LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS LUKIOPÄIVÄT 12.11.2013 LEENA NISSILÄ Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tehtävä lisätä maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä lukiokoulutukseen parantaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten mahdollisuuksia suorittaa lukiokoulutus edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta Koulutusta voidaan tarjota sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille ja vieraskielisille. Koulutuksen laajuus on vähintään 25 kurssia. Nuorille kurssin laajuus on 38 tuntia ja aikuisille 28 tuntia.
Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu Opetushallitus antaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet viimeistään 31.12.2013 Opetushallitus nimitti opetussuunnitelmatyöryhmän tammikuussa luonnos opetussuunnitelman perusteiksi valmiina marraskuun loppuun mennessä keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot luonnoksesta marraskuussa opetussuunnitelmatyöryhmä muokkaa perusteita lausuntojen pohjalta opetussuunnitelman perusteet vahvistetaan joulukuussa 2013 Opetushallitus järjestää uusista perusteista koulutuksen alkuvuodesta 2014
Tavoitteista 1 tavoitteena syventää erityisesti eri tiedonalojen käsitteiden, ajattelutapojen ja ilmaisun hallintaa vahvistetaan opiskelijoiden tiedonhankinta ja - soveltamistaitoja sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen avulla opiskelija tutustuu suomalaiseen koulutus- ja yhteiskuntajärjestelmään opinto-ohjauksen avulla opiskelijalle muodostuu käsitys suomalaisen lukiokoulutuksen ja muun koulutusjärjestelmän toimintamalleista ja vaatimuksista ja hän oppii asettamaan realistisesti koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita
TAVOITTEISTA 2 opiskelija voi oppilaitoksen opetustarjonnan mukaan suorittaa myös perusopetuksen ja/tai lukiokoulutuksen opintoja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opinnot voidaan sisällyttää valinnaisiin (6 kurssia) opintoihin tai niitä voidaan järjestää vähimmäiskurssimäärän (25 kurssia) lisäksi koulutusta voivat järjestää oppilaitokset, joilla on lukiokoulutuksen järjestämislupa Perusopetuksen opintojen suorittaminen ja arvosanojen korottaminen on mahdollista lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana yhteistyössä perusopetusta antavien koulujen kanssa.
LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Hallinnon näkökulma LUKIOPÄIVÄT 12.11.2013 ERJA VIHERVAARA
VAIHTOEHTOJA PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN lisäopetus (ns. 10.luokka) ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (1999) (perusopetukseen valmistava opetus) aikuislukiot, esim. arvosanojen korotus, valmistava opetus kotoutumiskoulutus
LUVAN OPISKELIJAVALINTAKRITEERIT joka on maahanmuuttaja tai vieraskielinen ja joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tms. ja jolla ei ole kielellisiä valmiuksia suoriutua lukio-opinnoista suomen tai ruotsin kielellä ja jonka tavoitteena on jatkaa opiskelua lukiossa LUVAn jälkeen ja joka ei ole suorittanut muuta tutkintoa
MÄÄRITELMIÄ MAAHANMUUTTAJA Suomeen muuttanut, joka. oleskelee luvalla tai jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelukortti VIERASKIELINEN henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame
LUVA VS LISÄOPETUS LUVA lisäpisteitä ei kyllä koulutukseen haku lukiokoulutuksen hakurekisterissä (ei koske aikuisia) LISÄOPETUS jälkihaussa kesällä, aikuiset suoraan oppilaitokseen opiskelijaksi otto ei aikarajaa 1-2 v päättötodistuksen saamisesta VOS-kerroin 1,21 2,39 järjestäjä lukio peruskoulu laajuus Valtakunnallinen tuntijako ja ops 950 t/38 = 25 kurssia aikuisilla 700 t/28 = 25 kurssia on on 1100 t / 38 = 29 kurssia ei on
HUOMIONARVOISTA 1 LUVA ei anna automaattisesti oikeutta lukiopaikkaan. Perusopetuksen opintojen suorittaminen ja arvosanojen korottaminen on mahdollista LUVAn aikana erityisessä tutkinnossa yhteistyössä perusopetusta antavien koulujen kanssa. LUVAn järjestäminen lukiokoulutuksen järjestämisluvan saaneille on vapaaehtoista.
HUOMIONARVOISTA 2 Koulutuksen järjestäjä arvioi kielitaidon riittävyyden. On tarkoitus ottaa opintotuen ja koulumatkatuen piiriin. Opettajien kelpoisuusehdot ovat samat kuin lukiossa. Opintojen ohjauksen merkitys suuri: luva vs. lisäopetus?
KRITIIKKIÄ LAKIESITYKSEEN opiskelijaksi myös paluumuuttajat joustamaton (1v), perustellusta syystä lisäaikaa aikuisten LUVAan sama rahoitus kuin nuorille kokonaan valtion maksettavaksi (nyt ehdotettu 50 % valtio, 50 % ylläpitäjä)
EPÄSELVÄÄ Miten otetaan LUVAn käynyt opiskelija huomioon valittaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen? Entä jos opiskelija ei pääsekään lukioon, miten käy hakupisteiden?
KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT opiskelijamääriä ennakoiva kysely tammikuussa 2014 ylläpitäjän päätös järjestää koulutusta kunta- ja koulukohtaisen OPS kevään 2014 aikana opiskelijaksi otto (kielitason arviointi) tiedotus tilat, opettajat nuoret, aikuiset
LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS LUKIOPÄIVÄT 12.11.2013 Ilona Kuukka
REUNAEHDOT AINERYHMÄ PAKOLLISTEN KURSSIEN MÄÄRÄ suomen/ruotsin kieli 10 muut kielet 3 matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2 yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus opinto-ohjaus 2 valinnaiset opinnot 6 2
MISTÄ ALOITTAA? 1.Peruskoulun arvosanojen korottaminen - miten, kuka, missä 2.Opettajien yhteistyö - miten, milloin
PERUSKOULUN ARVOSANOJEN KOROTTAMINEN kartoitetaan yksilöllisesti korottamisen tarve - muistettava, että opiskelijat hakevat lukioon yhteishaussa, jos heillä on päättötodistus Suomesta aikuislukioissa helppoa, koska perusopetuksen järjestämislupa on yhteistyön käynnistäminen peruskoulun kanssa: ketkä arvioivat tiedot ja taidot erityisessä tutkinnossa, miten korotuskurssit järjestetään vai järjestetäänkö opetus itsenäisenä opiskeluna, verkkokursseina
OPETTAJIEN YHTEISTYÖ Yhteistyö on välttämätöntä, koska suomen opetus integroituu muiden aineryhmien opetukseen (=ainetietoinen suomen opetus) ja kaikkia aineryhmiä opetetaan kielitietoisesti. Monilukutaito on koko koulutuksen yhteinen tavoite. sovitaan (1) viikoittaisesta yhteistyöstä ja (2) yhteisestä suunnitteluajasta ennen kunkin jakson alkamista suomen opettajan ja aineryhmän opettajien kesken
MONILUKUTAITO TAVOITTEENA Opetussuunnitelman perusteissa monilukutaito on koko koulutuksen yksi keskeinen tavoite. jolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Se luo perustan ajattelutaidoille ja kyvylle hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa monimediaisissa oppimisympäristöissä ja - tilanteissa. Monilukutaito on osa kaikkien oppiaineiden opiskelua lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa.
TIEDONALOJEN KIELI Tiedonalojen kieli käsitteellistää asiat ja auttaa oppijaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Se on vieras kieli myös monelle supisuomalaiselle oppilaalle. Suomi 2 -oppilaalta sen oppiminen voi viedä jopa seitsemän vuotta. Jos tiedonalojen kieli on olemassa jollakin toisella kielellä, se on helpompi oppia myös suomen kielellä. (vrt. Cummins 1996)
tiedonalojen kielen yleiset piirteet: vaativat kielen rakenteet teksteissä (suomessa esim. lauseenvastikkeet), tietyt tekstilajit toistuvat monessa oppiaineessa (esim. esseevastaus), tietyt verbit, kuten esim. arvioida, tarkastella, muodostaa, koostua spesifi tiedonalan kieli/oppiaineen kieli: teksteissä arkikielestä poikkeavat sanojen merkitykset, erilaistunut sanasto, tekstilajit ja niiden kielen rakenne vaihtelevat oppiaineittain (esim. käsitemäärittely on tärkeää biologiassa, kokeen selostaminen kemiassa jne.)
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PAINOTUKSET Suomen kielessä on suurin kurssimäärä - kielentuntemus ja rakenteiden kertaaminen/oppiminen funktionaalisesti, monilukutaito, jonka taustalla laaja käsitys teksteistä. Muiden aineryhmien sisältöjä yhdistetään suomen opetukseen. Matematiikan ja luonnontieteiden aineryhmässä on tehtävä paljon valintaa, mitä painotetaan - keskeistä on aineille ominaisten tekstitaitojen oppiminen, esim. miten luetaan ja tulkitaan karttaa, diagrammeja, tilastoja, miten kirjoitetaan selostus tehdystä kokeesta Tähän liitetään peruskäsitteiden oppiminen. Historiassa ja kulttuurituntemuksessa korostuvat peruskäsitteet ja tekstitaidot. Opetuksessa painotetaan pääkohtia ja ohjataan opiskelijoita tiedonhankintaan.
KIELITIETOISET TYÖTAVAT oppimaan oppiminen tekstilähtöisyys: puhuttujen, kirjoitettujen ja kuvallisten tekstien tarkasteleminen kokonaisuuksina käsitteiden avaaminen ja selittäminen sekä käsitemäärittely aineelle ominaisten tekstien lukemisen ja kirjoittamisen tietoinen opiskelu
MITÄ OPETTAJAN KIELITIETOISUUS ON? Kielitietoisuus on tietoisuutta kielen merkityksestä opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa koulun kielestä eli tiedonalojen yhteisestä kielestä ja eri oppiaineiden erityisistä kielistä, tekstikäytänteistä ja niissä vaadittavista tekstitaidoista omasta itsestä kielen käyttäjänä
KIELITIETOISET TYÖTAVAT Opetussuunnitelman perusteissa on esimerkkejä kielitietoisista työtavoista eri aineryhmissä: Kielitietoiset työtavat matematiikassa liittyvät ohjeiden ja opetuspuheen avaamiseen ja sanallisten tehtävien purkamiseen. Kemiassa ja fysiikassa ne tarkoittavat käsitemäärittelyjen, selostusten ja muiden aineille tyypillisten tekstilajien (esim. oppikirjatekstien) harjoittelemista. Näitä täsmennetään opetussuunnitelmassa.
KIELITIETOISET TYÖTAVAT - ESIMERKKEJÄ Historia - elämäkerta - historian opettaja ja suomi 2 opettaja suunnittelevat yhdessä ohjeet: sisältöä koskevat, rakennetta koskevat, kieltä koskevat (huom. Teksti arvioidaan näiden ohjeiden perusteella.) - opiskelijat saavat mallin - elämäkertaa kirjoitetaan suomi 2 tunnilla ja kotona
KIELITIETOISET TYÖTAVAT - ESIMERKKEJÄ Biologia - käsitemäärittely - biologian ja suomi 2 -opettaja suunnittelevat yhdessä ohjeet käsitemäärittelyyn (määritelmän sisällölliset vaatimukset, kuten yksiselitteisyys, ymmärrettävyys, määritelmän rakenne ja kieli) - opiskelijat saavat erilaisia malleja hyvistä määritelmistä - määritelmiä kirjoitetaan yksin, pareittain, ryhmissä - opettaja tarkistaa
JAETTU OPETTAJUUS Samanaikaisopetus on tehokasta, jos se onnistuu. Koska opetusryhmät lukioon valmistavassa koulutuksessa ovat pieniä, onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. aineenopettaja: oppiaineksen valikoiminen ja selvittäminen suomi 2 -opettajalle sisällön opettaminen oppitunnilla käsitteiden avaaminen
Suomi 2 -opettaja: käsitteiden avaamiseen osallistuminen (esim. taulutekstit) avainsanojen laittaminen näkyville tekstiharjoitukset Molemmat: toisen tukeminen metatiedon antaminen tekstistä