Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto

2 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. OKM:n asetus (OKMA 4/2013) opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa tuli voimaan vuoden 2013 alussa ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, samalla kun uudistetut ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen haku- ja valintapalvelut otettiin käyttöön

3 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnan keskeiset uudistukset Yhteishaku suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville (poikkeuksena lukion oppimäärän suorittaneet) Ammatillisen tutkinnon suorittaneille koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkossa yhteishaun ulkopuolisten aikuiskoulutuksen hakupalveluiden kautta (kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta) Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettiin valintapisteitä siten, että ne antavat perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville merkittävästi suuremman edun verrattuna muihin kohderyhmiin Pääsy- ja soveltuvuuskokeita yhtenäistetään ja niitä kehitetään tukemaan nykyistä vahvemmin heikolla koulumenestyksellä hakevien koulutukseen pääsyä (esim. yksilöllistettyjä arvosanoja saaneet, maahanmuuttajat)

4 Yhteishaun suuntaaminen ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville Yhteishaussa hakevat pääsääntöisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneet henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä voimassa olevaa koulutuspaikkaa toisella asteella. lukion oppimäärän suorittaneet myös koulutuspaikan jo saaneet voisivat edelleen hakea yhteishaussa, mutta etusija olisi ilman koulutuspaikkaa olevilla hakijoilla Koulutuspaikan vaihtajat ja ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet hakeutuvat uuteen koulutukseen uusien hakupalveluiden kautta oppijan verkkopalveluhankkeessa kehitetään sähköisiä hakeutumis- ja siirtymäpalveluita (mm. yhteishaun ulkopuoliset hakupalvelut, todennetun osaamisen rekisteri, HOPS-työkalut), joiden avulla opiskelijalle turvataan joustavat siirtymät koulutuksesta toiseen opiskelijaksi ottamisen perusteita noudattaen toisen asteen koulutuspaikan jo saaneiden tai aiemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ei ole tarkoitus rajoittaa, vaan tarkoituksena on ohjata kyseiset henkilöt hyödyntämään yhteishaun ulkopuolisia hakupalveluita (mm. aikuiskoulutuksen hakupalvelut) palvelut tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 lopulla

5 Opiskelijaksi ottamisen perusteisiin tehdyt keskeiset muutokset Lisäpisteitä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville Lisäpisteitä edellisen lisäksi perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin osallistuville. Otetaan työpajatoiminta sekä työmarkkinatuella toteutettu harjoittelu/työvalmennus huomioon lisäpisteitä antavana työkokemuksena Yhtenäistetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita (ml.kielikokeet). Täsmennetään joustavaa valintaa siten, että sitä käytettäisiin pääasiallisesti tilanteissa, joissa hakijalla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai erilaiset sosiaaliset syyt antaisivat perusteen käyttää joustavaa valintaa koulutuspaikan turvaamiseksi hakijalle hakijalta puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai siihen liittyy vertailuvaikeuksia

6 Keskeiset muutokset valintapisteisiin Hakijan opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla tyydyttävä (7) perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut vähintään arvosanalla tyydyttävä (7) perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä, hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä.

7 Keskeiset muutokset valintapisteisiin harkintaan perustuva valinta korvaa aiemmin käytössä olleen joustavan valinnan harkintaan perustuvassa valinnassa vähemmän perusteita haulle kuin aiemmassa joustavassa valinnassa. Perusteita hakemiselle ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistuksen vertailuvaikeudet koulutuksen järjestäjä voi ottaa hakijan henkilöön liittyvien syiden perusteella max 30 % hakukohteeseen otettavista opiskelijoista pistemääristä riippumatta. Harkintaan perustuvaan valinnassa hakeva voi hakea myös yhteishaussa pääsy- ja soveltuvuuskokeita käytettäisiin myös harkintaan perustuvassa valinnassa silloin kun koulutuksen järjestäjä niitä käyttää muutoinkin

8 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden yhtenäistäminen Jatkovalmistelu valtakunnallisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pilotointi 2014 valtakunnallisesti yhtenäiset pääsy- ja soveltuvuuskokeet koulutuksen järjestäjien käyttöön 2015

9 SADehankkeessa toteutettavat palvelut Oppijan verkkopalvelukokonaisuus suunnitellut tuotokset Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita (OPH) Koulutustiedon verkkopalvelu Sähköinen sivistyskeskus Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut Opintoihin haun kansallinen palvelu Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu Todennetun osaamisen rekisteri haku- ja siirtymäpalveluiden käyttöön Koodistopalvelu, luokitukset sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen Tutkintorakenteiden hallintapalvelu väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti Myöhemmin toteutettavaksi suunnitellut palvelut Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot Työelämäyhteistyön palvelut Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita - Opintohallinnon paikalliset ratkaisut - viitearkkitehtuurityö - Hajautetuiksi, koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut.