Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Transkriptio

1 Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

2 Tutkimuksen tavoitteet Tässä artikkelissa tarkastellaan 12 maan (Irlanti, Portugali, Italia, Kreikka, Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Belgia, Saksa, Suomi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi (osassa tarkasteluista) keskinäisiä eroja ensimmäisen lapsen hankinnassa. Minkälaisissa sosio-ekonomisissa ja demografisissa olosuhteissa naiset päättävät hankkia ensimmäisen lapsen? Mitkä tekijät vaikuttavat lastenhankinnan lykkääntymiseen? Mikä selittää ensimmäisen lapsen saantia? Aineistona on European Community Household Panel Survey (ECHP).

3 Taustakehys Lasten hankinta on tullut 196-luvulta alkaen enenevästi rationaalisen valinnan piiriin olosuhteilla on vaikutusta päätökseen hankkia ensimmäinen lapsi

4 Asetelma Vuosien 1997, 1998, 1999, ja 1 ECHPaineistoista poimittiin lapsettomat sekä viimeisen vuoden aikana ensimmäisen lapsen saaneet 18-4 vuotiaat naiset Verrattiin ensimmäisen lapsen saaneiden olosuhteita noin vuosi ennen ensimmäisen lapsen syntymää niiden naisten olosuhteisiin, jotka edelleen olivat lapsettomia Kevyesti ikävakioiden 18-29v. ja 3-4v. Avioliitto, parisuhde, työmarkkina-aktiivisuus, taloudellinen tilanne (köyhyys), asuinolosuhteet Kansainvälinen vertailu

5 Lapsettomien vuotiaiden naisten osuus koulutustason mukaan (matala= ISCED -2 / korkea= ISCED 5-7) (pylväiden yläpuolella oleva numero kuvaa keskimääräistä lasten lukumäärää) 6 5, ,4 2 1,2 4 1,5 3 1,8 9 1,6 4 1,7 9 1,3 1,5 6 1,4 7 1,4 8 1,7 7 1,6 8 1,6 3 1,7 9 1,4 4 2,31 2,16 1,6 5 1,4 1,6 9 1,3 8 1,6 3 1,3 1 1 DK FI SW D UK BE FR GR IR IT PO SP Lowe st Highest

6 18-25-vuotiaiden ja vuotiaiden synnyttäneiden naisten osuus (pylväiden päässä olevat luvut kuvaavat keskimääräistä lasten lukumäärää), % ,51 1,76 1,6 2 1,8 3 1,76 1,6 8 1,92 1,8 2 1,6 1 2,4 1,7 8 1,9 1 1, IR P O IT GR UK S P FR BE D FI NL DK S W

7 Naimisissa olevien naisten osuudet ja ensimmäisen lapsen syntymä, % DK FI D NL UK BE FR GR IR IT P O S P No births, -29 With first births, -29 No births, 3- With first births, 3-

8 Parisuhteessa elävien naisten osuudet ja ensimmäisen lapsen syntymä, % DK FI D NL UK BE FR GR IR IT PO SP No births, -29 With first births, -29 No births, 3- With first births, 3-

9 . Lapsettomien ja ensisynnyttäneiden naisten suhteellinen köyhyys ikäryhmittäin, % DK FI D NL UK BE FR GR IR IT PO SP No births, -29 With first births, -29 No births, 3- With first births, 3-

10 Omistusasunnossa asuvien lapsettomien ja ensisynnyttäneiden naisten osuus, % DK FI D NL UK BE FR GR IR IT PO SP no ch fb 3-4 no ch 3-4 fb

11 Päätelmiä: Nuorten naisten lastenhankinnassa suuria maittaisia eroja, mutta erot lapsettomuudessa tasoittuvat vanhemmissa ikäryhmissä. Pohjoismaissa lapsettomuus on yleisempää alhaisesti koulutettujen naisten ryhmässä kuin korkeasti koulutettujen, muissa maissa päinvastoin. Kaikissa maissa vuotta ennen lapsen hankintaa asutaan parisuhteessa Kaikissa maissa avioliitto ennustaa ensimmäisen lapsen hankintaa Varsinkin katolisissa maissa tämä on lähestulkoon välttämätön ehto Taloudellisella tilanteella (toimeentulo ja omistusasuminen) on kaikissa maissa positiivinen yhteys lapsenhankintaan. (erityisesti Irlanti Tukemalla nuorten aikuisten toimeentuloa ja asumisolosuhteita voidaan luoda olosuhteet, jotka tyypillisesti tukevat lapsen hankintaa ja aikaistavat lapsenhankintaa Koulutuksen, työ ja perhe on yhteensovitettavissa. Pohjoismaat ovat tässä edelläkävijöitä, joskin paljon asian eteen on täälläkin vielä tehtävissä