Tekninen lautakunta 16.2.2011

Kristiinankaupunki Tekninen lautakunta 16.2.2011 Esityslista

KRISTIINANKAUPUNKI Tekninen lautakunta Kokouksen: Ajankohta Keskiviikkona 16.2.2011 klo. 17.00 Paikka Högåsenin päärak./kokoushuone, III krs Asiat 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 26 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 4 27 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5 28 ILMOITUSASIAT 6 29 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA YLEMPI TOIMIELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN 7 30 VUODEN 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 8 31 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS 9 32 VUOKRA-ALUEKARTTOJEN MUUTTAMINEN 10 33 SIIPYYN JAKOKUNTA; VUOKRASOPIMUS VEDHOLMENIN ALUEELLA 11 34 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMISEN VAIHEKAAVAKSI 1 12 35 MAANVUOKRAMAKSUJEN 2011-2015 TARKISTUS 13 36 KARHUSAAREN SATAMA; SATAMAINVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN 15 37 KENKÄ SKO PIHLAJA OY AB; RAKENNUSLUPAHAKEMUS LIIKERAKENNUKSEN LAAJENTAMISTA VARTEN 17 38 VAASAN HALLINTO-OIKEUS; TEKNISEN LAUTAKUNNALLE JÄTETTY LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN ULF LINDEDAHLIN VALITUSTA 19 Peter Nygård puheenjohtaja

Tekninen lautakunta 16.2.2011 3 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös:

Tekninen lautakunta 16.2.2011 4 26 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona 23.02.2011. Tarkastusvuorossa ovat Ulla Iisakkala ja Mauri Korpi.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 5 27 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Tekninen lautakunta hyväksyy esityslistan esitetyn muotoisena.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 6 28 ILMOITUSASIAT (BN/SS) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 17.01. 04.02.2011. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 01.01. 04.02.2011. - Luettelo rakennustarkastajan päätöksistä 27.01.2011. - Kuulutus OAS katusuunnitelmista, kaavoituskatsaus. - ELY-Keskus; päätös 26.01.2011 luonnonsuojelualueen perustamisesta Härkmeren kylässä, 287-406-7-61. Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 7 29 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA YLEMPI TOIMIELIN VOI OTTAA KÄSITEL- TÄVIKSEEN (BN/SS) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 17.01. 04.02.2011. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 01.01. 04.02.2011. Tekninen lautakunta päättää, ettei yllä mainittuja asioita oteta käsittelyyn.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 8 30 VUODEN 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (SS/SS) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2011 talousarvion tulosaluetasolla. Tekninen lautakunta hyväksyy sen jälkeen käyttösuunnitelman tulosaluetasolla 1 ja tekninen johtaja tulosaluetasolla 2. Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia teknisen lautakunnan talousarvioehdotukseen. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tulosaluetasolla 1.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 9 31 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS (SS/SS) Kertomus laaditaan tulosaluetasolla ja siinä selostetaan kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2010 toimintakertomus oheistetaan. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden 2010 toimintakertomuksen.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 10 32 VUOKRA-ALUEKARTTOJEN MUUTTAMINEN (SS/SS) Antila-alueen asemakaava on hyväksytty ja alustavan tonttijaon mukaan Velsan Lomakerho ry:n ja Henrik Hummelstedtin huvilavuokratontteja on muutettava siten, että ne vastaavat asemakaavaa. Velsan Lomakerho ry on antanut suostumuksensa liitteestä ilmi käyvään kuvion 627/3 muutokseen. Henrik Hummelstedtille on 22.11.2010 tiedotettu kirjallisesti liitteiden mukaisesta kuviota 627/1 koskevasta ehdotuksesta, mutta hän ei ole jättänyt kirjallisia kommentteja. Tekninen lautakunta päättää, että kuvioiden 627/1 ja 627/3 vuokra-alueiden karttoja muutetaan liitteistä ilmi käyvien ehdotusten mukaisesti.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 11 33 SIIPYYN JAKOKUNTA; VUOKRASOPIMUS VEDHOLMENIN ALUEELLA (SS/SS) Siipyyn jakokunta on 7.10.1967 päivätyllä ja 25.7.1991 täydennetyllä vuokrasopimuksella vuokrannut Siipyyn kunnalle, myöhemmin Kristiinankaupungille 2,025 ha:n alueen Siipyyn Vedholmenilla. Vuokra-aika päättyy 13.10.2011. Sopimuksen mukaan aluetta käytetään leirintä- ja ulkoilualueena. Kaupungilla on etuoikeus vuokra-ajan pidentämiseen, jos alue annetaan uudelleen vuokralle. Siipyyn kunta rakennutti kaksi rakennusta, saunan ja palvelurakennuksen/kioskin, jota myöhemmin laajennettiin/muutettiin loma-asunnoksi. Alueella on kolmas rakennus, uimatalo ja Folkhälsanin omistama laituri. Loma-asunto ja sauna ovat purkukunnossa. Kristiinankaupungin rantayleiskaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan merkitty osaksi vesiliikenteen alueeksi (LV), jossa kaupungin venelaituri sijaitsee, osaksi loma-asuntoalueeksi (RA 1 ) ja osaksi retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Siipyyn jakokunta ehdottaa, että Kristiinankaupungin kanssa voidaan solmia 15 vuoden vuokrasopimus edellyttäen, että: kaupunki purkaa loma-asunnon ja saunan ja siivoaa alueen vuokra-aluetta käytetään retkeily- ja ulkoilualueena lukuun ottamatta LV-aluetta, jota käytetään kaupungin venelaiturina vuokralaisella ei ole oikeutta rakentaa rakennuksia alue on kooltaan n. 2,92 ha. vuotuinen vuokra on 150 kaupunki saa oikeuden vuokrata alueen Folkhälsanille uimataloa ja laituria varten. Siipyyn jakokunta pitää tärkeänä, että aluetta käytetään siipyyläisten ja myös muiden retkeily- ja ulkoilualueena. He katsovat myös, että kaupungin tulee ylläpitää venelaituria ja pitää sitä kunnossa sekä mahdollisuuksien mukaan laajentaa sitä todellisen tarpeen tyydyttämiseksi. Tekninen lautakunta päättää, 1. että Siipyyn jakokunnan kanssa laaditaan n. 2,92 ha:n alueesta uusi vuokrasopimus 14.10.2011 alkaen jakokunnan asettamien ehtojen mukaisesti; 2. purkaa saunan ja loma-asunnon; sekä 3. laatia vuokrasopimuksen Folkhälsanin kanssa uimatalosta ja laiturista.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 12 34 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMI- SEN VAIHEKAAVAKSI 1 (SS/SS) Pohjanmaan liitto anoo kaupungilta lausuntoa Pohjanmaan kaupallisten palvelujen sijoittumisen vaihekaavasta 1. Kristiinankaupungin osalta 1. vaiheeseen ei sisälly minkäänlaisia ehdotuksia kaupallisten palvelujen kehittämisestä vaikka selvitysvaiheessa kävi selvästi ilmi, että tarvetta on ja että kehitys on sijoitettava Lålbyhyn. Ote selostuksesta: Kristiinankaupunki Lålby Lålby, joka oli aiemmin osa Lapväärtin kuntaa, sijaitsee valtatie 8:n varressa, nelisen kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja kilometrin verran länteen valtatien toisella puolella sijaitsevasta Lapväärtistä. Noin 3 kilometriä etelään sijaitsee Åsändan alue, jossa on tilaa vaativia toimintoja. Tarkastelualueen asukasmäärä on tällä hetkellä noin 5 700 henkilöä, josta valtaosa asuu joko Kristiinankaupungin tai Lapväärtin keskustassa. Väkimäärä on 1990-luvulta lähtien vähentynyt tasaisesti. Kauppapaikan lähialuetta lukuun ottamatta eläkeläisten ja nuorten osuus jakautuu tasaisesti koko tarkastelualueelle. Lålbyssä on jo ABC-liikenneasema sekä pienimuotoista logistista toimintaa. Alue soveltuu hyvin tämän muotoisen ja matkailua palvelevien toimintojen kehittämiseen. Näiden toimintojen kanssa alue ei kilpaile Kristiinankaupungin eikä Lapväärtin keskustojen kanssa vaan tukee niitä. Kaavaluonnoksessa Lålby oli merkitty palvelujen alueeksi (p), jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa kauppaa. Koska Åsändan sijaitsee vain 3 kilometrin etäisyydellä Lålbystä, on luonnollista ohjata tilaa vaativat toiminnot Åsändadniin. Edellä mainitusta johtuen Lålbyta voidaan kehittää ilman maakuntakaavan p-merkintää. Lålbyssä on valmiiksi asemakaavoitettuja tontteja liikerakennuksia ja toimintarakennuksia varten ja vuonna 2010 hyväksytyssä yleiskaavassa on varattu alueet palvelulle ja hallinnolle sekä teollisuudelle. Sitä vastoin Åsändan on pääasiassa asemakaavoitettu teollisuus- ja varastorakennuksia varten. Kristiinankaupungin tavoitteena on aina ollut, että Lålbytä kehitetään erityisesti kaupallisia palveluja varten. Asiakirjat löytyvät linkistä: http://www.obotnia.fi/fi/d-pohjanmaanliitto-maakuntakaavoitus-maakuntakaava-maakunta--javaihekaavat.aspx?docid=6922 Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että Lålbyn alueella tulee olla suuren vähittäiskaupan yksikön merkintä (km-3).

Tekninen lautakunta 16.2.2011 13 35 MAANVUOKRAMAKSUJEN 2011-2015 TARKISTUS (CG/SS) Laadittujen maanvuokrasopimusten mukaan teknisellä lautakunnalla on oikeus tarkistaa vuokramaksuja joka viides vuosi. Tekninen lautakunta tarkisti maatalousmaan vuokraa edellisen kerran vuonna 2008 vuosiksi 2006-2010. Ottaen huomioon kauden indeksi, taksaa tulisi korottaa n. 8 %:lla. Vuokraajien määrä on kauden aikana noussut 25:stä 28:aan. Pinta-ala on vähentynyt 97 hehtaarista vuonna 2006 83 hehtaariin vuonna 2010. Vuosien 2006-2010 tilaston mukaan maatalousmaata vuokrattiin seuraavasti: Vuosi Indeksi Sopimus Pinta-ala /vuosi 2006 1600 p 25 kpl 97 ha 8 330 2007 1635 p 26 kpl 99 ha 8 370 2008 1678 p 26 kpl 88 ha 8 420 2009 1736 p 27 kpl 88 ha 8 000 2010 1726 p 28 kpl 83 ha 8 280 Tal.arvio 2011 (tarkistus) 28 kpl 83 ha 9 510 Ennuste Pinta-ala Luokka /ha2006 /ha2011 /vuosi 2011 33 ha Pelto 160 175 5 775 18 ha Niitty 100 110 1 980 29 ha Laidun 40 45 1 305 3 ha Muut 140 150 450 83 ha 9 510 Ehdotus uudeksi maksuksi kaudelle 2011-2015. Yleisesti voidaan todeta, että vuokramaksut ovat nousseet vain marginaalisesti kaudella 2006-2010. Aikaisemmin on myös todettu, ettei kaupungin maita voida suoraan verrata yksityisiin maatalousmaihin, koska monet alueet ennemmin tai myöhemmin muutetaan asemakaava-alueiksi. Siksi on kaupungin taholta tärkeää, että luonnonarvot säilytetään ja että vuokraajat harjoittavat perinteistä maataloutta, joka säilyttää nykyisen rakenteen. Kaupunki on aikaisemmin kokeillut erilaisia maatalousmaan vuokrausjärjestelmiä, mm. tarjousmenettelyä sekä sopimuksen pituuteen perustuvaa erisuuruista taksaa. Kokemukset osoittavat, että nykyinen järjestelmä, jonka mukaan sopimukset solmitaan 5 vuodeksi ja maksua tarkistetaan joka 5 vuosi toimii hyvin. Tällä tavalla vuokraajille taataan tietty turvallisuus ja pysyvyys, jolloin he voivat tehdä maanparannustoimenpiteitä maatalousalueisilla. Yllä esitetyn perusteella voisi n. 8 %:n korotus olla aiheellinen.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 14 Tekninen lautakunta päättää, että peltomaan maksu korotetaan 175 :ksi/ha, niittymaan 110 :ksi/ha sekä muiden 150 :ksi/ha. Alueesta perittävä alin vuokra on 50 vuodessa pinta-alasta riippumatta.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 15 36 KARHUSAAREN SATAMA; SATAMAINVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN (SS/SS) Ympäristölupavirasto myönsi 24.9.2008 Kristiinankaupungille luvan rakentaa uuden satamalaiturin ja täyttää vesialueen sekä purkaa osan Karhusaaren sataman pohjoisesta alusten kiinnityspenkereestä tilalla Kristiinankaupungin lahjoitusmaat RNro 14:0 hakemukseen oheistetun suunnitelman ja aluepiirustuksen (1:1 000) sekä yleisen pohjapiirustuksen (1:250) mukaisesti, kaikki päivätty 21.6.2007. Työt aloitetaan kolmen vuoden kuluessa ja saatetaan päätökseen viiden vuoden kuluessa päätöksen saatua lain voiman. Työt on siten aloitettava ennen 24.9.2011. Ympäristölupa koskee sekä 1. ja 2. vaihetta. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 200 000 ja vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmaan 4,5 M. Satamalaiturin kustannuksia on päivitetty ja summat ovat vain alustavia ja niitä tullaan tarkistamaan, sitä mukaa kuin koko alueen käyttöä suunnitellaan. 1. vaiheen kustannukset ovat 4,5-5,3 M, alv 0 % ja 2. vaiheen 4,2-4,8 M, alv 0 %. Yhteenlasketut kustannukset, lukuun ottamatta Syväsatamakatua, ovat 8,7-10,1 M. Satamalaiturin piirustukset ovat lähes valmiita. Urakkaohjelma siihen kuuluvine asiakirjoineen tulee laatia ja piirustuksia ja selostuksia on päivitettävä ennen hankintaa. Sataman varastoalueille laaditaan parhaillaan luonnosta. Rakennustöissä käytetään Syväsatamatien rakentamisen yhteydessä ja lähellä olevista teollisuusalueista tulevia kalliomassoja. Alueelle rakennetaan vesi- ja viemärijohto. PVO-Lämpövoima Oy:n laitokset voidaan liittää viemäriin samanaikaisesti. Karhusaaren väylän syvyys on 12 m mutta Liikennevirasto tutkii mahdollisuuksia syventää väylä 13,2 metriin. Hankkeen toteutuksen organisaatiomalli tulee myös vahvistaa. Tällä hetkellä meillä on kolme organisaatiomallia, kaupungin omistama osakeyhtiö, kunnallinen liikelaitos tai kaupungin tulosyksikkö/-alue. Kuntalakia muutetaan parhaillaan EU:n antamien kunnan ja valtion liikelaitoksia koskevien ohjeiden mukaisesti. Tulkinnan mukaan kunnan satamatoimintaa ei voida harjoittaa omana toimintana eikä kunnallisena liikelaitoksena kilpailutekijöitä ajatellen. Satamatoimintaa tulee lakimuutosehdotuksen mukaan harjoittaa osakeyhtiön muodossa. Siksi on tältä osin valmisteltu kuntalain muutosta, joka on ollut lausuntokierroksella eri instansseissa. Tarkoituksena oli, että istuva eduskunta käsittelisi kuntalain muutoksen, mutta viimeisten tietojen mukaan muutos käsitellään syksyllä ja sen odotetaan astuvan voimaan 1.1.2012. Siirtymäaika toiminnan yhtiöittämiselle päättyy 31.12.2013. Tämä merkitsee sitä, että osakeyhtiön tulee hoitaa satamatoiminta kokonaisuudessaan vuoden 2014 alusta. Kristiinankaupungin osalta vaikuttaa kaikkein loogisimmalta ja tarkoituksenmukaisimmalta perustaa kunnallinen osakeyhtiö jo tässä vaiheessa ja yhtiö tekee investoinnit ja Kristiinankaupunki takaa otettavat lainat. Osakeyhtiöllä on oltava oma osakepääoma, jonka tulee olla vähintään 10 % koko-

Tekninen lautakunta 16.2.2011 16 naisinvestoinnista, jotta yhtiöllä olisi mahdollisuus selviytyä ensimmäisinä vuosina. Osakepääoma voidaan maksaa usean vuoden ajan. Jos yhtiö perustetaan tässä vaiheessa, yhtiö hoitaa lainanoton, anoo avustukset, rakennuttaa laitokset ja, mikä tärkeintä, aloittaa markkinoinnin, jotta liikenne saadaan käyntiin alusta alkaen. Oy Backman-Trummer Ab:n ja Kristiinankaupungin Stevedoring Oy:n edustajat katsovat, että tarve saada uusi satamalaituri Karhusaareen on suuri ja että satamatoimintaa on mahdollista kehittää. Sisäsataman käyttö on minimaalista, viime vuonna satamassa ei käynyt yhtäkään laivaa. Kaupunki on laadituttanut mm. seuraavat selvitykset satamaliikenteestä 2000-luvulla: Liikennemääräselvitys, EP-Logistics, 2007 Selvitys Kristiinankaupungin Karhusaaren sataman kehittämiseen vaikuttavista kilpailutekijöistä ja markkinaedellytyksistä, Patrik Hellman, 2007 Merenkurkun lauttaliikenteen taustoja ja perusteita, Nelikon Oy, 2005 Gallup-tyyppinen kyselykartoitus rekkaliikenteen mielenkiinnosta Kristiinankaupungin satamavaihtoehtoon, Pauli Ojala, 2005. Lisäksi käytettävissä on myös vanhempia selvityksiä ja muiden organisaatioiden tekemiä selvityksiä. Sataman ja sen infran markkinointi vaatii paljon työtä, mikä tulee olemaan muodosteilla olevan yhtiön suuri haaste satamalaiturin rakentamisen aikana. Toisaalta silloin on myös jotain myytävää. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää toteuttaa Karhusaaren satamainvestoinnit siten, että 1. Kaupunki perustaa satamatoiminnalle osakeyhtiön ja yhtiö saa tehtäväkseen harjoittaa satamatoimintaa ja rakentaa uuden sataman Karhusaareen; 2. Osakepääoma on vähintään 500 000 ja enintään 1 M ; 3. Kristiinankaupunki myöntää tarvittavat takuut otettaville lainoille.

Tekninen lautakunta 16.2.2011 19 38 VAASAN HALLINTO-OIKEUS; TEKNISEN LAUTAKUNNALLE JÄTETTY LAU- SUNTOPYYNTÖ KOSKIEN ULF LINDEDAHLIN VALITUSTA (NEA/SS) Vaasan hallinto-oikeus kehottaa teknistä lautakuntaa antamaan lausunnon Ulf Lindedahlin 13.1.2011 jättämästä valituksesta koskien yllä mainittua päätöstä (15.12.2010/ 154). Lindedahl katsoo, että teknisen lautakunnan tulee muuttaa päätöstään siten, että tonttijakomuutos pannaan täytäntöön. Todettakoon, että toimitusinsinööri päätti rasitetoimituksessa (vuonna 2006) hylätä Lindedahlin ja Haleniuksen anomuksen tierasitteesta naapuritontille nro 1024, päätöksestä valitettiin maaoikeuteen, joka vahvisti toimitusinsinöörin päätöksen. Maaoikeus totesi, että Lindedahl voi järjestää tieyhteyden Itäiselle Pitkäkadulle oman tonttinsa kautta, vaikka se aiheuttaa haittaa toiselle omistajalle (Halenius), tätä ei voida tulkita kannanottona tonttijaon puolesta. Laissa ei ole mainintaa siitä, että tontinosilla (määräosilla) olisi oikeus tieyhteyteen. Oikeus koskee vain kokonaisia tontteja ja kiinteistöjä. Tonttijaon muuttaminen toimivaltaisen viranomaisen toimesta edellyttää ensinnäkin, kuten yllä olevassa valmistelussa ( 154) on todettu, että tontinomistajat ovat yksimielisiä asiasta. Sen jälkeen tulee tarkistaa, ettei tonttijako ole voimassa olevan asemakaavan vastainen ja että se täyttää muut juridiset vaatimukset. Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että päätös 15.12.2010 154, jonka mukaan suoritettua tonttijakoa ei panna täytäntöön, on syntynyt oikeassa järjestyksessä ja on oikea tämän hetkistä tilannetta ajatellen. Lindedahl ei ole valituksessaan esittänyt mitään uusia tosiasioita, joiden vuoksi valitus tulee hylätä.