Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Syöpä ja eriarvoisuus

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Turpakäräjät

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä

Rattijuopon elämänkaari

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

TILASTOKATSAUS 4:2017

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Finland, Data Sources Last revision:

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Sosioekonomiset terveyserot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

UEF, Kuopio

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa

Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Terveyden edistämisen laatusuositus

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Sairaan kansan terveys

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille )

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

TILASTOKATSAUS 5:2018

VÄESTÖENNUSTE

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

ristön terveysriskien ehkäisy

Transkriptio:

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

Lapsikuolleisuus (alle 5-v.) 2009 Lähde: http://www.childmortality.org/

Probability of death between ages, 1901 1910 1921 1930 1936 1940 1946 1950 1956 1960 1966 1970 1976 1980 1986 1990 1996 2000 1901 1910 1921 1930 1936 1940 1946 1950 1956 1960 1966 1970 1976 1980 1986 1990 1996 2000 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa 1901 2000 250 200 150 100 50 0 5 5 15 15 35 0 Males Females

1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Kuolleisuus alle 5-v. /1000 henk. Suomessa ja Ruotsissa 1951 2011 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Finland Sweden Lähde: http://www.childmortality.org/

1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Mortality per 1 000 Lasten ja nuorten kuolleisuus ikäryhmittäin /1000 henk., 1982 2009 1 0,8 0,6 0,4 1 4 5 9 10 14 15 19 0,2 0

Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Ero miesten ja naisten kuolleisuudessa suurimmillaan nuorilla aikuisilla Lapsilla sukupuolten välinen ero pienentynyt Miesten kuolemanvaara suhteessa naisten kuolemanvaaraan (=1) eri ikäryhmissä vuonna 2007 (Tilastokeskus). Lähde: Koskinen 2009

Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Imeväis- ja lapsikuolleisuus erittäin alhaisella tasolla Teini-ikäisten tilanne huonompi, etenkin pojilla Ajanjaksolla 2005 2009 vuosittain n. 160 (<1-v.) 120 (1 14-v.) 145 (15 19-v.) kuolemaa Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien (ml. itsemurhat) osuus kasvaa iän myötä 1 4-v. kolmannes, 15 19-v. yli 60%

Kuolleisuustutkimus Luotettavia kuolleisuustietoja saatavissa pitkältä ajalta eri maista ja eri väestöryhmistä Kuolema on äärimmäinen terveyden mittari jäävuoren huippu Kuolemat Sairaalahoitojaksot Terveydenhuollon käynnit

Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, pojat 1 14-v. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 1 4 5 9 10 14

Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, tytöt 1 14-v. 350 300 250 200 150 100 50 Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 1 4 5 9 10 14

Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, naiset 15 29-v. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29

Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset 1990 2007 kuolinsyittäin, miehet 15 29-v. 3000 2500 2000 1500 1000 500 Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital 0 15 19 20 24 25 29

Aiempi tutkimus Aikuisväestön ja imeväisikäisten kuolleisuudessa selkeitä väestöryhmittäisiä eroja, lasten ja nuorten osalta tutkimusta on tehty vähemmän ja tulokset osin epäjohdonmukaisia Väestöryhmittäisiä kuolleisuuseroja todettu mm. Sukupuolen ja iän Sosioekonomisten tekijöiden (vanhempien koulutus, yhteiskuntaluokka, tulot) Perherakenteen Etnisen taustan Asuinalueen mukaan

Väestöryhmittäiset kuolleisuuserot Miten perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, ja tulot vaikuttavat lasten terveyteen ja kuolleisuuteen? Ympäristö (asuinolot, asuinalue, liikkuminen, liikenne) Resurssit (materiaaliset, tieto ja osaaminen, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, terveys) Elämäntyyli (arki, vapaaaika, kulutustottumukset, sosiaaliset suhteet, päihteet) Elämäntapahtumat (vanhempien ero, kuolema, perhesuhteiden muutokset, asuinpaikan tai päiväkodin/koulun vaihto)

Tutkimuskysymykset Kiinnostuksen kohteena erityisesti vanhempien koulutus, tulot, sekä perherakenne Tavoitteena tarkastella yhteiskunnallisen aseman ja perhetekijöiden vaikutusta kuolleisuuteen Useilla eri indikaattoreilla Eri kuolemansyissä Lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa Imeväiskuolleisuus rajattu ulkopuolelle (ks. esim. Gissler et al. 2009 JECH)

Tutkimuksen aineisto Tilastokeskuksen tuottama Elinolot ja kuolleisuus - vuosittaisaineisto 1987 2007 pohjautuu työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistoon, johon yhdistetty kuolemansyyrekisterin tiedot kuolleista tiedot päivittyvät jokaisen vuoden lopussa 11% otos koko väestöstä, 80% kaikista kuolemantapauksista perhettä kuvaavat muuttujat perustuvat asuntokuntatietoihin

Vanhempien koulutus ja lasten kuolleisuus Terveyserot eri ikäryhmissä: Miten yhteiskunnallisen aseman vaikutus terveyteen ja kuolleisuuteen vaihtelee eri ikäkausina? pysyvät, kasvavat vai pienenevät erot? Westin hypoteesi: terveys- ja kuolleisuuserot tasoittuvat nuorilla lapsuuden jälkeen, ja ilmaantuvat taas uudestaan aikuisuuden kynnyksellä Taustalla ajatus lapsuudenkodin vaikutuksen väliaikaisesta väistymisestä nuorisokulttuurin ja vertaisryhmien kasvavan vaikutuksen tieltä

Mortality rates per 100 000 person-years Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14) mukaan 1990 2004, pojat (yl.) ja tytöt (al.)

Mortality rates per 100 000 person-years Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14, 15 19, 20 24) mukaan 1990 2004, pojat (yl.) ja tytöt (al.)

Perherakenne ja lasten kuolleisuus Yksinhuoltaja- ja avoliittoperheiden määrä on selvästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä Yksinhuoltajuudella/perheen hajoamisella pelätty olevan haitallisia seurauksia lasten hyvinvoinnille ja terveydelle Terveyden suhteen tutkimusnäyttö osin ristiriitaista, vaikutukset usein suhteellisen pieniä Vahva yhteys sosioekonomisiin tekijöihin

Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla 1990 2004 Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years 25-29 30-34 35 or more 1 2 3 4 or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1.38* 1,11 1,02 1.33* 0,93 1,17 1,16 1.21* 1.68* 1.39* 1,22 1.57* 1.94* Model 1 Model 2 0,00 0,50 1,50 2,00 2,50 3,00

Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years 25-29 30-34 35 or more 1 2 3 4 or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1,20 2.11* 0,95 0,99 1,12 1,06 1.93* 2.21* 1,08 1,32 1,36 1,44 1.96* 2.72* Model 1 Model 2 0,00 0,50 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla 1990 2007, tapaturmat ja väkivalta Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years 25-29 30-34 35 or more 1 2 3 4 or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1,10 1,25 0,78 0,76 0,96 0,88 1,13 1,14 1.44* 1,15 1,16 1,27 1,35 2.26* Model 1 Model 2 0,00 2,00 3,00 4,00 5,00

Yhteenvetona Perhetausta selvästi yhteydessä kuolleisuuteen niin lapsilla kuin nuorillakin Riskiryhmien tunnistaminen ja ehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen Kuolleisuuserot suurimpia toisaalta varhaislapsuudessa ja toisaalta varhaisaikuisuudessa Erojen taustalla etenkin tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat, esim. syöpäkuolleisuudessa ei lapsilla ja nuorilla havaittu eroja

Yhteenvetona Ikään liittyvät muutokset kuolemansyissä, väestöryhmittäisiä eroja tuottavat: Nuorimmilla lapsilla synnynnäiset kehityshäiriöt, hukkumiskuolemat Vähän vanhemmilla liikennekuolemat Nuorilla liikennekuolemat, itsemurhat, myrkytyskuolemat Perherakenne, vanhempien koulutus ja kotitalouden tulot kaikki merkityksellisiä tekijöitä

Yhteenvetona Lapsikuolleisuuden taso on laskenut viime vuosikymmeninä johdonmukaisesti Samanaikaisesti vanhempien koulutustaso on noussut, mutta toisaalta suurempi osa lapsista on kokenut suhteellista köyhyyttä Muutokset perhesuhteissa yleistyneet Aikavälillä 1990 2007 väestöryhmittäisissä kuolleisuuseroissa ei havaittavissa selkeitä muutoksia

Kiitos!