Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104
1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka... 2 1.1.3 Maapoliittinen suunnittelu ja yleiskaavoitus... 3 1.1.4 Maapolitiikan suunnittelu ja maapoliittinen ohjelma... 3 1.1.5 Kaavoitusmonopoli... 3 2 NYKYTILANNE...3 2.1 Kaavoitus... 3 2.1.1 Maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 4 2.1.3 Asemakaavoitus...4 2.1.4 Kaavoitustarpeet...4 2.2 Kunnan maanomistus... 4 2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys... 8 2.3.1 Oitti... 9 2.3.2 Ryttylä... 10 2.3.3 Hikiä... 12 2.3.4 Monni... 13 2.3.5 Rakennusluvitettujen huoneistojen lukumäärät... 14 2.4 Kunnan palvelut ja niiden kapasiteetti... 15 2.4.1 Koulupalvelut... 15 2.4.2 Päiväkotipalvelut... 15 2.5 Väestön kasvu ja tavoitteet... 16 2.5.1 Kunnan strategia... 16 2.5.2 Kunnan väestönkasvun arvio taajamittain... 17 3 MAAPOLITIIKAN HAASTEET...17 3.1 Lähitulevaisuuden maapolitiikan haasteet... 17 3.1.1 Oitti... 17 3.1.2 Ryttylä... 18 3.1.3 Hikiä... 18 3.1.4 Monni... 18 3.1.5 Kuuloja... 18 4 MAAPOLITIIKKA...19 4.1 Maapoliittisen ohjelman linjaus... 19 4.2 Maankäyttösopimus... 19 4.2.1 Maankäyttösopimusmenettelyn periaatteet... 19 4.2.2 Hausjärven kunnan maankäyttösopimuksen soveltamisen periaatteet... 20 4.3 Maanhankinta... 20 4.3.1 Vapaaehtoinen kauppa... 20 4.3.2 Etuosto-oikeus... 20 4.3.3 Lunastus... 21 4.4 Tonttien luovutus... 21 4.4.1 Myynti ja hinnoittelu... 21 4.4.2 Vuokraus... 21 4.5 Muut kehittämistoimenpiteet... 21 4.6 Maapoliittisen ohjelman voimaantulo... 21
2 1 JOHDANTO Hausjärven kunnanhallitus on 19.5.2008 päättänyt maapoliittisen ohjelman laadinnasta. Maapoliittisella ohjelmalla tullaan linjaamaan yhdyskuntarakentamista, maanhankintaa ja kaavoittamista. 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT 1.1.1 Maapolitiikka Maapolitiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, niitä koskien sopimusten laatimiseen, maanhallintaan sisältäen myös yksityisomistuksessa olevan maan kaavoittamisen ja asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikalla vaikutetaan myönteisesti yhdyskuntien kehitykseen ja kuntatalouteen. Maapolitiikassa huomioidaan erilaiset käyttötarpeet ja se palvelee elinkeinoelämää pohjautuen kunnan suunnitelmalliseen ja taloudelliseen yhdyskuntakehitykseen. Maapolitiikan keskeinen tavoite on määritellä maankäyttöpolitiikan edistämisen suuntaviivat. Maapolitiikan tavoitteet: Tonttien tuottaminen asunto, elinkeino- ja palvelutuotannon kehittämiseksi Maan hankinta- ja luovutushintojen pitäminen kohtuullisella tasolla Asemakaavoitettujen tonttien rakentamisen edistämisen Riittävien vapaa-alueiden turvaaminen kuntalaisten tarpeisiin Maapolitiikka ja yleiskaavoitus muodostavat yhdessä strategisen suunnittelun välineistön, jotka saavat tavoitteensa kuntastrategiasta. 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka Maankäyttöpolitiikka käsittää niitä tavoitteita, ohjelmia ja toimia, joilla maankäyttöä ohjataan halutulla tavalla. Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat yhdessä kunnan maankäyttöpolitiikan.
1.1.3 Maapoliittinen suunnittelu ja yleiskaavoitus Maapoliittisen suunnittelun tulee olla mukana yleiskaavoituksessa. Yleiskaavaratkaisujen tulisi sisältää näkemyksen kuinka kaavan mukainen maankäytön kehittäminen toteutetaan. Maapolitiikan keinoin varmistetaan kuinka suunnitelmien mukaiset alueet saadaan käyttöön. 1.1.4 Maapolitiikan suunnittelu ja maapoliittinen ohjelma Kunta päättää tavoitteista mitä maapolitiikassa käytetään. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään kunnan toimintatavat ja keinot, joita noudatetaan pyrittäessä maapolitiikan tavoitteisiin. 1.1.5 Kaavoitusmonopoli Kunta vastaa maankäytön suunnittelusta alueellaan, mitä kutsutaan kaavoitusmonopoliksi. Kaavoitustavallaan kunta vaikuttaa yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen. Kunta vastaa yhdyskuntarakenteen kustannuksista ja yhdyskuntarakenne vaikuttaa edelleen palvelujen järjestämisen kustannuksiin. 3 2 NYKYTILANNE 2.1 Kaavoitus 2.1.1 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistama. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Se on koordinoiva ja erilaisia viranomaisten maankäyttösuunnitelmia yhteensovittava suunnitelma. Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, edistetään maakunnallisesti tarkoituksenmukaisen alueja yhdyskuntarakenteen kehittämistä, alueiden käytön ekologista kestävyyttä, ympäristön ja talouden kannalta kestäviä liikenteen ja teknisen huollon järjestelyitä, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävää käyttöä, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämistä, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamista. Kaavajärjestelmän luonteeseen kuuluu että yleispiirteisemmässä kaavassa osoitettu maankäyttöratkaisu täsmentyy ja jäsentyy tarkemmaksi yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja.
4 2.1.2 Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen perustaksi. Hausjärvellä on Oitin, Ryttylän ja Hikiän osayleiskaavat ovat vuodelta 1979. Monnin osayleiskaava on vuodelta 1996. Ryttylän osayleiskaavoitustyö jatkuu v. 2009. Aluevaraustarpeet ovat laajentuneet ja osaksi muuttuneet osayleiskaavaluonnoksesta. Monnin alueen voimassa oleva osayleiskaava on vanhentunut runsaan rakentamisen myötä. Osayleiskaavoitustyö on aloitettu keväällä 2005. Monnin osayleiskaavoitus jatkuu v. 2008. Kirkonkylässä ei ole osayleiskaavaa. Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavoitus aloitetaan v. 2009. Tarvittaessa Kuulojan teollisuusalueelle laaditaan osayleiskaavan laajennus ja muutos alueen kehittämistarpeen vaatiessa. Maapoliittisen ohjelman voimassa olon aikana (v. 2015) Oitin osayleiskaava pyritään saamaan ajantasalle. 2.1.3 Asemakaavoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Asemakaavalla osoitetaan tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten, ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Hausjärvellä on neljä taajamaa; Oitti, Ryttylä, Hikiä ja Monni, joiden alueelle on laadittu asemakaavoja. Kirkonkylään ei ole laadittu asemakaavaa. 2.1.4 Kaavoitustarpeet Oitin, Ryttylän ja Hikiän taajamissa on runsaasti sisällöltään vanhentuneita asemakaavoja, jotka vaativat asemakaavan muutoksia. Viime aikoina kaavahankkeita on jouduttu priorisoimaan. Kunnan kehittämisen kannalta tärkeät uusien asuinalueiden ja yritystoimintaa palvelevat kaavahankkeet ovat olleet päätehtävinä. 2.2 Kunnan maanomistus Hausjärven kunta omistaa maa-alueita Oitissa, Ryttylässä, Hikiässä, kirkonkylässä ja Monnissa. Kartoille on koottu taajamittain ja kirkonkylästä kunnan maanomistus. Asemakaavoitetut alueet on rajattu sinisellä. Asemakaava-alueen ulkopuolisista kunnan maa-alueista osa on raakamaata tulevia kaavoitustarpeita.
5 Oitti; asemakaavoitetun alueen rajaus ja kunnan maanomistus Ryttylä, asemakaavoitetun alueen rajaus ja kunnan maanomistus
6 Hikiä; asemakaavoitetun alueen rajaus ja kunnan maanomistus Kirkonkylä; kunnan maanomistus
7 Monni, kunnan maanomistus Kunta omistaa raakamaaksi luokiteltavia alueita taajamista ja niiden läheisyydestä seuraavasti: Taajama pinta-ala / ha Oitti 80 ha Ryttylä 35 ha Hikiä / Karhi 11 ha Kirkonkylä 19 ha Monni 18 ha Yhteensä 163 ha Hausjärven kunnalla on maa-alueita omistuksessaan yhteensä n. 614 hehtaaria.