Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Transkriptio

1 Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva

2 Tapaturmat Suomessa

3 Kuolemansyyt Suomessa

4 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025

5 Tapaturmakuolemat Euroopassa / asukasta Liettua Latvia Kroatia Viro Suomi Slovenia Unkari Romania Tsekki Norja Puola Ranska Belgia Luxemburg Kypros Slovakia Sveitsi EU (28 maata) Itävalta Ruotsi Italia Makedonia Alankomaat Kreikka Irlanti Bulgaria Iso-Britannia Espanja Saksa Portugali

6 Tapaturmakuolemat Pohjolassa / asukasta

7 Alkoholi Suomessa

8 Alkoholinkulutus ikäryhmittäin

9 Viikoittain tai useammin alkoholia käyttävien osuus (%) ikäryhmittäin

10 Raittiiden osuus (%) ikäryhmissä

11 Kuinka monta alkoholiannosta kulutetaan kerralla? (15-29-vuotiaat)

12 Lasten ja nuorten juominen Pienet lapset eivät alkoholia juo, kun taas nuoruuden aikana yhä useampi alkaa käyttää alkoholia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa Lainsäädäntö ainakin periaatteessa keskeisesti määrittää nuoruudenaikaisen alkoholinkäytön mahdollisuuksia Nuorilla on runsaasti vapaa-aikaa, jonka viettoon usein yhdistyy alkoholinkäyttö. Nuoret ovat myös anniskelupaikkojen aktiivisin kävijäryhmä Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan vuonna prosenttia 12-vuotiaista pojista ja tytöistä ilmoitti olevansa raittiita, 14-vuotiaista runsas puolet, 16-vuotiaista reilu viidesosa ja 18-vuotiaista vajaa kymmenen prosenttia Alkoholiehtoiset hoitojaksot, tavallisimmin alkoholin aiheuttama päihtymystila ja alkoholimyrkytys, ovat vuodesta 1996 lähtien säilyneet lapsilla ja nuorilla jokseenkin ennallaan vuotiailla tytöillä hoitojaksot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi vuosina niin, että hoitojaksot olivat vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yleisempiä vuotiailla tytöillä (98 jaksoa) kuin pojilla (85)

13 Lasten ja nuorten juominen Kuudentoista iässä tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa, eikä juuri humalajuomisessakaan. Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutokset eivät ole paikallistettavissa yhteen tai useampaan nuorten osaryhmään, vaan muutos on tapahtunut läpi koko nuorison ja koko maan. Ei suuria eroja sosiaaliryhmien, alueiden, maaseudun ja kaupungin välillä

14 Päihteet ja tapaturmat

15 Päihtymys ja liikenneonnettomuuden riski

16 Alkoholin osuus tapaturmakuolemista

17 Alkoholin osuus tapaturmakuolemissa, miehet ja naiset

18 Alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien muutos ed. vuodesta % 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,

19 Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat

20 Tapaturmaiset alkoholiin liittyvät kuolemat ja alkoholinkulutus

21 Humaltuneiden osuus eräissä tapaturmatyypeissä Humalassa kuolleiden %-osuus eräissä tapaturmissa % Saunakuolemat Hukkumiset (pl. vesiliikenne) Tulipalot Kylmyys Tukehtuminen Kuljetustapaturmat (ml. vesiliikenne) Kaatumiset ja putoamiset Miehet Naiset

22 Päihteisiin liittyvät tapaturmakuolemat %-osuus kaikista tapaturmakuolemista 2012

23 Myrkytykset pois lukien alkoholimyrkytykset

24 Myrkytyskuolemat iän mukaan

25 Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat Euroopassa

26 Rattijuoppojen kuolleisuus vs. muu väestö Alcohol related causes Violence Other accidents Other causes Suicides Traffic accidents Other diseases Diseases of the circulatory system Neoplasms All causes Other accidents Violence Alcohol related causes Other causes Suicides Diseases of the circulatory system Other diseases Traffic accidents Neoplasms All causes Lähde:Impinen, Arrested Drunk Drivers Trends, social background, recidivism and mortality. (Poliisin tietoon tullut rattijuopumus: Muutokset, sosiaalinen tausta, uusiminen ja kuolleisuus)

27 Alkoholi ja sairaalahoito Päivystykseen tulevista tapaturmapotilaista n % on tutkimuksissa todettu olevan päihtyneitä (puhallutus) Sairaaloissa tai päivystyksessä hoidetuista potilaista ei ole saatavilla säännöllistä päihtymystietoa Säännöllinen päihtymystiedon kerääminen tulisi ulottaa sairaanhoitoon

28 Alkoholi ja aivovammat Alkoholiongelmaisen perheen lapsen riski saada aivovamma kaksinkertainen verrattuna niihin lapsiin, joiden perheessä ei alkoholin väärinkäyttöä Uuden aivovamman saantia ennustaa ensimmäisen aivovamman saaminen humalassa Nuoruusiässä säännöllinen sekä humalahakuinen juominen ennustaa aivovamman saantia myöhemmin aikuisiällä LÄHDE: Satu Winqvist: Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury: Northern Finland 1966 birth cohort study (Traumaattiset aivovammat ja alkoholin väärinkäyttö: Pohjois- Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimus)

29 Pohjois-Karjala ja muu Suomi

30 Työikäisten tapaturmakuolleisuus (/ ) maakunnittain vuosien keskiarvona

31 Työikäiset potilaina (/ ) vamman tai myrkytyksen vuoksi maakunnittain vuosien keskiarvona

32 Puuttuva ulkoinen syy vammatapauksissa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keskiarvo Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Puuttuva ulkoinen syy % Epämääräiset ulkoiset syyt (X58, X59) %

33 P-Karjalan hoitolaitokset ja ulkoinen syy Hoitoilmoitusrekisterissä erottuu kaksi pääasiallista puuttuvan tiedon lähdettä P-Karjalassa: paltu \ hoitojaksoja \ ulksyy (luokiteltu) Puuttuva ulkoinen syy X58 X59 * P-Karjalan keskussairaala hoitaa 60% maakunnan vammoista ja myrkytyksistä Puuttuva ulkoinen syy 40% tapauksista Itä-Suomen lääkärikeskus /Lääkärikeskus ite Vain koodi X58 Muu tapaturma POHJOIS- KARJALAN KESKUSSAIRAALA ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE P-Karjala Yhteensä Tiedon oikea merkitseminen tärkeää tilastoinnin ja ehkäisevän työn näkökulmasta

34 Alkoholinkulutus ja haitat P-Karjalassa Alkoholinkulutuksessa (100% alkoholia / 15-v täyttäneet) mitattuna P-Karjala matalammalla kuin maan keskiarvo 8,64 litraa vs. 9,27 litraa Alkoholihaittojen sairaalahoito P-Karjalassa Suomen korkein (hoitojaksoja/1000 henkilöä) 54,9/1000 vs. 33,8/1000 Mistä ylimääräiset haitat? Venäjän tuonnin merkitys? Mitä erityisesti Pohjois-Karjalassa tulisi tehdä?

35 Kiitoksia Antti Impinen, THL