Tyrnävän kirkonseudun asemakaava KOSKELA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Tyrnävän kirkonseudun asemakaava KOSKELA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KORTTELIT 229 231-235 Dnro 868/603/2011 Vireilletulosta ilmoitettiin 1.12.2011 Kunnanhallitus hyväksynyt 20.5.2013 Arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki TYRNÄVÄN KUNTA

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tyrnävän kirkonkylän AO- ja AV- kortteleita 229, 231 235. Kaavan nimi Tyrnävän kirkonseudun asemakaava / Koskela Kaavamuutoksen laatija Maija Niemelä, Pentti Myllymäki Arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki Osoite Murrontie 2b 91800 Tyrnävä Puhelin 050-4301030 Sähköposti maija.niemela@dnainternet.net Kaavan vireilletulo 1.12.2011 Hyväksymispäivämäärät kunnanhallitus 20.5.2013 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asumisen kehittäminen kirkonkylässä sijaitsevalla omakotialueella. Korttelitehokkuuslukua e nostetaan siten, että olemassa olevien asuntojen laajentaminen ja piharakennusten uusiminen on mahdollista. Samalla alueen asuin- ja kasvitarharakennusten eli AV -korttelialueet muutetaan erillispientalojen eli AO- korttelialueiksi. 1.3 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluvat Koskelan alueen korttelit 229 Ahintien varrella, 231-234 Leenan, Olgan ja Oilinkujan varrella sekä kortteli 235 Riikankujan päässä. Kartta: asemakaavan muutosalue

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 2 1.3 Suunnittelualueen sijainti... 2 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Asemakaavamuutoksen taustaa... 5 2.2 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.3 Asemakaavamuutos... 5 2.4 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖTIEDOT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Maisema... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 7 3.1.4 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntatekniikka... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 3.2.2 Maakuntakaava... 8 3.2.3 Oulun seudun yleiskaava... 8 3.2.4 Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava... 9 3.2.4 Tyrnävän kirkonseudun asemakaava... 9 3.2.5 Rakennusjärjestys... 10 3.2.6 Pohjakartta... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4.1 Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet... 11 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 11 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12

4 5.1.1 Mitoitus... 13 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.4 Asemakaavamuutokset vaikutukset... 15 5.4.1 Yhdyskunta- ja talousvaikutukset... 15 5.4.2 Ympäristö- ja maisemavaikutukset... 15 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 15 5.4.4 Energiataloudelliset vaikutukset... 15 5.4.5 Kunnallistaloudelliset vaikutukset... 15 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.6 Nimistö... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.2 Toteutuksen seuranta... 16 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.12.2011 Asemakaavan seurantalomake 29.4.2013 Rakentamistapaohjeistus ja viitesuunnitelma

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavamuutoksen taustaa Muutosalueen asemakaavat (entiset rakennuskaavat) laadittiin 1980-luvulla. Silloin alueet rajoittuivat viljelyalueisiin, joihin rajautuville reunimmaisille kortteleille osoitettiin alueen muita kortteleita pienempi tehokkuusluku e. Nyt kortteleita ympäröi uusi asuntoalue, jolla tehokkuusluku on suurempi. Toisaalta tonttikoko on uudella alueella pienempi. Voimassa olevan kaavan mukaan muutosalueen 1980-luvulla rakennettujen asuntojen laajentaminen tai piharakennusten uusiminen ei ole mahdollista vaikka tonttikoko on selvästi viereisen Puujaakolan alueen tonttikokoa suurempi. Kerrosalaan luettavien tilojen laskentaperiaate on muuttunut: kylmät piharakennukset lasketaan nykyisin osaksi kerrosalaa. Kaavamuutos on tullut tarpeelliseksi, jotta nykyisen omakotialueen asuntojen asumisviihtyvyyttä voidaan parantaa. Olgankuja on poistettu ajantasa-asemakaavasta. Olgankuja lisätään kaavakarttaan. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus teki päätöksen alueen asemakaavan muuttamisesta 21.11.2011. Koskelan alueen asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin 1.12.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1. 31.12.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty kirjallisia mielipiteitä sen nähtävilläoloaikana. Kaavaluonnos on ollut nähtäville 10.1.- 8.2.2013. Luonnoksesta ei esitetty mielipiteitä sen nähtävilläoloaikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 21.3. 19.4.2013. Ehdotuksesta ei esitetty kirjallisia mielipiteitä sen nähtävilläoloaikana. Kaavan hyväksyminen Tyrnävän kunnanhallituksessa 20.5.2013. 2.3 Asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella asuin ja kasvitarharakennusten eli AV -korttelialueet muutetaan erillispientalojen eli AO -korttelialueiksi. Entisten AV-kortteleiden 232, 233 ja 234 tehokkuusluku e = 0,10, AO-kortteleiden 229 ja 231 tehokkuusluku e = 0,12 ja AO-korttelin 235 tehokkuusluku e = 0,15 muutetaan tehokkuusluvuksi e = 0,20. Kaavakarttaan lisätään rakennusalan rajat. 2.4 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Alue toteutuu tontin omistajien toimesta vähitellen taloudellisten suhdanteiden ja muutostarpeiden määrittelemässä aikataulussa. Alueen rakentamista ohjataan voimassa olevalla asemakaavalla, rakentamistapaohjeilla ja viitesuunnitelmalla, Tyrnävän kunnan rakennusjärjestyksellä sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä tapahtuvalla rakentamisen ohjauksella.

6 3. LÄHTÖTIEDOT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Maisema Suunnittelualue sijaitsee Tyrnävän kirkonkylässä, valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella. Koskelan alue on kaavoitettu ja rakennettu 1980-luvulla entiselle peltoalueelle. Tonteilla on nyt rehevä, peittävä kasvillisuus. Ahintie Näkymä Ahintieltä piha-alueelle.

7 3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 3.1.4 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntatekniikka Muutosalueella on 12 kpl yksikerroksisia erillispientaloja. Alueen tontit on rakennettu. Omakotitalot sijoittuvat etupäässä lyhyiden, pihakatumaisten poikkiteiden varsille. Leenankuja Näkymä Olgankujalta Oilinkujalle. Alueella sijaitsevien rakennusten julkisivumateriaalit ja -väritykset ovat vaihtelevia. Osa tonteista on rajattu pensasaidalla tietä vastaan. Kesäaikaan väljästi rakennetun alueen pihoja ja taloja peittää runsas kasvillisuus. Alueen keskellä on nuorta metsää kasvava, luonnontilainen puistoalue, jonka lävistää 110kV:n voimalinja. Alueen tiet ja kunnallistekniikka on rakennettu. Tonttikoot vaihtelevat n. 1500 m2 2000 m2 ja tehokkuusluku vaihtelee e= 0,10 e = 0,15. Koskelan alueen muiden AO - kortteleiden tehokkuusluku on 0,20. Aikanaan viljelyalueeseen rajoittuneille itäreunan kortteleille 233 ja 234 on osoitettu merkintä AV Asuin- ja kasvitarharakennusten korttelialue ja tehokkuusluku e=0,10. Nyt alue rajoittuu Puujaakolan asemakaava-alueeseen, jossa erillispientalojen tonttikoko on n.1000 m2 ja tehokkuusluku e= 0,25. Ahintie ja voimalinja Näkymä Olgankujalta pihapiiriin. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat yksityisomistuksessa.

8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella (YM 66/1992) 3.2.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Tyrnävän kirkonkylän keskusta on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä C: keskustatoimintojen alue ja kirkonkylä merkinnällä A: taajamatoimintojen alue. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. 3.2.3 Oulun seudun yleiskaava Alueella on voimassa Oulun seudun yleiskaava, joka on vahvistettu valtioneuvostossa 8.3.2007. Yleiskaavassa Tyrnävän kirkonkylä on osoitettu merkinnällä C-2: keskustatoimintojen alue, kuntakeskus. Alueella on merkintä A: asuntoalue. Alue on pääosin jo rakennettu ja sen täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Alue sisältää asumiselle tarpeelliset palvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköinti- ja virkistysalueet. Lisärakentamisen tulee perustua yksityiskohtaiseen oikeus-vaikutteiseen osayleiskaavaan tai asemakaavaan.

9 3.2.4 Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaava Asemakaavan muutosalue sisältyy Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaavaalueeseen, jonka Tyrnävän kunnanvaltuusto on hyväksynyt 22.8.2005. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkinnällä AP: pientalovaltainen asuntoalue. 3.2.4 Tyrnävän kirkonseudun asemakaava Alueella ovat voimassa Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan osat: Rakennuskaavan laajennus Koskelan alue, Lukkarinojan takainen alue (kv lh 1982) ja Kirkonseudun rakennuskaavan muutos 1983 (kv lh 1984). Muutettava asemakaava

10 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Pohjakartta Alueella on voimassa Tyrnävän kunnanvaltuuston 4.7.2002 hyväksymä Tyrnävän kunnan rakennusjärjestys. Kaavoitettavan alueen pohjakartta on hyväksytty 1.7.2002/MML/16/621/2002. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevan asemakaavan mukaan omakotitaloasumisen laajentaminen ei ole tontille sallitun vähäisen rakennusoikeuden vuoksi mahdollista kirkonkylän pientaloalueen keskellä sijaitsevilla tonteilla. Muutosalueen kortteleilla on nykyisen kaavan mukaan ympäröiviä kortteleita pienempi rakennusoikeus. Alueella tarkasteltiin yhden omakotitalon laajentamista ja piharakennuksen uusimismahdollisuutta. Kun tarkastelutontin asemakaavan muuttaminen tuli ajankohtaiseksi, päätettiin kunnassa samalla muuttaa koko alueen tonttien tehokkuusluku vastaamaan nykyistä uusien tonttien tehokkuuslukua. Olgankuja puuttuu nykyisestä ajantasa-asemakaavasta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kunnanhallitus teki päätöksen alueen asemakaavan muuttamisesta 21.11.2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset - lähialueiden maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Museovirasto - Oulun seudun ympäristötoimi - Oulu-Koillismaan pelastuslaitos - puhelin- ja teleyhtiöt/dna palvelut - Oulun seudun sähkö - Tyrnävän vesihuolto 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin 1.12.2011.

11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävillä 1. 31.12.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty kirjallisia mielipiteitä sen nähtävillä oloaikana. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 10.1. 8.2.2013 (MRL 62 ). Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä sen nähtävilläoloaikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 21.3. 19.4.2013 (MRL 65 ). Ehdotuksesat ei esitetty kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen Tyrnävän kunnanhallituksessa 20.5.2013. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ja -lausuntoja ei pidetty tarpeellisena, koska asemakaavan muutos on merkitykseltään vähäinen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet Tavoitteena on nostaa muutosalueen kortteleiden tehokkuuslukua siten, että alueen asuntojen laajentaminen ja piharakennusten uusiminen on mahdollista. Muutosalue on yleiskaavassa merkitty merkinnällä AP: pientalovaltainen asuntoalue. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan kirkonkylän yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutoksen laadullisena tavoitteena onkin sovittaa yhteen 30 vuotta vanha rakennuskanta tämän päivän rakentamiseen. Oulun seudun yleiskaavan mukaan kirkonkylän lisärakentamisen tulee perustua yksityiskohtaiseen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan tai asemakaavaan. Koskelan alue sisältyy seudun yleiskaavassa merkinnällä A: asuntoalue. Kyseessä on pääosin jo rakennettu asuntoalue, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Lisäksi Olgankuja lisätään asemakaavakarttaan. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osalliset eivät ole esittäneet mielipiteitään kaavaluonnoksesta. Prosessin aikana nousi esille AV-kortteleiden toteutumattomuus kasvitarharakennusten osalta. Sen vuoksi päädyttiin muuttamaan AV korttelit 233 ja 234 AO -kortteleiksi luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Samalla paloteknisistä syistä kaavakarttaan lisättiin rakennusalan rajat. Lisäksi kortteleiden 231-234 tonttien kadunpuoleiselle rajalle on lisätty kaavamerkintä: Istutettavan alueen osa. Merkinnällä halutaan varmistaa, että olemassa oleva alueen puutarhamainen ilme tulee säilymään myös jatkossa.

12 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien kaavojen kanssa. 5.1 Kaavan rakenne Muutosalueen kortteleiden tehokkuuslukua nostetaan. Muutosalueen pinta-ala on n. 3,886 ha. Olgankuja lisätään kaavakarttaan. AV-korttelit muutetaan AOkortteleiksi. Tonteille lisätään rakennusalan rajat ja kadunpuoleisille tontinrajoille osoitetaan istutettavan alueen osat. Asemakaavan muutoskartta Asemakaavan muutoskartta ja merkinnät

13 5.1.1 Mitoitus AO-korttelin 229 pinta-ala on 3062 m2. Korttelissa on kaksi tonttia. Tonttien kerrosalan suhde tontin pinta-alaan eli tehokkuusluku e=0,12 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 367,5 kerrosneliömetristä 612,5 kerrosneliömetriin. AO-korttelin 231 pinta-ala on 3118. Korttelin tehokkuusluku e=0,15 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 467,7 kerrosneliömetristä 623,6 kerrosneliömetriin. AO-korttelin 232 pinta-ala on 3638 m2. Korttelissa on kaksi tonttia. Korttelin tehokkuusluku e=0,10 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 363,8 kerrosneliömetristä 727,6 kerrosneliömetriin. AO-korttelin 233 pinta-ala on 4118 m2. Korttelissa on kaksi tonttia. Korttelin tehokkuusluku e=0,10 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 411,8 kerrosneliömetristä 823,6 kerrosneliömetriin. AO-korttelin 234 pinta-ala on 3950 m2. Korttelissa on kaksi tonttia. Korttelin tehokkuusluku e=0,10 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 395 kerrosneliömetristä 790 kerrosneliömetriin. AO-korttelin 235 pinta-ala on 3849 m2. Korttelissa on kaksi tonttia. Korttelin tehokkuusluku e=0,15 muutetaan e= 0,20:ksi. Korttelin sallittu kerrosala kasvaa 577,35 kerrosneliömetristä 769,8 kerrosneliömetriin. Tontin ala nyk. e=0,1 nyk.e=0,12 nyk.e=0,15 uusi e=0,2 Kortteli 229 Rn:o 27:75 1723 160,5 k-m2 268 k-m2 Rn:o 27:76 1339 207 k-m2 344,5 k-m2 Kortteli 231 Rn:o 27:80 1644 246 k-m2 329 k-m2 Rn:o 27:81 1474 221 k-m2 295 k-m2 Kortteli 232 Rn:o 27:82 1786 178,5 k-m2 357 k-m2 Rn:o 27:83 1852 185 k-m2 370,5 k-m2 Kortteli 233 Rn:o 27:84 2088 209 k-m2 417,5 k-m2 Rn:o 27:85 2030 203 k-m2 406 k-m2 Kortteli 234 Rn:o 27:86 1828 183 k-m2 365,5 k-m2 Rn:o 27:87 2122 212 k-m2 424,5 k-m2 Kortteli 235 Rn:o 26:42 1993 299 k-m2 398,6 k-m2 Rn:o 26:43 1856 278,5 k-m2 371 k-m2

14 5.1.2 Palvelut Alueella ei ole palvelurakennuksia. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos mahdollistaa nykyisen asumisen kehittämisen muutoksen kohteena olevalla asemakaava-alueella. Tyrnävän kirkonkylä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla lakeuden maisema-alueella. Asemakaava-alueiden kehittäminen viihtyisiksi on sekä maiseman säilymisen että kunnan kehittämisen kannalta tärkeää. Yksittäisten tonttien rakentamisessa ympäristön laadun säilymistä ohjataan rakentamistapaohjeilla sekä rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 5.3 Aluevaraukset Havainnekuvassa mahdolliset laajennusosat on esitetty punaisella. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta korttelirakenteeseen, teihin, kevyenliikenteen teihin tai puistoalueisiin.

15 5.4 Asemakaavamuutokset vaikutukset 5.4.1 Yhdyskunta- ja talousvaikutukset Asemakaavamuutoksen toteuttaminen lisää Koskelan omakotitalotonttien arvoa. Olgankujan lisääminen asemakaavakarttaan vaikuttaa pientalojen saavutettavuuteen. Asemakaavamuutoksella on vaikutusta asuinalueen laatuun. 5.4.2 Ympäristö- ja maisemavaikutukset Asemakaavamuutoksen vaikutus rakennettuun - ja luonnonympäristöön, maisemaan sekä kyläkuvaan on vähäinen, sillä muutokset sijoittuvat kortteleiden sisäosiin. Vaikutuksia ohjataan rakennusten muodolla ja sijoittelulla, istutusvyöhykkeillä sekä rakennusten värityksellä. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta liikenneympäristöön. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella on vaikutusta alueen asukkaiden hyvinvointiin, sillä toteutuessaan se voi parantaa asumisviihtyvyyttä. 5.4.4 Energiataloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen toteutuminen kasvattaa energiantarvetta. 5.4.5 Kunnallistaloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen toteutuminen ei aiheuta kunnalle kustannuksia. Rehevä sisäänkäyntipiha.

16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamuutoksella ei synny uusia kaavamerkintöjä tai määräyksiä AO VL VL-1 VP Erillispientalojen korttelialue Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue. Alue, jolla pintaveden kulkua ohjataan maaston muodoilla. Puisto 5.6 Nimistö Asemakaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä vaativia tie- tai puistoalueita. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutosalueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Asemakaavamuutos toteutuu vähitellen. Kaavan toteutumiseen vaikuttavat taloudelliset suhdanteet ja tontinomistajien tarpeet. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavaa toteutettaessa ja sen jälkeen seurataan rakentamisen vaikutusta ympäristöön, asukkaiden ja käyttäjien palautetta sekä taloudellisuutta, muutoksia, korjauksia, energiankäyttö

17 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.12.2011 Asemakaavan seurantalomake 29.4.2013 Rakentamistapaohjeistus ja viitesuunnitelma