LÄNSIRANNAN KATUALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve...11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...11 4.3.1 Osalliset...11 4.3.2 Vireilletulo...11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...11 4.4 Asemakaavan tavoitteet...11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...12 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus...12 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi...14 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 5.1 Kaavan rakenne...17 5.1.1 Mitoitus...17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...17 5.3 Aluevaraukset...18 5.3.1 Korttelialueet...18 5.4 Kaavan vaikutukset...18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...18 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...19 5.4.3 Muut vaikutukset...19 5.5 Ympäristön häiriötekijät...19 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...19 5.7 Nimistö...19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...19 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...19 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...19 6.3 Toteutuksen seuranta...19 LIITTEET 1. sijaintikartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon keskustan osayleiskaava 2035 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos, 9.6.2017 6. luonnosvaiheen lausunnot, kannanotot ja vastineraportti 7. kaavaehdotus, 9.11.2017 8. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 9. pysäköintiselvitys, Salon kaupunki 10. havainnekuva Kansilehden kuva: kaupunkisuunnittelu/ Virpi Elovaara, Viistokuva 2015 BLOM

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus, joka koskee 9.11.2017 päivättyä asemakaavakarttaa (Länsirannan katualue). Asemakaavan muutos koskee: Hornin (2) kaupunginosan pysäköintialuetta (734-3-9908-1), sekä osaa katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Hornin (2) kaupunginosan aukio- ja katualuetta. Asianumero: 883/10.02.03/2017 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Virpi Elovaara Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallituksen päätös, KH 8.5.2017, 190 Vireilletulokuulutus Salon Seudun Sanomat 17.5.2017 Kaavan käsittely: Kaupunkikehitysltk 20.6.2017 17 Kaupunkikehitysltk 21.11.2017 Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Salon keskustan alueella Salonjoen länsipuolella Länsirantanimisellä katualueella. Kaava-alue on kooltaan n. 2599 m 2. Kaavan tarkoitus: Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että nykyiselle pysäköintialueelle voidaan rakentaa paviljonkimainen ravintolarakennus. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, erillisselvityksistä ja lähdemateriaalista: Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 ja liikennesuunnitelma, Trafix 7.1.2014 Pysäköintitutkimus 12.4.2011, Trafix Länsirannan parkkipaikkojen käyttöasteselvitys 19.6.2017, oppilastyö Salon kulttuuriympäristö ja arvot, Sarakum 2000-2004, Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais- Suomen ympäristökeskus Salon sillankorvan kauppapaikan vuosisataisia vaiheita, Lauri Hollmén, Esa Jyrkkiö, Reijo Nordell, 2014

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen perustuu Salon kaupunginhallituksen 8.5.2017 tekemään päätökseen kaavoituksen käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 24.3.2017. 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että nykyiselle pysäköintialueelle voidaan rakentaa paviljonkimainen ravintolarakennus. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Hornin kaupunginosan Länsirannan katu-, puisto- ja pysäköintialuetta. Alue rajautuu lännessä asuinliike- ja hotellirakennukseen ja idässä puistoalueeseen sekä Salonjokeen. Viistokuva 2015 BLOM

5 3.1.2 Luonnonympäristö Alue rajautuu Seppä Laurin patsasta ympäröivään puistoalueeseen ja Salon jokirantaan, jossa kasvaa suurehkoja puita. Katualue on asfaltoitu. Kaava-alueen eteläosassa Vilhonkadun päässä on pienellä kumpareella kuvanveistäjä Ben Renvallin pronssiveistos Seppä Lauri. Veistos on vuodelta 1963. Perimätiedon mukaan seppä Lauri on ensimmäinen nimeltä tunnettu Salon asukas. Kun kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1960, käynnistettiin patsashanke sepän kunniaksi. Kustannuksia katettiin lahjoituksilla ja vastaperustetun kaupungin määrärahoilla. Seppä Laurin patsas, lähde: Salon sillankorvan kauppapaikan vuosisataisia vaiheita 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on osa Hornin kaupunginosan Länsiranta- nimistä katua ja siihen liittyvää paikoitus- ja puistoaluetta. Katua rajaa lännessä 4- kerroksinen asuinliikerakennus ja hotellirakennus. Alue rajautuu eteläpuolella Salon kirjastoon ja ns. Kärjen taloon, joka on osa Salon vanhaa puutalokorttelialuetta. Itäpuoli kadusta rajautuu puistoon ja Salonjokeen. Joen toisella puolella on Salon tori. Salon keskustan osayleiskaavassa jokivarren alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Palvelut ja työpaikat Kaavamuutoksella alueelle on mahdollista rakentaa paviljonkimainen ravintolarakennus, joka lisää alueen palveluja ja työpaikkoja. Liikenne Kaavamuutoksella ei ole huomattavia vaikutuksia alueen liikenteeseen. Rakennuspaikka sijoittuu siten, että katualueen liikenneväylään ei tule muutoksia. Osa joen puolella olevista yleisen paikoitusalueen pysäköintipaikoista vähenee. Liiketilojen edessä olevat asiakaspaikat jäävät ennalleen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Keskustan osayleiskaavassa 2035 jokivarren alue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaavoitettava alue rajautuu etelässä valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön: Salon rautatieasema ja vanha kauppalamiljöö.

6 KUVAUS Salon rautatieaseman ympäristö lukuisine rakennuksineen on lajissaan yksi parhaiten säilyneitä alueita. Laajaan asemakokonaisuuteen liittyy Mariankadun varren uusrenessanssi- ja jugendrakennusten miljöö, joka kuvastaa Salon kauppalan perustamisen jälkeistä rakennustapaa. Puuistutuksin reunustetun Mariankadun varressa on nähtävissä Salon kauppalan aikaisen asemakaavan mukaista matalaa puukauppalarakennetta, joka liittyy vehreään asema-alueeseen ja kertoo kauppalan palon ja rautatien tulon jälkeisestä tiiviistä rakentamisvaiheesta. Koristeelliset jugend- ja uusrenessanssityyliset yksikerroksiset puurakennukset ovat vuosilta 1900-1908. Jugendvaikutteinen entinen seurahuone on sijoitettu aseman edustalle. Kulmittain sitä vastapäätä on palokunnan vinkkelirakennus kulmatorneineen ja kalustovajoineen. Palokunnan talon vieressä on teatterina toimiva entinen rukoushuone ja uusrenessanssityylinen Impolan talo. Mariankadun ja Uskelanjoen kulmassa on runsaasti koristeltu nikkarityylinen Saarisen talo piharakennuksineen. Jokivarressa on Kärjen talo, joka on nikkarityylinen asuin- ja pankkirakennus. Joen itärannalla on alun perin kansakouluksi rakennettu kaupungintalo. Sen vieressä kolme 1909 ja 1928 rakennettua asuinrakennusta, joista osa on nykyisin virastokäytössä. Asemanseudun laaja puistoalue koostuu Tapionpuistosta ja Asemapuistosta rakennuksineen sekä Salojoen eteläpuolella sijaitsevasta Horninpuistosta ja sen jatkeena olevasta asuinpihasta. Salonjoen rannat on istutettu puistoksi. Asemapuisto - Tapionpuisto on Salon merkittävin kaupunkipuisto. Salon kauppala perustettiin 1887. Kauppalan ydinalue Salonjoen itärannalla paloi samana vuonna. Uusi taajama rakennettiin sen jälkeen arkkitehti Erik Degenaerin laatiman asemakaavan 1888 mukaan matalasti ja väljästi. 1890-luvulla Turku-Karjaa radan rakennusmestarina ja myöhemmin Salon aseman rakennusmestarina toiminut Otto Dahl suunnitteli III kauppalanosan rakennuksista Kärjen (1905), Saarisen (1902), Nivaron (1910) ja Impolan talot (1902). A.A. Tapio oli toinen useita rakennuksia kauppalaan suunnitellut rakennusmestari, ja hän vastasi Seurahuoneen eli nk. Viikarin talon (1904), Tehdaskatu 1:ssä sijaitsevan asuinrakennuksen (1909) ja vuodesta 1938 kaupungintalona toimineen kansakoulun (1900) rakentamisesta. Dahl ja Tapio suunnittelivat Palokunnan talon (1908) yhteistyössä. Nivaron talon konduktöörin asunnon (1903) suunnitteli L.E. Lehtinen. (Lähde: www.rky.fi) RKY-alueen rajaus kartalla

7 3.2 Suunnittelutilanne Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikka on olemassa. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Keskustan osayleiskaava 2035 Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava 2035. Kaavassa alue on merkitty kävelypainotteiseksi kaduksi, puistoalueeksi ja toriksi/ aukioksi. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokas alue. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Suojelun yksityiskohtainen toteuttamistapa ja lisärakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavatasolla. Alueelle voidaan sijoittaa uutta rakentamista ja toteuttaa muita ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä, kuitenkin siten, että aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen ei vaarannu. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa-asian ratkaisemista. Numeroindeksi sk 42. Rautatieasema, rautatieasema lähiympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö, VA Jokivarren alue ja muu rajattu alue on maakunnallisesti arvokas, MA Asemakaava Voimassa olevassa 14.10.1983 vahvistetussa kaavassa alue on katualuetta, yleistä pysäköintialuetta sekä puistoa. Kaava-aluetta koskevat selvitykset Pysäköintiselvitys on liitteenä 9. Selvitys pohjautuu alueen asemakaavoihin, rakennuslupakuviin, autopaikkalaskelmiin ja keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehtiin pysäköintitutkimus keskusta-alueen pysäköintialueiden käytöstä marraskuussa 2011 perjantaina ja lauantaina. Keskustan tutkimusalueella oli yhteensä lähes 4300 autopaikkaa. Perjantain vilkkain pysäköintitunti oli klo 14 15, jolloin koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöaste oli 0,51 eli puolet Salon keskustan pysäköintipaikoista oli käytössä. Lauantaina vilkkain tunti oli klo 13 14, jolloin koko tutkimusalueen pysäköintipaikkojen käyttöaste oli 0,39. Tutkimuksen mukaan huippuaikana noin puolet kaikista paikoista oli käytössä. Suosituimpia paikkoja olivat muutamat keskustan katujaksot (kuvassa 5 punaisella), joissa kaikki paikat olivat täynnä sekä Plazan ja Linjurin parkkitalot, joista kaksi kolmasosaa kaikista paikoista oli huippuaikana käytössä. Selvityksessä kävi ilmi, että keskusta-alueella kadunvarsipaikkojen kuormitusaste huipputunteina oli lähes 100 % ja väärinpysäköityjen ajoneuvojen takia ajoittain jopa korkeampikin. Näille paikoille on tyypillistä keskeinen sijainti ja vähäinen paikkamäärä.

8 Kaava-alueen ja lähiympäristön asemakaavat ja autopaikkamäärät Kaava-alueen autopaikoitusta on tarkasteltu keskustan alueelta siltä osin kun kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Tarkastelu rajautuu lännessä Katrineholminkatuun ja idässä Rummunlyöjänkatuun, pohjoisessa Turuntiehen ja Helsingintiehen ja etelässä Mariankatuun. Lisäksi on huomioitu kaupungin omistuksessa olevia paikoitusalueita.

9 Ilmakuva ( 2015 BLOM) ja ajantasa-asemakaavakartta paikoitusalueineen kaava-alueen lähiympäristöstä. (Liite 9) Kaava-alueen ja lähiympäristön asemakaavoissa on osoitettu yleiseen pysäköintiin (LP) ja korttelialueen kortteli 3 pysäköintitarvetta varten (LPA) alueita Länsirannassa ja Torin ns. ympyräparkissa. Länsirannan kaava-alueen kadunvarsipaikkoja on 17 kpl ja yleisen pysäköintialueen autopaikkoja on 32 kpl eli yhteensä 49 kpl. Pysäköintiruudut on laskettu alueelta kesäkuussa 2017. Liiketilojen paikoitustarvetta on arvioitu laskennallisesti 1/50 k-m2 eli 47 autopaikkaa. Autopaikkojen määrä on riittävä liiketilojen käyttöön. Autopaikkoja on kaava-alueella 2 kpl yli laskennallisen tarpeen. Kokonaisuutena autopaikkoja kaavaalueelle paviljonkirakennuksen rakentamisen jälkeen jää yhteensä n. 34 kpl. Toimistotilojen, asuntojen ja hotellin vaatimat autopaikat on osoitettu paikoituskellarista. Kirjastokorttelin (kortteli 3) käyttöön varatulla yleisellä pysäköintialueella (LPA) on autopaikkoja 28 kpl ja rakennuksessa 15 kpl ja pihalla 11 kpl. Kaavan edellyttämä vaatimus on 58 kpl autopaikkoja. Kadun varrelle on osoitettu 4 autopaikkaa. Loput kadulla olevat 29 autopaikkaa ovat siten muiden liiketilojen asiakkaiden käytettävissä.

10 Länsirannan kaava-alueelle jää 2 ja lähiympäristöön 29 ylimääräistä autopaikkaa nykytilanteessa. Kaavamuutoksen jälkeenkin ylimääräisiä autopaikkoja jää n. 16 kpl. Torialueen yleisellä paikoitusalueella ns. ympyräparkissa on autopaikkoja 60 kpl. Salon keskustan alueella on toistaiseksi yleisesti käytössä oleva sorapintainen paikoitusalue ns. Farmoksen tontti Helenankadun varrella, jossa autopaikkoja on n. 250 kpl. Alue on varattu kulttuuri- ja kongressitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mutta toistaiseksi alueen rakentaminen ei ole ajankohtaista. Ydinkeskustan alueella on paikoitustilaa parkkitaloissa yhteensä 1246 autopaikkaa ja kadunvarsilla yhteensä n. 342 autopaikkaa pysäköintiselvityksen karttaliitteen rajauksen mukaan. Etäisyys rajatun alueen länsireunalta (Katrineholminkatu) ja itäreunalta (Rummunlyöjänkatu) kaava-alueelle on n. 400 metriä Salon kaupungintalon ja Salon kasvatus- ja perheneuvolan (Tehdaskatu 1-2) paikoitusalueet (n. 80 autopaikkaa) ovat myös iltaisin ja viikonloppuisin käytettävissä mm. torin tapahtumien aikaan jolloin paikoitustarve on suurinta. Selvitys osoittaa, että kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on riittävästi pysäköintipaikkoja kaava-alueen ja lähiympäristön liiketilojen asiakkaille. Lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin on osoitettavissa lisäpaikoitustilaa kohtuullisen kävelymatkan päässä. Kaavamuutoksessa alueelta poistuu n. 15 autopaikkaa. Muutoksen jälkeenkin kaavaalueella ja lähiympäristössä on riittävästi autopaikkoja. Poistuvien autopaikkojen tilalle kaupunki on toteuttanut 20 kpl korvaavia autopaikkoja Helsingintielle ja Turuntielle linja-autojen reittimuutoksista johtuen kesällä 2017. Paikallisliikenteen reitti muuttui 5.6.2017 alkaen. Päätepysäkkinä toimii linjaautoasema. Helsingintielle ns. Sillankulman päätepysäkin tilalle ja Turuntien poistuvan pysäkin tilalle tulee pysäköintipaikkoja. Helsingintielle 13 autopaikkaa ja Turuntielle 6 autopaikkaa ja 1 invamitoitettu autopaikka. Paikallisliikenteen reittimuutos 5.6.2017 alkaen. Kadunvarren paikat tai yleiset pysäköintialueet eivät ole asukkaiden eivätkä työntekijöiden omia pysäköintipaikkoja, vaan ne on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaiseen asiointiin tai vieraspysäköintiin. Yhtiöiden tulee toteuttaa paikkoja riittävästi asukkaidensa ja työntekijöidensä tarpeisiin. Pysäköintipaikkojen käyttöasteselvitys osoittaa, että osaa alueen pysäköintipaikoista käytetään pitkäaikaiseen pysäköintiin. Huomioitava on myös, että kadun varren autopaikat palvelevat koko keskusta-aluetta, eivätkä ole ainoastaan kyseisen kadun alueella olevien yritysten käytössä. Kaavaalueen läheisyydessä on lisäpaikoitustilaa parkkitaloissa ja kadunvarsilla. Huomioitavaa on myös, että keskustan osayleiskaavassa on varattu alueita pysäköintilaitosten (LPA) toteuttamista varten Kirkkokadulla ja Mariankadulla.

11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 8.5.2017. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset, Salon kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkikehityslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitos Salon Kaukolämpö ja liikelaitos Salon Vesi), Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Sähkö- ja teleyhtiöt. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 16.5.2017 päivätyllä kuulutuksella. Kuulutus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 17.5.2017. Kuulutus on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, Halikon palvelupisteellä ja internetissä 16.5.- 31.5.2017 välisen ajan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm 24.3.2017), on asetettu yleisesti nähtäville 16.5.-31.5.2017 väliseksi ajaksi. Asiasta on kuulutettu vireilletulokuulutuksen yhteydessä, ks. kohta 4.2.2. Yksityisille osallisille on tiedotettu kaavoituksen aloittamisesta kirjeitse. Nähtävillä olo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos asetettiin laatimisvaiheen kuulemista vartan (MRA 30 ) nähtäville 14.8.-12.9.2017 väliseksi ajaksi. Tästä ilmoitettiin osallisille kirjeellä ja julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset. Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville x.x.-x.x. 2017. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä, muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Täydennetään ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on asemakaavan muutoksella yhdistää voimassa olevassa kaavassa oleva yleinen pysäköintialue Länsirannan katualueeseen ja mahdollistaa paviljonkiravintolan rakentaminen alueelle. Paviljonkiravintolan toteuttaminen alueelle on yksi Salon keskustan kehittämisideakampanjassa syksyllä 2016 esille nousseista ideoista. Ideat esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.12.2016 208.

12 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Uudisrakentamisen tulee sopeutua maakunnallisesti arvokkaaseen jokiympäristöön ja valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön: Salon rautatieasema ja vanha kauppalamiljöö. Ympäristöstä johtuen rakennuksen ja siihen liittyvien terassien, kalusteiden ja valaistuksen tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja laadukas kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Tavoitteiden pohjalta laadittiin yksi kaavaluonnos. KAAVALUONNOS

13 Kaavaluonnoksessa esitetään paviljonkiravintolan rakennuspaikaksi osaa nykyisestä paikoitusalueesta. Alue osoitetaan kaavamerkinnällä aukio/ tori. Rakennusala on rajattu ja lisäksi on osoitettu ohjeellinen rakennusala rakennuksen sijainnille. Rakennusalan määrittelyssä on huomioitu riittävän suuri vapaa alue Seppä Laurin patsaalle. Rakennus on kooltaan enintään 200 kerrosneliömetriä ja sen maksimikorkeus on 4,6 metriä. Rakennuksen arkkitehtuurille asetetaan korkeat laatuvaatimukset kaupunkikuvallisesti arvokkaasta ympäristöstä johtuen. Paviljonkirakennus sijoittuisi Seppä Laurin patsaan viereen. Seppä Laurin patsas sijoittuu kaavallisesti aukiolle, mutta aukiomerkintä ei estä nykyisten patsasta ympäröivien istutusten eikä puuston säilyttämistä. Aukio-merkintä noudattaa keskustan osayleiskaavaa ja mahdollistaa katutilan muutoksen kävelypainotteiseksi keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Paviljonkirakennuksen yhteyteen esitetään rakennettavaksi polkupyöräpaikoitusta, sähköauton latauspiste, sekä vähintään yksi invamitoitettu pysäköintipaikka. Nykyiseltä paikoitusalueelta poistuu noin 15 kpl pysäköintipaikkoja. Havainnekuva osoittaa paviljonkirakennuksen sijainnin alueella ja rakennuksen koon suhteessa muuhun rakennuskantaan. Rakennuksen lopullinen muoto ja ulkoasu määritellään toteutusvaiheessa. Havainnekuva alueelta, viistokuva 2015 BLOM (iltatoripäivä).

14 Poistuvat autopaikat n. 15 kpl. Ilmakuva 2008 BLOM (punaisella merkitty poistuva paikoitusalue ja vihreällä rakennuksen paikka. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja luonnonympäristöön on tarkasteltu selostuksen kohdassa 5.4. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen aikana jätettiin kuusi mielipidettä. Mielipiteet on luettavissa palautekoosteesta, liite 6. Laatimisvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 14.8.-12.9.2017 Kaavaluonnos oli laatimisvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtävillä 14.8.- 12.9.2017. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipiteitä. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheessa jätettiin 9 kirjallista lausuntoa ja 7 mielipidettä. Palautteeseen laadittiin vastinekooste. Kaavaluonnoksesta saatu palaute sekä siihen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä, liite 6. Virallinen nähtävillä olo Kaupunkikehityslautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 21.11.2017 101. Kaupunkikehityslautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan paviljongin sijoittamista ko. kaavamuutosalueella ja korostetaan rakennuksen arkkitehtuuria. 21.11.2017 käsitellyn kaavaehdotuksen lisäksi tutkittiin vaihtoehtoa, jossa paviljonkirakennus sijoittuu Vilhonkadun kevyen liikenteen väylään kiinni ja rakennukseen liitty-

15 vä aukio osittain rakennuksen pohjois- ja itäpuolelle. Esitetyssä vaihtoehdossa autopaikkoja on mahdollista säilyttää 7 kpl enemmän, mutta ratkaisu edellyttää Seppä Laurin patsaan siirtoa ja nykyisen puistoalueen pienentämistä. Seppä Laurin patsas on Salon vanhin patsas, joka on sijainnut nykyisellä paikallaan Seppä Laurin puistossa vuodesta 1963. Patsaan katse on suunnattu Seppä Laurin oletettua asuinpaikkaa kohti. Seppä Lauri (k.19.2.1682) on tiettävästi ensimmäinen nimeltä tunnettu henkilö, joka on asunut Salossa. Hän lienee ammattinsa vuoksi asunut sillan korvassa olleen krouvin läheisyydessä joen länsipuolella. Vielä vuonna 1961 Länsirannan (entinen Puutarhakatu) puistoalue on ollut yhtenäinen ja noudattanut vuoden 1887 Salon kauppalan asemakaavassa ollutta puistoaluetta (kuva vuodelta 1961). Nykyinen Länsirannan yleinen paikoitusalue on kaavoitettu v. 1963. Viimeisin puistoaluetta koskeva kaavamuutos on hyväksytty v. 1983, jossa paikoitusaluetta on suurennettu ja patsasta ympäröivää puistoaluetta on pienennetty nykyisen kokoiseksi patsasta ympäröiväksi kumpareeksi. Kuva vuodelta 1961, puisto noudattaa vielä vuoden 1887 Salon kauppalan asemakaavaa. Kuva Länsirannan suuntaan kohti Seppä Laurin patsasta 1970-80 luvun vaihteen tienoilta.

16 Asemakaava v. 1887 Kaava v.1963 (LP-alue kaavoitettu) Kaava v.1983 (Seppä Laurin puistoa pienennetty) Vaihtoehtoisen sijainnin tarkastelu Paviljonkirakennuksen vaihtoehtoinen sijainti on mietitty niin, että rakennus rakennettaisiin Vilhonkadun kevyen liikenteen väylään kiinni, jolloin rakennus rajaisi katutilaa. Kaavoituksen käynnistämisen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin paviljonkimaisen arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen rakennuksen toteutusmahdollisuus aukiolle, osittain puistoon huomioiden patsaan sijainti. Rakennuksen sijainnin muutos muuttaa rakennuksen suunnittelun alkuperäisestä kaavoituksen käynnistämisen pohjalla olleesta ideasta poikkeavaksi. Aukiolle sijoitettu, osittain puiston ja patsaan reunustama paviljonkirakennus muuttuisi katutilaan ra-

17 jautuvaksi liiketilamaiseksi rakennukseksi. Vapaasti aukiolle sijoitettuna rakennuksen arkkitehtuuri korostuisi ja rakennuksen suunnittelulle olisi enemmän vapauksia. Patsaan siirtäminen nykyiseltä paikalta vaatisi uuden sijaintipaikan löytämistä Salon keskustan alueelta. Salon keskustan alueella on vain hajanaista julkiselle veistokselle sopivaa tilaa. Uuden sijainnin tulisi säilyttää patsaan sijaintiin liittyvä historia ja patsaan ympärillä tulisi olla julkisen veistoksen arvon mukaisesti riittävästi avointa tilaa sekä patsaan tulisi olla näkyvällä paikalla. Edellä kuvattujen vaatimusten täyttämiseksi ei ole löydettävissä keskustan alueelta patsaan arvon mukaista uutta sijaintipaikkaa. Kaavakartta ja havainnekuva vaihtoehtoisesta sijainnista. kaavaehdotus nähtävillä x.x.-x.x.2017. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 2599 m 2. Rakennusoikeus kaava-alueella on 200 k-m 2. Autopaikkoja tulee toteuttaa yksi invamitoitettu autopaikka ja yksi sähköauton latauspiste. Polkupyöräpaikkoja on järjestettävä 1 kutakin ravintolan 7 asiakaspaikkaa kohti. Palvelut Suunnittelualueelle mahdollistetaan paviljonkimaisen ravintolarakennuksen rakentaminen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueen rakentamista ohjataan mm. seuraavilla määräyksillä:

18 5.3 Aluevaraukset - Rakennuksen ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkeatasoinen ja sopia kaupunkikuvallisesti tärkeään ympäristöön. - Rakennuksen julkisivumateriaalina tulee käyttää mahdollisimman paljon läpinäkyvää lasia. - Enintään 40 % rakennuksen julkisivuista saa olla umpinaisia. - Rakennuksen julkisivukorkeus ei saa ylittää 4.6 metriä. 5.3.1 Korttelialueet Länsirannan katualuetta Muut alueet Katuaukio/ tori 5.4 Kaavan vaikutukset Liikerakennusten rakennusala, jolle saa sijoittaa paviljonkimaisen ravintolarakennuksen Rakennusoikeus on 200 k-m 2 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tehdä asuntoja, joten väestömäärä alueella ei lisäänny. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Toteutuessaan asemakaava tehostaa alueen nykyistä maankäyttöä ja mahdollistaa laadukkaan ja esteettömän ympäristön rakentamisen ja lisää alueen palvelutarjontaa. Asuminen Alueelle ei tule asuntoja. Palvelut ja työpaikat Kaava mahdollistaa alueelle paviljonkimaisen ravintolarakennuksen rakentamisen ja lisää alueen työpaikkoja toiminnan edellyttämän määrän verran. Virkistys Tontin rakentamisella ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin. Liikenne Kaavamuutoksen myötä katutila rajautuu rakennukseen ja osa paikoitusalueesta poistuu. Kaupungin tavoitteena on selkeä keskustamainen ja viihtyisä katutila. Tekninen huolto Kunnallistekniikka on olemassa ja tontti on mahdollista liittää kaukolämpöverkostoon. Ympäristöhäiriöt Ympäristöhäiriöitä on rakennuksen toteutusvaiheessa. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen.

19 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisella ei ole vaikutusta jokirannan puistoalueeseen eikä puustoon. Aukiomerkintä mahdollistaa Seppä Laurin patsaan ympäristön puistoalueen kehittämisen. 5.4.3 Muut vaikutukset Alueelta poistuu autopaikkoja, mutta korvaavia autopaikkoja on toteutettu Turuntielle ja Helsingintielle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä, jotka vaikuttaisivat alueelle suunniteltuun maankäyttöön. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ja merkinnät käyvät ilmi liitteenä 7 olevasta kaavakartasta. 5.7 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen kunnallistekniikka on olemassa. Rakentamisen toteutuksesta vastaa rakennuspaikan vuokraaja erikseen määriteltävillä ehdoilla. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset. Havainnekuva (liite 10) on kaavaselostuksen liitteenä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen toteutuu kaupungin rakennuspaikan luovutukseen asettamien ehtojen mukaisesti. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 9. päivänä marraskuuta 2017, täydennetty 12.1.2018 Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Virpi Elovaara kaavasuunnittelija