Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Samankaltaiset tiedostot
Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nurmien fosforilannoitus

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Säilörehun tuotantokustannus

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kaura vaatii ravinteita

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Johtamalla hyvää säilörehua

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Herne säilörehun raaka-aineena

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 1

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Nurmikokeiden havaintoja 2013

MegaLab tuloksia 2017

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Biohiili ja ravinteet

Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Karjanlannan käyttö nurmelle

Transkriptio:

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus

Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus. Kestorikkakasvien torjunta. Pellon kasvukunto. Maan rakenne. Kuva P. Kurki

Nurmen lannoituksen ajoitus 2018 1. sato 100 kg N/ha Kolme lannoitusajankohtaa + 0-ruutu 9.5., 16.5. ja 23.5. 1. niitto 12.6. Koeruudut 6.6. 2. sato 100 kg N/ha Kolme lannoitusajankohtaa + 0-ruutu 12.6., 19.6. ja 26.6. 2. niitto 23.7. Lannoitus 9.5. 0-ruutu Kuvat E. Nurmi

Nurmen ka-sato kg/ha 2018 Lannoituksen ajoitus 12000 10000 8000 6000 2. sato 1. sato 4000 2000 0 AIKA 1 AIKA 2 AIKA 3 0-ruutu Lannoitus heti kun pelto kantaa.

Nurmen täydennyskylvö 2. vuoden nurmeen sato 10 m Ei täydennyskylvöä Täydennyskylvö 1. Täydennyskylvö 2. Täydennyskylvö 3. Täydennyskylvö 4. 30 m suoja 10m 50 + 50 + 0 kg N/ha 100 + 100 + 40 kg N/ha sato 10 m Ei täydennyskylvöä Täydennyskylvö 1. Täydennyskylvö 2. Täydennyskylvö 3. Täydennyskylvö 4. 6 m Täydennyskylvö 1: Apilainen heinäseos 12 kg/ha 5 % valkoapila, 5 % alsikeapila, 10 % puna-apila, 20 % nurminata, 60 % timotei Täydennyskylvö 2: Valkoapila 7,5 kg/ha Täydennyskylvö 3: Valkoapila 5 kg/ha + Englanninraiheinä 7 kg/ha Täydennyskylvö 4: Englanninraiheinä 10 kg/ha

Nurmen täydennyskylvö 12.5.2017 nurmiäestys ja täydennyskylvö Koetoimenpiteet 2018 Lannoitus 8.5. kahdella eri typpitasolla: 50 / 100 kg N/ha 1. niitto 12.6. Lannoitus 13.6. kahdella eri typpitasolla: 50 / 100 kg N/ha 2. niitto 23.7. 24.7. suomensalpietaria 40 kg N/ha vain suuremmalle typpitasolle

Nurmen ka-sato kg/ha. Nurmen täydennyskylvö 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2. sato 1. sato 1: Apilainen heinäseos 12 kg/ha 2: Valkoapila 7,5 kg/ha 3: Valkoapila 5 kg/ha + englanninraiheinä 7 kg/ha 4: Englanninraiheinä 10 kg/ha N-taso 50 + 50 kg/ha N-taso 100 + 100 kg/ha

Nurmen täydennyskylvö Vaikka apilan täydennyskylvö ei näkyisi ka-sadon määrässä, se pääsääntöisesti näkyy laadussa apilassa runsaasti valkuaista ja kivennäisiä Pellon peruskunto pitää olla kunnossa, ojitus ja vesitalous! Kuva E. Nurmi 21.3.2019

Nurmen tiheyden arviointi Nurmen tiheys vasemmalla on keskimäärin 60 %. Oikealla heinä ja apila yhteensä täyttää kasvualasta noin 70 %, mikä on nurmen tiheys. Apilan tiheys on noin 30 % ja heinän noin 40 %. Kuvat P. Kurki. 9 21.3.2019

Nurmen tiheyden arviointi Vasemmalla on täystiheä nurmi, jossa apilan tiheys on noin 30 % ja heinän 70 %. Oikealla nurmen tiheys on noin 80 %. Huomaa kuvan oikeassa reunassa oleva tyhjä kasvutila. Kuvat P. Kurki. 10 21.3.2019

Nurmen tiheyden arviointi. Nurmiäestys. Vasemmalla nurmiäestämätön nurmi, jonka tiheys on 50 %. Oikealla nurmiäestetty nurmi, jonka tiheys on 40 %. Molemmat nurmet olisivat olleet täydennyskylvöön sopivia jo 2 vuotta aiemmin. Kuvat P. Kurki. 11 21.3.2019

Nurmiäestys. Kuva P. Kurki 12 21.3.2019

Täydennyskylvö ja nurmiäestys. Nurmiäestetty ja apilaseosta 3 kg/ha varhain keväällä täydennyskylvetty (vasemmalla) sekä keväisin nurmiäestetty täydennyskylvämätön vastaava kasvusto (oikealla) kaksi vuotta kylvöstä. Kuvat P. Kurki. 13 21.3.2019

Apilapitoisuuden arviointi. Vasemmalla sadon apilapitoisuus on noin 25 % ja heinän 75 %. Oikealla botaaninen koostumus on päinvastoin. Sadon apilapitoisuus on noin 75 % ja heinän noin 25 %. Kuvat P. Kurki. 14 21.3.2019

Nurmen varastokaliumkoe Kerranne IV 24 25 22 23 21 13 12 11 15 14 III 13 12 15 14 11 24 22 25 21 23 II 21 24 23 25 22 12 13 11 14 15 I 15 12 11 14 13 21 25 24 23 22 liete Pääruutu: 1 = ei lietettä Osaruutu: 1 = 0 K/vuosi ei lietettä 2 = liete 2 = 50 K/vuosi 3 = 100 K/vuosi 11 = ei lietettä, 0 K 4 = 150 K/vuosi 12 = ei lietettä, 50 K 5 = 200 K/vuosi jne.

Nurmen varastokaliumkoe Typpitaso 100 + 100 + 40 kg N/ha Koetoimenpiteet 2018 1. lannoitus 8.5. Suomensalpietaria 100 kg N/ha Kalisuola portaittain liete ja eilietettä ruuduille. 2. lannoitus 13.6. ja liete 21.6. Ei-lietettä -ruudut fosforia 16 kg/ha Liete-ruuduille 30 tn/ha lietelantaa, K 75 kg/ha Kalisuola portaittain liete ja eilietettä ruuduille 3. lannoitus 24.7. Suomensalpietaria 40 kg N/ha kaikille ruuduille 1. sadonkorjuu 11.6. Kuva E. Nurmi 1. niitto 11.6., 2. niitto 23.7. ja 3. niitto 3.9.

Nurmen ka-sato kg/ha 2018 Mikkeli Nurmen varastokaliumkoe 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 SATO3 SATO2 SATO1 2000 1000 0 K0 K50 K100 K150 K200 K0 K50 K100 K150 K200 Ei lietettä Liete K kg/ha kalisuolana jaettuna tasan 1. ja 2. sadolle. K 75 kg/ha lietelannassa 2. sadolle.

Varastokaliumkoe 2016-2018 Mikkeli, ei karjalantaa Mikkeli, karjanlantaa 9000 9000 8000 8000 7000 7000 6000 6000 5000 4000 3000 2016 2017 2018 5000 4000 3000 2016 2017 2018 2000 2000 1000 1000 0 0 50 100 150 200 250 Väkilannoitekalium kg/ha 0 0 50 100 150 200 250 Väkilannoitekalium kg/ha

Mikkelin ja Maaningan varastokaliumkokeen kuiva-ainesadot 2016-2018 Kuiva-ainesato, kg ka/ha/v Kuiva-ainesato 14000 12000 Maaninka ei liete Maaninka liete Mikkeli ei liete Mikkeli liete 10000 8000 6000 4000 2000 0 2016 2017 2018 0 50 100150200 0 50 100150200 0 50 100150200 0 50 100150200 0 50 100150200 0 50 100150200 K-lannoitus kg/ha/v, lieteruuduilla lisäksi lietteen K (75-107 kg/ha)

Mikkelin ja Maaningan varastokaliumkokeen K-pitoisuudet kasvustossa K-pitoisuus, g/kg ka 40 K-pitoisuus vuonna 2017 35 30 25 20 15 10 5 0 MAA 1. sato ei liete MAA 1. sato liete MAA 2. sato ei liete MAA 2. sato liete MIK 1. sato ei liete MIK 1. sato liete MIK 2. sato ei liete MIK 2. sato liete 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 K-lannoitus kg/ha/niitto

Hankkijan nurmet 2018. Luke Mikkeli. Lannoitus matala N Lannoitus korkea N 1. sadolle SS, 80 kg/ha N 1. sadolle Y6, 120 kg/ha N + Mantrac ja Thiotrac 2. sadolle SS 30 kg/ha N + lietteessä 40 kg/ha N = 70 kg/ha N 2. sadolle NK2, 60 kg/ha N + lietteessä 40 kg/ha N = 100 kg/ha N 3. sadolle ei lannoitusta 3. sadolle SS, 50 kg/ha N Yhteensä N 150 kg/ha 1. Lannoitus 10.5. + lehtilannoitus 18.5. o sadonkorjuu 12.6. 2. Lannoitus 13.6. + liete 30 tn/ha 21.6. o sadonkorjuu 23.7. 3. Lannoitus 24.7. o sadonkorjuu 10.9. Lisäksi rikkakasviruiskutus 21.5. Yhteensä N 270 kg/ha

Hankkijan nurmet Koejäsenet 1. Hankkijan Klassikko timotei Tuukka 80 %, nurminata Ilmari 20 % 2. Hankkijan Laatu timotei Tuure 36 %, timotei Rhonia 24 %, nurminata Ilmari tai Klaara 10 %, englanninraiheinä Riikka 10 %, puna-apila 10 %, valkoapila 10 % 3. Hankkijan Sulava timotei Tuure 65 %, nurminata Ilmari tai Klaara 25 %, englanninraiheinä Riikka 10 % 4. Nurminata Klaara 5. Timotei Tuure 6. Timotei Rhonia

Hankkijan nurmet Mikkeli 2018 2. Niitto 23.7.2018 Vasemmalla matalampi N-lannoitus, oikealla korkeampi. Kuva P. Kurki

Kuiva-ainesato kg/ha Mikkeli 2018. Hankkijan nurmet 12000 Matala N Korkea N Matala N Korkea N 10000 8000 6000 4000 SATO2 SATO1 2000 0

Kuiva-ainesato kg/ha Mikkeli 2018. Hankkijan nurmet Typpitaso 150 kg/ha Ensimmäinen sato 80 kg N/ha. Toinen sato 70 kg N/ha (liete+ss). Kolmas sato ei lannoitusta. 10000 9000 8000 7000 6000 2040 2350 2220 2050 2630 2880 5000 4000 SATO2 SATO1 3000 2000 5100 5320 5280 5530 5590 5790 1000 0 Klassikko Laatu Sulava Klara Tuure Rhonia

Kuiva-ainesato kg/ha Mikkeli 2018. Hankkijan nurmet Typpitaso 220 kg/ha 1. + 2. sato Ensimmäinen sato 120 kg N/ha. Toinen sato 100 kg N/ha (liete+nk2). Kolmas sato 50 kg N/ha. 10000 9000 8000 7000 6000 2770 3130 3490 2660 2990 2980 5000 4000 SATO2 SATO1 3000 2000 5700 6250 6270 5380 5290 5850 1000 0 Klassikko Laatu Sulava Klara Tuure Rhonia

Kiitos! 27 21.3.2019

28 Teppo Tutkija 21.3.2019