www.ukkinstituutti.fi Metabolinen oireyhtymä ja diabetes onko fyysinen aktiivisuus käypää hoitoa? Liikunta & diabetes - liikunnan vaikuttavuus, näyttö Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti Katriina Kukkonen-Harjula LLKAKU@uta.fi
Liikunta & diabetes - liikunnan vaikuttavuus, näyttö -painotus aikuiset, tyypin 2 diabetes, hoito - liikunnan terveysvaikutukset - yleiset (terveys)liikuntasuositukset väestölle USA 2008 - Liikunnan Käypä hoito suositus 2008 Diabeteksen 2009
VAIKUTTAVUUS Treatment effects efficacy Can it work? exploratory trials teho effectiveness Does it work? pragmatic trials efficiency Is it worth it?
Hoitosuosituksista hoidon toteutukseen tutkimusnäyttö hoidon terveysvaikutuksista VAIKUTTAVUUS tutkimustiedon sovellettavuus käytännössä turvallisuus asiakasneuvonta YKSILÖLL. OHJEET ohjelman toteutuminen HOITOON SITOUTUMINEN seuranta
Liikunnan ja terveyden yhteydet Fyysinen aktiivisuus Terveyskunto Terveys ja toimintakyky Terveyskunnon osa-alueet verenkierto- ja hengityselimistön toiminta lihaksiston ja nivelten kunto ja toiminta kehon koordinaatio ja tasapaino kehon koostumus -paino (rasvakudos) - luun lujuus - aineenvaihdunnallinen kunto (Bouchard C ym. Exercise, fitness and health 1990)
Näyttö fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista aikuiset & ikääntyneet VAHVA NÄYTTÖ USA 2008 vähäisempi sairastumisvaara ennenaikainen kuolema, sepelvaltimotauti, aivohalvaus kohonnut verenpaine, veren lipidihäiriöt tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä paksusuoli-, rintasyöpä lihomisen ehkäisy laihtuminen (erityisesti yhdistettynä ruokavalioon) kohentunut kestävyys- ja lihaskunto kaatumisten ehkäisy vähentynyt depressio parempi kognitiivinen toiminta (ikääntyneet) JATKUU www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx
Näyttö terveysvaikutuksista aikuiset & ikääntyneet JATKUU KOHTALAINEN - VAHVA NÄYTTÖ parempi toimintakyky (ikääntyneet) vähemmän vyötärölihavuutta KOHTALAINEN NÄYTTÖ vähäisempi sairastumisvaara lonkkamurtuma keuhkosyöpä kohtusyöpä (endometrium) painonhallinta laihdutuksen jälkeen suurentunut luuntiheys parantunut unen laatu www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx
Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Diabetes tyypin 1 hoito * tyypin 2 ehkäisy **** tyypin 2 hoito **** Liikapaino & lihavuus painon suurenemisen ehkäisy *** lihavuuden vähentäminen *** lihav. terveyshaittojen vähentäm. *** uudelleen lihomisen ehkäisy *** Metabolinen oireyhtymä ehkäisy *** hoito *** (Vuori 2006)
www.health.gov/paguidelines TIETEELLINEN NÄYTTÖ www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx
www.health.gov/paguidelines suositukset koko kansalle >6-vuotiaat lapset aikuiset ikääntyneet raskaana olevat & synnyttäneet toimintakykyrajoitteiset pitkäaik. lääket. ongelmat
Uudet terveysliikuntasuositukset - aikuiset (18-64 v) USA 2008 kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa 150 min /vk >10 min pätkät TAI raskasta (vigorous) kestävyysliikuntaa 75 min /vk >10 min pätkät JA lihasvoimaharjoittelua >2 x /vk tavoite: - terveyden parantaminen - monien terveysongelmien vaaran vähentäm. lisähyöty kestävyysliikunnasta 300 / vk min kohtuukuormitteista 150 min raskasta notkeusharjoittelu www.health.gov/paguidelines
Uudet terveysliikuntasuositukset - ikääntyvät >65 v USA 2008 kestävyysliikunta kuten nuoremmilla lihasvoimaharjoittelua painotetaan ~10 liikettä (suuret lihasryhmät) 8-12 toistoa 1-3 settiä aikuisten suosituksen lisäksi tasapainoharjoittelua >3 x / vk jos kaatumisvaarassa / kävelyvaikeuksia edeltävä terveydenhuollon konsultaatio terveille ei tarpeen tarvitaan, jos terveysongelmia www.health.gov/paguidelines
www.ukkinstituutti.fi
Liikunnan kuormittavuus - teho eli intensiteetti Kestävyystyyppinen %VO 2 max %HRmax RPE %1RM Voimaharj. hyvin kevyt <20 <50 <10 <30 kevyt 20-39 50-63 10-11 30-49 kohtuukuorm. 40-59 64-76 12-13 50-69 raskas 60-84 77-93 14-16 70-84 h. raskas >85 >94 17-19 >85 %VO 2 max = %VO 2 -reservi = %HR-reservi (Howley 2001)
Itse arvioitu rasittavuus: Borgin asteikko 6 7 ERITTÄIN KEVYT 8 9 HYVIN KEVYT 10 11 KEVYT 12 13 HIEMAN RASITTAVA 14 15 RASITTAVA 16 17 HYVIN RASITTAVA 18 19 ERITTÄIN RASITTAVA 20 sopii - kestävyystyyppiseen - lihasvoimaharjoitteluun Borg 1982
Marwick TH et al. Circulation 2009;119:3244-62
Marwick TH et al., Circulation 2009;119:3244-62
Liikunnan vaikutukset aineenvaihduntaan T2-diabetes 14 RCT, n=377 kestävyysliikuntaa 8 tutk., lihasvoimaharj. 4, edell. yhdist. 4 HbA1c -0,6 %-yks. fp-gluk triglyseridit paino rasvakudos kolesteroli, verenpaine (Thomas D ym., Cochrane 2006)
Kestävyyysliikunnan vaikutukset veren lipoproteiineihin T2-diabetes meta-analyysi, >8 vk RCT 7 tutkimusta, n=220 LDL-kol -5 % -0,17 mmol/l HbA1c -0,4 %-yks. (Kelley ym. 2007)
Kestävyysliikunta T2-diabeteksessa - näyttö glukoositasapainon parantamiseksi (A) 2,5 t/vk kohtuukuorm. liik. TAI 1,5 t/vk kuormittavaa liik. 40-60 % VO 2 max ei >2 peräkk. pv ilman liik. >4 t/vk vähint. kohtuukuorm. liik. vähentää valtimotautiriskiä laihtuminen & painonhallinta >7 t/vk vähint. kohtuukuormitteista myös voimaharj. (B) (B) (ADA, Sigal ym., Diabetes Care 2006;29:1433)
Lihasvoimaharjoittelu tyypin 2 diabeteksessa meta-analyysi, 9 RCT, n=372, >8 vk ~59 v., BMI ~32 diabeteksen kesto ~7 v. alku-hba1c ~7,9 %-yks. n=192 lihasvoimaharj. ~19,8 (8-26) vk, 3 x /vk, valvottu osallistuminen ~87 % HbA1c -0,3 %-yks. vs. ei-liikunta vs. kestävyysliikunta: muutos samanlainen kehon koostumus turvallisuus raportoitu 8/9 tutk.: ei ongelmia viivästynyt lihaskipu Irvine & Taylor 2009
Lihasvoimaharjoittelu tyypin 2 diabeteksessa ellei kontraindikaatioita 1 3 sarjaa päälihasryhmillä, n. 8 liikettä 8-10 RM (8-10 toistoa) 3 x / vk liikunta-ammattilainen tarvitaan ohjelman aloittamisessa & miel. seurannassa NÄYTÖN ASTE A (Sigal ym., Diabetes Care 2004;27:2518)
Lihasvoimaharjoittelu tyypin 2 diabeteksessa erityisesti TULES-ongelmaisille vaikea perifeerinen neuropatia vaikea lihavuus edeltävä kuormituskoe? minkälainen kuormitustyyppi? lihasvoimaharjoittelun yhdistäminen kestävyysliikuntaan ja/tai laihduttamiseen (dieetti) (Sigal ym. 2004)
Terveysriskien arviointi ennen liikunnan lisäämistä erilaisten oireiden selvittäminen, esiintyminen erit. fyysisessä ponnistelussa verenkierto- ja hengityselimistö tuki- ja liikuntaelimistö edeltävä suorituskyvyn testaus lääkitys ei automaattisesti! myös sykkeeseen vaikuttavat lääkeaineet
T2D: Terveysriskien arviointi ennen liikunnan lisäämistä - koskee erityisesti kuormittavaa liikuntaa >60 % VO 2 max >reipas kävely, strenuous/vigorous - (piilevä) sepelvaltimotauti - maksimaalinen kuormituskoe, indikaatiot - aiemmin vähän liikkunut nyt kuormittavaan liik. - arvioitu sepelvaltimotaudin riski >10 % seur. 10 v. fysiologinen tieto auttaa liikuntaohjelman suunnitt. (Sigal ym. Diabetes Care 2004;27:2518)
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY www.ukkinstituutti.fi, > tietokeskus, > materiaalitilaukset, > UKK-terveysseula Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Ikä Päiväys Allekirjoitus Kiitos!
Onko liikunta *) terveyden kannalta riittävää **)? 1) ei Liikuntakysymys sähköisen potilaskertomuksen ydintietoihin 2) kyllä, verenkierto- ja hengityselimistön kannalta 3) kyllä, tuki- ja liikuntaelimistön kannalta *) **) erilaista vähintään kohtuukuormitteista vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta - arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta sekä spesifi kestävyys-, lihaskunto-, liikehallintaharjoittelu Verenkierto- ja hengityselimistön kannalta vähintään >10 min kerr. 150 min/vk kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa/liikkumista (esim. pihatyöt, kova siivoaminen, reipas kävely/pyöräily työhön tai kauppaan) TAI 75 min/vk rasittavaa kestävyysliikuntaa (esim. reipas kävelylenkkeily, pyöräily, hiihto, juoksu, uinti) Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta vähintään lihaskuntoon & liikehallintaan liitt. liikuntaa x 2/vk ~20 min kerr. (esim. kuntosali, kuntojumpat, pallopelit, tanssi) www.liikkumisresepti.net
6 A Arvioi ja anna tietoa Aseta ja auta Aikatauluta ja ankkuroi www.liikkumisresepti.net
Liikuntakortti www.ukkinstituutti.fi, >tietokeskus, materiaalitilaukset, >liikkumisen viikko-ohjelma
Kävelyn portaat hyvään terveyskuntoon Ihanteellinen aktiivisuus 10 km/vrk 13000 ask. Riittävä aktiivisuus 7 km/vrk 9000 ask. +30 min +4000 ask. Vähäinen aktiivisuus 4 km/vrk 5000 ask. +30 min +4000 ask. kuva: Mikael Fogelholm n. 5000 askelta/vrk välttämätön fyys. aktiivisuus tavanomaisten päivän askareiden hoitamiseksi
Istuva elämäntapa - sedentaarisuus fyysinen inaktiivisuus istuminen, makuuasento fyysinen aktiivisuus (ohjelmoitu) liikunta (exercise) muu FA (nonexercise PA) seisominen, muu liikuskelu jopa 9 t/vrk, us. intervalleina teho vaihteleva, <3 MET (<25..50 % VO 2 max) (Hamilton M ym., Diabetes Care 2007;56:2655-67)
Tavoitteet ja niiden seuranta mitkä olivat ohjeet miten asiakas ymmärsi ohjeet miten asiakas toteutti ohjeet harkiten biologisia indikaattoreita verinäytteet, kuntotestit miten nopeasti fysiologiset muutokset voivat ilmaantua
Miten nopeasti kestävyysharjoittelun biologiset muutokset todettavissa? glukoosi-, triglyseridi-, insuliiniaineenvaihdunta, verenpaine lepoverenpaine leposyke Välittömät vaikutukset 0-48 t Harjoitusvaikutukset 2 kk maks. hapenkulutus VO 2max 3 kk HDL-kolesteroli sepelvaltimotautivaara (3 -) 6 kk (Taulaniemi & Suni, UKK-instituutti 2002)
Metabolinen kunto - hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta aineenvaihdunnallisia muuttujia, jotka valtimotaudin vaaratekijöitä ja joihin fyys. akt. voi vaikuttaa pieni painon väheneminen edullisia vaikutuksia valtimosairauksien vaaratekijöihin verenpaine, lipidit, glukoosi, insuliini kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa myönteisesti MBO:n osatekijöihin, vaikkei suurta paranemista - kestävyyskunnossa tai - painossa
Liikuntaan ohjaus terveydenhuollossa osana elintapaneuvontaa toimintakäytännöt - kuka / mitä antaa vaikuttavuus turvallisuus vastuu - liikunnan palveluketjut (vrt. hoitoketjut) liikuntapalvelun laatukriteerit -lähete Liikkumisresepti tiedotus asiakkaille, työntekijöille, yhteistyötahoille eri ammattiryhmien koulutus
Toimipaikan yhteiset käytännöt - terveydenhuolto ajankäyttö yksilö- vai ryhmäneuvonta neuvontasuunnitelma - tavoitteet sisällöt, aikataulut jaettava materiaali liikunnanohjaus Liikuntaan ohjaus kirjauskäytäntö eri ammattiryhmien yhteistyö terv./sairaanhoitaja, lääkäri, ravits.ter. fysioterapeutti, toimintaterapeutti liikunta-ammattilaiset sähk. potilaskertomus
Kohderyhmät riskialueella diabeteksen riskitestissä - verenkiertoelimistön sairauksien vaaratek. - heikentynyt glukoosinsieto tuore tyypin 2 diabetes + muut sairaudet aiemmin vähän liikkuneita neuvonta kuntotestaus omatoimiseen harjoitteluun ohjattuun harjoitteluun
IMAGE Development and Implementation of a European Guideline and Training Standards for Diabetes Prevention www.image-project.eu ******************************* Paulweber B et al. A European evidence-based guideline for the prevention of Type 2 diabetes. Horm Metab Res 2010; 42: S3-S36 DOI: 10.1055/s-0029-1240928
Lisätietoa Fogelholm M, Kukkonen-Harjula K, Nupponen R, Pokki T, Rinne M. Kilot kuntoon - ylipainoisen liikkujan opas. UKK-instituutti, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 1999 Kukkonen-Harjula K. Ruokatottumukset ensin remonttiin lisää liikuntaa vasta painonhallintavaiheessa. Diabetes & Lääkäri 2009;38(3):25-29 lihavuus Vuori I. Voidaanko arkiliikunnalla edistää terveyttä? Duodecim 2006;122(9):1003-1004 Vuori I. Terveys-, pätkä- ja arkiliikunta tehokkaita - ovatko nykyiset suositukset kohdallaan? Duodecim 2007;123(24):2983-2990 Fogelholm M, Vuori I (toim.). Terveysliikunta. Kustannus Oy Duodecim, UKK-instituutti, 2005
Lisätietoa Liikuntaneuvonta Aittasalo M. Liikuntaneuvonta. Lääkärin tietokannat 2010, artikk. ykt01442 Aittasalo M. Liikuntaneuvonta osaksi käytäntöä. Liikunta & Tiede 2007;44(5);9-13 Nupponen R. Liikkujaksi kasvaminen mahdolliseksi kaikissa elämänvaiheissa. Liikunta & Tiede 2007;44(5):4-8 Toropainen E. Erilliset lenkit vahvaksi ketjuksi yhteistyöllä asiakas itsenäiseksi liikkujaksi. Liikunta & Tiede 2007;44(5):14-17
Käypä hoidon ym. oheismateriaaleja www.kaypahoito.fi, > opiskele ja opeta Power Point esitykset - aikuisten lihavuus -diabetes Käypä hoito käytäntöön Verenpaineet paremmiksi - potilasesimerkkejä (kohonnut verenpaine) - verkkokurssi Verenpaineen mittaaminen Veren rasva-aineiden häiriöt verkkokurssi Dyslipidemiat Potilasohjeita liikunnasta www.terveysportti.fi, > Kirjasto, > Potilasohjeet, etsi hakusanalla liikunta katso myös Diabetesliiton D2D-materiaali www.diabetes.fi, > Dehko, > Dehkon 2D -hanke, > ohjeita toim
Potilaskeskeinen motivoiva neuvonta (Pertti Mustajoki) www.kaypahoito.fi, > oppimateriaalit, > KH-suosituksen nimen mukaan > kohonnut verenpaine: Verenpaineet paremmiksi > Tietoa, taitoa, tahdonvoimaa: motivoiva haastattelu työkaluna Suomen Lääkärilehti 2003;58:4235- Duodecim 1998;114:531-
Liikuntaharjoittelu & valtimoiden jäykkyys Loimaala A et al., Am J Cardiol 2009;103:972 7 50 men, mean age 52 y RCT, exercise vs. standard trmt, 2 y exercise 2 + 2 x / wk, HR monitor 2 drop-outs none on insulin
spiroergometry Liikuntaharjoittelu & valtimoiden jäykkyys max. number of repetitions p values between groups (ANOVA) Loimaala et al., Am J Cardiol 2009;103:972 7
Liikuntaharjoittelu & valtimoiden jäykkyys baseline BMI ~29 weight Loimaala et al., Am J Cardiol 2009;103:972 7
Liikuntaharjoittelu & valtimoiden jäykkyys arterial stiffness, impedance cardiography Loimaala et al., Am J Cardiol 2009;103:972 7
Liikuntaharjoittelu & barorefleksiherkkyys, sykevaihtelu & valtimoiden jäykkyys Diabetes 2003;52:1837-42 1 vuoden tulokset barorefleksiherkkyys parani sykevaihtelu ei muuttunut
Health Promotion International 2009;24:416-27 ******************************* Korkiakangas EE et al., in press
Miten henkilöt, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski, kuvaavat elintapamuutostaan ja painonhallintaansa? Alahuhta M ym. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2009;46:148-58
Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla (1 & 2) ennen liikuntaharjoittelua aloitetaan raskas (>60 % VO 2 max) liikuntaohjelma riippumatta vk-elinsairauksien riskitekijöistä tiedossa oleva / mahdoll. valtimosairaus sepelvaltimotauti, perifeerinen valtimotauti ikä >35 v ikä >25 v, mikäli diabeteksen kesto >10 v mikä tahansa valtimotaudin riskitekijä mikrovaskulaarikomplikaatio autonominen neuropatia (ACSM 2006)
Liikuntalajien valinta glukoositasapainon mukaan Tyypin 2 diabeetikot, joilla ei vasta-aiheita & hyvä glukoositasapaino (HbA1c <7,5 %), voivat entisestään parantaa glukoositasapainoa kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmällä. Jos tasapaino huonompi (HbA1c >7,5 %), voi tilannetta korjata pelkästään kestävyystai lihasvoimaharjoittelulla.
Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) tehotettu ruokavalio- ja liikunnanohjaus - suuri sairastumisvaaravaara: IGT 522 hlöä, ~55 v., BMI ~31, 3,2 v:n seuranta - TAVOITTEET laihdutus >5 % kokonaisrasva <30 E%, tyydyttynyt <10 E% kuitu > 15 g / 1000 kcal kest.tyypp. liikunta + lihasvoimaharj. >30 min / pv, vähint. 3,5 t/vk (Tuomilehto ym., NEJM 2001; Valle ym., Suom. Lääkäril. no. 12/2002)
DPS:n päätulokset T2D:n ilmaantuvuus väheni 58 % RR 0,4 vähäinen painonmuutos -4,2 kg vs. -0,8 kg 1. v. 43 % vs. 13 % >-5 % painosta -3,5 kg vs. -0,8 kg 2. v. -3,2 kg vs. -0,7 kg 3. v.
Metabolinen syndrooma, MBO aineenvaihduntaoireyhtymä sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden kertymä vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine glukoosi- & rasva-aineenvaihdunta sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes - insuliiniresistenssi viskeraalinen eli sisälmysrasva - perinnöllisyys & elintavat - ikääntyminen
IDF, NHLBI, AHA, IASO 2010 MBO:n diagnoosikriteerit eurooppal. vähintään 3 kriteeriä seuraavista vyötärön ympärys >94 cm miehet, >80 cm naiset (tai >102 cm >88 cm) lepoverenpaine >130 ja/tai >85 mmhg tai lääkitys triglyseridit >1,7 mmol/l tai lääkitys HDL-kolesteroli <1,0 mmol/l miehet tai lääkitys <1,3 mmol/l naiset plasman paastoglukoosi >5,6 mmol/l tai lääkitys (Alberti ym., Circulation 2009;120:1640)
Metabolisen oireyhtymän elintapahoito liikapainon vähentäminen 5-10 % alkupainosta energiansaannin vähentäminen tyydyttyneen rasvan, kolesterolin, suolan vähentäminen ---- kuitujen lisääminen fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähintään puoli tuntia päivässä
MBO:n elintapahoito: fyysinen aktiivisuus ja ruokavalio hoidon toteutuminen erit. pitkäaikaistulokset sopiva liikunta? hoito-ohjelmien kehittäminen liikuntaneuvonta -hoitoketjut ympäristöön vaikuttaminen terveyden edistäminen
Fyysinen aktiivisuus & terveys biologiset vaikutusmekanismit annos - vaste terveyskasvatus (elintapojen muutos) liikuntaneuvonta (vuorovaikutt.) muutosvaihe esteet annostelu liikunnanohjaus
Montako (kävely)askelta päivässä? <5 000 askelta fyysisesti passiivinen 5 000-7 500 vähäinen aktiivisuus tavanomainen - ei vars. liikuntaa 7 500-10 000 jonkin verran aktiivinen 10 000-12 500 fyysisesti aktiivinen >12 500 erittäin aktiivinen ASKELMITTARI ei huomioi fyys. akt. tehoa (Tudor-Locke 2004)
Tavoite 10 000 askelta päivässä? tavoiteltava lisäys 2 500-4 300 askelta/pv riippuu lähtötasosta vastaa n. 300-400 kcal 30 min kävely n. 3 000-4 000 askelta lapsille enemmän kuin aikuisille pojat 13 000, tytöt 11 000 askelta/pv kaikki fyysinen aktiivisuus (energiankulutus) ei ole askelia! (Tudor-Locke 2004)
Liikunnan lisäämiseen tähtäävän neuvontaprosessin kuvaus terveydenhuollossa D2D-PSHP (Oksa, Poukka ym.) Altistavat tekijät Mahdollistavat tekijät Vahvistavat tekijät ASIAKAS Asiakas ei liiku terveytensä kannalta riittävästi evvk Asiakas harkitsee liikunnan lisäämistä mää vai, tarttisko? kyllä Päätös liikunnan lisäämisestä ei Valmistautuu muuttamaan liikuntatottumuksiaan / Liikunta on kokeilee ja saa kokemuksia säännöllistä ja jatkuvaa liikkumisesta tätä täytyy saada lisää nymmää alotan Liikkumisesta on tullut terveyttä edistävä elämäntapa tää on mun juttu Terveydenhuollon ammattihenkilö Kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen ja antaa liikuntaneuvontaa mitäs mieltä oot, oliskos syytä? Ohjaa henkilökohtaisen liikunnan aloitukseen tätä olis tarjolla, mitäs valitset? Seuraa ja tukee Terveysliikuntafysioterapeutti/ fysioterapeutti Tekee liikuntasuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, ohjaa yksilöllisesti ja ryhmissä konstit on monet, kokeillaanko tätä? miltäs tuntui? hyvä, jatka ihmeessä! Terveydenhuollon liikuntaan ohjaavasta ryhmätoiminnasta vastaava henkilö Järjestää terveydenhuollon liikuntaan ohjaavan ryhmän esim. painonhallintaryhmä, terveysliikunnan neuvontaryhmä porukasta pontta Liikuntapalvelun tarjoajat M-RV/HI/TP/HO/er Mahdollistaa asiakkaan liikkumisen turvallisesti ja omaehtoisesti elinympäristössään lipsumatta liukkaalla Järjestää, markkinoi ja myy terveydenhuollon ulkopuolisia liikuntapalveluja kylläpä vesijuoksu vetää
Kustannus Oy Duodecim & UKK-instituutti, Jyväskylä 2005
Kustannus Oy Duodecim, Hämeenlinna 2006, 3. uud. painos
Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2008 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 2/2008 www.ktl.fi/portal/2970
Istuminen IPAQ-kysymys Terveys 2000 Kuinka monta tuntia kaikkiaan käytätte tavallisena arkipäivänä istumiseen, esimerkiksi kun vierailette ystävienne luona, luette, katsotte televisiota, lepäilette tai istutte pöydän tai tietokoneen ääressä? tuntia minuuttia ******************************** & sama:. viikonloppuna www.prevnut.ki.se/ipaq.htm
Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset liikapainoon (paino) kehon koostumus, rasvakudoksen sijainti liitännäissairaudet ja niiden vaaratekijät MBO: HDL-kolesteroli, verenpaine, insuliiniresistenssi suorituskyky terveyskunto, toimintakyky psyykkiset tekijät hyvinvointi, jaksaminen, elämänlaatu edistää painonhallintaa vaikutukset sairauksiin, kuolleisuuteen
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen painonhallintavaiheessa energiankulutus (kestävyys)kunto päivittäiset askareet sujuvat helpommin väsymys hyvä olo vähemmän aikaa passiivisiin harrastuksiin TV ym. istuminen liikunta helpottaa muiden elintapojen muutosta mekanismi? liikunnan muut vaikutukset terveyteen **
Euroopan sydänterveyden asiakirja sydänterveyden puhelinnumero 0-3-5-140-5-3-0 0 savuketta 3 km kävelyä pv:ssä tai 30 min muuta kohtuukuorm. liikuntaa 5 annosta hedelmiä & vihanneksia pv:ssä <140 mmhg verenpaine <5 mmol/l kokonaiskolesteroli <3 LDL-kolesteroli 0 vältä ylipainoa & diabetesta www.sydanliitto.fi/sydanliitto/euro_sydanterveyden_asiakirja
ACSM 2000 Terveysseulan ym. esitietojen perusteella testin riskiarviointi (testin maksimaalisuus?) pieni riski <45-v miehet & <55-v naiset, jotka oireettomia + <1 verenkiertoelim. sairauksien vaaratekijä * kohtalainen riski kaikki >45-v miehet ja >55-v naiset kaikki oireettomat, joilla >2 vaaratekijää suuri riski ne, joilla >1 hengitys-verenk.elim. oire tai hengitys-verenk.elim. tai endokrinol. sairaus verenpaine, kolesteroli, tupakointi, lihavuus, glukoosihäiriö, vähäinen fyys. aktiiv., suku RISKI ON TILASTOTIETEELL. KÄSITE vs. yksilö
Liikunnan vaikutukset biologiset (lainalaisuudet) epäsuorat vaikutukset kokemuksissa, tunteissa, ihmissuhteissa ym. tapahtuvat muutokset odotukset, aik. kokemukset & edellytykset liikunnan toteutustavat & -ympäristö sosiaalinen toteutusympäristö vaikeammin ennustettavissa kuin biol. vaik. (Vuori 2006)
Elintapamuutos (ruokavalio & liikunta) - kliinisesti merkittävä muutos verenpaine paino viitearvo <130/85 mmhg >-2 mmhg >-2-3 kg tavoite -5-10 % painosta pysyvästi kolesteroli >-0,5 mmol/l viitearvo < 5 mmol/l alkoholi >-10 % korkeintaan 1-2 annosta / pv? tupakointi >5 % kehotuksen saaneista lopettaa liikunta >30 min päivittäin muutosten pysyvyys, pienet päätökset (Ketola ym. 2000, modif.)
Vähän liikkuvan sairastumisvaara vs. liikkuva sepelvaltimotauti aivohalvaus kohonnut verenpaine tyypin 2 diabetes liikapaino & lihavuus itsen. toim.kyvyn menetys kestävyyskunnon menetys paksusuolen syöpä rintasyöpä (naisilla) lonkkamurtuma (osteopor.) 1,5-5-kertainen <2-kertainen 30 % suurempi 20-60 % suurempi 2-kertainen 10-20 v aikaisemmin <50 % nopeammin 40-50 % suurempi 30 % suurempi 30-50 % suurempi (Vuori 2006)
Uudet terveysliikuntasuositukset - lapset & nuoret 6-17 v USA 2008 vähintään tunti päivässä eril. liikuntaa suurin osa kohtuukuormitt. tai raskasta kestävyysliikuntaa raskasta > 3 päivänä lihasvoimaharjoittelua > 3 päivänä luustoa vahvistavaa liikuntaa > 3 päivänä www.health.gov/paguidelines
Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology and Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism. Circulation 2007;116:572-84
Liikkumattomuuden vähentämisen kohteita ISTUMINEN työ auto TV, Internet, tietokone kaukosäädin Oja 2001
Fyysinen inaktiivisuus on tärkeä ehkäistävissä oleva kroon. sairauksien vaaratekijä vrt. muut perinteiset vaaratekijät tupakka verenpaine kolesteroli
Näyttö fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista lapset & nuoret USA 2008 VAHVA NÄYTTÖ kohentunut kestävyys- ja lihaskunto parantunut luun terveys parantuneet verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijät edullinen kehon koostumus KOHTALAINEN NÄYTTÖ vähentyneet depressio-oireet www.health.gov/paguidelines/committeereport.aspx
Medicine & Science in Sports & Exercise 2009;41:459-71
Käyttäytymisen muutosvaihe Tuntuuko Sinusta mahdolliselta, että lähiaikoina (< 6 kk) lisäisit liikkumistasi muuttaisit ruokailutottumuksiasi (Prochaska)
Käyttäytymiseen vaikuttaminen Altistavat tekijät liikkumismuotojen ja -ympäristön tuntemus tieto, asenteet, arvot, käsitykset, uskomukset mielikuvat, aikais. kokemukset Mahdollistavat tekijät aika, paikka, välineet terveys, kunto taidot Vahvistavat tekijät asenneilmapiiri sosiaalinen tuki sisäinen palaute ulkoinen palaute + / - + / - + / - Fyysinen aktiivisuus Greenin ym. (1980) mukaan
Millainen motivaatio? ulkoinen sisäinen ei mikään Rangaistuksen pelko palkkio Koska muut haluavat Se auttaa minua saavuttamaan päämääräni Se on minulle tärkeää Nautin siitä Mikä saa toimimaan? (Absetz 2008) Perustuu: DECI, E. L. & RYAN, R. M. (1991) A motivational approach to self: Integration in personality. Kirjassa DIENSTBIER, R. (Toim.) Nebraska symposium on motivation: Vol 38. Perspectives on motivation. Lincoln, NE, University of Nebraska Press.
Pienten askelten strategia & muutossuunnitelma käytännössä - Kartoitan lähtötilanteeni Minkälaiset tavat ja tottumukset minulla on? Mistä saan motivaationi muutokseen? Mitä voimavaroja minulla on? Mitä haasteita minun tulee ottaa huomioon? - Minne asti haluan päästä? - Mitkä ovat välietappini? Mistä tiedän, kun olen saavuttanut ne? Miten palkitsen itseäni niiden saavuttamisesta? - Määritän konkreettiset, omaan arkeen ja omiin voimavaroihin sopivat askeleet, jotka pystyn mittaamaan ja joita voin pikkuhiljaa kasvattaa. - Opin kompastuksista, kykenen varautumaan poikkeustilanteisiin ja osaan toteuttaa hallittuja notkahduksia. - Huomioin saavutukseni ja arvostan itseäni. (Absetz 2008)
TARMO (alunperin SMART) T A R M O tarkat riittävän yksityiskohtainen muutos aikataulutetut realistiset mitattavat seuranta n. 1 kk omat teot konkreettista tekemistä, ei aikomus 80 / 20: 80 % aikeista onnistuu, 20 % lipsuu (Pertti Mustajoki 2007)
TARMO-esimerkkejä liikunnasta (Pieni päätös päivässä listasta) Liikun päivittäin ulkona vähintään tunnin liikun epäspesifinen, miten päivittäin epärealistinen? Teen osan työmatkasta kävellen Katson TV:tä tunnin vähemmän illassa ja liikun sen ajan Voimistelen aamuisin Tänään heittäydyn sohvalle vasta, kun otsa on hiessä liikkumisesta Pidän liikuntainnostustani päällä harrastamalla monia urheilulajeja Nousen rappuset ja jätän hissin muille Lähden ulkoilemaan, kun tekee mieli napostella eikä ole kuitenkaan oikeasti nälkä Tietokoneella pelailun sijaan menemme lasteni kanssa ulos pelailemaan ja liikkumaan Käyn lenkillä tänään www.pienipaatospaivassa.fi
www.liikkumisresepti.net Taustatiedot Nimi Henkilötunnus Nykyinen, vähintään 30 min päivässä toteutuva säännöllinen liikkuminen ei juuri mitään kevyttä liikkumista päivänä viikossa ripeää liikkumista päivänä viikossa rasittavaa liikkumista päivänä viikossa
Käypä hoito Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) näyttö = tutkimustulokset tutkimustiedon kriittinen arviointi tavoitteena yhdistää - paras (lääke)tieteellinen tietämys - olemassa olevat voimavarat - potilaan / väestön tarpeet & toiveet systemoitu katsaus hoitosuositus liikuntasuositus guideline recommendation joukolle yksilölle liikkumisohje
Liikuntasuositukset (erit. aikuiset) - esim. kunto liikunta(lääket.) järjestöt: ACSM - kest.kunto, kehon koostumus, lihaskunto (-78, -90, -98) - ikääntyvät (1998) (terveys)liikunta koko väestö - Dep t Health (USA 2008) - Dep t Health (UK, 2004) - STM: Terveyttä edistävä liikunta (2001) - Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) Fyysisen akt. suositus 7-16-vuotiaille (2008) osana sairauksien hoitoa (hoitosuositukset) - Käypä hoito Liikunta (Duodecim 2008) - liikunta ja kohonnut verenpaine (ACSM 2004) - liikunta ja diabetes (ADA 2004) - liikunta ja eril. sydänsairaudet + kuormituskoe (AHA)
Käypä hoito Hoitosuositus Asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltu kannanotto, jota lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena = evidence-based clinical practice guideline eri ammattiryhmien yhteistyö, myös potilaat alueelliset hoito- ja palveluketjut sis. mm. potilasohjeita vrt. liikuntasuositus ( recommendation )
Käypä hoito Tieteellinen näyttö ja sen arviointi tutkimuskysymys kattava kirjallisuuden haku & valinta hyväksyttyjen tutkimuksien laadun arviointi ja tulosten tulkinta näytön asteen luokittelu näytönastekatsaukset A, B, C, D linkit vaikuttavuus ideaaliolosuhteet tavall. toim.ympäristö
Käypä hoito Keskeisiä kysymyksiä tutkimusnäytöstä tutkimusten pätevyys (validiteetti) voiko tuloksiin luottaa onko tuloksilla merkitystä potilaiden hoidossa tulosten sovellettavuus eli käyttökelpoisuus
Käypä hoito - näytön asteen luokittelu A B C D Vahva tutkimusnäyttö ainakin 2 tasokasta tutkimusta (samansuuntaiset tulokset) Kohtalainen yksi tasokas tai useita tasokkaita tutk. (lievästi eril. tulokset) tai useita kelvollisia tutk. (samansuunt. tulokset) Niukka useita tasokkaita tutk. (tulokset ristiriitaiset) tai ainakin yksi kelvollinen tutkimus Ei tutkimusnäyttöä asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) olemassa olevasta tiedosta / käytännöistä KONSENSUS
Käypä hoito Menetelmällisesti tasokas tutkimus kontrolloitu koeasetelma satunnaistettu kontrolloitu koe RCT hyväepidemiologinen tutkimus kohderyhmän seurantatutkimus kyselyt
Vähäinen liikunta - sedentaarisuus indikaattoreita: ruutuaika
hoitosuosituksen jalkauttaminen
www.kaypahoito.fi Lääkäriseura Duodecim KÄYPÄ HOITO hoitosuositukset Liikunta v. 2008 Diabetes 2009 Raskausdiabetes 2008 Kohonnut verenpaine 2009 Aikuisten lihavuus (2010) Dyslipidemiat 2009
www.kaypahoito.fi Lääkäriseura Duodecim KÄYPÄ HOITO hoitosuositukset, yht. 96 Liikunta v. 2008 Aikuisten lihavuus (2010) Diabetes 2009 Dyslipidemiat 2009 Kohonnut verenpaine 2009 Aivoinfarkti (2010) Lasten lihavuus 2005 yht. 27 KH-suosituksessa käsitelty liikuntaa
KÄYPÄ HOITO hoitosuosituksia käsitelty liikuntaa Aikuisten alaselkäsairaudet 2008 Astma 2006 Depressio 2009 Downin oireyhtymä 2004 Keuhkoahtaumatauti 2009 MS-tauti 2009 Niskakipu 2009 Nivelreuma 2009 Osteoporoosi 2006 Unettomuus 2008 www.kaypahoito.fi
Maks.sykkeeseen perustuva KESTÄVYYSliikunnan rasittavuuden arvio Ikä Maksimisyke 205 - ½x ikä (ARVIO!) Osuus maksimisykkeestä Kevyt 50-63 % Ripeä 64-76 % Rasittava 77-93 % 20 195 98-123 125-148 150-181 30 190 95-120 122-144 146-177 40 185 93-117 118-141 142-172 50 180 90-113 115-137 139-167 60 175 88-110 112-133 135-163 70 170 85-107 111-129 131-158 (Howley 2001)
Liikunnan teho (intensiteetti) kestävyysliikunta (verenkiertoelimistö) osuus - hapenkulutuksen reservistä maksimi - lepo tai maksimaal. hapenkulutuksesta (VO 2 max) - sykereservistä tai maksimaal. sykkeestä todellinen maksimi vs. taulukkoarvo lihasvoimaharjoittelu: toistomaksimi koettu kuormittuneisuus: Borg vrt. energiankulutus TULE-kuormitus
Lihasvoimaharjoittelu tyypin 2 diabeteksessa v. 1997 1. RCT v. 1998 5 RCT, yht. 169 potilasta vähemmän sydänlihaksen iskemiaa kuin aerobisessa liikunnassa lepotauot (Sigal ym. Diabetes Care 2004;27:2518)
Liikunta-aktiivisuuskysely Mihin seuraavista vapaa-ajan liikuntaryhmistä kuulut Ajattele viim. 3 kk ja ota huomioon kaikki vapaa-ajan fyysinen rasitus, joka on kestänyt kerrallaan vähintään 20 min. Rengasta sopiva vaihtoehto/sopivat vaihtoehdot. 1 Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko 2 Verkkaista tai rauhallista liikuntaa vähint. 1 päivänä viikossa Miten monena päivänä? 3 Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa 2 kertaa viikossa 3 kertaa viikossa ainakin 4 kertaa viikossa Liikunta on ripeää & reipasta, kun se aih. ainakin jnkv hikoilua & hengästymistä. ************* Muut kysymykset - Mitkä ovat olleet tavallisimmat liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden muotosi viime aikoina? - 3 lajia - - Työni ruumiillinen rasitus on. UKK-instituutin Terveysseula
Terveysseula: terveydentilakysymykset Onko sinulla lääkärin toteamaa sydämen, verenkierto- tai hengityselimistön sairautta? - Mikä? Esiintyykö sinulla rintakipuja tai hengenahdistusta levossa tai rasituksessa? Onko verenpaineesi ollut toistuvasti kohonnut? Oletko tupakoinut säännöllisesti viimeisen 6 kk:n aikana? Pyörryttääkö sinua usein tai kärsitkö huimauksesta? Onko sinulla lääkärin toteama tulehduksellinen nivelsairaus? Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikunta-elinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja? - Mitä? JATKUU
Terveysseula: terv.kysymykset Onko sinulla jokin muu omaan terveyteesi liittyvä syy (jota ei edellä ole mainittu), jonka takia sinun ei tulisi osallistua liikuntaan, vaikka itse haluaisitkin? - Mikä? Käytätkö tällä hetkellä lääkkeitä? Jos sinulla on säännöllinen lääkitys (joko lääkärin määräämänä tai itse aloitettuna), luettele lääkkeiden nimet, annostelu ja käyttötarkoitus. Oletko viimeisen 2 viikon aikana sairastanut jotakin tartuntatautia (flunssa, kuume)? - Mitä? koskee testausta JATKUU Oletko viimeksi kuluneen vuorokauden aikana nauttinut runsaasti alkoholia (enemmän kuin 2 ravintola-annosta)? koskee testausta
Terveysliikunnan määritelmä kaikki liikunta (fyysinen aktiivisuus), joka tuottaa terveydellisiä hyötyjä eikä aiheuta merkittäviä haittoja - säännöllisyys, usein toistuvuus kohtuukuormitteisuus; jatkuvuus - liikunnan syistä & toteuttamistavoista riippumatta - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen terveys (Vuori 2006)