Pientalon huoltokirja ja huoltojen suunnittelu Harjanteen rakentajien koulutustilaisuus 3.2.2015 TAMK/ Petri Murtomaa Lähtökohtia Kaikki rakennukset tarvitsevat ylläpitoa Säännöllisellä huollolla edistetään rakennuksen pysymistä terveellisenä ja energiatehokkaana sekä varmistetaan että se palvelee käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Kunnossapidolla korjataan kulumisesta ja materiaalien turmeltumisesta aiheutuneita vikoja. Lainlaatija patistelee rakennusten omistajia suunnitelmalliseen ylläpitoon mm. rakennuksen käyttö-ja huolto-ohjeen laadintavelvoitteella (uudisrakennuksille). 2 1
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Virallisesti puhutaan rakennuksen käyttö-ja huolto-ohjeesta, epävirallisemmin huoltokirjasta. Vuoden 2000 alusta pitänyt laatia kaikille uusille rakennuksille, joita käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Velvoite koskee myös uusia omakotitaloja. 3 Käyttö- ja huolto-ohjeen hyödyt Talon tekniset tiedot yksissä kansissa Talon laitteiden käyttöohjeet kootusti yhdessä paikassa Tarvittavien huoltotöiden muistilista Talon huolto- ja korjaushistorian dokumentointi Talokaupan arvopaperi (vrt. auton huoltokirja) Erinomainen pohja suunnitelmalliselle tarkastusja huoltotoiminnalle. 4 2
Huoltokirjan laadinta 1. Valitse sopiva huoltokirjapohja 2. Talleta rakentamisen aikana kertyvä aineisto (esim. laitevalmistajien ohjeet), ota valokuvia ja täydennä huoltokirjaan tietoja aina tilaisuuden tullen 3. Pyydä hankkeen osapuolilta huolto-ohjeita 4. Tee huolto-ohjelma vaikka vastaavan työnjohtajan ja suunnittelijoiden avustuksella 5. Esitä huoltokirja rakennusvalvonnalle loppukatselmuksessa 6. Ota huoltokirja käyttöön ja aloita systemaattinen talon ylläpito. 5 Huoltokirjapohjia Omakotitalon huoltokirjamalleja, paperilla Pientalon päiväkirja, rakentamisen ja korjaamisen seuranta, rakennuksen käyttö- ja huoltokirja. Rakennustutkimus RTS Oy 2010. Pientalon tulostettava huoltokirja, www.ymparisto.fi Omakotitalon huoltokirjamalleja, sähköisesti täytettävä/ internetissä käytettävä Huolto-optimi sähköinen huoltokirja. www.rakentaja.fi Suomen omakotiliitto, www.huoltokonsepti.fi Pientalorakentamisen kehittämiskeskus, www.prkk.fi 6 3
Käyttö-ja huolto-ohjeen sisältö (esimerkki) Kohteen lähtötiedot Rakenteet, pintamateriaalit ja laitteet Paikantamispiirrokset Hoidon ja huollon tehtävät Kunnossapitojaksot ja -suunnitelma Käyttö- ja korjauspäiväkirja Kulutusseuranta Liiteaineisto 7 Esimerkki kiinteistön perustiedoista Lähde: Ympäristöministeriö 8 4
Esimerkki rakennuksen teknisistä tiedoista Lähde: Ympäristöministeriö 9 Esimerkki rakennuksen pintamateriaalitiedoista Lähde: Ympäristöministeriö 10 5
Esimerkki paikantamispiirroksesta Lähde: Ympäristöministeriö 11 Esimerkki tavoitearvoista ja käyttöaikatauluista Lähde: Ympäristöministeriö 12 6
Esimerkki huoltokalenterista Lähde: Ympäristöministeriö 13 Syys- ja keväthuolto Lähde: Pientalon huoltokirja, PRKK & Meidän Talo 14 7
Syys- ja keväthuolto Lähde: Pientalon huoltokirja, PRKK & Meidän Talo 15 Kunnossapidon suunnittelu Lähde: Ympäristöministeriö 16 8
Esimerkki korjauspäiväkirjasta Lähde: Ympäristöministeriö 17 Esimerkki kuukausittaisesta kulutusseurannasta - Lämpö - Sähkö - Vesi Lähde: Ympäristöministeriö 18 9
Kiinteistönpidon yhteystiedot Lähde: Ympäristöministeriö 19 Systemaattisen huoltotoiminnan käynnistäminen Laaditaan talolle syyshuollon ja keväthuollon ohjelma Vuosittain toistuvat tehtävät (kiinteistönhoito) Vuotta harvemmin tehtävät tarkistukset/ huollot/ kunnossapito Rakenteiden keskimääräisiä käyttöikiä ja kunnossapitojaksoja, kts. esim.www.ymparisto.fi Kirjataan ylös tehdyt toimenpiteet ja havainnot samalla tallentuu rakennuksen huolto-ja korjaushistoria. 20 10
Systemaattisen huoltotoiminnan käynnistäminen Hankitaan valmiiksi huolloissa tarvittavia osia, esimerkiksi Ilmanvaihtokoneen suodattimet WC-istuimen huuhteluventtiilin tiiviste Hanan kääntyvän juoksuputken tiivisteet Varalamppuja Lukkoöljyä lukkojen ja saranoiden voiteluun 21 Pientalon tarkistuskohteet Kuva: Hekkanen: Pientalon kuntoarvio 22 11
Salaojitus ja perustukset Toimiva salaojitus on edellytys rakennuksen perustusten ja alapohjan kuivana pysymiselle. Sopiva tarkistusväli 3 vuotta Tarkista purkuputken pää ja tarkistuskaivot (sakka, vesimäärä) ja huuhtele putkisto tarvittaessa. Perustukset / sokkeli Sopiva tarkistusväli 2 vuotta Tarkista painumat, halkeamat, kosteusjäljet, lohkeamat ja pinnoitteen kunto. 23 Maanpinnan muotoilu Talon ympärillä pitäisi olla kaatoa talosta poispäin noin 1:20 kolmen metrin matkalla. Ajan kuluessa maanpinta pihassa saattaa nousta, kun kulkuväylille lisätään soraa ja nurmikoille multaa. Rinnetaloissa hoidettava maanpinnan muotoilulla ja tiiviin pintamaan käytöllä (vettä ei saa johtaa salaojiin!) Rännien alta veden johtaminen kouruilla kauemmas talosta/ sadevesiviemäriin. 24 12
Kattovesien poisto Räystäskourujen ja syöksytorvien/ kattokaivojen puhdistaminen lehdistä ja roskista ainakin kerran vuodessa (syksyllä lehtien pudottua) Vinkki: puhtaanapidon kannalta puolipyöreä räystäskouru ulkopuolisilla kannakkeilla on paras. Keväällä mahdollisten lumi-ja jäävaurioiden tarkistaminen/ korjaaminen Muista turvalliset työtavat! 25 Alapohja Kellarillinen/ maanvarainen laatta/ rossipohja Maanvaraisissa tarkista vuotojäljet/ merkkejä kosteuden noususta rakenteisiin Rossipohjassa tarkista kosteusvauriot, maapohjan kosteustaso ja tuuletuksen riittävyys Tuuletusaukot min. 0,4 m2/ 100 m2 Radontilanne Onko pitoisuuksia mitattu? Lisätietoa: www.stuk.fi 26 13
Ulkovaippa Ikkunat: kunnon tarkistus vuosittain Maalattu alumiini käytännössä huoltovapaa Tarkista tippapeltien kunto Tiiliverhous: ikuinen, jos taustan tuuletus toimii Alimman tiilirivin avonaiset pystysaumat (tuuletus) Pakkasvauriot, liikuntasaumat Puuverhous: kunnon tarkistus vuosittain Maalipinta, lahovauriot, julkisivun yksityiskohdat. 27 Ulkovaippa Rapatut seinät, kunnon tarkistus vuosittain Halkeamat, rappauksen tartunta alustaan Korjaus vaikea tehdä huomaamattomasti Pellitykset, räystäskourut ja syöksytorvet. Huonosti toimivat detaljit lisäävät rappauksen kosteusrasitusta ja vaurioitumisriskiä. 28 14
Yläpohja Tarkistus syksyllä ja keväällä (huoltoluukku!) Tuuletuksen riittävyys Tarvittaessa lisätään päätyihin tuuletusritilät tai tuuletushormit katolle Merkit vesikaton vuotamisesta, erityisesti läpiviennit Lämmöneristeet tiiviisti toisiaan vasten, reunaalueilla tuulensuojalevy Mahdollisten iv-putkien eristykset (kondenssi!) 29 Vesikatto Tarkistus keväällä ja syksyllä Katteen kunto ja kiinnitykset Läpivientien kunto Kattovarusteiden (tikkaat, kattosillat, lumiesteet) kunto ja kiinnitykset Roskien ja sammalen poisto Pienetkin viat tulee korjata heti, eikä jäädä odottamaan niiden pahentumista. Talvella kattolumitöissä muistettava työturvallisuus ja n. 10 cm suojakerros katteen päälle. 30 15
Ikkunat Tarkistus vuosittain Maalaus, lasituslistojen/ kittauksen kunto, pellitysten kunto, ikkunan avautuvuus Tiivisteet Uusittava 5-10 vuoden välein, muistettava mahdollinen korvausilmareitti Huolto vuosittain Salpojen ja aukipitolaitteiden voitelu Myrskylistojen vesiuran ja vedenpoistoreikien puhdistus 31 Asuintilat Ilmanvaihdon toimivuus venttiilit, korvausilmareitit Tummat läikät/ värimuutokset pintamateriaalissa voivat olla merkki kosteusvauriosta. Vaipan vesivuoto, reikä höyrynsulussa tai vuotava putki Lattioiden painumat 32 16
Pesuhuone, WC, sauna Pintarakenteiden kunto Halkeamat, saumojen kunto Ilmanvaihdon toimivuus Ei homekasvustoa laattojen saumoissa. Ilmanvaihto on riittävä, jos kylpyhuoneen peili kirkastuu höyrystä 15 min kuluessa suihkuhanan sulkemisesta Putkien läpiviennit ja hanojen kiinnitykset Lattian kaadot ja lattiakaivon toiminta. Muista myös lattiakaivojen puhdistus 33 Lämmitysjärjestelmä Lämmityksen käyttö/ säätö Vesikiertoisenjärjestelmän painetason seuranta ja tarvittaessa veden lisääminen Huom. Usein toistuva veden lisäämistarve on merkki vuodosta Vuotojen tarkkailu (putkistot, venttiilit) Varoventtiilin testaus Kiertovesipumppujen toiminnan tarkkailu 34 17
Säätökäyrän asettelu Kuva: Energiateollisuus ry 35 Säätökäyrän asettelu Säädä käyrää loivemmaksi Säädä käyrää jyrkemmäksi Kuva: Energiateollisuus ry 36 18
Säätökäyrän asettelu Kuva: Energiateollisuus ry Jos sisälämpötila on tasaisesti liian korkea tai liian alhainen, siirrä käyrää ylöspäin tai alaspäin. Noin kolmen asteen muutos menoveden lämpötilassa vastaa astetta sisälämpötilassa. 37 Lämmitysjärjestelmä Lämmityskattilan nuohous Puukattila viikoittain öljykattila jopa 2 vuoden välein. 1 mm nokea lisää päästöjä 5 % Öljypolttimen huolto Kannattaa teettää ammattilaisella vuosittain, jotta palamishyötysuhde saadaan kohdalleen suodattimen ja suuttimen voi vaihtaa itsekin. Lisää tietoa lämmitysjärjestelmien huollosta http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/index.asp 38 19
Öljysäiliö Maanalainen öljysäiliö on tarkistettava säännöllisesti Määräykset koskevat tärkeitä pohjavesialueita, mutta pelastusviranomaiset voivat antaa myös kuntakohtaisia velvoitteita. Uuden säiliön tarkistus 10 vuoden kuluttua, tämän jälkeen tarkistusväli määräytyy kunnon perusteella (5 1 vuotta). Tarkistus on paljon halvempi kuin maapohjan puhdistaminen!!!! 39 Maalämpöpumpun huolto Lämmönkeruupiirin roskasuodatin kannattaa tarkistaa ja puhdistaa kerran vuodessa. Myös lämmönkeruunesteen paisunta-astian paine (suositus 1 1,5 bar) tulee tarkistaa ainakin kerran vuodessa mieluiten talvella, jolloin paine on alhaisin. Varolaitteiden testaus vuosittain. KATSO LAITEVALMISTAJAN OHJEET 40 20
Vesi- ja viemärijärjestelmä Veden laadun tarkkailu (oma kaivo) Lämpimän käyttöveden lämpötilan säätö (tavoitearvo +55 C) Vuotojen tarkkailu Sinkityt kylmävesiputket menevät vähitellen tukkoon ja alkavat vuotaa ensin liitoskohdistaan Kupariputket voivat kulua puhki (huolimattomat putkityöt, liian tehokas kiertovesipumppu). Vuodoista kannattaa pitää päiväkirjaa Verkoston tiiviyden testaus. 41 Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesikalusteiden tiivisteiden vaihdot Wc-istuimet, hanat Astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen letkut kannattaa uusia 10 vuoden välein Vinkki: käytä kalusteiden tuloputkien sulkuventtiilejä säännöllisesti, niin ne toimivat myös silloin kun niitä tarvitaan! Hajulukkojen puhtaanapito Tuuletusviemäri Talvella voi jäätyä ja aiheuttaa jonkun vesilukon tyhjentymisen viemärinhajua sisällä. 42 21
Vesi- ja viemärijärjestelmä Jätevesijärjestelmän huolto laitevalmistajan ohjeiden mukaan esim. Laitteiston toiminnan tarkkailu Saostussäiliöiden tyhjennys Fosforin saostuskemikaalin lisääminen 43 Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen/ koneellinen poisto/ koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Venttiilien ja liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus Ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen (korvausilmareitit) Suodattimien vaihto (tuloilmaventtiili tai ilmanvaihtokone) Ilmanvaihdon riittävyyttä voi arvioida esim. märkätilojen kunnon perusteella. 44 22
IV-koneen huolto Suodattimien vaihto/ puhdistus 2*vuodessa Tuloilmasuodatin, hienosuodatin, poistoilmasuodatin Huom! Jos tuloilmakanavan ulkosäleikössä on hyttysverkko, se pitää puhdistaa säännöllisesti (tukkeutuu!!!!) Kondenssiveden poiston toimivuus Puhaltimien tarkistus/puhdistus LTO-kennon tarkistus/ puhdistus Katso tarkemmat ohjeet laitevalmistajan ohjeesta. 45 Ilmanvaihtokanavien puhdistus Asuinrakennusten kanavien puhdistamisesta ei ole määräyksiä Suositus: kanavien puhdistusväli enintään 10 v. Erityisesti märkätilojen ja keittiön poistoilmakanavat (likaantuvat nopeimmin) Tuloilmakanavien puhdistuksella parannetaan sisäilman laatua. 46 23
Sähköjärjestelmä Käyttöturvallisuuden varmistaminen Vikavirtasuojien testaus säännöllisesti Ehjät pistorasiat ja kytkimet Ei omia virityksiä Kts. Tukes-esite: Kodin sähkölaitteiston kunnossapito http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/etu.html 47 Nuohous Pelastuslain 379/2011 3. luvun 13 :n mukaan vastuu nuohouksen suorittamisesta on kiinteistön omistajalla ja haltijalla yhteisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijalla hallinnassaan olevien tilojen osalta. Savuhormien nuohouksen saa tehdä vain ammattitutkinnon suorittanut nuohooja. Tampereen aluepelastuslaitoksella on käytössä ns. piirinuohousjärjestelmä Nuohouksen ajankohdasta ilmoitetaan kirjallisesti tai sovitaan suullisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Asiakkaalla on mahdollisuus siirtää ilmoitettu nuohous hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. 48 24
Nuohousvälit Kerran vuodessa kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineella tai raskaalla polttoöljyllä toimivat tulisijat hormeineen. yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen. Tämä määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja. muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit Kerran kolmessa vuodessa yksityiseen käyttöön tarkoitetun loma-asunnon ja sen saunan tulisijat hormeineen. 49 Lisätietoja Martti Hekkanen: Pientalon kuntoarvio (Rakennustieto Oy 1996) Pientalon käyttö ja huolto, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry 50 25