Liite perusturvalautakunta 4..28 KIRDno2875 Perusturvapalvelujen toimialan talousarvioehdotus 29 ja taloussuunnitelma 2222 PL 4..28
Sisällys Perusturvalautakunta... Hallintopalvelut...5 Sosiaalipalvelut...7 erveyspalvelut... Erikoissairaanhoito...3 oimintakyvyn tukipalvelut...4 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut...7 Henkilöstösuunnitelma...2 Perusturvan investointiesitys...32
Perusturvalautakunta oimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot uet ja avustukset Muut toimintatuotot oimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut oimintakate josta Sisäiset tulot Sisäiset menot *Asukasmäärä 3.2. euroa per asukas P 26 55 386 64 855 5 74 292 2 859 464 884 775 P 27 8 74 94 43 32 5 986 77 982 99 629 624 A 28 8 329 9 52 889 5 955 92 848 6 472 338 A 29 8 66 5 97 7 6 45 2 887 25 62 S 22 8 692 66 98 47 6 26 652 896 77 68 2 S 22 8 779 88 99 23 6 268 79 95 38 64 6 6 63 29 4 36 7 8 49 25 942 29 9 376 26 932 6 8 65 792 29 229 46 9 8 95 29 52 7 2 96 559 7 27 82 2 46 736 5 895 483 23 85 457 6 43 949 23 36 3 6 25 389 6 943 89 73 39 7 2 68 97 5 763 9 74 52 792 7 44 378 28 94 6 22 856 888 8 89 87 8 99 77 2 749 9 9 75 379 3 88 992 2 796 49 2 626 966 3 54 428 2 89 66 2 74 46 2 867 497 2 97 98 2 576 256 3 557 224 3 7 2 62 9 3 592 796 3 3 77 2 628 39 3 628 724 96 6 245 99 68 9 47 92 8 835 273 9 923 626 22 862 332 299 5 445 97 228 332 4 792 734 4 265 565 4 963 58 5 2 79 5 62 97 P 26 39 33 2 46 P 27 39 7 2 529 A 28 39 36 2 567 A 29 39 6 2 748 S 22 4 59 2 737 S 22 4 762 2 724 6 83 8 79 395 92 ulosalueet Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate P 26 P 27 A 28 A 29 S 22 S 22 26 652 967 77 39 759 33 877 247 888 857 6 34 42 924 24 6 83 88 55 84 464 59 39 3 5 98 489 24 84 299 83 3 535 9 474 26 889 32 828 3 57 2 569 28 958 325 957 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate 3 23 43 4 885 78 54 739 2 87 27 289 6 92 764 48 73 9 384 877 7 946 9 97 287 528 98 9 264 322 62 34 72 622 232 8 944 73 62 455 29 628 454 99 963 85 356 569 68 634 739 9 63 erveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate 2 35 44 4 233 3 34 874 9 323 2 2 523 2 273 664 3 899 3 746 398 9 323 2 478 58 2 389 672 4 676 76 875 337 3 62 426 2 46 65 4 47 976 973 475 3 27 8 2 44 87 4 65 686 983 2 3 58 79 2 465 225 4 76 843 993 42 3 289 66 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate 47 487 35 466 44 35 48 927 37 953 44 37 953 44 47 487 38 586 272 38 538 785 5 39 324 956 39 39 956 5 5 39 78 26 39 73 56 5 32 4 5 388 4 86 85 95 693 257 73 445 8 4 88 44 86 488 oimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot
2 Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot oimintakate 5 879 7 562 28 994 474 7 599 862 76 367 8 67 672 855 886 8 657 934 9 4 562 858 524 9 232 64 2 884 86 389 26 77 87 8 942 73 2 675 99 2 829 868 4 232 84 48 66 2 595 442 2 8 84 27 86 3 3 982 639 2 954 59 88 259 9 789 779 4 28 555 24 358 98 329 22 64 5 2 82 28 22 33 727 Perusturvapalvelujen toimialan tehtävänä on edistää asukkaiden asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali ja terveydenhuollon palveluita. 22 2 927 99 32 22 284 655 22 323 956 34 22 57 52 4 25 64 24 6 58 2 24 4 22 555 44 4 293 47 24 847 597 2 226 45 22 78 595 hyvinvointia järjestämällä oiminnassa keskeistä on ennaltaehkäisevä työote, sujuvat palveluketjut sekä yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen toimialan ja kunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. oiminnan painopistealueet Palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla Apottihankkeeseen Hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen Soteuudistuksen valmisteluun osallistuminen Kuntalaisten osallistaminen Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen Viestinnän kehittäminen alousarviomäärärahoihin vaikuttavat toiminnalliset muutokset Hallintopalvelujen ostoihin on tehty 2 euron määrärahavaraus sosiaali ja kriisipäivystyksen ostoihin Espoon kaupungilta. Nämä kustannukset ovat vuonna 28 menneet sosiaalipalvelujen yhteisistä palveluista. Muutos tehtiin, jotta kustannukset eivät kohdistuisi painotetusti yhdelle tulosalueelle vaan jakautuisivat hallinnon kautta tasaisemmin kaikille tulosalueille. Muutoksen myötä hallintopalvelujen palvelujen ostot kasvavat 8, %. Ilman siirtoa hallintopalvelujen ostopalvelut olisivat pienentyneet,5 %. Lastensuojelun ja perhepalvelujen ostojen arvioidaan olevan vuonna 28 n. 7,2 miljoonaa euroa, joka on n. 548 euroa ja 8,2 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ylitystä varattuun määrärahavaraukseen odotetaan tulevan n. 993 euroa, jonka myötä vuoden 29 määrärahavaraus on 8,3 % suurempi kuin vuonna 28. Vuoden 29 määrärahavaraus 7,4 miljoonaa euroa on kuitenkin vain 2,8 % suurempi kuin vuoden 28 toteumaennuste. Määrärahavarauksen pitävyys edellyttää, etteivät lastensuojelun ja perhepalvelujen asiakasmäärät kasva voimakkaasti. Kirkkonummelle on valmistunut uusi Rinnekodin asumisyksikkö, josta hankitaan palveluita myös kirkkonummelaisille kehitysvammaisille. Odotettavissa on, että yksikköön muuttaa vuoden 28 lopun aikana n. 5 kirkkonummelaista, joista arviolta olisi vanhempiensa luota muuttavia ns. uusia asiakkaita. Vuodelle 29 näistä arvioidaan kertyvän kuukauden ajalta ns. uusia kustannuksia 2
3 669. Kehitysvammapalvelujen ostojen määrärahavaraus vuodelle 29 on 4,3 % suurempi kuin vuodelle 28. Vammaisten henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on kasvanut vuoden 28 tammielokuun aikana keskimääräisin 96,6 asiakkaaseen per kuukausi, kun vuonna 27 asiakasmäärä oli tammielokuussa keskimäärin 69,3 asiakasta. Kasvua ajankohtien välillä on 6,2 % ja vuoden 28 toteumaennuste on n. 2,5 miljoonaa euroa. ämä samainen summa on varattu myös vuodelle 29. Vuoden 28 vammaisten henkilökohtaisen avun määräraha on pienempi kuin mitä vuoden 27 toteuma. Kasvua vuoden 28 talousarvioon kertyy tämän myötä 3,3 %. Espoon sairaalasta ostettavat kuntoutusosastojen paikat maksavat vuoden 28 lopun aikana 43,55 / vrk ja päivystysosaston paikat 673,28 / vrk. Vuoden 29 talousarvioon on tehty 4 67 66 euron laskennallinen määrärahavaraus sillä oletuksella, että kirkkonummelaiset käyttävät keskimäärin 24 kuntoutuspaikkaa ja neljää päivystyspaikkaa vuoden aikana. Määrärahavarauksessa on varauduttu myös,4 % hinnankorotukseen ensi vuoden aikana. Espoon sairaalan hinnat muodostuvat todellisten kustannusten mukaan. Vuoden 28 talousarviota tehtäessä todelliset hinnat eivät olleet vielä tiedossa, vaan määrärahavaraus perustui Espoon antamiin arvioihin yksikköhinnoista. Myös käytettävien paikkojen määrä vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin. Kasvua vuoden 28 talousarvioon kertyy 22,5 %. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa on varattu määrärahat ostopaikalle. ammielokuun aikana yhden paikan keskimääräinen hinta on ollut n. 42. ehostettuun palveluasumiseen on tehty laskennallinen määrärahavaraus kaavalla paikkaa x 42 / paikka x 365 vuorokautta = 5 83 euroa. Määrärahavaraus on 3,7 % suurempi kuin vuoden 28 talousarvion varaus. Perusturvan sisäiset vuokrat kasvavat vuoden 29 aikana 73 vuoteen 28 verrattuna. Vuonna 28 perusturvan sisäisten vuokrien määrä tulee olemaan n. 2,3 miljoonaa euroa ja vuonna 29 n. 3, miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 28 talousarvioon nähden tulee 3,2 %. Leasinghankintojen osalta vuodelle 29 on varattu suun terveydenhuoltoon 7 panoraamalaitteen, autoklaavien sekä 5 hoitoyksikön koneiden hankintaan. Lisäksi kotihoitoon varataan 6 kolmen auton ja 69 Evondoslääkejakelulaitteiden hankintaan. oimintaympäristön muutokset Kirkkonummen kunnan strategia vuosille 2822 on hyväksytty 8.2.27. Strategian päämäärän mukaisesti edistämme perusturvapalveluiden toimialalla kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla, kuntalaislähtöisillä ja kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla. Strategiaan pohjautuvat hyvinvointija elinvoimaohjelmat sisältävät konkreettisempia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää strategisen päämäärän toteutumista. Elinvoima ja hyvinvointiohjelman toimenpiteitä konkretisoidaan vuosittain talousarvion tavoitteita asetettaessa. Kehitämme palveluitamme hyvinvointiohjelman mukaisesti huomioimalla asiakaspalautteet sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen ja kuntalaisbarometrin tulokset toiminnan kehittämisessä. Viestinnän suunnitelmallinen kehittäminen on yksi vuoden 29 keskeinen tavoite. 3
4 Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Maakunnat perustetaan voimaanpanolain voimaantullessa (viimeistään joulukuu 28). Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin VAE on asetettava kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 26.5.29. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa.8.29. Sosiaali ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja monien muiden tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille..22. Maakuntien hyväksymät yksityiset sosiaali ja terveyskeskukset sekä maakuntien liikelaitosten sosiaali ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa..223. Maakunta voi tietyissä tilanteissa hakea ja saada luvan sosiaali ja terveyskeskusten toiminnan aikaisemmalle aloittamiselle tai myöhäisemmälle aloittamiselle. Suunhoidon yksiköt aloittavat toimintansa kaikissa maakunnissa..223. Uudenmaan maakunnan valmistelu jatkunee vuonna 29. Valmistelua ohjaa Uudenmaanliitto. Perusturvapalvelujen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat maakunnan valmisteluryhmien työskentelyyn. Perusturvapalvelujen toimialan esimiehet ja henkilöstö osallistuvat edelleen vuonna 29 aktiivisesti Hyvinvointikeskushankkeen suunnitteluun yhdessä kuntatekniikan ja arkkitehtien kanssa. ällä hetkellä sosiaali ja terveyspalvelujen toimitilat ovat kovin hajallaan eikä toiminnallista integraatiota pystytä parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan. Lisäksi useissa toimitiloissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia. Perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta haasteena on kunnan ikärakenteen muutos, mihin liittyy ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuuden kasvu. Kaupunkitutkimus A Oy:n Kirkkonummen kunnalle syyskuussa 28 tuottaman väestöprojektion mukaan yli 65vuotiaiden osuus kasvaisi kunnassamme nykytilanteesta vuoteen 225 mennessä jopa 49,7 prosenttia. ilastokeskuksen vuonna 25 tuottaman ennusteen mukaan kasvu tulisi olemaan 26,7 33,7 prosenttia. Joka tapauksessa ikäihmisten osuuden kasvu tulee kunnassamme olemaan lähivuosina merkittävää. Kunnan strategian mukaisesti Edistämme toiminnassamme ikäihmisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Lapsiystävällisenä kuntana edistämme toiminnassamme lisäksi lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista ja siirrämme hyvinvointipalveluissa painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Lapsiperheiden kansallinen kärkihanke päättyy vuonna 28. Lapsiperheiden hankkeessa (LaPE / Lapsen paras) on kehitetty perhekeskusmallia, varhaiskasvatusta ja koulua sekä lasten erityistason ja vaativamman tason palveluja. Kirkkonummen kunnassa on Lapehankkeessa ollut projektityöntekijä, jonka työn jatkuminen vuonna 29 nähdään lasten ja nuortenpalveluiden kehittämisen kannalta tärkeänä. alousarvioehdotuksessa esitetään varattavaksi projektityöntekijälle määrärahat vuodelle 29. Kirkkonummi on mukana sosiaali ja terveydenhuollon yhteisen asiakas ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Apottijärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa marraskuussa 28. Vuoden 29 alun aikana saadaan arvokasta ensimmäistä kokemusta itse järjestelmästä ja valmistaudutaan jäljellä oleviin käyttöönottovaiheisiin. Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 22 yhdessä Helsingin, Kauniaisten ja uusulan kanssa. alousarvioehdotuksessa esitetään varattavaksi hankkeeseen määrärahat ICsuunnittelijan palkkaamiseksi vuosiksi 2922. Järjestelmän käyttöönottoon liittyy monia ICpuolen tehtäviä mm. 4
5 nykyisissä järjestelmässä sijaitsevien tietojen siirtojen sekä integraatioiden suhteen. Vertailun vuoksi uusulan kunta on resursoinut Apottihankkeen arkkitehtuuriin ja teknologiaan liittyviin tehtäviin kaksi ICsuunnittelijaa. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuosien 2728 kuusi Kirkkonummen johtavaa viranhaltijaa on osallistutut Johdon Leankoulutukseen ja kaksi viranhaltijaa Leanvalmentajakoulutukseen. Vuonna 29 Lean menetelmän käyttö laajenee osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kestävä talous, yhteistyö ja osaaminen Perusturvapalveluiden johtoryhmän johtamisen taulu Leanmenetelmän avulla oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Laaditaan Johtamisen taulu on valmis perusturvapalveluiden 3.4.29 mennessä. johtoryhmän johtamisen taulu Nelimaalimallilla (Quadruple Aim) Hallintopalvelut oimintaympäristön muutokset Sote ja maakuntauudistuksen aikataulua on siirretty vuodella eteenpäin siten, että mm. sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille..22. Uudistuksen valmistelutyö jatkuu ja aikataulu tarkentuu valtakunnallisen aikataulun pohjalta vielä alueellisesti. Perusturvapalveluiden hallintopalveluilla on keskeinen rooli kunnalta maakunnalle siirrettävien sopimusten siirron valmistelussa. ässä valmistelutyössä huomioidaan tarkistettu aikataulu ja toimitaan maakunnalta saatavan ohjeistuksen mukaisesti. Hallintopalveluiden henkilöstöä osallistuu edelleen Apottihankkeeseen oman kunnan hankepäällikkönä ja kuntaa edustavina eri toimintojen asiantuntijoina. Lisäksi hallintopalveluissa tehdään tarvittavissa määrin mm. hankkeen edellyttämää hallinnollista valmistelutyötä ja toimistotyötä myös jatkossa. Järjestelmän käyttöönotot alkavat vuoden 28 lopulla Vantaalta ja HUS:n Peijaksen sairaalasta ja ne jatkuvat vuoden 22 loppupuolelle saakka. Kirkkonummella järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 22. Sotevalmistelun ja Apottihankkeen lisäksi toimialan henkilöstöä osallistuu muihin kunnan ja toimialan hankkeisiin, joista laajamittaisin on hyvinvointikeskushankkeen valmistelu. Hankkeisiin panostetun tietotaidon lisäksi hallintopalveluihin HUS:n järjestämien koulutusohjelmien kautta saatua LEANosaamista ja tietoa jaetaan ja hyödynnetään toimialalla yhteisesti sovitulla tavalla. alousarviovuotta seuraavina vuosina on edessä huomattavia muutoksia, ja näiden muutosten keskellä viestinnän merkitys korostuu. ähän haasteeseen pyritään vastaamaan (kuntatason ohjeistuksen 5
6 pohjalta laadittavalla) perusturvapalveluiden omalla viestintäsuunnitelmalla. Viestintäsuunnitelma valmistellaan perusturvapalveluiden hallinnon henkilöstön voimin. Perusturvapalveluiden hallintopalveluiden tulosalueen kustannuksia nostaa vuodesta 29 alkaen se, että Espoolta hankittavien sosiaali ja kriisipäivystyksen palvelujen hankintaan varattava 2 euron määräraha on siirretty vuodesta 29 alkaen sosiaalipalveluiden tulosalueen alta hallintopalveluiden tulosalueelta laskutettavaksi. oiminnan painopistealueet oimintaedellytysten luominen perusturvapalveluiden johtamiselle ja kehittämiselle tuki ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. oimialan viestintäsuunnitelman laatiminen ja viestinnän kehittäminen oimialan sopimusten hallinnoinnin kehittäminen yhteistyössä perusturvapalveluiden muiden tulosalueiden ja kunnan hankintayksikön kanssa sekä valmistautuminen sopimusten siirtoon maakunnalle Strateginen tavoite: Elinvoimainen ja erottuva Kirkkonummi Kuntalaisten ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen perusturvapalveluiden viestintää kehittämällä oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Laaditaan Perusturvapalveluiden perusturvapalveluille oma viestintäsuunnitelma on viestintäsuunnitelma, missä laadittu.5.29 mennessä on kirjattuna viestintäperiaatteet sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään. 6
7 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö ja asumisneuvonta), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta) ja lastensuojelu. Aikuissosiaalityö palvelee kunnantalon toisessa kerroksessa, perhepalvelut osoitteessa oritie 3, 2. krs ja lastensuojelu osoitteessa Swegon, Purokummuntie. Lisäksi Sosiaalipalvelut hallinnoi kahta erillistä hanketta: Yhteinen kuntamme hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja Asumisen tuen hanke auttaa asumisen ongelmatilanteissa. SOSIAALIPALVELU P 26 P 27 A 28 A 29 S 22 S 22 Aikuissosiaalityö oimeentulotuki, ruokakuntia 655 927 9 9 9 9 23 35 35 35 66 65 7 85 6 6 65 59 65 8 6 55 6 5 6 5 6 9 987 7 47 5 2 2 2 2 78 3 93 3 8 9 9 9 23 29 3 3 Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä 2 52 4 2 2 2 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit 82 45 3 3 3 3 Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä keskimäärin kuukaudessa Lastensuojelu Asiakkaiden määrä keskimäärin kuukaudessa Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat nuoret Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Hoitovuorokausien määrä Lastensuojelun ostopalvelut Lastensuojelun perhehoito Perhepalvelut Asiakkaiden määrä keskimäärin kuukaudessa oimintaympäristön muutokset Sosiaalipalvelut on mukana maakunnallisessa Sotevalmisteluryhmissä Lapset, nuoret ja lapsiperheet ja Aikuissosiaalityö, joissa kehitetään yhteneväisiä asiakasprosesseja ja työn kulkuja tulevaan soteen. Valvomme aktiivisesti eri ikäisten kuntalaisten etua Sote ja maakuntavalmistelutyössä. Apotin kehittämistyöhön osallistutaan niin ikään eri sosiaalihuollon osaalueiden osalta sekä suunnitellaan tulevaa hyvinvointikeskusta perhepalveluiden ja eri lasten ja nuorten palveluiden yhteistyön näkökulmasta. Unicefin lapsiystävällinen kunta toimintamallin avulla kehitetään lasten ja nuorten osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omien asioidensa hoitamiseen. Osallistamisessa haetaan tarkoituksella lasten ja nuorten ääntä valmisteluun ja päätöksentekoon sekä hyödynnetään lasten ja nuorten näkemyksiä. Valtakunnallisena ilmiönä lastensuojelussa ja perhepalveluissa on ollut kiireellisten sijoitusten korkea määrä ja kasvaneet sijaishuollon kustannukset. Perhepalveluissa kehitetään monialaista varhaisen tuen toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti halutaan kehittää aikuistuvien nuorten ohjausta ja tukea yhteistyössä aikuissosiaalityön, nuorisopalveluiden, oimarin, päihdepalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (ns. Ohjaamotoiminta). Siirrämme perhepalveluiden avulla painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja pyrimme ehkäisemään lastensuojelun asiakkuuksien syntyä tarjoamalla apua riittävän varhain. 7
8 Yhteistyötä lasten ja nuorisopsykiatrian kanssa parannetaan entisestään, jotta lapsille ja nuorille voidaan saada heidän tarvitsema psykiatrinen hoito ilman lastensuojelun sijoitusta. Lastensuojelussa tehostetaan avohuollon tukitoimia niin ikään sijoitusten vähentämiseksi. Lastensuojelun sijaishuollon valvontaa kehitetään seudullisena yhteistyönä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa osana tulevaa sotea. Aikuissosiaalityön haasteet ovat pitkään työtä vailla olevien asiakkaiden aktivoinnissa ja nuorten asiakkaiden koulutus ja työpolkujen luomisessa. Maahanmuuttajaasiakkaiden määrä kasvaa tasaisesti kunnan palveluissa. Maahanmuuttajapalveluissa toteutuva Yhteinen kuntamme hanke (2722) kehittää kunnan kotouttamistyötä laajaalaisesti ja kokonaisvaltaisesti kattaen myös muut kunnan toimialat sekä kotouttamistyöhön liittyvät muut sidosryhmät. Yhteinen kuntamme hankkeen avulla laajennamme yhteistyömahdollisuuksia kuntalaisten, kolmannen sektorin ja yritysten välillä. alous ja velkaneuvontatoiminta siirtyy..29 alkaen valtion toiminnaksi oikeusaputoimistojen yhteyteen. yöntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä valtion palvelukseen. oiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Kehitetään suunnitelmallisen sosiaalityön asiakaspolkua (varhainen tuki). Jatketaan yhteistyötä KVA:n (Kirkkonummen Vuokraasunnot Oy) kanssa asumisneuvontatoiminnassa. Asumisneuvoja siirtyy KVA:n hallinnon alle ja hankkeen kuntaosuudesta vastaa konsernihallinto..29 alkaen. 3vuotisen hankkeen toinen vuosi käynnistyy keväällä 29. Sosiaalista kuntoutusta kehitetään edelleen jatkamalla ryhmätoimintaa. Kohderyhmänä on paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat. Maahanmuuttajapalveluissa panostetaan asiakastyön suunnitelmallisuuteen sekä huomioidaan kotoutumisajan päättyvien osalta peruspalveluihin siirtyminen. Kotouttamista tuetaan jo hyviksi havaittujen matalan kynnyksen ja ryhmämuotoisten työmuotojen avulla yhteistyössä Yhteinen kuntamme hankkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. eemalliset ryhmäinfot maahanmuuttajapalveluiden asiakkaille tukevat yksilötasolla tehtävää ohjaus ja neuvontatyötä. Otetaan vastaan Kirkkonummen kunnan ja Elykeskuksen sopimuksen mukaisesti 5 kiintiöpakolaista. Perhepalvelut Ilmoitukset ja palvelutarpeen arvioinnit käsitellään lakisääteisinä määräaikoina. Kehitetään vertaisryhmätoimintoja monialaisena yhteistyönä. oteutetaan osittain systeemisen lastensuojelun toimintamallia. Lastensuojelu oteutetaan osittain systeemisen lastensuojelun toimintamallia. Sijoituksia pyritään vähentämään tehostamalla avohuollon tukitoimenpiteitä. Kehitetään sijaishuollon valvontaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa. 8
9 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut Vertaistuen tarjoaminen kuntalaisille ja kuntalaisten osallistamisen vahvistaminen. oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Vertaisryhmätoiminnan Käynnistetään 5 järjestäminen eri vertaisryhmää toimintavuoden kohderyhmille ja varhaisen aikana. tuen tarjoaminen kuntalaisille. Nepsyvertaisryhmät (neuropsykiatriset lapset / nuoret sekä sisarukset ja vanhemmat) Uusperhelapset / nuoret Vanhempien vuoristorata (pienten lasten vanhemmat) Psykososiaalisesti oireilevat lapset (esim. tyttöjen ryhmä, poikien toiminnallinen ryhmä) Ihmeelliset vuodet Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut Varhainen työskentely aikuissosiaalityön uusien asiakkaiden kanssa oimenpide / tavoitetaso Kehitetään palvelutarpeen arviointiprosessia sekä paljon palveluja tarvitseville (laaja pta) että muille asiakkaille (suppea pta). Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan tarvitsemien muiden palveluiden kanssa. Mittari Arvioidaan, onko suunniteltu prosessi toteutunut hyvin, melko hyvin, kohtalaisesti vai heikosti. oteuma 9
erveyspalvelut erveyspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto erveydenhoitopalvelut Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä Neuvolakäynnit perheohjaajilla Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen Lääkärikäyntejä vastaanotoilla Lääkäreiden puhelinkontaktit/sähköinen asiointi P 26 P 27 A 28 A 29 S 22 S 22 7 33 4 435 3 9 2 247 6 63 4 92 3 429 2 74 7 5 4 5 79 3 5 2 3 6 8 4 78 3 5 2 3 6 8 4 78 3 6 2 3 6 8 4 78 3 6 2 3 27 758 4 328 24 775 29 55 38 97 25 5 27 5 42 34 28 8 42 34 28 8 42 34 28 8 42 34 4 43 4 279 5 6 5 6 5 6 5 6 Suun terveydenhuolto Asiakkaita Käyntejä* 36 277 37 95 37 7 37 4 37 4 37 4 * Ennuste v. 28 on 37.4, Kerralla kuntoon malli on vähentänyt suunnitellusti käyntejä ja vuodelle 29 ei ole suunniteltu lisää työpareja. oimintaympäristön muutokset erveyspalveluiden toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä keskeisenä periaatteena on laajaalainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa valtakunnallisesti, alueellisesti sekä paikallisesti. Maakunta ja soteuudistus on toteutuessaan merkittävimpiä terveyspalvelujen toimintaan vaikuttavia lähiaikojen toimintaympäristön muutoksia. Lasten ja lapsiperheiden lisääntynyt erityisen tuen ja lastenpsykiatristen palveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina aikaisempaa enemmän. erveyspalveluiden yhtenä tavoitteena on jatkaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä mm. jalkauttamalla Lapehankkeesta saatuja hyviä käytäntöjä. Myös tiivis yhteistyö ja palveluiden kehittäminen muiden toimijoiden, kuten ikäihmisten palveluiden, sosiaalipalveluiden, mielenterveys ja päihdepalvelujen sekä kuntoutuspalvelujen kanssa jatkuu. Apotin käyttöönotto laajenee vuonna 22 Kirkkonummelle. ällä hetkellä terveyspalvelusta on Apottiin resursoitu säännöllisesti lääkärityövoimaa kolme päivää viikossa. Käyttöönoton lähestyessä tulee ajankohtaiseksi suunnitella toiminnalliset muutokset sekä resursoida muutoksen edellyttämä henkilöstö. Käyttöönoton yhteydessä on tarkoitus myös yhdenmukaistaa hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta ja sujuvuutta sekä potilas/asiakaslähtöisyyttä. Erityisenä haasteena terveyspalvelujen toiminnalle ovat nykyisten tilojen sisäilmaongelmat sekä pienet ja hajanaiset yksiköt ympäri kuntaa. erveellisten tilojen vähäisyys sekä tilojen osittainen sopimattomuus nykyaikaisille toimintamalleille aiheuttaa toiminnan järjestämiselle päivittäisiä ongelmia. Sisäilmaongelmat vaikuttavat myös henkilöstön saatavuuteen sekä pysyvyyteen. Hyvinvointikeskuksen toteutuminen mahdollistaa nykyistä huomattavasti paremmat toimintaedellytykset, jotka näkyvät kuntalaisille sujuvampina monialaisina palveluina.
oiminnan painopistealueet erveyspalvelut yhteiset Jatketaan ulkoisen viestinnän kehittämistä perusturvapalveluiden yhteiset huomioiden. avoitteena on erityisesti viestinnän potilas/asiakasystävällisyys. linjaukset erveydenhoitopalvelut: Vakiinnutetaan ja edelleen kehitetään vuonna 28 alkanutta terveydenhoitopalveluiden perheohjausta. Lisätään perheen voimavaroja tukevaa ja vahvistavaa toimintaa tarjoamalla ryhmäohjausta perheille ja vanhemmille (esim. Vahvuutta vanhemmuuteen sekä Ihmeelliset vuodet menetelmät) Vahvistetaan neuvolapsykologitoiminnan avulla perheiden ja vanhempien varhaista tukea Jalkautetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Lapehankkeen hyviä käytäntöjä uetaan nuorten seksuaaliterveyttä laajentamalla maksuttoman raskaudenehkäisyn palveluja alle 25vuotialla. Vastaanottopalvelut Jatketaan palveluketjujen ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon kuntalaisten tarpeet sekä kuntalaisilta ja työntekijöiltä toiminnasta saatu palaute. o Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen sekä ajanvaraus että kiireellisessä hoidossa o Iltavastaanottotoiminnan jatkaminen o Yhdyspintatyön kehittäminen eri tulosalueiden kanssa kokonaisvaltaisen ja ennaltaehkäisevän hoidon turvaamiseksi Kehitetään etäkonsultaatiopalveluita. Suun terveydenhuolto Kehitetään alle 8vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluprosesseja leanperiaattein Jatketaan Kerralla kuntoon mallia aikuisten kiireettömän hoidon toteutuksessa
2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Elinvoimainen ja erottuva Kirkkonummi / Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut / Kestävä talous, yhteistyö ja osaaminen avoite: Matalan kynnyksen ryhmätoiminnan lisääminen perheiden ja vanhemmuuden tukemiseksi oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Uutena toimintana tuetaan perheiden hyvinvointia Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä: tarjoamalla vanhemmuutta tukevaa matalan kynnyksen toteutuneet ryhmät ryhmätoimintaa. toteutuneet kerrat/ryhmä osallistujat Ihmeelliset vuodet ryhmä: toteutuneet ryhmät toteutuneet kerrat/ryhmä osallistujat Strateginen tavoite: Elinvoimainen ja erottuva Kirkkonummi / Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut / Kestävä talous, yhteistyö ja osaaminen avoite: Palveluun pääsyn sujuvoittaminen vastaanottotoiminnassa oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Kuntalaiset pääsevät 3 (kolmas vapaa aika) tarvitsemaansa lääkärin vastaanotolle pysyy vastaanottotoiminnan samana tai lyhenee palveluun sujuvasti 3 keskiarvo o 27: 5 päivää o 28 (7): 6 päivää Hoitajavastaanottojen määrän lisääntyminen Hoitajakäyntien määrät 8/27 6 667 8/28 8 294 2
3 Erikoissairaanhoito oimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidon toimintakate vuonna 27 oli 38, miljoonaa euroa ja vuoden 28 määrärahavaraus 38,5 miljoonaa euroa. Elokuun 28 tilanteen mukainen toteumaennuste vuodelle 28 on 37,9 milj. euroa. Vuodelle 29 erikoissairaanhoitoon on varattu 39,3 miljoonaa euroa, joka on 2, % enemmän kuin vuoden 28 määrärahavaraus ja 3,8 % enemmän kuin vuoden 28 ennuste. HUS:n oman valmistelumateriaalin perusteella vuoden 29 kustannuksiin vaikuttavat mm. HUS:n sairaanhoidon organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, ensihoitotoiminnan sisäinen organisointi ja toiminnan ohjaus yhtenä kokonaisuutena sekä Apottijärjestelmän toiseen käyttöönottoon valmistautuminen ja sen onnistumisen varmistaminen. Palvelulaskutuksen lisäksi erikoissairaanhoidon määräraha eläkemenoperusteiset vakuutusmaksut ja sairaankuljetukseen. 3% 3% 8% 26% 3% 3% 4% 4% 5% 8% 7% 6% käsittää kuntayhtymän Kirurgia Sisätaudit Psykiatria Lastentaudit Neurologia Syöpätaudit ja sädehoito Synnytykset Silmätaudit Naistentaudit Korva, nenä ja kurkkut. Keuhkosairaudet Muut Kaavio. Pääerikoisalojen osuus erikoissairaanhoidon palvelulaskutuksesta vuonna 27. Pääerikoisaloista kirurgia, sisätaudit, psykiatria ja lastentaudit muodostavat kaksi kolmasosaa Kirkkonummen palvelulaskutuksesta. Pääerikoisalojen välillä on myös vuotuisesti merkittävää vaihtelua kustannusten suhteen ja muutamakin lisäasiakas voi heilauttaa toteumaa huomattavasti. Vuonna 27 kirurgia oli erikoisaloista merkittävin kasvukohde edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas tammielokuun 28 toteuman mukaan merkittävin kasvukohde on ollut psykiatria kirurgian laskutuksen puolestaan laskiessa. 3
4 oimintakyvyn tukipalvelut oimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueeseen kuuluvat kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut sekä kuntouttava työtoiminta. Kuntoutuspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä yht. P 26 P 27 A 28 A 29 S 22 S 22 25 675 55 7 7 7 3 43 3 534 3 2 3 2 3 2 3 2 42 49 9 2 2 2 539 754 9 9 9 9 3 27 4 925 4 4 5 4 5 4 5 274 778 2 Avohoidon käyntejä 6 383 6 3 3 3 Hoitopäiviä 232 378 3 5 5 5 2 94 2 4 2 2 2 2 3 397 3 34 4 4 8 5 5 73 972 Ostopalvelukäynnit Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä Päihdehuolto Aklinikka, käyntejä Päivätoimintakeskus Luotsi Päihdehuollon ostopalvelut: Ankkuri oimintapäiviä Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä Kuntouttava työtoiminta oimintapäiviä 2 5 2 5 2 5 2 5 Asiakkaat 268 35 35 35 35 YPasiakkuudet 95 3 3 3 3 Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk 8 563 7 697 9 9 9 8 22 45 22 654 28 36 36 36 3 69 3 346 2 2 2 2 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita 4 45 45 48 48 48 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita 768 756 75 75 75 76 Henkilökohtainen apu, asiakkaita 49 94 9 9 9 2 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat 25 6 25 25 25 35 oimintaympäristön muutokset oimintakyvyn tukipalveluissa keskeisenä periaatteena vuonna 29 on lakisääteisten palvelujen turvaaminen sekä toiminnan kehittäminen kunnan sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Palveluiden kehittämistyö painottuu käynnissä oleviin hankkeisiin (esim. Apotti, SOE, Lape). Viime vuosina monialaista yhteistyötä on vahvistettu eri yhteistyöverkostoissa. Yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttamista jatketaan edelleen. oimintojen kehittymisen ja monialaisen yhteistyön lisääntymisen myötä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen on ensi arvoisen tärkeää. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluita vahvistetaan eri palveluiden tarjoajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä sekä luomalla uusia toimintamalleja kunnan sisällä. yön ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten matalan kynnyksen palveluiden kehitetään Ohjaamotoimintamallin mukaisesti. 4
5 Ohjaamotoimintamallin käynnistämiseksi haetaan ESRrahoitusta vuoden 28 puolella. Jos hakemus menee läpi, toiminta voidaan käynnistää vuoden 29 alusta. Nuorisopsykiatrian kanssa on syyskuussa 28 aloitettu uuden yhteistyömallin muotoilu ja kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna 29. Päihdepalveluiden jalkautuva ja konsultoiva työ kohdistetaan entistä enemmän lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yläasteella, lukioissa ja oppilaitoksissa sekä jalkautumalla ostoskeskuksiin ja kaduille. Heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistymistä edistetään yhteistyössä kunnan sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa nykyisillä toimivilla toiminnoilla ja kehittämällä uusia toimintamalleja. yöllistymisyksikkö oimarissa käynnistetään Kotioimari toiminta, jolla tuetaan ikäihmisten kotipalvelun työtä sekä ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien kotona selviytymistä. yöllistymisyksikön toiminnan suunnittelussa huomioidaan useiden maahanmuuttajien kotouttamisajan päättyminen ja peruspalveluihin siirtyminen vuoden 29 aikana. Ikäihmisten hyvinvointia ja arjen aktiivisuutta edistetään kaikissa tulosyksiköissä yhteistyössä ikäihmisten palveluiden kanssa. Mielenterveyspalveluissa käynnistetään ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa. Apuvälinepalveluiden osuus kotona selviytymisen tukena on korostunut ja kasvanut viime vuosina. Palvelun resurssoinnissa tulee huomioida tarpeen ja kysynnän kasvu. Vammaispalvelulain ja itsemääräämislainsäädännön uudistuksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 22 alusta. Lakimuutokset edellyttävät vuoden 29 aikana palveluiden ja toimintakäytäntöjen kehittämistä uudistuvien lakien mukaisiksi. Vammaispalvelun henkilökohtaisen avun kasvua palveluna pyritään tasoittaa kehittämällä tukihenkilötoimintaa, uudistamalla tukihenkilöohjeistusta sekä lisäämällä sosiaalihuoltolain mukaista kuntoutusta sekä sosiaaliohjausta myös vammaispalveluiden kautta saataviksi. Kuljetuspalveluita kehitetään yhteistyössä LänsiUudenmaan kuntien kanssa. Yhteiskilpailutuksen yhteydessä laaditaan yhteiset prosessit ja kriteeristöt. oiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut fysioterapian suoravastaanottotoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa lasten toimintaterapiapalvelujen arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut lapsi ja perhepalvelujen saatavuuden parantaminen ikäihmisten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen Päihdepalvelut ehkäisevän työn lisääminen ja kehittäminen jalkautuvan ja konsultoivan työn lisääminen Vammaispalvelut lasten ja nuorten palveluohjauksen vahvistaminen tukihenkilötoiminnan lisääminen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden laajentaminen vammaispalveluissa 5
6 yöllistymisyksikkö (kuntouttava työtoiminta) kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden opiskelu tai työllistymisjatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden sekä muiden sidosryhmien kanssa (konsernihallinto, muut työllistymistä edistävät yhdistykset ja yhteisöt) nuorten alle 3vuotiaiden opiskelua ja/tai työllistymistä edistäminen uusien toimintamallien avulla Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut/ Kestävä talous, yhteistyö ja osaaminen Palkkatuella työllistämisen tehostaminen oimenpide Kotioimarin toiminnan mahdollistamiseksi palkataan palkkatuella pitkään työtä vailla olevia kuntalaisia. Arviointikriteeri/ mittari oimintaan palkkatuella vuoden 29 aikana palkatut. avoitteena palkata 3 pitkään työtä vailla ollutta kuntalaista. oteuma Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut Mielenterveyspalveluiden ennaltaehkäisevän palvelun ja varhaisen tuen lisääminen oimenpide Arviointikriteeri/ mittari oteuma Mielenterveyspalveluiden ryhmätoiminnan käynnistäminen Käynnistyneiden ryhmien ryhmien määrä tapaamiskerrat asiakasmäärät 6
7 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueen palvelut jakautuvat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Kotona asumista tukevat palvelut Säännöllisen kotihoidon asiakkaita P 26 P 27 A 28 S 29 S 22 S 22 252 246 4 4 4 4 72 7 4 42 47 47 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) 89 22 6 6 65 65 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita 47 49 6 6 7 7 392 492 58 58 58 58 2 69 3 73 3 5 3 5 4 4 985 436 38 38 38 38 76 2 63 2 8 2 8 2 8 2 8 ilapäisen kotihoidon asiakkaita Volskodin päivätoiminta Hoitovuorokausien määrä Kotisairaala Hoitokäyntien määrä Intervallihoito Lehmuskartano, hoitovuorokausien määrä Volskoti, hoitovrk määrä (sisältää myös kriisipaikat) Ympärivuorokautinen hoiva Lehmuskartano (laitos), hoitovuorokausien määrä 775 7 622 6 8 6 8 6 8 6 8 Lehmuskartano (tehostettu palveluasuminen), hoitovrk 9 84 85 5 5 5 5 Palvelutalo (palveluasunnot), hoitopäivien määrä 9 463 9 356 9 2 9 2 9 2 9 2 5 398 2 53 5 24 93 5 2 2 4 5 2 2 4 5 2 2 4 5 2 2 4 24 927 3 937 8 264 3 3 7 9 3 7 9 3 7 9 3 7 9 Palvelutalo (ryhmäkodit), hoitopäivien määrä Volskoti, hoitopäivien määrä Ostopalvelut ehostettu palveluasuminen, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitojakson keskimääräinen pituus oimintaympäristön muutokset Kirkkonummella väestönkasvun ennustetaan yli 75vuotiaiden osalta tulevina vuosina kasvavan. Vuonna 25 tehdyn ilastokeskuksen ennustuksen mukaan väkimäärä Kirkkonummella vuonna 23 tulee olemaan 42 446 henkilöä ja vuonna 24 44 288 henkilöä. Yli 75vuotiaiden määrä tällä aikavälillä Kirkkonummella 2,2kertaistuu, kun koko maassa samanikäisten määrä lisääntyy,5kertaiseksi. Kuitenkin edelleen vanhuuseläkeikäisten suhteellinen osuus säilyy Kirkkonummella muuta maata pienempänä. Aiempien vuosien kustannusero on kaventunut muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna toteutettujen rakenteellisten muutosten myötä. Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on Kirkkonummella hyväksytty valtuustossa marraskuussa 24. Suunnitelma on päivitetty vuonna 28 osana kunnan strategian pohjalta tehtävää ohjelmatyötä. ulevaisuudessa korostuvat entistä enemmän ikäihmisten osallisuuden lisääminen ja kotona asumisen mahdollistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Vuonna 28 on tehty myös Volskotia koskevan tarveselvitys ja suunnitelma toimintojen järjestämisestä tulevaisuudessa. 7
8 Kolmannen sektorin työpanos on tärkeää. Yhteistyötä on tiivistettävä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa on vuonna 28 selvitetty ja käynnistetty. Omaishoidon tuki on tarvetta vastaavalla tasolla ja omaishoitajille on riittävästi tukea. Omaishoidettaville on riittävästi vapaapäiväjärjestelymahdollisuuksia. Kotihoidossa hyödynnetään uutta teknologiaa vuonna 28. Sopimus lääkeannostelijan käytöstä on tehty ja siihen liittyvä pilotti on ollut vuoden 28 loppuun. ulos on ollut hyvä. arkoitus on vakinaistaa leasingsopimuksella lääkeannostelija toiminta 25 asiakkaalle. Kotihoidon palvelujen piiriin pääseminen edellyttää palvelutarpeenarviointia. Palvelutarpeenarviointi tulee olla suunnitelmallinen. Suunnitelmallinen palvelutarpeenarviointi vaikuttaa laajasti myös palvelujen laatuun ja henkilöstön riittävyyteen. Oikein laadittu palvelutarpeenarviointi on oikeudenmukainen ja henkilö saa juuri tarvitsemansa avun. Ikäihmisten tukipalveluiden kokonaissuunnitelma tehdään niin, että mahdollistetaan ikäihmisten erilaiset asumismuodot omassa kunnassa. Selvitetään ns. vanhusten asuntokampuksen mahdollisuus esimerkiksi yhteistyössä KVA:n tai yksityisen palvelutuottajan kanssa ja kuntatekniikan kanssa. Kotiin vietäviä palveluita (mm. kotikuntoutusta) jalostetaan, jotta myös kotihoidossa toimintakykyä voidaan säilyttämisen sijaan kohentaa aina, kun siihen on mahdollisuuksia. Lisäksi kehitetään kotiin vietäviä mielenterveys ja päihdepalveluja yhteistyössä toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueen kanssa. Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvaa ohjausta ja neuvontaa, tukitoimien järjestämistä sekä sosiaalisten ongelmien selvittämistä, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Sosiaalityön tarve ikäihmisten palveluissa on kasvanut mm. ikäihmisten kotona asumisen lisääntymisen seurauksena. Kirkkonummen ikäihmisten palveluissa sosiaalityöhön onkin kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 26, jolloin ikäihmisten palveluihin rekrytoitiin ensimmäinen oma sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön resurssien kasvattamisen lisäksi on viime vuosina keskitytty sosiaalityön integroimiseen osaksi ikäihmisten palveluprosesseja. Kehitystyö pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa jatkuu GeroMetro kehittämisprojektissa (kotikuntoutus, kotihoito ja omaishoito). Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi panostetaan koulutusmahdollisuuksiin. Kuntouttavan hoitotyön koulutusta jatketaan myös vuonna 29. LEAN menetelmän ja Systeemisen/dialogisen lähestymistavan ankkuroitumin ja juurtuminen Ihmisten, työn ja yhteistyön johtamisen periaatteita sovelletaan perustyöhön. Ikäihmisten hyvinvointipalvelut ovat mukana Apottitietojärjestelmän ja toiminnan muutoksen käyttöönoton suunnittelussa. oiminnan painopistealueet Kodinomainen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö ympärivuorokautisissa yksiköissä. 8
9 Palvelujen sujuvuuden varmentaminen ja parantaminen: kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten ja hoitoketjuselvityksen perusteella. Palvelutarpeenarviointi suunnitelmallisemmaksi ja jatkuvan arvioinnin oppiminen Kuntoutuspainotteinen toimintatapa kaikissa toiminnoissa RAImittariston hyödyntäminen johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut ehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asukkaille ja potilaille luodaan kodinomainen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Asumisyksiköiden asukkaiden tarpeiden ja toiminnallisten rakenteiden muuttumiseen vastaaminen. oteutetaan asukkaille / potilaille sekä heidän omaisilleen viihtyvyyskysely ennen ja jälkeen muutoksia ja arvioidaan tätä kautta asukkaiden tyytyväisyyttä asuintilaansa. Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvointia tukevat palvelut Selkeytetään palvelutarpeen arvioinnin prosessia kotiutustiimissä oimenpide / tavoitetaso Mittari oteuma Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan kokonaisvaltaisen arvioinnin ja yhtenäisen toimintatavan kehittämisen asiakuuden alkamisesta sen päättymiseen. Arvioinnissa on vahvasti mukana asiakasosallisuus, moniammatillisuus ja kuntoutuksen näkökulma. Arvioinnin kehittäminen on tarpeen, jotta ikäihmiset saavat palveluita tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti asuinpaikasta riippumatta. Palvelutarvetta arvioivan kartoituskäynnin jälkeen varmistetaan, että ikäihmiset saavat apua ja tietoa palveluista ajoissa sekä opastusta niiden hakemisesta. Arvioidaan, onko suunniteltu prosessi toteutunut hyvin, melko hyvin, kohtalaisesti vai heikosti. 9
2 2
2 Henkilöstösuunnitelma Uudet vakanssiesitykset PERUSURVAPALVELUJEN OIMIALA Kustannusvaikutus PERUSURVALAUAKUNA NIMIKE (palkkamenot sivukuv=virka Lukumäärä luineen ( ) Hinnoittelu =toimi % 29 22 22 29 22 22 tunnus 29 29 29 OI6 taso 35 V 35 35 35 4SOS5 taso 35 3 3 3 4SOS6A taso 2 V 44 44 44 4SOS4A taso 3 35 35 35 4SOS5 taso 35 HALLINOPALVELU Palvelusihteeri..29 SOSIAALIPALVELU Aikuissosiaalityö Sosiaaliohjaaja..29 Perhepalvelut Lähihoitaja..29 Pakolaishuolto Sosiaalityöntekijä..29 Sosiaaliohjaaja..29 V 49 49 49 Hinnoittelematon, ryhmä 3 taso 35 379,8 /kk Sairaanhoitaja..29 33 33 33 3HOI3 taso 2 erveyskeskuslääkäri..29 V 2 83 83 83 LK5 ERVEYSPALVELU erveydenhoitopalvelut Neuvolapsykologi..29 Vastaanottotoiminta
22 OIMINAKYVYN UKIPALVELU Kuntoutuspalvelut oimintaterapeutti.3.29 28 33 33 3HOI3 taso 2 Pajatyöntekijä.6.29 4 24 24 4PER taso 4 29 29 29 4SOS6A taso 4 37 44 44 4SOS4A taso 3 35 35 35 3HOI3 taso 4 Lähihoitaja..29 8 223 223 223 3HOI4 taso 2 Sosiaaliohjaaja.3.29 V 29 35 35 4SOS5 taso 35 Yhteensä 23 733 76 76 Lapeprojektityöntekijä 37 4SOS4A taso 27 ICsuunnittelija, Apottihanke 36 36 IC4 taso 4 Yhteensä 2 73 36 yöllisyyspalvelut Pajaohjaaja..29 Mielenterveyspalvelut Perheneuvoja.3.29 Päihdepalvelut Sairaanhoitaja..29 IKÄIHMISEN HYVINVOINIPALVELU Kotona selviytymistä tukevat palvelut Määräaikaiset projektityöntekijät 22
23 Henkilöstösuunnitelma Olemassa olevan viran / toimen järjestely PERUSURVALAUAKUNA UUSI NIMIKE =toimi % Lukumää rä 29 V=virka (palkkamenot sivukuluineen ) Hinnoittelu VANHA NIMIKE Vakanssinumero 22 22 29 22 22 tunnus HOI2 taso 5 Ylihoitaja 49956 499389 HALLINOPALVELU Hankesuunnittelija ERVEYSPALVELU erveydenhoitopalvelut erveydenhoitaja V 5 5 5 3HOI3 taso 3 erveydenhoitaja. Olemassa oleva 57,52 % vakanssi muutetaan %:ksi Apulaisosastonhoitaja V 3HOI2 taso erveydenhoitaja 599228 Sairaanhoitaja 7 7 7 3HOI3 taso 2 Vakanssi 52,29%,toivotaan % vakanssiksi 499358 Ylilääkäri V Hinnoittelematon Koulutusylilääkäri 49925 Kehittäjäsairaanhoitaja 3HOI3 taso 45 49936 Sairaanhoitaja 3HOI3 taso 2 Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (virka) Vastaava hammaslääkäri V L2H52 erveyskeskushammaslääkäri 49933 Johtava ylihammaslääkäri V Palkkahinnoitttelun ulkopuolinen Johtava terveyskeskushammaslääkäri 4993 Vastaanottotoiminta 599336 Suun terveydenhuolto 23
24 OIMINAKYVYN UKIPALVELU Mielenterveyspalvelut Perheneuvoja 3 Psykologi 5 Vastaava puheterapeutti V 5 5 5 5 4SOS4A3 Hinnoittele 3 taso35 Hinnoittele 3 taso3 Perheneuvoja Useampi vakanssi Psykologi Useampi vakanssi Puheterapeutti Kuntoutuspalvelut oimintaterapeutti 3HOI3 taso 2 oimintaterapeutti 5 49947 5992264 Vammaispalvelut/työkeskus Ryhmäavustaja 2 58 58 58 4PER Kerhoohjaaja 599227 599228 IKÄIHMISEN HYVINVOINIPALVELU Kotihoito Lähihoitaja 3 3 3 4PER4 Kotiavustaja 2933 Yhteensä 22 99 99 99 24
25 Perustelut uusille vakanssiesityksille Palvelusihteeri Hallintopalvelut Sosiaalipalveluiden maahanmuuttajapalveluita hoitavat Kirkkonummen kunnassa sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän vakanssi on ollut välillä täyttämättömänä, ja tänä aikana työtä on kasaantunut. Lisäksi palvelutarpeen kasvu on heijastunut siihen, että näitä palveluita tarjoavat viranhaltijat ovat ylityöllistettyjä. Maahanmuuttajapalveluiden tueksi haetaan palvelusihteeriä, jonka tuella maahanmuuttajapalveluissa saataisiin tarkoituksenmukainen työnjako sekä vapautettaisiin sosiaalityöntekijän ja ohjaajan työaikaa perustehtävänsä hoitamiseen. Palvelusihteerin tehtävänä olisi kotouttamislain piirissä olevien hakemusten käsittely ja valmistelu (asiakkaiden hakemusten kirjaus, tarkistus ja valmistelu asiakastietojärjestelmään), kotouttamisaikaan liittyvien valtionkorvausten hakeminen, kotouttamislain piiriin kuuluvien asiakkaiden maksusitoumusten käsittely ostolaskujen yhteydessä, asiakkaiden vuokranmaksun seuranta ja muut maahanmuuttajapalveluiden toimistotehtävät. Valtio korvaa kansainvälistä suojelua saaneiden toimeentulotukikustannukset, ja sen vuoksi käsittelyssä on hyvä olla erillinen sihteerin vakanssi, jotta hakuprosessiin liittyvät toimenpiteet tulevat asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisella työnjaolla hoidetuiksi. Asiakkuus on intensiivistä maahanmuuttajapalveluissa ja tehtävät päätökset lyhyitä, mitä näkyy palvelusihteerille soveltuvan hallinnollisen työn määrän kasvuna. Palvelusihteeri koordinoisi samalla sosiaalihuollon palveluiden osalta, että kunta saa hakemuksesta korvauksen maahanmuuttajien osalta. Näistä korvauksista muodostuu kunnan näkökulmasta huomattava tuloerä. Valtio korvaa myös tulkkikustannukset ja muita erikseen haettavia kustannuksia, joihin liittyvä hallinnollinen toimistotyö vaatii erityisosaamista. Siksi on hyvä olla kokoaikainen sihteeri näitä keskitetysti hoitamassa (kunnan taloudellinen etu tulee huomioiduksi ja selkiyttää rakenteita). Sosiaaliohjaaja Aikuissosiaalityö ehtävä sijoittuu työikäisten (364 v.) työyksikköön, jossa tällä hetkellä 2 sosiaalityöntekijää ja ohjaaja. Asiakasmäärä on vuoden 28 8 ensimmäisen kuukauden aikana ollut 52 asiakasta, joista uusia asiakkaita 52. Uusia asiakkaita vuoden 29 alusta ovat maahanmuuttajatiimistä siirtyvät n. 5 asiakasta, joiden 3 vuoden kotoutumisaika täyttyy. alousarvion 29 tavoitteena on tehdä alkuarviointi tai palvelutarpeen arviointi kaikille aikuissosiaalityön uusille asiakkaille. ämä toteutuu vain yhden sosiaaliohjaajan lisäresurssin avulla. Sosiaalihuoltolain 29 :n mukaan päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Kuntalaisten tulee saada helposti tieto siitä, mihin numeroon he voivat soittaa saadakseen yhteyden sosiaalipäivystykseen tai mihin he voivat mennä tarvitessaan apua kaikkina vuorokauden aikoina. Sosiaalihuoltolain 33 :n mukaan tiedot sosiaalipalveluista (mukaan lukien sosiaalipäivystyksen saatavuus), miten niitä voi hakea ja mitkä ovat palvelun saamisen perusteet, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Suora yhteys sosiaalipäivystykseen mahdollistaisi sen, että asiakas pääsee viipymättä keskustelemaan tuen tarpeestaan tarkoituksenmukaisen sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa, joka tekee arvion kiireellisestä palvelun tarpeesta.
26 Lähihoitaja Perhepalvelut Ostopalveluihin on jouduttu käyttämään vuoden 28 ensimmäisen 5 kuukauden aikana n. 4 euroa lapsiperheiden iltaaikaisen ja viikonloppuaikaisen tuen tarpeen vuoksi. Vakanssimäärä lapsiperheiden kotipalvelussa on tällä hetkellä 4 kodinhoitajaa/lähihoitajaa ja palvelun tarve on huomattavasti suurempi. Vuonna 28 ( vuotta aiemmin) vakanssimäärä oli 2 ja resurssia on supistettu sen jälkeen tasaisesti koko ajan. Sosiaalihuoltolaki vuodelta 25 painottaa lapsiperheiden kotipalvelun saannin välttämättömyyttä silloin, kun perhe sitä tarvitsee. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Pakolaishuolto Maahanmuuttajatyön asiakasmäärä tällä hetkellä ( stt, ohjaaja) on yhteensä n. 5 ja asiakkaat ovat kaikki erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevia (alle 3 v. maassa olleita). ämän hetkinen henkilöstöresursointi on vahvasti alimitoitettu. Elykeskuksen maahanmuuttajatoimiston johtaja Jaana Suokonautio tuli neuvotteluun Kirkkonummelle ja toi esille, että Elykeskuksen näkökulmasta Kirkkonummen maahanmuuttajatiimin henkilöstöresurssit ovat vahvasti alimitoitetut. On vaarana, että pakolaiset eivät saa heille kuuluvia palveluja. Esimerkiksi saman kokoisessa Järvenpään kaupungissa maahanmuuttajatoimistoon kuuluu 9 työntekijää. Keravalla on sama pakolaismäärä kuin Kirkkonummella ja siellä maahanmuuttajatyön tiimissä on 7 työntekijää ja talousarvioon esitetään siellä lisävakansseja. Vuonna 29 kunta on sitoutunut ottamaan vastaan 5 kiintiöpakolaista. Heidän tuen tarve on suuri, sillä he tulevat Suomeen suoraan pakolaisleiriltä. ämän hetkisen resurssin turvin ei olisi mahdollista vastaanottaa uutta pakolaisryhmää. Sosiaalityön päälliköllä on vastattavana (tullut 2.6.28) Ilmoitus asiakkaaseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisestä epäkohdan uhasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa koskien Kirkkonummen vastaanottamia pakolaisia ja heidän palveluntarvettaan. Ilmoitus ei ole vielä mennyt aluehallintovirastoon vaan tekijät odottavat ensin sosiaalityön päällikön vastausta ilmoitukseen. Neuvolapsykologi erveydenhoitopalvelut Neuvolassa ei ole omaa psykologia. ällä hetkellä psykologin palveluja tarvitsevat varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevat lapset ohjataan perheneuvolaan, jossa ei työn luonteen takia voida nopealla aikataululla reagoida haasteisiin tai puuttua varhain. Neuvolapsykologin palvelujen vahvistamisen tavoitteena on lapsen terveen kehityksen ja vanhemmuuden tukeminen, ongelmien varhainen havaitseminen ja niissä auttaminen. ukea tarvitaan myös erilaisissa lapsiperheiden kriisitilanteissa, kuten parisuhteen ongelmatilanteissa. Myös raskaana olevat tarvitsevat odotukseen liittyviin haasteisiin, pelkoihin ja vanhemmuuden haasteisiin varhaista tukea. Synnytyksen jälkeisen masennuksen systemaattista seulontaa (EPDS) ei voida käynnistää ennen, kun on selkeä hoitopolku ja voidaan järjestää riittävä tuki masentuneille äideille. 26