Rantapuiston rakentamisessa tulee huomioida alueelle tuleva nuoriso- ja toimintapuisto ja sen tavoitteet. Nuorisoparlamentti ei koe liikennepuistoa hyväksi ideaksi. Mikä on kolmiopuisto ja Tuuri? Nuorisoparlamentin erityismaininnat Nuorisoparlamentti toivoo erityisesti, että keskustaan rakennetaan nuorille suunnattu kahvila. Nuorisoparlamentti ei tahdo rajoittaa tornitalojen kerroslukumäärää. Mikäli kuntaliitoksen seurauksena kaupungintalosta vapautuu ylimääräistä tilaa, voitaisiin sitä myydä/vuokrata esimerkiksi elinkeinoelämää varten. Nuorisoparlamentti on huolissaan, että mahdollinen silta Tuusulanjärven yli rajoittaisi joitakin järvellä olevia toimijoita, kuten kilpapurjehtijoita. Täten nuorisoparlamentti vastustaa sillan rakentamista. Nuorisoparlamentti näkee liikenneyhteyksien keskittämisen Asemanmäelle ruuhkautumisriskiksi sekä linja-autoaseman muuttamisen C2-alueeksi kannattamattomana.

Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO UUDELY/581/07.01/2013 ymparistokeskus 4.9.20 14 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys PL 41 04401, Järvenpää VNte: Lausuntopyyntö 19.6.2014 Lausunto Järvenpään keskustan osayleiskaavaluonnoksesta Järvenpään kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausun toa Järvenpään keskustan osayleiskaavaluonnoksesta 5.9.2014 men nessä. Osayleiskaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu 4.12.2013. Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen yhdyskuntarakenteen, kaupan ja muiden palveluiden ja talouden vahvistaminen, riittävän ja monipuoli sen asuntotarjonnan turvaaminen ja elinympäristön laadun parantami nen. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kaavaluonnos on oikean suuntai nen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaavaluonnos toteuttaa vah vistettavana olevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan thvistämispe riaatetta. Yleiskaavaluonnoksen määräykset ovat paikoin melko yksi tyiskohtaisia kaavan yleispiirteisyys huomioiden (mm. asuinhuoneen pinta-alan määräytyminen). Keskustan kehittämistä on lähestytty monipuolisesti ja järjestelmällises ti. Raportti C avaa hyvin kaavassa esitettyjä ratkaisuja. Kaavaa varten on laadittu kattavasti perusselvityksiä. Liikenne Osayleiskaavakartalla maantiet ja kadut on merkitty aluemerkinnöin. Koska aluemäärittelyt eivät perustu laadittuihin suunnitelmiin, tulee yleiskaavan liikenneväylät osoittaa viivamerkinnöin. Kaavakartalla maantielle 1456 Järvenpään pohjoisväylälle on osoitettu virheellisesti Yleisen tien alue kaavamerkinnällä LT. Oikea kaavamerkintä on ytlkk Yhdystielkokoojakatu Maantielle 1456 ei voida maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 :n mukaan osoittaa maantien aluetta, koska se palvelee pääasiallisesti yleiskaavan INkenneselvityksen mukaan paikallista liikennettä. LNkenneselvityksessä on esitetty maantielle 1456 parantamistoimenpiteitä, Järvenpään kau pungin tulee varautua toteuttamaan parannustoimenpiteet kustannuk sellaan, koska ne aiheutuvat paikallisen liikenteen lisääntymisestä. Järvenpään keskustan kehittämisen yhteydessä tulee selvittää ja kehit tää alueen pysäköintiä nyt suunniteltavaa osayleiskaavaa laajemminkin. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Dpastinsilta 12 55 krs, PL 36 www.elv-keskusriluusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

UUDELY/581/07.01/2013 2/4 Alueelta poistuvan maantasopysäköinnin uudelleensijoittaminen ja tyntäpysäköinti tulee selvittää erikseen tehtävässä pysäköintiselvityk sessä. Selvityksen yhteydessä tulee suunnitella alueellinen pysäköinnin opastus- ja hallintajärjestelmä kaupungin alueella lfltyntäpysäköintipaik koineen. Kulttuuriympäristö Paikallista kulttuuriympäristökohdetta koskevaa määräystä tulee täy dentää maininnalla: Yksittäisten rakennusten rakennus-ja kulttuurihis toriallinen arvo tulee selvittää ja säilyttämisestä päätetään erikseen asemakaavassa Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristöalueen määräystä tulee täydentää esimerkiksi seuraavasti: Aluekokonaisuuden ja sen raken nuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Uudisrakentamisen tulee soveltua rakennusta valtaan ja suainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kulttuurihistorialli sesti merkittävät rakennukset ja rakenteet tulee säilyttää. Suunnitelmis ta on pyydettävä lausunto museovfranomaisilta. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristöalueen kaavamääräystä tulee täydentää seuraavasti: Aluetta koskevat valtakunnalliset aluei denkäyttötavoitteet. Alueidenkäytössä on varmistetta va, että valtakun nallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säi lyvät. Uudisrakentamisen tulee soveltua rakennusta valtaan ja sj/ainnil taan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kulttuurihisto riallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet tulee säilyttää. Suunni telmista on pyydellävä lausunto museoviranomaisilta. Yleisten määräysten kohdan kulttuuriympähstön suojelu ja hoito viimei nen kappale ei sovellu määräykseksi. Ely-keskus huomauttaa, että sel vitysten osoittaessa rakennetulla ympäristöllä ja yksilläisillä kohteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n tarkoillamia arvoja, ne tulee turvata asemakaavassa suojelumääräyksin. Tämä tulee lisätä kulttuu riympäristön suojelua ja hoitoa koskevaan yleisten määräysten osioon. Pohjavedetja hulevesien hallinta Kaava-alueen eteläosasta pieni osa sijaitsee tärkeällä pohjavesialueel la, joka on merkitty kaavakadalle ja johon liittyy pohjavedensuojelumää räys. Kaavaselostusluonnoksen mukaan pohjavesialueella sijaitseva huoltamotoiminta tulee siidymään alueelta pois ja alue tullaan tarpeellis ten maaperäkunnostusten jälkeen osoittamaan asumiseen. Pohjave densuojelun kannalta kehitys on myönteistä, kunhan samalla turvataan pohjaveden riittävä muodostuminen esimerkiksi puhtaita hulevesiä maaperään imeyttämällä. Vesilakiuudistuksen myötä pohjaveden suojelua koskevat pykälät ovat muuttuneet. Uudenmaan ELY-keskus suosittelee, ettei kaavamääräyk

UUDELYI5S1IO7.O1/2013 3/4 sissä vhtattaisi IakipykälHn. Tästä johtuen uusi kaavamääräys voisi olla: Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alu eella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohja veden suojelemiseen. Alu eella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohja veden laadun ja määrän. Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäyttö muuttuu merkittävästi, pohja vesiolosuhteet on tarvittaessa selvitettävä tarkemmin ja otettava huomi oon alueen rakentamisen suunnittelussa. Maalämpöjärjestelmiä ei suo sitella soitetta vaksi pohjavesialueille. Järvenpään hulevesisuunnitelmassa on esitetty hulevesien hallinnan periaatteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin alueella. Pääperiaatteena on hulevesin käsitteleminen jo syntypaikallaan ja tavoitteena pienentää muodostuvia valumavesien määriä sekä parantaa näin Tuusulanjärven ja Keravanjoen tilaa sekä estää kaupunkitulvia. Suunnitelmassa on esitetty hulevesien muodos tumisen mukaiset tarkastelualueet, joille on laadittu toimenpideehdotukset hulevesien hallintaa varten. Sekä suunnitelma että kaavas sa olevat hulevesimääräykset ovat riittävät ohjeistamaan yksityiskohtal sempaa kaavoitusta. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Kaavamerkinnöistä puuttuu mahdollisia pilaantuneita maa-alueita, esi merkiksi polttoaineen jakelupiste alueelta, joka on kaavassa merkitty käyttötarkoitukseltaan muuttuvan merkittävästi. Kaavamerkintöjä tulee täydentää pilaantuneiden maiden osalta. Lu on nonsuojelu Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokses sa esitettyihin ratkaisuihin. Kaupan ratkaisu Uudenmaan ELY-keskus ottaa erillisellä lausunnolla kantaa osayleis kaavassa esitettyihin kaupan ratkaisuihin. Jatkotoimenpiteet Vuoden 2013 viranomaisneuvottelun muistioon on kirjattu, että kaavan osalta on tarpeen kutsua koolle viranomaisneuvottelu, kun osayleiskaa van luonnos on ollut nähtävillä ja kaupunki on laatinut vastine ehdotukset annettuihin lausuntoihin. Ylitarkastaja Sanna Andersson Ylitarkastaja Tuomas Autere

UUDELY/581/07.O1/2013 4/4 TIEDOKSI UUDELY, e-mail: Brita Dahlqvist-Solin, Hannu Palmån, Kaija Savelai nen, Jani Seppälä, Riitta Tomivaara-Ruikka, Henrik Wager Uudenmaan liitto Museovirasto Uudenmaan maakuntamuseo Lflkennevirasto HSL HSY

Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO UUDELY/581/07.01/2013. ymparistokeskus 12.9.20 14 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys PL 41 04401, Järvenpää Ville: Lausuntopyyntö 19.6.2014 Täydennys lausuntoon Järvenpään keskustan osayleiskaavaluonnoksesta Järvenpään kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausun toa Järvenpään keskustan oseyleiskaavaluonnoksesta 5.9.2014 men nessä. Osayleiskaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu 4.12.2013. Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa osayleiskaavaluonnoksesta 4.9.2014 muilta kuin kaupan ratkaisun osalla. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa osayieiskaava luannoksessa esitetystä kaupan ratkaisusta. Ylitarkastaja Sanna Andersson Ylitarkastaja Tuomas Autere TIEDOKSI UUDELY, e-mail: Brita Dahlqvist-Solin, Hannu Palmn, Kaija Savelai nen, Jani Seppälä, Riitta Tomivaara-Ruikka, Henrik Wager Uudenmaan liitto Museovirasto Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto HSL HSY UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 1285 krs, PL 36 w.elv-keskus,fi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus LAUSUNTO 05.09.2014 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys JÄRVENPÄÄN KESKUSTA 2030 OSAYLEISKAAVALUONNOS Järvenpään kaupunkikehitys on pyytänyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa Järvenpään osayleiskaava 2030 luonnoksesta. Osayleiskaavatyön periaatteet ovat ympäristönäkökulmasta esimerkillisen hyvät. Osayleiskaavassa on kuitenkin hyvä tarkentaa vielä eräitä asioita: - Luontoarvot on esitetty kaavakartan liiteselostuksessa (kartta), johon yleisissä kaavamääräyksissä viitataan ja edellytetään asemakaavoituksessa huomioon otettaviksi. Kaavaselostuksesta tai liitteistä ei kuitenkaan käy ilmi mainittujen kohteiden luontoarvojen tarkempi yksilöinti, eikä esitettyyn luontokohdekarttaan merkitty linkitys (hyperlink?) toimi. Yksilöidymmät tiedot luontokohteista, osayleiskaavan vaikutus niihin ja keinot lajiston/kohteiden säilyttämiseksi on syytä esittää kaavaselostuksessa. Arvokkaat luontokohteen tulisi merkitä kaavakarttaan esim. merkinnällä luo. Rakentamista luonnonsuojelualueen tai rannan läheisyyteen tulee ohjata siten, että vaihettuminen tapahtuu mahdollisimman pehmeästi ja rakentaminen soveltuu maisemaan hyvin, josta on syytä määrätä tarkemmin asemakaavassa. -.Osayleiskaavan liitteenä on hulevesisuunnitelma, joka vastaa sisällöltään hulevesiohjelmaa. Kaavatyön yhteydessä tulee tarkentaa sitä, miten hulevesisuunnitelmaa sovelletaan keskustan alueella. Hulevesien käsittelystä annetut yleiset kaavamääräykset ohjaavat sinällään oikeaan suuntaan asemakaavoitusta. Osayleiskaavassa on kuitenkin syytä selvittää myös rakentamisen vaikutus valuntaan ja hulevesien käsittelystä aiheutuvat mahdolliset aluevaraustarpeet, kuten altaat ja tulvareitit, sekä osayleiskaavan vaikutus Tuusulanjärven tilaan. - Lisäksi ympäristökeskus haluaa kiinnittää huomiota Tuusulanjärven keskeiseen rooliin osana keskustan osayleiskaavaa. Järven luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimiseen ja järven tilan parantamiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Tuusulanjärven kokonaisuuden kehittäminen Järvenpään ja Tuusulan yhteistyönä onkin toivottavaa. Ympäristökeskus esittää että yleiskaavatyöhön ja sen jatkotyöskentelyyn liitettäisiin Tuusulanjärven kehittäminen kansallisena kaupunkipuistona. Nina Strengel on tehnyt aiheesta vuonna 2006 maisema-arkkitehtuurin diplomityön: Tuusulanjärven kansallinen kaupunkipuisto (TKK, arkkitehtiosasto). Tuusulassa 5.9.2014 Tapio Reijonen ympäristönsuojelupäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus POSTIOSOITE: PL 60, 04301 TUUSULA; KÄYNTIOSOITE: HYRYLÄNKATU 8 C, TUUSULA PUHELIN: (09) 87181; FAKSI: (09) 8718 2252; WWW.TUUSULA.FI

JÄRVENPÄÄ-SEURALTA PYYDETTY LAUSUNTO OSAYLEISKAAVASTA Yleiskaavaluonnoksen selvityksessä todetaan Järvenpään vahvuudet ja halutaan kehittää niitä edelleen. Järvenpää-seura pitää tärkeänä seuraavia asioita, jotta hyvämaineisen kotikaupunkimme vetovoimaisuus voidaan säilyttää ja lisätä sitä pääkaupunkiseudulla: 1. Asiointi omalla paikkakunnalla pitää mahdollistaa ja tehdä vaivattomaksi kaupunkilaisille. 2. Järvenpää on onnistunut toistaiseksi kohtuullisesti pitämään ostovoimaansa kotikunnassaan, mutta sen jatkuvuus ja kasvu tulisi varmistaa tarjoamalla palveluja kävelykadun ja muun keskustan alueella. Keskustan asemakaavassa tulee säilyttää jalankulku/kevyt liikenne tasapainossa autolla tapahtuvan asioinnin kanssa. Autolla tapahtuva asiointi omalla paikkakunnalla turvaa arkirutiinit voimien ja liikuntakyvyn vähenemisestä kärsivälle vanhemmalle väestönosalle samoin kuin kiireistä työelämää ja lapsiperheen tarpeita yhteen sovittavalle nuorelle ja keski-ikäiselle väestölle. 3. Väestön ikärakenteen monipuolisuus kasvattaa kaupungin vetovoimaisuutta ja kasvua alueellisena keskuksena. 4. Tuusulanjärven ympärillä Rantapuisto, Tervanokan uima- ja veneranta, natura, luontopolku, lintutorni ja Vanhankylänniemi sekä itärannalla oleva opistojen alue ovat kaupunkilaisille korvaamattomat virkistys- ja luontoalueet. Niiden hoitaminen ja säilyttäminen tukee jatkossakin kaupungin vetovoimaisuutta pääkaupunkiseudulla. Mahdollinen lisärakentaminen tai alueiden muokkaaminen eivät saa heikentää toimivaa vuorovaikutusta kaupunkikeskustan, luonnon ja virkistyksen välillä. Järvenpäässä 5.9.2014 Järvenpää-seura ry

4.9.2014 Järvenpään kaupungille Viitaten lausuntopyyntöönne 23. kesäkuuta 2014 Lausunto Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n luonnoksesta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää Järvenpään kaupunkia lausunnonantomahdollisuudesta. Piiri on tutustunut kaavaehdotukseen ja lausuu siitä seuraavaa. Yleistä kaavaehdotuksesta Esitetty kaavaehdotus vaikuttaa hyvin valmistellulta. Se ohjaa lisärakentamista järkevästi keskustatoimintojen alueen laajentamaan Wärtsilänkadun varteen ja samalla raideliikenteen meluesteeksi. Myös Sibeliuksenväylän itäpuolisen huoltoaseman (ns. Esson alueen) muuttaminen asuinkerrostalojen alueeksi on järkevää, varsinkin kun samalla hoituu entisen huoltoaseman alueen maaperän puhdistus pohjavesialueella. Rakentamisen kohdistaminen Sävelpuistoon on perusteltua, kun yhtenäinen Rantapuisto samalla laajenee entisen puhdistamon alueelle. Tuusulanjärven Natura-alueen huomioinnista Kevyen liikenteen yhteyden tulee kulkea Taidetalon ja koirapuiston Vanhankyläntien puolelta eikä Natura-alueen puolelta. Järven poikki kulkeva yhteys on merkittävä tarkoittamaan ainoastaan latua ja talviaikaista polkua. Olemassa oleva Joukon polku ja lintutorni ovat riittäviä Natura-alueeseen tutustumiseen. Muista Natura-alueella mahdollisesti kulkevista luontopoluista pitää päättää niiden hoitoja käyttösuunnitelmassa, ei yleiskaavassa. "Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteiden" (2002) mukaisesti Natura-alueen reunoille tarvitaan puskurialue, jonka asianmukainen käyttötarkoitus on virkistys ja suojelu. Taidetalon tontilla olevaa VS-merkintä on säilytettävä ja VS-merkintä on palautettava Järvipuistoon. Muilta osin Uudenmaan piiri yhtyy paikallisyhdistyksensä Järvenpään ympäristöyhdistyksen lausuntoon. Lisätietoja - Laura Räsänen, puhelin 050 4389 795, sähköposti laura.rasanen@sll.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY Sirkku Manninen puheenjohtaja Tapani Veistola vs. toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund rf Itälahdenkatu 22 b A, FI-00210 Helsinki, Finland puh./tel. +358 44 258 0598 tai / or +358 400 615 530 fax +358 9 228 08200 www.sll.fi/uusimaa Y-tunnus 0471601-4 uusimaa@sll.fi

Järvenpään ympäristöyhdistys ry 5.9.2014 Järvenpään kaupunki tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Lausunto Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030 luonnoksesta Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa kaupunkirakenne on hyvä. Lisärakentaminen parantaa kaupunkimaisen ympäristön syntymistä ja edesauttaa palvelujen paranemista alueella. Tehokkaampi maankäyttö on perusteltua myös rautatieaseman läheisyyden vuoksi. Pysäköinnin keskittäminen laitoksiin parantaa myös kaupunkikuvaa. Keskustaan tulevien pääväylien kuten Helsingintien ilmettä tulee kehittää bulevardimaisemmaksi. Sibeliuksenväylä ja Pohjoisväylä KM -1 -alueineen ovat kaupunkikuvallisesti tärkeitä sisääntuloväyliä, joihin on kiinnitettävä huomiota. Kevyen liikenteen joustavat, turvalliset ja viihtyisät väylät ovat keskustassa erityisen tärkeitä. Natura-alueen huomioimisesta Keskustan osayleiskaavan valmistelussa on kautta linjan otettava huomioon Natura-alue Tuusulanjärven lintuvesi (FI0100046), josta osa kuuluu nyt osayleiskaavoitettavalle alueelle. On huomattava, että Natura-alue ei rajoita toimintaa/ rakentamista pelkästään Natura-alueella, vaan myös sen ulkopuolella, jos Natura-alueelle voi kohdistua merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaavan laatiminen voi myös laukaista tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Tämän voi aiheuttaa rakentamisen välittömien vaikutusten lisäksi esimerkiksi Natura-alueelle kohdistuva lisääntyvä virkistyspaine, jos asukasmäärä Natura-alueiden lähistöllä (kuten keskustassa) kasvaa. Natura-alueen läpi esitettyä kevyen liikenteen yhteyttä Rantapuistoon ei tule tehdä rakenteellisena. On myös huomattava, että vaikutusten arviointiin sovelletaan varovaisuusperiaatetta, jolloin jo pelkkä epäilys hankkeen (kaavan) vahingollisista vaikutuksista voi estää hankkeen toteutumisen. Keskeisenä ennakkotapauksena pidetään yleisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistumisen ratkaisua C-127/02. Tuomioistuimen mukaan hanke tai suunnitelma (tässä tapauksessa kaava) voidaan hyväksyä vasta silloin, kun ei ole olemassa tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä hankkeen tai suunnitelman vahingollisista vaikutuksista Natura 2000 -alueen valinnan perusteisiin. 1

Luonnonympäristön merkitys keskeistä rakennetuilla alueilla Keskusta-alueen ja varsinkin julkisten piha-alueiden kuten päiväkotien ja koulujen viheralueiden ja lähiluonnon monimuotoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viheralueiden yhdistäminen viherväylillä verkoksi mahdollistaa eläinten liikkumisen ekologisten käytävien suojassa. Vanhan puuston säilyttäminen ja suojelu tulee huomioida kaavassa. Tervanokan viereisen Valkamatien P-tontti tulee säilyttää viheralueena. Lepolan kaupan (P/A tontti) sijainti olisi hyvä olla keskeisemmin asuinalueeseen nähden. Keskusta-alueen tiivistyessä ympäristön laadun merkitys kasvaa. Luonnonympäristön säilymisen edellytykset pitää turvata. Laadukkaasti rakennettu kaupunkiympäristö viihtyisine viheralueineen ja aukioineen voi olla parhaimmillaan myös yksi kaupungin vetovoimatekijä. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa 2004 ovat torin viereinen polkupyöräliike (nro 06.12) ja entinen sähkölaitos (nro 05.019) määritelty kohteiksi, joiden säilyttämistä edistetään (3 lk). Nämä tulee lisätä suojeltaviin kohteisiin. Järvenpään ympäristöyhdistys ry 2

LAUSUNTO 1 (3) 4.9.2014 Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030:N LUONNOS Järvenpään Kaupunkikehitys on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin Keski-Uudenmaan yksiköltä lausuntoa Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n luonnoksesta. Kauppakamari esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Yleistä Järvenpään keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu vuoden 2013 alkupuolella ja se on tarkoitus päättää vuoden 2014 lopulla sekä hyväksyä kaupunginvaltuustossa vuoden 2015 alkupuolella. Osayleiskaavaprosessi on nyt luonnosvaiheessa, josta on pyydetty lausunto. Järvenpään keskustan suunnittelualue rajautuu Keskuksen, Loutin, Pajalan, Pöytäalhon ja Terholan kaupunginosien välille. Osayleiskaavalla on tarkoitus lisätä keskusta-alueen painoarvoa ja vetovoimaisuutta. Kaupunkikehityslautakunnan hyväksymän Keskustan osayleiskaavan 2030 lähtökohta- ja tavoiteraportin B mukaan kaavaprosessin yksi keskeisimpiä tehtäviä on tarkastella kaupan palveluiden ja ennen kaikkea näiden suuryksiköiden sijoittumista keskusta-alueelle. Raportin mukaan keskustan asema alueellisena kaupan keskuksena on menettänyt merkitystään. Lähialueille menetetyt asiakasvirrat pitäisi saada käännettyä takaisin Järvenpäähän keskustan nykyisiä palveluja laajentamalla ja kasvattamalla. Kaupunkikehityslautakunta on linjannut johtopäätöksenä kehityskuvatarkastelussa, että osayleiskaavatyöskentelyssä otetaan tavoitteeksi sijoittaa kaupan suuryksikkö kävelykadun koillispäähän ns. Perhelän- ja Osuuspankin kortteleiden paikalle. Raportin mukaan kaupan tilojen lisäksi keskustaan on toivottu lisää toimisto- ja muita yritystiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen työpaikkatarjonnan ja palvelurakenteen. Lisäksi keskustan elävänä pitäminen edellyttää asutuksen säilyttämistä ja lisäämistä. Liikenteen ja katuverkon osalta on raportissa huomautettu, että julkisten ja asiakaspysäköintipaikkojen riittämättömyys keskustassa on noussut keskeiseksi ongelmaksi. Pysäköintialueita ja liityntäpysäköintialueita on liian vähän. Kauppakamari pitää Järvenpään keskustan osayleiskaavaa erittäin merkittävänä Järvenpään toimintojen kehittämiseen ja kaupungin yleiskuvaan vaikuttavana linjauksena. Lähtökohtana pitää olla joustavuus ja uusien toimintojen toteuttamismahdollisuus.

2 (3) Kauppakamari pitää tärkeänä, että osayleiskaavalla luodaan edellytykset - seudulliselle näkökulmalle - yleisten kasvuedellytysten ja yritysten toimintaedellytysten turvaamiselle, - riittävästä rakennusoikeusvarannosta huolehtimiselle, - kaikkien liikennemuotojen toimivuudelle, sekä - pysäköinti ja liityntäpysäköintialueiden rakentamiselle Asunto-ongelma on jatkossakin yksi pääkaupunkiseudun keskeisimmistä haasteista. Yritysten kannalta on tärkeää, että monipuolisella asuntotuotannolla edesautetaan yritysten työvoiman saantia. 2. Kaupalliset palvelut, toimitilat ja työpaikat Lausunnolla olevassa luonnosraportti C:ssä on pyritty esittämään, miten tavoiteraportti B:n linjaukset tuodaan käytäntöön. Osayleiskaavakartta, sen merkinnät ja määräykset on laadittu silmälläpitäen strategista kaupunkisuunnittelua ja siksi niissä määritetään ennen kaikkea käyttötarkoitus puuttumatta rakentamisen tehokkuuteen. Siinä mainitaan, että merkittävin käyttötarkoituskysymys liittyy kaupan suuryksikön sijoitukseen verrattuna tällä hetkellä voimassa olevaan keskustan yleiskaavaan. Kauppakamarin näkemyksen mukaan kaavaluonnos on laadittu asiantuntevasti kaupallisten palveluiden kannalta. Se mahdollistaa sisällöltään erilaista kaupan rakentamista ydinkeskustaan ja ottaa huomioon sekä erikoisliikkeet että suuryksiköt. Liikennesuunnitelmissa on kuitenkin muistettava, että 85 90 % kauppakeskusten asiakkaista tulee omalla autolla lähialueilta. Kaupan toimijoiden kiinnostus sijoittua alueelle riippuu merkittävästi sekä liikennejärjestelyiden toteutuksen että pysäköintipaikkojen mitoituksen onnistumisesta. Kauppakamari esittää, että kun kaavaluonnoksessa on sallittu ydinkeskustan ulkopuolelle muuta kuin vähittäiskaupan suuryksiköitä, niin kaavamääräykseen kirjoitetaan, että alueelle voi sijoittaa alle 2000 m 2 :n päivittäistavarakaupan. Ehdotetussa kaavaluonnoksessa sitä ei ole mainittu. Lisäksi kauppakamari esittää, että C-alueet, KM-, P- ja P/A alueet mitoitetaan niin, että niille voidaan alkuvaiheessa sijoittaa esimerkiksi pienempi päivittäistavarakauppa, ja alueen asutuksen ja väestömäärän kasvaessa myös päivittäistavarakauppaa voidaan laajentaa kyseessä olevalla kauppapaikalle.

3 (3) 3. Teollisuus- ja tuotannollinen toiminta Luonnosraportissa mainitaan, että osa-alueella 4 eli Pajalan alueella on vahva teollinen ilme. Raportissa todetaan, että teollisuus on siirtymässä pääosin pois kaupungin keskustasta ja sen jälkeen jättämät alueet ovat vapautumassa muuhun käyttöön. Lisäksi todetaan, että Pajalan alue on tarkoitus muuttaa päätarkoitukseltaan asumiseen. Raportissa on lisäksi kerrottu, että osa-alue 5:een eli Terholan kaakkoisreunaan on suunniteltu teollisuusaluetta. Kauppakamari on ollut huolissaan pääkaupunkiseudun kaupunkien suhtautumisesta teollisuuden ja tuotannollisen toiminnan tarpeisiin. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa paikallisesti. Teollisuuden merkitys työllisyyteen on huomattava ja teolliset työpaikat luovat kysyntää yksityisen ja julkisen sektorin palveluille. Tukemalla teollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä kasvatetaan samalla vientiä. Sen vuoksi on tärkeää, että kaavoituksella varmistetaan, että teollisuusyrityksillä on tilaa toimia. Hyvällä suunnittelulla ja maankäytöllä yrityksillä on mahdollisuus myös laajentua. Tämän vuoksi on tärkeää myös arvioida, onko esitetyssä osayleiskaavassa otettu riittävästi huomioon paikallisen teollisuuden tarpeet ja tulevaisuuden kasvuodotukset. Helsingin seudun kauppakamarin Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Juhani Rinta-Kartano puheenjohtaja Ari Tulensalo johtaja

Lausunto MV/595/05.02.00/2013 1 (1) 25.09.2014 Järvenpään kaupunki PL 41 04401 Järvenpää Viite UUDELY/07.01/2013 ; lausuntopyyntönne 1.10.2013 Asia JÄRVENPÄÄ, Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030 Järvenpään kaupunki on lähettänyt Museovirastoon lausuntoa varten keskustan osayleiskaavaluonnoksen 2030. Museovirasto on tutustunut siihen ja esittää arkeologisen kulttuuriperinnön osalta seuraavan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lausunnossa (MV/595/05.02.00/2013) Museovirasto edellytti Tervanokan alueelle inventointia, jossa tarkastetaan historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Arkeologinen inventointi tehtiin kesäkuussa 2014 (Vesa Laulumaa). Inventoinnissa ei löydetty merkkejä historiallisen ajan asutuksesta ja näin ollen Museovirastolla ei ole huomauttamista Järvenpään keskustan osayleiskaavaluonnokseen. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiasta lausuu Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Keski-Uudenmaan maakuntamuseo. Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Satu Mikkonen-Hirvonen Jakelu Keski-Uudenmaan maakuntamuseo PL 913, 00101 Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh. 09 40 501, faksi 09 4050 9300, www.nba.fi

Holmila Ilkka Lähettäjä: Tekninen Palvelu Lähetetty: 1. syyskuuta 2014 8:25 Vastaanottaja: Holmila Ilkka Aihe: VL: keskustan yleiskaavaluonnos Alkuperäinen viesti Lähettäjä: jaakko.kuusela@saunalahti.fi [mailto:jaakko.kuusela@saunalahti.fi] Lähetetty: 31. elokuuta 2014 20:21 Vastaanottaja: Tekninen Palvelu Aihe: keskustan yleiskaavaluonnos Tekninen palvelu Järvenpään kaupunki Mielipide keskustan yleiskaavaluonnoksesta. Yleiskaavaluonnoksen lähtökohdat ja pääsosa luonnoksen ehdotuksista ovat kannatettavia. Keskusta kaipaa kiireistä tehostamista, vajaakäyttöisten alueiden käyttöönottoa, pysäköinnin uudelleenarviointia ja järjestelyä ja radan ylittävien/alittavien ratkaisujen etsimistä. Asumisen lisäämiseen keskustassa on paljon mahdollisuuksia tehostamalla ydinkeskustan maankäyttöä ja rakentamista. Olen syntyperäinen järvenpääläinen ja, samalla kun hyväksyn keskustan kehittämistavoitteet, arvioin kaavaehdotusta pitkän asumiskokemuksen ja ahkeran ulkoiluharrastuksen kannata. Kritiikkini koskee ensisijaisesti muutosaluetta 1 koskevia ehdotuksia. Tuusulan suunnasta Järvenpäätä lähestyttäessä kaupungin maisemakuva on aina ollut esteetön ja loivasti rataa ja sen takaisia alueita kohti nouseva. Profiili on samalla mahdollistanut sen, että keskustasta ja radan suunnasta länteen katsottaessa rakennettu maisema laskee ja mukautuu pehmeästi kohti järveä. Tämän toivoisin säilyvän siltä osin kuin näin vielä on. Järvenpää ei siis mielestäni kaipaa mitään "porttia" Tuusulan suunnasta tultaessa. En oikein osaa kuvitella miten tällainen portti rakennettaisiin niin, että lähtökohdissa todetut maisematavoitteet toteutuisivat. Lisäksi Lepolan lähikauppaa koskeva ehdotus tuntuu vallan erikoislaatuiselta sijoittamisensa osalta. Tuusulanväylän varteen tarvitaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi mielestäni mahdollisimman pian myös itäpuolinen kevyen liikenteen väylä(viherkaistan kadusta erottama), joka ulottuu opistoalueelle ja Teriojalle asti. Toinen kysymys on Järvenpään puistot. Rantapuisto laajasti ottaen siis koko muutosalue 1 on Järvenpään ainoa alue, joka on ja josta voidaan kehittää suuri laadukas kaupunkipuisto, jonka äärellä on riittävä asukasmäärä ja jolla voidaan toteuttaa riittävästi erilaisia aktiviteetteja. Jos luonnoksen sisältämät ehdotukset toteutetaan, merkittävä osa puistoalueen kehittämis ja laajentamismahdollisuuksista menetetään ja osa puistosta (tai muuten nykyään avarasta maisemasta) korvautuu asuntorakentamisella, palvelurakentamisella ja parkkipaikoilla. Maakuntajärven arvon saaneen Tuusulanjärven ympäristössä näyttää tapahtuvan pieniä muutoksia joiden myötä maisema muuttuu asukkaiden ja muiden kulkijoiden kannalta yhä suljetummaksi (mm. vankilatyyppiset asuinrakennukset Vanhankyläntien alussa). Julkinen muuttuu hyvää vauhtia yksityiseksi. Kaikkia yleiskaavan ehdotuksia erityisesti alueen 1 osalta (mm. ns. rakettitehtaan alueen rakentaminen, rantapuiston ja Tuusulanväylän varren rakennukset), tulisi tarkastella tältä kannalta. Tuusulanväylän ja Vanhankyläntien varren rakentaminen tuottaa pahimmillaan lisää tiili ja lauta aitojen ja parkkiliiterien reunustamia katukuiluja. Kevyt liikenne on jo nyt paikoin varsin ahtaalla. Luonnokseen on jollain tavoin kirjattu tavoite, että voitaisiin avata kevyen liikenteen tms. reitti rantaa myötäillen järvenrantaan sekä itä että länsipuolle järveä. Toivottavasti tämä tavoite toteutuu. Edellytyksethän ovat siltä osin 1

hyvät, että ranta alueet ovat pitkälti kaupungin tai eri julkisyhteisöjen omistuksessa. Itäpuolella päästäisiin piankin alkuun varmaan kohtuukustannuksin. terventien Jaakko Kuusela os. Huvilakatu 9 A18, Järvenpää puh 050 4066030 2

Holmila Ilkka Lähettäjä: Tekninen Palvelu Lähetetty: 27. elokuuta 2014 14:53 Vastaanottaja: jussi sammalisto Kopio: Nykopp Sari; Perttula Sampo; Holmila Ilkka Aihe: VS: Mielipiteeni Järvenpään keskusta-alueen osayleiskaavaan 2030, yleisötilaisuus 21.8.2014 Hei! Mielipiteesi on vastaanotettu ja lähetetty eteenpäin. Eija Tuomela tekninen neuvoja Lähettäjä: jussi sammalisto [mailto:jussi.sammalisto@gmail.com] Lähetetty: 27. elokuuta 2014 13:57 Vastaanottaja: Tekninen Palvelu Aihe: Mielipiteeni Järvenpään keskusta-alueen osayleiskaavaan 2030, yleisötilaisuus 21.8.2014 Olen aikaisemmin osallistunut vuorovaikutusmahdollisuuteen ja toimittanut mielipiteeni yleiskaavoituksen ns. ykkösvaiheessa viime vuoden lokakuussa. Osallistuin nyt yleisötilaisuuteen, jossa arkkitehdit Ilkka Holmila ja Erno Heikkola esittelivät kaavoituksen näkymiä tällä hetkellä. Kiitän kaavoittajia ja kaupunkikehityslautakuntaa erinomaisesta työstä. Uskon vakaasti, että tämän yleiskaavoituksen pohjalta on mahdollista luoda Järvenpäästä tuleville polville ja miksei joiltain osin nykyisillekin alueen asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille, korkeatasoinen alueen hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jossa kaikki osapuolet kokevat viihtyvänsä hyvin. Ymmärtääkseni tämä käsitys oli yhteinen ko. yleisötilaisuuteen osallistujien keskuudessa. Tilaisuudessa arkkitehti Ilkka Holmila ehdotti ns. Casinon tontin kohdalla pienimuotoista rakentamista, jossa olisi Rantapuiston ja Tuusulanjärven virkistyskäyttöä palveleva "ulkoilutukikohta". Toimin aikanaan matkailulautakunnassa puheenjohtajana. Visioimme Casinon läheisyyteen kaupungin matkailun info- ja palvelupisteen, informaatiota Tuusulanjärvestä eri kulttuurikohteineen, välinevuokrausta aina soutuveneistä ja suksista alkaen. Olipa mukana siipirataslaivakin, jonka piti tarjota matkustajille mahdollisuus tutustua ainutlaatuisen kulttuurijärven maisemiin järveltä käsin. Reitti olisi niin haluttaessa poikennut matkailukohteisiin opastetuilla kierroksilla. Tontti on yksi kaupungin keskeisimpiä näkyvyydeltään. Pidän ajatusta hyvänä vaihtoehtoisena tapana keskittää matkailun, virkistyksen ja kulttuurin yhdistämistä koko Tuusulanjärven alueella, nykyisistä kuntarajoista välittämättä. Aikanaan kaikki mielenkiintoiset ehdotukset pysähtyivät kuntarajaan Tuusulan kanssa. Nyt, kuten aikanaankin koko Tuusulanjärvi pitäisi nähdä yhtenäisenä kulttuuri- ja virkistyskohteena, kuten matkailijat sen kokevat. On huomattava, että matkailuelinkeino kasvaa voimakkaasti ja se on hyödynnettävä kaikilta osin. Kierreltyäni sekä talvi- että kesäaikaan tämän järven rannoilla, olen tavannut ainoastaan hyvällä tuulella olevia ihmisiä. Järviluonto antaa jokaiselle elämyksiä ja henkistä voimaa kohdata arjen askareet. Tervanokasta lähtevä kevyen liikenteen kävelypolku tulisi toteuttaa mahdollisimman pian ja turvata ns Viljamakasiinin tontin alue kaikkien järvenpääläisten käyttöön, kun toisaalla yleiskaava supistaa viheralueita. Viljamakasiini 1

voitaisiin valaista niin, että se näkyisi kaikille Sibeliuksenväylän käyttäjille. Sopivasti avartamalla, pusikkoinen tontti muodostaisi arvokkaan rantanäkymälisän tulevan kevyen liikenteen polun yhteyteen. Kiitän myös Sibeliuksenkadun alkupään kaavamerkintää C-2, joka antaa mahdollisuuden myös oman tonttimme (1-139-10) kohdalla kehittää tätä keskustatoimintojen aluetta, pääkäyttötarkoituksena sekoittunut kaupan, asumisen ja toimistojen sijoittumispaikkana. Alueelle on jo luonnostaan kuulunut sekoittunut rakenne, jota voidaan tulevaisuudessa kehittää. C-2 merkintä yhdistää korttelimme radan pohjoispuolelle Pajalaan rakentuvaan uuteen ja monimuotoiseen kaupunginosaan yhtenäisenä nauhana. Kaavoituksen pikaista valmistumista toivoen Jussi Sammalisto 2

Holmila Ilkka Lähettäjä: Mikko Anttila <mikko.anttilaa@gmail.com> Lähetetty: 22. elokuuta 2014 10:04 Vastaanottaja: Holmila Ilkka Aihe: Fw: Rantakadun liikenne...hei ja tämä kannanotto tiedoksi. terv Mikko Anttila ----- Original Message ----- From: Mikko Anttila To: toimitus.keskiuusimaa@lehtiyhtyma.fi Sent: Thursday, August 21, 2014 12:06 PM Subject: Rantakadun liikenne hei ja tässä asiaa "Lukijan kynästä" palstalle: Kaupunginarkkitehti pohti Rantakadun liikenneasiaa tämänpäiväisessä kirjoituksessaan ja totesi, että tänään ko liikennemäärät ovat ilmeisesti arkipäivisin 10 000 ajoneuvon luokkaa, joka sinänsä jo iso ja tullee kasvamaan. Tämä vaikuttaa jo myös asumisviihtyvyyteen tällä alueella. Varsinkin nyt jatkuva raskas maansiirtoliikenne, kun Lepolan aluetta rakennetaan ja tullaan laajenevasti rakentamaan. Tämä raskas liikenne pitäisi ehdottomasti siirtää pois Rantakadulta raskasta liikennettä varten suunnitelluille teille ja kaduille. Nyt tämä raskas liikenne täristää esim korkeaa Rantakatu 3 kiinteistöä ja saattaa aiheuttaa vakavia tärinävaurioita rakennuksen perustuksiin. Kuka ne sitten korvaa, jos niihin joudutaan? Nyt tänä kesänä on ko kiinteistössä tehty jo ennenaikainen, kallis tiivisteremontti, joka on saattanut osittain johtua lisääntyvän raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Mikko Anttila Rantakatu 3: asukas Järvenpää 1